Vuosikertomus 2025

ProAgria Etelä-Pohjanmaan vuosikertomus 2025

Toimitusjohtajan katsaus 2025

Yhdessä tekemisen vahva vuosi
Vuosi 2025 oli ProAgria Etelä-Pohjanmaalle vahvan yhdessä tekemisen vuosi. Haasteet toimintaympäristön muutoksissa ja markkinoiden heilahtelut näkyivät monella maatilalla, mutta samalla asiakkaamme osoittivat jälleen kerran, että tahtotila kehittää ja kehittyä on Etelä-Pohjanmaalla poikkeuksellisen vahva. Meidän tehtävämme on ollut mahdollistaa tätä kehitystä – tarjota parasta asiantuntijuutta, ajantasaista tietoa ja käytännön työkaluja maatilojen arjen ja strategian tueksi.

Palvelut tilojen koko elinkaareen
ProAgrian palvelut ovat tänäkin vuonna kulkeneet läpi tilojen koko elinkaaren: sukupolvenvaihdoksesta, tuotannon suunnittelusta ja ohjauksesta, talouden hallintaan ja johtamisen vahvistamiseen. Asiantuntijoidemme työ on näkynyt käytännön hyötyinä tiloilla – tuotantopanosten käytön tehostumisena, riskien hallintana, tuotannon optimointina ja ennen kaikkea toimintavarmuutena. Yhteinen tavoitteemme on ollut mahdollistaa tiloille valmiudet toimia kannattavasti ja kestävästi myös tulevaisuuden kiristyvissä olosuhteissa.

Huoltovarmuuden ja tuotannon toimintaedellytysten vahvistaminen
Huoltovarmuuden ja alkutuotannon toimintaedellytysten vahvistaminen on ollut yksi vuoden keskeisistä painopisteistä. Olemme tukeneet asiakkaitamme kasvin- ja kotieläintuotannon suunnittelussa, investointeihin valmistautumisessa sekä varautumisen prosesseissa. Toimintamme kytkeytyy vahvasti koko ruokajärjestelmän kyvykkyyteen – kun maatilat voivat hyvin, koko yhteiskunnan huoltovarmuus vahvistuu.

Kehitystoiminta ja tiedonvälitys
Vuoden aikana toteutimme useita tiedonvälitys- ja koulutushankkeita, joiden kautta saimme välitettyä ajankohtaista tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä sadoille viljelijöille. Hankkeemme ovat toimineet innovaatioalustana, jossa uutta tietoa testataan, sovelletaan ja viedään käytäntöön yhdessä tilojen kanssa. Näin syntyy oivalluksia, jotka näkyvät konkreettisena kehityksenä koko maakunnan alkutuotannossa. Maa- ja metsätalousministeriö tuki edelleen alkutuotannon neuvontapalveluja ja osaamisen kehittämistä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kertomusvuonna valtionavustusta 440 600 euroa. Valtionavullisissa palveluissa työtä tehtiin 8,64 henkilötyövuotta. 

Ruokaprovinssin kehittäminen
Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin kehittäminen on jatkunut tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ruokaprovinssi on meille enemmän kuin brändi – se on tahtotila, jossa korostuvat yhteistyö, ylpeys omasta ruoasta ja halu nostaa alueemme ruokaketju vahvasti esiin niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Olemme edistäneet tilojen ja yritysten välistä verkostoitumista, lisänneet osaamista ja vahvistaneet alueen ruokakulttuurin tunnettuutta.

Tulevaisuuden suunta ja organisaatiomuutos
Katseemme on jo tulevaisuudessa, ja olemme asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita vuodelle 2026. Samalla valmistaudumme yhdistymiseen ProAgria Keski-Pohjanmaan kanssa ProAgria Pohjanmaa ry:ksi 1.1.2027 alkaen. Jatkamme investointejamme digitaalisiin ratkaisuihin sekä henkilökuntamme osaamiseen. Näin pyrimme entisestään vahvistamaan asemaamme johtavana maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden asiantuntijana Etelä-Pohjanmaalla. Uskomme, että yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa voimme saavuttaa nämä tavoitteet ja luoda entistä vahvemman ja kestävämmän tulevaisuuden.

Henri Honkala
toimitusjohtaja

Kiitän lämpimästi asiakkaita, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita vuodesta 2025. Yhdessä luomme pohjan tulevaisuuden elinvoimaiselle ja kilpailukykyiselle maataloudelle ja maaseudulle Etelä-Pohjanmaalla.

Tilinpäätös

Vaikuttaminen verkostoissa

Pitkä toiminta-aikamme, vahvat juuret ja katse sekä ajatus nykypäivässä, sen kehityksessä ja toimialan turvaamisessa, olemme lunastaneet paikkamme vahvana ja luotettavana toimijana, palvelujen tarjoajana ja yhteistyökumppanina. Onnistunut työ verkostoissa näkyy organisaatiomme edustuksena useiden yhteisöjen ja toimijoiden toiminnassa:

• ProAgria Keskusten Liitto ry
• Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry
• Etelä-Pohjanmaan Hevosjalostusliitto ry
• Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä
• Foodwest Oy
• Kasvinsuojeluseura
• Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)
• Maveplan Oy
• Naisten valmiusliitto
• Vaasan alueneuvottelukunta
• Pellervo-seura
• Ruralia instituutin neuvottelukunta
• Seinäjoki Areena Oy
• Suomen lammasyhdistys
• Suomen perunaseura

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus

Varsinaiset jäsenet pj. Maarit Noppa, Anne Ojala, Ulla Vaismaa, Liisa Vuorela, vpj. Pekka Paavola, Pasi Leikkari, Jarkko Kaleva. Hallituksen varajäsenet sijajärjestyksessä ovat: I varajäsen Juhani Pitkäranta, II varajäsen Mikko Mäki-Latvala. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Henri Honkala. Hallitus kokoontui vuoden 2025 aikana läsnäolokokoukseen 10 kertaa.

Edustajiston puheenjohtajan terveiset:

Yhdessä vahvempi ProAgria 
Maatalouden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tilakoot kasvavat, osaamisvaatimukset lisääntyvät ja taloudellinen paine kiristyy. Samalla neuvonnan ja asiantuntijapalveluiden merkitys korostuu. Tässä tilanteessa myös ProAgrian kaltaisten toimijoiden on uskallettava tarkastella omaa rakennettaan ja tulevaisuuttaan. Keskustelu ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan mahdollisesta yhdistymisestä on siksi ajankohtainen ja perusteltu.

Yhdistymisen keskeisin hyöty liittyy osaamiseen. Kun kahden alueen asiantuntijat toimivat saman organisaation alla, syntyy laajempi ja monipuolisempi osaamispohja. Erikoistuminen helpottuu, ja viljelijät saavat käyttöönsä entistä syvempää asiantuntemusta esimerkiksi kannattavuuden, tuotannon kehittämisen ja ilmastoratkaisujen osalta.

Toinen merkittävä etu on resurssien tehokkaampi käyttö. Hallinnon, tietojärjestelmien ja tukitoimintojen yhdistäminen voi vapauttaa resursseja suoraan asiakastyöhön. Tämä tarkoittaa käytännössä enemmän aikaa tiloille, parempaa palvelua ja mahdollisuutta kehittää uusia palvelumuotoja. Suurempi organisaatio pystyy myös paremmin vastaamaan äkillisiin muutoksiin.

Yhdistyminen voi vahvistaa myös alueellista vaikuttavuutta. Isompi toimija on usein vahvempi kumppani niin rahoittajille, hanketoimijoille kuin päätöksentekijöille. Tämä voi näkyä lisääntyvinä kehittämishankkeina ja parempina mahdollisuuksina tuoda alueen maatalouden ääni kuuluviin valtakunnallisesti.

On kuitenkin tärkeää, että yhdistymisessä säilytetään paikallistuntemus. Etelä-Pohjanmaan vahva maatalousidentiteetti ja tilojen erityispiirteet eivät saa hukkua suurempaan kokonaisuuteen. Parhaimmillaan yhdistyminen ei heikennä paikallisuutta, vaan tukee sitä: paikallinen palvelu säilyy, mutta sen taustalla on aiempaa vahvempi organisaatio.

Lopulta kysymys on tulevaisuuden turvaamisesta. Yhdistymällä ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa voivat rakentaa entistä kestävämmän ja vaikuttavamman kokonaisuuden. Muutoksen keskellä rohkeus uudistua on usein paras tae siitä, että palvelut säilyvät – ja kehittyvät – myös tuleville sukupolville.
 

Mervi Mäki-Neste
ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston puheenjohtaja 2022–2025 

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto

Vuonna 2025 ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto kokoontui kahdesti sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiinsa. Kevätkokous pidettiin perinteisesti maakunnassa, tällä kertaa Lapualla. Kokouksen yhteyteen sisältyi Lapuan Kankurit Oy:n yritysesittely.

Edustajiston syyskokouksessa jaettiin perinteiset Etelä-Pohjamaan Maanviljelysseuran säätiön tunnustuspalkinnot. Säätiö palkitsee vuosittain yksityishenkilöitä tai julkiyhteisöjä, jotka ovat tehneet omalla sarallaan merkittävää työtä eteläpohjalaisen maatalouden hyväksi. Vuoden 2025 palkinnon saajat ovat Matti Ryhänen, Jarmo Lämpsä ja Ala-Fossin maatalousyhtymä.

Matti Ryhänen on tuonut uusia tuulia maakunnan agrologikoulutukseen. Ryhäsen asiantuntevissa opinnoissa lukuisat agrologit vuosien mittaan ovat saaneet hyvän ja monipuolisen pohjan maatalousyrittäjiksi tai maataloussektorin yritysten työntekijöiksi.  Myös monet ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntijat ovat saaneet agrologiopinnoissa opeista lähtökohdan työelämään.

Jarmo Lämpsällä on pitkä työura ProAgria Etelä-Pohjanmaan talousasiantuntijana. Työyhteisössä Lämpsä on toiminut osana asiakkuustiimejä erityisesti Suupohjan alueella ja jakanut osaamista myös muille asiantuntijoille. Viime vuosina työnkuvassa on korostunut rooli myös uusien talousasiantuntijoiden perehdyttäjänä.

Ala-Fossin maatalousyhtymä eli Yli-Kauppilan tilan on ollut samalla suvulla vuodesta 1546 lähtien. Vastuussa toiminnasta on nyt 15. sukupolvi, Kalle ja Olli Fält sekä heidän serkkunsa Fanni Ala-Fossi ja Antti Penttilä.  Ala-Fossin maatalousyhtymä perusti myös Vacca Oy:n, joka vuokrasi Koulutuskuntayhtymä Sedu:lta vuoden 2018 alusta opetusnavetan ja osan sen pelloista. Yhteistyösopimus oppimisympäristön puitteissa tehtiin Sedu:n ja SeAMK:n kanssa, näin kotieläintuotannon opetuksen jatkuminen koulutilalla on edelleen mahdollista. 

Tunnustuspalkinnot luovutettiin ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston syyskokouksessa Seinäjoella. Vuoden 2025 palkinnon saajista kuvassa Jarmo Lämpsä ja Ala-Fossin maatalousyhtymästä Kalle Fält.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto v. 2022-2025

Muistamisia vuoden varrelta

Hopeinen järjestömerkki
Marika Riihimäki
Ella Harju-Kivistö
Päivi Paloneva

Kultainen järjestömerkki 
Elina Djupfors
Timo Pajula

30-vuoden työsuhde
Hannu Putula
Marita Öhage
Jari Mäkinen
 

Työsuhteensa päättäneitä 

Eläköityneet
30.4. Olavi Kuja-Lipasti (työsuhde alkanut v. 2011)
30.4. Marjut Viitasalo (työsuhde alkanut v. 2009)
31.8. Marita Öhage (työsuhde alkanut v. 1995)

Päättyneet työsuhteet
10.1. Marika Pasto
10.8. Katriina Kytölä
31.12. Anna Silèn
 

Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit 6.12.2025 ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten ansioituneille hallinto- ja toimihenkilöille:

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein SVR M I kr
Latvala Henna Elisa, kasvintuotannon asiantuntija, Alajärvi
Morri Sari Kaarina, henkilöstöjohtamisen asiantuntija, Kauhajoki

 

Sukutilatunnukset ja järjestömerkit

Päivitetty sukutilakunniakirja         
Tilan nimi               Kunta         Vuodesta         Omistaja(t)
Tukevan tila            Kurikka       1625                Mikko Tukeva
            
Sukutilaviiri      
Tilan nimi              Kunta           Vuodesta        Omistaja(t)
Tukevan tila            Kurikka       1625                Mikko Tukeva
            
Pienoissukutilaviiri    
Tilan nimi              Kunta           Vuodesta       Saaja
Tukevan tila            Kurikka       1625                Mikko Tukeva

Jäsenyys

ProAgria Etelä-Pohjanmaa on yhdistys, jonka edustajisto ja hallitus ovat jäsentemme valitsemia viljelijöitä ja maaseutuyrittäjiä. Jäsenemme päättävät, mitä ja miten ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry toimii ja tekee. Meillä on eri jäsenluokkia. Yrittäjä- ja yhtiöjäsenet saavat jäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Yrittäjä- ja yritysjäsen

Yrittäjäjäsen on maatilan tai muun maaseutuyrityksen omistaja, haltija tai viljelijä. Yritysjäsen on yhtiömuotoinen (oy, ay, osk.) maatila tai maaseutuyritys. Jäsenedut ovat yrityksen omistajien käytettävissä.

Jäsenedut yrittäjä- ja yritysjäsenillemme vuonna 2025

• ProAgria Etelä-Pohjanmaa: 5 % jäsenalennus palveluistamme (max. 50 €/ palvelukerta) myös Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten palvelut.
• SeiLab: 10 % alennus viljavuusanalyysistä.
• Seinäjoen Pikapesu: 10 % alennus kaikista ovh-hinnoista.
• Jokipiin Pellava: 15 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista verkkokaupasta tai tehtaanmyymälästä.
• Lapuan Kankurit: 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista ostamalla verkkokaupasta.
• Hotelli-ravintola Alma: kaksi a la carte annosta yhden hinnalla
• Huipulla Trahteeri 2hengen normaalihintainen lounasruokailu hintaan 17,90€ (normaalihinta 23,80€).
• Etra: etukirjeen mukaiset vaihtuvat alennukset.
• messulippu ProAgria Tapahtumien tapahtumiin KoneAgriaan ja Farmariin

Yhdistysjäsenet

ProAgrian keskusten yhdistysjäseniä ovat mm. Maa- ja kotitalousseurat, Maa- ja kotitalousnaiset, Maamiesseurat, Maaseutuseurat, pienviljelijäyhdistykset. Mukaan voi liittyä rekisteröityneet yhdistykset esim. maa- ja kotitalousseura, jolla on henkilöjäseniä tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jolla ei ole henkilöjäseniä, kuten osakaskunta tai kalastusalue.

Jäsenrekisteri - työväline helpompaan yhdistyshallintaan

Jäsenyhdistyksemme saavat etuna käyttöönsä sähköisen jäsenrekisterin. Jäsenrekisterimme helpottaa yhdistyksen viestintää jäsenistölleen ja jäsenistön hallintaa. Jäsenrekisteri on suunniteltu käyttäjälähtöisesti yhdessä yhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien kanssa. Jäsenrekisterin ollessa ajan tasalla jäsenlaskutuksen ja -viestinnän hoitaminen sujuu vaivattomasti.

Jäsenrekisterin edut yhdistyksille:

• Jäsenviestintä helpottuu, kun osoitteet, sähköiset uutiskirjeet löytyvät samasta paikasta.
• Jäsentietojen ylläpito helpottuu ja jäsentietojen laajempi käyttö yhdistyksissä mahdollista.
• Jäsenlaskutus helpottuu ja jäsenmaksut voidaan laskuttaa keskitetysti.
• Yhdistysten hallinnointi ja esimerkiksi vuosikertomustietojen ilmoittaminen helpottuu.
• Jäsenrekisterin tietoturvasta on huolehdittu tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti

Henkilöjäsenet

Henkilöjäsenyys on tarkoitettu sellaisille, joilla ei ole maatalous- tai maaseutuyritystä. Henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki 15 vuotta täyttäneet. Yhdistysjäsenet saavat kahdesti vuodessa paperisen ja kahdesti vuodessa sähköisen itua-jäsenasiakaslehtemme sekä uutiskirjeitämme, joista saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kampanjoista ja tilaisuuksista.

Yhteisöjäsenet

Yhteisöjäsenemme ovat jäsenyydellään kannattamassa maaseudun säilymistä elinvoimaisena.
Kannatusjäsenemme turvaavat turvallisen ruoantuotannon ja ympäristön säilymisen. Esimerkiksi toimialueemme kaikki kunnat ovat yhteisöjäseniämme.

Jäsenmäärät vuonna 2025

• Yrittäjäjäseniä 2263 kpl            
• Yritys-/yhtiöjäseniä 224 kpl
• Yhdistykset ja niiden alaosastot 190 kpl
• Henkilöjäseniä 140 kpl
• Kannattajajäseniä 25 kpl
• Kunniajäseniä 3 kpl

Jäsenmaksut vuonna 2025

• Yrittäjäjäsen 100 €
• Yritys-/yhtiöjäsen 200 €
• Henkilöjäsen 25 €
• Kannattajajäsen 400 €
• Yhdistysjäsen 40 €

Kehittämistyö 2025

ProAgria Etelä-Pohjanmaa lisää osaamistaan ja kehittää toimialaa pääasiassa erilaisten kehittämishankkeiden avulla.  Tätä kautta tehtävä kehittämistyö on parhaimmillaan tulevaisuuden ennakoinnissa ja sellaisen tiedon hankinnassa, jonka käyttökelpoisuus laajalle rintamalla on vasta edessäpäin. EU:n CAP ohjelmakauden vaihteessa hanketoimintaa tulee aina luontaisesti katkos; moni hanke päättyy ja uusia ei voi vielä hakea. Vuosi 2025 olikin hanketoiminnassa päättyvien hankkeiden lopettamista ja uusien hakemista ja aloittamista. Sisäisesti olemme kehittäneet osaamistamme muun muassa Kert Kennerin Moderni myynti -koulutuksessa.

Johtamiskäytäntöjä

Tulevaisuuden maatilayritys -hankkeen tilaisuudet (mm. seminaarit ja työpajat) auttoivat maatalousyrittäjiä ennakoimaan tulevia muutoksia, hallitsemaan kustannuksia ja luomaan vahvoja verkostoja. Hankkeen toiminnalla halutaan osaltaan varmistaa, että Etelä-Pohjanmaan maatalousyritykset ovat kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia vielä vuoden 2035 jälkeenkin.
Maatilan varautuminen II -hanke käynnistyi kesäkuussa. Hankkeessa vahvistetaan maatalousyrittäjien johtamis- varautumis- ja riskienhallintaosaamista. Maatalousyrittäjiä on opastettu tunnistamaan oman tilan riskit webinaarein ja podcastein. Tähtäin on vahvistaa yritysten varautumista mahdollisiin riskeihin.

Maitotilat keskiössä

Laidun, lehmä ja vasikka -hanke pääsi kesäkuussa alkuun ja siinä edistetään laidunnusta ja vierihoitoa Etelä-Pohjanmaan alueen maitotiloilla. Keskeisessä roolissa pilottitilat, joilla seurataan esimerkiksi laidunnukseen ja vierihoitoon kuluvaa työaikaa ja etsitään kehittämiskohteita tehokkuuden parantamiseksi. Maitotila 2030 -hankkeen toiminnassa tuodaan esiin uusinta tietoa lehmien terveyteen, ruokintaan ja hyvinvointiin liittyen. Ohjemaa on ollut mm. robotin investointiin liittyen, umpeutuskäytännöistä nurmiralliin.

Luomutiloille

Luomutuottajien verkostoitumiseen ja keskinäiseen tiedonvaihtoon pyrkivää LuoTa eli LuomuTavoitteisiin- hanketta on toteutettu monipuolisesti. LuoTa -hankkeessa parannetaan luomukasvitilojen sekä yhteistyötilojen tietämystä rehujen ja luomuelintarvikekelpoisten kasvien laadusta, sekä selvitetään sellaisten tilojen mahdollisuuksia siirtää eläintuotanto luomuun, joilla jo pellot ovat luomutuotannossa. Lisäksi selvitetään tavanomaisten tilojen kiinnostusta ja mahdollisuuksia siirtyä luomuun. Kotieläimiä ajatellen hanke on suunnattu maidontuotanto-, emo- ja lammastiloille.

Ilmastotoimia

CFD  (Climate Farm Demo) ja CFA (Climate Farm Advisor) hankkeet ovat Horizon hankkeita, joita Suomessa toteutetaan yhteistyössä Keskusten Liiton kanssa. Hankkeiden toteutusaika on 2022-2029 ja toteutuksessa on partnereita eri puolella Eurooppaa. Hankkeissa haetaan ilmastoviisaita ratkaisuja pilottitiloilla. CFD hankkeessa on 64 partneria ja 1500 pilottitilaa, joista 25 Suomessa, pääosa hanketiloista on Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2024 saatiin tehtyä lähtötilakartoitus ja laskettua hiililaskelmat. Rinnakkaisessa asiantuntijoille suunnatussa CFA hankkeessa koottiin neuvojaryhmät, jotka paneutuvat ilmastoviisaisiin tekoihin. 

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hankkeet 2025 

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten hankkeet 2025

ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntija-palvelut 2025

Eteläpohjalaisista maatiloista 2650 kpl käytti jotain palveluamme vuonna 2025  57 % tiloista. Asiakkaina mm.:
 

• Viljatiloja 1292 kpl
• Sikatiloja 113 kpl
• Siipikarjatiloja 80 kpl
• Erikoiskasvitiloja 12 kpl
• Maitotiloja 436 kpl
• Lihanautatiloja 202 kpl
• Lammastiloja 55 kpl
• Viljelysuunnittelu ja EU-tukineuvonta suurimmat palvelut asiakasmäärän perusteella. Viljelysuunnittelussa 1 150 ja EU-tukihakuneuvonnassa 1 550 tilaa asiakkaina.
   

Kasvintuotantopalvelut

Vuosi 2025 oli säätilaltaan kohtalaisen hyvä. Kasvukausi alkoi kasvien kasvun kannalta suotuisasti, mutta heinäkuun helteet veivät parhaimman terän kasvien kasvusta ja vesi loppui kesken. Kasvit eivät muutenkaan pidä helteistä, joten kasvuun se vaikutti heikentävästi. Lisäksi heinäkuussa alkoivat voimakkaat sateet ja ukkoskuurot, jotka lakoonnuttivat paikoin kasvustoja pahoin. Viljasato oli yli keskimääräisen satotason ja laatu oli pääosin hyvää. Korkeiden kustannusten aikana hyvälläkään sadolla ei päästä taloudellisesti järkevään tilanteeseen ja pääosalla tiloista viljanviljely tuottaa tappiota. Satotason pitää todella onnistua, että plussalle päästäisiin. Kotieläintilojen tarpeisiin saatiin paljon kaivattua satoa nurmen kasvaessa hyvin. Sianlihaa tuottavilla tiloilla positiivista virettä toi hintojen pysyminen kohtalaisen hyvänä. Viljanviljelyn tilanne on haastava ja siihen tilat ovat heränneet. Esimerkiksi tärkkelysperunassa uusia tuottajia on tullut mukaan tuottajiksi ja se on aina hyvä asia, että mietitään uusia vaihtoehtoja viljelyyn. Tämä innostuksen nousu luultavasti jatkuu tulevanakin vuonna. Sokerijuurikkaan ja kuminan viljely on täysin sopimustuotantoa ja kannattavamman viljelyn vuoksi näiden kasvien tuotantosopimukset ovat lähes täynnä.

Juha-Matti Toppari
toimialapäällikkö

Viljelyn suunnittelu nousee entistä tärkeämmäksi – muista laskea katetuottosi

Investointien näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan maatalous on vahvaa aluetta. On kuitenkin huomioitava asia, että isot tuotantorakennusinvestoinnit ovat olleet vähissä jo pari vuotta. Investoinneissa salaojitukset, kone-, ja tuotantovarastot ja uusi teknologia ovat nousseet suositummaksi investointikohteeksi. Tulevaisuus koetaan haastavana ja kuluttajien käyttäytyminen erityisesti ratkaisee paljon, miten kasvi-, ja lihatuotteet tulevat näyttäytymään tulevina vuosina kuluttajien ruokapöydässä. Vuosi 2025 oli edelleen korkeiden kustannusten vuosi. Inflaatio on lähtenyt vauhtiin ja se jatkuu edelleen. Samanaikaisesti viljan hinnat saati tuet, eivät ole olleet kustannusten nousuun nähden riittäviä. Maataloustuet ovat ongelmallisia tässä, koska niiden summat eivät muutu, vaikka inflaatio ja maailma on muuttunut nopeasti. Tämä tarkoittaa, että viljasta, lihasta ja maidosta tulee saada parempaa hintaa, että tilanpito on kannattavaa. Vuosi 2025 näytti jälleen, että viljelyn suunnitteluun kannattaa panostaa ja miettiä parhaat käytännöt tilan tarpeisiin. Mitkä kasvit sopisivat minulle ja olisiko pienellä hienosäädöllä mahdollista saavuttaa parempi kate? Asiantuntijatyössä viljelysuunnittelu on iso palvelu ja asiakkaamme saavat parhaat neuvot viljelyn kehittämiselle sekä varmuuden viljelykiertojen onnistumisesta. Uuden Neuvo-palvelun myötä viljelysuunnittelu siirtyi osaksi neuvo-palveluja, minkä vuoksi sen hinta tuli alhaisemmaksi kuin aiemmin. Tukihaussa asiakkaat luottavat osaamiseemme ja tukihaun kiemuroissa osaaminen voi olla haastavaa. EU-tukihaun palveluissa autamme yli 1500 alueemme asiakasta vuosittain. 

Palveluryhmä numeroina 

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän asiakasmäärä on säilynyt hyvällä tasolla. Olemme saaneet uusia asiakkaita Neuvo  -palvelun myötä. Ammattitaitoiset ja monialaiset asiantuntijamme, luotettava maineemme ja hyvät sekä tarpeelliset palvelut mahdollistavat asiantuntijapalveluiden myynnin laajalle asiakasryhmälle. Tehtyjen palveluiden määrä on korkea. Asiantuntijapalveluidemme kysyntä osoittaa sen, että palvelumme ovat ajanmukaisia ja tuottavat hyötyä asiakkaalle. Liiketoiminnan kattavuus luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle. 

Tulevaisuuden palvelutarve

Kasvava tilakoko ja tilojen erikoistuminen muuttavat asiakkaiden vaatimien palvelujen sisältöä. Toimintaympäristön muuttumisen takia palvelua kysytään myös tilakokonaisuuden hallintaan. Erityisesti talouden hallinnan palvelut tulevat yhä tärkeämmiksi tilakokonaisuuden kasvaessa. Koko tilan tuotannon kehittäminen vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista palvelua kaikilla tuotannon osa-alueilla. Kehityksen mukana pysyminen vaatii asiantuntijoidemme jatkuvaa kouluttautumista ja palvelujen kehittämistä. Vain siten pystymme vastaamaan kysyntään ja asiakkaidemme tarpeisiin. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kertoo onnistumisestamme ja olemme onnistuneet nostamaan palvelumyyntiämme, vaikka tilamäärä onkin ollut laskussa. Koko ajan kasvava tilakoko lisää palvelujen kysyntää ja vastaamme tähän parhaalla mahdollisella tavalla. Uusi tukikausi ja taloudelliset haasteet tuovat mustia pilviä maatalouden ympärille. Huoltovarmuuden merkitys on tunnustettu, mutta ongelma onkin se, että missä rahoitus? Palvelujemme avulla tilat saavat parasta mahdollista apua työnsä tueksi nyt ja tulevaisuudessa. 

Kehitystyötä kasvintuotantosektorilla

Hanketyömme on ollut hyvässä vauhdissa erityisesti maan kasvukuntoon ja hiiliviljelyyn liittyvissä hankkeissa. Kansainvälinen ja iso hanke Climate Farm Demo ja sen sisarhanke Climate Smart Advisors on pyörähtänyt käyntiin toden teolla ja lähes 30 pilottitilaa on aloittanut useiden vuosien kehitystyön hankkeen mukana. Osalla tiloista pellonpiennar-, ja muita tärkeitä tilaisuuksia on saatu pidettyä ja samalla jaettu kokemuksia tiloilla tehtävästä ilmastotyöstä. Satotason nosto-hanke pääsi täyteen vauhtiin ja nimensä mukaisesti hankkeessa on autettu alueemme tiloja parantamaan satotasoja niin pellonpiennartilaisuuksissa kuin hyvien webinaarien kautta. Vuoden 2025 aikana perunantuottajat ovat parantaneet osaamistaan yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Satakunnan alueiden perunatilojen kanssa. Viimeksi perunantuotantoon keskittyvä hanke on ollut yli 10 vuotta sitten. 

Kotieläintuotantopalvelut

Maitotilat

ProAgria Etelä-Pohjanmaan palveluja on maitotila-asiakkaista käyttänyt 468 tilaa. Näistä tiloista vuoden lopussa kuului tuotosseurantaan 323 tilaa eli 69 %. Maitomäärissä laskien prosenttiosuus on huomattavasti korkeampi.

Tuotosseurantatiloista robottitiloja oli vuoden lopulla 160 kpl eli 50 %. Vuosittain noin 7–8 % lopettaa tuotosseurannan ja yleensä syynä on lehmien pidosta luopuminen.

Luomumaitotilat

Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaalla oli edelleen 23 luomumaitotilaa vuoden 2024 tavoin. Suomen luomulypsylehmistä meillä on lähes kolmasosa, mikä kertoo maakunnan vahvasta luomumaito-osaamisesta. Tämä näkyy myös tuotannossa: satokauden 2025 hyvälaatuiset rehut ovat nostaneet luomumaidonkin rasva- ja valkuaispitoisuuksia.

Markkinoilta odotetaan kuitenkin edelleen kipeästi kuluttajien ostovoiman kehittymistä ja luomumaidon tuottajahinnan nousua. Keski-Euroopassa vuosi 2025 on jo näyttänyt hyvältä luomumaidon näkökulmasta. Kotimaankin markkinoilla on nähtävissä pieniä valonpilkahduksia, kun nestemäisen luomumaidon myynti kasvoi loppuvuodesta 2025. Luomumaidontuotannon tulevaisuuden määritteleekin pitkälti luonnonmukaisen ja tavanomaisen maidon tuottajahintojen välinen hintaero, jonka tulisi kattaa luomun korkeammat tuotantokustannukset.

Nurmen korjuut

Kevätsadon korjuut jakautuivat sateiden vuoksi poikkeuksellisesti kolmen viikon ajalle, mutta suurin osa rehuista tehtiin juhannusta edeltävällä viikonloppuna tai viikolla. Sulavuudet ovat olleet korkeat ja kuidut melko alhaiset, varsinkin sulamaton kuitu.  

Ensimmäinen sato jäi niukahkoksi tai paikoin normaaliksi, mikäli korjuu saatiin tehtyä normaalia myöhäisemmin. Tällöin timotein hyvä versonta pelasti monella tilalla niin määrää kuin laatuakin, mikäli korjuuta malttoi odottaa. Nämä rehut ovat myös lypsättäneet edellisvuosien kevätsatoja paremmin. Toinen korjuu tehtiin heinäkuun lopulla ja sato oli kohtuullinen. Elokuun alun kovat ukkossateet pistivät nurmille vauhtia ja kolmannesta sadosta tulikin ennätyssuuri. 

Neljää satoa tavoitelleet viljelijät ovat olleet myös tyytyväisiä rehumääriin ja laatuun. Syksyn sateiset olosuhteet vaikeuttavat viimeisen sadon korjuun ajoittamista, kun pitää pallotella hyvän laadun ja pellon kantavuuden kanssa. Kokoviljasäilörehut tehtiin pääsääntöisesti hyvissä olosuhteissa ja niiden alle perustetut nurmet lähtivät hyvin matkaan- heinäkuussa korjatuista kokoviljarehuista saatiin vielä syksyn päälle laadukas nurmisato siiloihin.

Ruokintaa Karjakompassin avulla

Verkkopalveluista katsoen KarjaKompassi-ohjelmalla on tehty 1388 kertaa pelkästään lehmille ruokinnansuunnittelua 246 tilalle. Tämä tarkoittaa, että tiivistä yhteistyötä on tehty pelkästään lehmien ruokinnan suhteen, sillä ruokintasuunnitelmakertoja on ollut 5.9/tila/v. Tuotosseurannassa mukana olevista maitotiloista tiloista 67 % käyttää meidän ruokinnansuunnittelupalveluamme. Ahkerasti olemme saaneet tehdä ruokintasuunnitelmia hiehoryhmillekin. Karjakompassista löytyy kertoja suunnitelmille 669 ja ne on tehty 247 tilalle. Lisäksi sonneille on tehty 318 kertaa ruokintaa ja tilamäärä on ollut 96 kpl.

KarjaKompassin Seurantalaskelmia on tehty 734 kertaa lähes 190 maitotilalle eli 55 %:lle maitotiloistamme. Keskimäärin reipas 3 laskelmaa/v. Lähtötilanne, eli millaiset rehut ja paljonko karja nyt tuottaa, on erittäin tärkeä lähtötieto, sillä uutta ruokintaa ja sen ennustetta verrataan tähän lähtötilanteeseen. Seurantalaskelma tarjoaa myös erittäin kattavan listauksen taloudellisia tunnuslukuja. Voidaan seurata muun muassa ostorehukustannuksen kehitystä tuotettua maitolitraa kohden, tai ulkomailla erittäin suosittua EKM-kg/kg ka eli kuinka paljon karja on tuottanut energiakorjattua maitoa yhdellä rehun kuiva-ainekilolla.

Lihanauta- ja emolehmätilat

Emolehmätuotannon asiakkaita meillä on 47 ja naudanlihantuotannon asiakkaita 169, joille olemme jotain palvelua talostamme saaneet tehdä. Asiantuntijatöitä tehdään aktiivisesti lihanauta- ja emolehmätiloille jatkossakin.

Positiivinen asia vuodesta 2025 oli hyvä nurmivuosi. Lisäksi loppuvuonna myös teuraiden ja vasikoidenkin hinnat nousivat, joten pitkästä aikaa on positiivinen vire päällä emolehmätiloillakin.Teurastamot antavat harkitusti lupia lihanautatilojen uusille lisäpaikoille, emolehmätiloille sen sijaan lisäpaikat ovat päinvastoin todella tervetulleita teurastamoiden näkökulmasta. Negatiivinen asia lihanautatiloille on vasikoiden määrän lasku ja tämä hillitsee investointeja lihanautojen kasvatukseen. Investointeja emolehmätiloille oli jo vireillä ja mietinnässä loppuvuonna 2025, kun tilanne näyttää kannattavuudessa paremmalta.

Lammastilat

Lammastilojen asiantuntijatiimi on jatkanut lammastilojen palveluiden tuottamista ja lammastuotannon kehittämistä alueellamme. Asiakkainamme on ollut 99 lammas- tai vuohitilaa. Tuotosseurannassa on lammastilojen määrä hieman lisääntynyt. Alueellamme oli vuoden lopussa 79 lammastilaa tuotosseurannassa. Lisäksi muutama vuohitila. Neuvota-alueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan lisäksi Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.

Tuotosseurannassa teimme tilakäyntejä, etäneuvontaa ja jaoimme tietoa ajankohtaisista asioista lampureille. Jalostuseläinvalintaan liittyviä lampaiden ultraäänimittauksia sekä lihasmittauksia tehtiin kiinnostuneille tiloille. Eläinvälitystä tehtiin pääosin Lammasnetti- sivuston kautta. 

• Lampureita on kannustettu hyödyntämään Neuvo-tukea kotieläin-, pelto- ja talousasioissa. Täten Neuvo-rahaa onkin hyödynnetty runsaasti eläinten hyvinvointiin tähtäävien palveluiden avulla.  
• Karitsan lihantuotanto on alueellamme vahvaa, alkuperäisrotuisten lampaiden lisäksi kasvatetaan liharotuja ja risteytyksiä. Karitsanlihan tuottajahinta on ollut melko hyvä.
• Lammas ja vuohitilojen käytössä oleva NettiKatras-ohjelmisto sisältää lampaiden ja vuohien rotukantakirjan ja huippulaatuisen lampaiden tuotosseurannan. Ohjelma siirtää tallennetut tiedot automaattisesti Ruokaviraston lammas- ja vuohirekisteriin. Hyvät raportit auttavat tuotosten seurannassa ja toiminnan kehittämisessä.
• Menestyvä lammastila- hankkeessa pidettiin lukuisia koulutuksia niin paikan päällä maakunnissa kuin etäyhteydellä. Hankkeen tarkoituksena on lisätä lammastilallisen ammattitaitoa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Suosituimpia olivat ruokinta ja nurmeen sekä eläinjalostukseen liittyvät koulutukset.
• Lampaat ovat mukana myös Luomu tavoitteisiin (LUOTA) –hankkeessa, jossa jaetaan luomutuotannon hyviä käytänteitä ja vahvistetaan luomuidentiteettiä. 

Nostoja vuodelta 2025

• Maitotilavaliokunta kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. ProAgrian kasvintuotannon palvelut esiteltiin alkuvuodesta ja todettiin, että meidän palveluistamme viljelyn suunnittelu ja EU-tukihaut ovat tärkeät myös maitotiloillemme. Kokousten asiasisältönä ovat olleet ProAgrian verkkopalveluiden Resurssiviisas maatila raportti, tuotosseurannan tulokset vuodelta 2024 ja monenmoiset hankkeet ja investoinnit tiloilla.   Ajankohtaista tietoa olemme saaneet myös Maitosuomen katsauksista läpileikkaus toimintaympäristön ja maidon hintojen muutoksista. Lisäksi meillä on ollut Faban esitys maitotilojen siemennysten määristä ja vaikutuksista maidontuotannon tulevaisuuteen.
• Olemme olleet palkitsemassa tuotosseurannan 100-tonnareita keväällä ja syksyllä Karjakerhon tapahtumissa. Yhteensä 74 tilaa saavutti rajapyykin yhdellä tai useammalla lypsylehmällä. 125-tonnareita oli vuoden aikana 6 tilalla, joista kaksi oli rodultaa ayrshirejä ja neljä oli holstainia.
• Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksia on tilojen kanssa käyty lävitse. Tämä vaatimus koskee niitä viljelijöitä ja maatalousyrityksiä, joilla on työvoimaa. Sosiaalinen ehdollisuus tarkoittaa tiivistetysti sitä, että työntekijöiden työturvallisuuden ja työsopimusten laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin. Toimimalla vastuullisesti työnantajana on varmistettava reilut työsuhteet, turvallinen työympäristö ja jatkuva kehittyminen.

Talousasiantuntijapalvelut

Talousasiantuntijapalveluissa suurimmat palvelumäärät olivat maatilojen investointeihin liittyvät liiketoimintasuunnitelmat. Näitä tehtiin 134 kpl. Määrä laski muutamalla edellisvuoteen nähden, mutta maatalouden voimakas rakennekehitys huomioiden määrä on hyvä. Investointitukihaut painottuivat vahvasti kevään ajalle vuoden kahdelle ensimmäiselle hakukierrokselle. Suosituimmat investointikohteet olivat salaojitus, eläinten hyvinvointia parantavat investoinnit, varastoinvestoinnit sekä työympäristöä ja tuotantohygieniaa edistävät investoinnit. Liiketoimintasuunnitelmia tehtiin myös nuoren viljelijän aloittamisavustuksiin vuoden aikana 29 kpl.

Talousasiantuntijapalveluita tehtiin vuoden aikana myös erilaisiin maatilojen muutostilanteisiin, kuten tuotantosuunnan muutoksiin ja laajennuksiin. Talousasiantuntijoiden työtilauksissa näkyi lisäksi maatilojen haasteellinen taloustilanne. Toisaalta tulevaisuudenuskoakin maatiloilla on ollut, tiloille on tehty isoja investointeja muun muassa kuivaajia sekä alustavaa suunnittelua kotieläintalouden rakennusinvestointeihin. 

Hanketoiminta ja johtamispalvelut

Johtamispalveluiden painopiste oli vuonna 2025 Tulevaisuuden maatalousyritys - hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on maatalousyrittäjien osaamisen lisääminen ja valmiuksien kehittäminen tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseksi.  Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä Turun yliopiston kanssa.

Hankkeessa on tehty podcasteja ja artikkeleja liittyen tulevaisuusajatteluun, ennakointiin ja skenarointiin sekä toimintaympäristön tarkasteluun. Vuoden aikana toteutettiin pienryhmä, jonka teemana oli kustannustenhallinta. Lisäksi on järjestetty kaksi seminaaria, joissa käsiteltiin maatalousyritysten rahoitusnäkymiä sekä tulevaisuuden ruoantuotannon näkymiä.

Kannattavuutta tuottajaorganisaatioista-hankkeen  toiminta vuonna 2025 keskittyi tuottajaorganisaatioihin liittyvän tiedon lisäämiseen, eri tuotantosuuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä käytännön esimerkkien esittelyyn kotimaassa ja ulkomailla. Alkuvuoden aikana hankkeen asiantuntijat osallistuivat useisiin viljelijätilaisuuksiin, joissa käsiteltiin tuottajaorganisaatioiden perustamista, lainsäädäntöä ja markkinoiden toimivuutta. Tilaisuuksia järjestettiin luomuviljelijöille, viljanviljelijöille ja mehiläistarhaajille, ja niissä esiteltiin myös esimerkkejä onnistuneesta organisoitumisesta, kuten Vilja‑Aitta Oy:n toiminta. Kuulijoina olleiden tuottajien kiinnostus yhteistyön lisäämiseen kasvoi, ja useiden tuotantosuuntien tuottajissa heräsi tarve selvittää tuottajaorganisaatiomallin soveltamista omalle tuotantosuunnalle. Kevään aikana toteutettiin myös yritysvierailumatka Närpiön Vihannekselle sekä Potwellin tuottajaorganisaatioon. Vuoden 2025 aika kirjoitettiin aiheesta useita julkaisuja esimerkiksi ProAgrian Itua- lehteen, Pihvikarjaliiton jäsenlehteen ja Suomen mehiläistarhaajien liiton jäsenlehteen.

Vuoden jälkipuoliskolla järjestettiin useita webinaareja, joissa syvennyttiin tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksiin lihantuotannossa, mehiläistuotealalla, valkuaiskasveissa ja viljakaupassa. Saksalaisen VEZG:n puheenvuoro toi esiin käytännön kokemuksia toimivasta organisoitumisesta ja sen vaikutuksista markkinoihin. Lisäksi järjestettiin pienimuotoisia tietoiskuja alueen viljelijöille ja sidosryhmille. Loppuvuonna toteutettiin tiedonhankintamatka Saksaan, jossa tutustuttiin Heide‑Zwiebelin ja Öko‑Korn Nordin toimintaan. Vierailut tarjosivat vertailukohtia kotimaisiin toimintatapoihin ja syvensivät ymmärrystä organisoitumisen vaikutuksista markkinoihin ja viljelijöiden asemaan.  

Tilitoimistopalvelut

Tilitoimiston asiakasmäärät kasvoivat sekä MVL- että EVL-asiakkaiden ja palkkahallinnon asiakkaiden parissa. Suurin osa asiakkuuksista on MVL-kirjanpitoja. EVL-kirjanpitoasiakkaissa on maatalousosakeyhtiöiden lisäksi asiakkaana myös muita maaseudulla toimivia yrityksiä. Asiakkaat ovat arvostaneet sitä, että tilitoimistopalveluita saa jokaiselta toimipisteeltämme. Tilitoimiston vahvuutena on myös laaja toimialatuntemus ja vankka osaaminen kirjanpidon parissa. Pitkäaikaiset asiakassuhteet mahdollistavat syvällisemmän talouden analysoinnin luontevana osana kirjanpidon kokonaispalvelua.

Sähköiseen kirjanpitoon oli edeltäviä vuosia enemmän kiinnostusta myös olemassa olevien asiakkaiden keskuudessa ja kirjanpidon sähköistämisiä tehtiin myös näille uusien asiakkaiden lisäksi.

Tilitoimistomme auktorisointi takaa luotettavan ja vakaan palvelun. Auktorisoidut tilitoimistot tarkastetaan säännöllisesti ja auktorisoituna tilitoimistona toimintamallimme ovat mietittynä yhtenäiseksi muiden auktorisoitujen ProAgria-keskusten kanssa. Auktorisoituja ProAgria-keskuksia on meidän lisäksemme Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Asiantuntijamme työskentelivät myös asiakkuustiimitoiminnassa tuoden niihin talouden näkökulmaa ja lukujen analysointia.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpitotiloilta saatavaa aineistoa hyödynnetään tutkimuksessa, maataloushallinnossa, talousneuvonnassa, edunvalvonnassa, maatalousopetuksessa, mediassa, kirjanpitotiloilla ja muissakin yrityksissä.  Kannattavuuskirjanpidon tuloksilla pystytään luotettavasti osoittamaan maatalouden kannattavuuskehitys. Luken Taloustohtoripalvelusta saa haettua kattavasti tietoa maatilojen kannattavuuskehityksestä.

Etelä-Pohjanmaalla on kannattavuuskirjanpitotiloja noin 90 kpl. Koska Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä osa Suomen maatiloista, pyritään kannattavuuskirjanpitotilojen määrää tästä syystä kasvattamaan.  Kannattavuuskirjanpitotilana maatila saa ilmaiseksi tarkat tulosteet kannattavuudesta, talouden tunnusluvuista sekä vertailuraportin, jonka avulla voi omaa tulostaan verrata muihin saman tuotantosuunnan ja kokoluokan maatiloihin. Myös Taloustohtori-palvelusta saa parhaimman hyödyn kuulumalla itse kannattavuuskirjanpitoon. Sidosryhmät kuten pankit arvostavat kannattavuuskirjanpidon raportteja osana rahoituksen hakuprosessia investointitilanteissa. 
 

Omistajanvaihdospalvelut

Maatilojen omistajanvaihdospalveluille oli tasaista kysyntää koko vuoden ajan. Erilaisia omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluita tehtiin noin 180 asiakkaalle. Omistajanvaihdospalveluiden kysyntä on jatkuvasti kasvanut ja kysyntään vastattiin vahvistamalla omistajanvaihdostiimiä. Omistajanvaihdospalveluissa tarjoamme laajaa palvelupakettia, johon kuuluu kaikki omistajanvaihdospalveluihin liittyvät palvelut esiselvityksestä lopullisiin asiakirjoihin asti. Suurin asiakasryhmä muodostui maatilojen sukupolvenvaihdoksista. 
Omistajanvaihdoksia tehtiin eri kokoisilla tiloilla. Maatilan sukupolvenvaihdos vaatii vahvaa erityisosaamista ja näissä palveluissa olemme alueemme selkeä markkinajohtaja. Aloitusavustuksen sai viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla 46 uutta maatalousyrittäjää, joista 31 yrittäjää käytti palveluitamme sukupolvenvaihdoksen toteutuksessa joltain osin ja suurin osa oli hyödyntänyt koko paketin esiselvityksistä lopullisiin kauppakirjoihin. Arviointipalveluiden käyttö kasvoi edellisvuoteen nähden ja arvioita on tehty osituksia, perinnönjakoja ja vakuusarvioita varten.
Yhtiöittämispalveluiden kysyntä oli edellisvuosia suurempaa koko vuoden ajan ja yhtiöittämisselvityksiä tehtiin viime vuonna 20 kpl ja lopullisia yhtiöittämisiä on ollut 5 kpl. Yhtiöittämisprosessi on usein useamman vuoden mittainen prosessi ja esiselvityksistä valtaosa etenee osakeyhtiöksi asti jollain aikavälillä. Yhtiöittämisselvityksiä tehtiin eri kokoisille tiloille ja eri tuotantosuuntia edustaville tiloille. Viime vuosina myös osa-aikaisilla kasvinviljelytiloilla on ollut kiinnostusta yhtiöittämiseen kotieläintilojen lisäksi. Yhtiöittämispalveluissamme panostamme pelkän teknisen yhtiöittämisprosessin lisäksi siihen, että yrittäjä saa kokonaisvaltaisen käsityksen osakeyhtiön toiminnan ja kirjanpidon erityispiirteistä yhtiöittämispäätöksen tueksi.

Toimimme osana ProAgria Kiinteistövälitys Oy LKV:tä.  Vuoden aikana tehtiin muutama kiinteistökauppa. Erityisesti peltokiinteistökauppoihin liittyvät palvelut herättivät kiinnostusta sekä myyjissä että ostajissa. Jatkossakin omistajanvaihdospalveluissa pyritään palvelemaan laajasti eri kokoisia asiakastiloja alueellamme sekä saamaan myyntiin hyviä välityskohteita.

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset on osa valtakunnallista Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijajärjestöä, jonka toiminnan keskiössä on ruoka- ja ravitsemusosaamisen vahvistaminen, maiseman- ja luonnonhoidon kehittäminen ja yrittäjyyden tukeminen. Toimimme tiiviinä osana ProAgria Etelä-Pohjanmaata. Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Kirsi Ylitalo toimii myös Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Hänen lisäkseen toimintavuonna Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisissa työskenteli ruoka- ja ravitsemusasiantuntija Asta Asunmaa, maisema- ja ympäristöasiantuntija Marika Riihimäki sekä kehittämisasiantuntija Terhi Välisalo. 

Maa- ja kotitalousnaisilla on vahva hanketoimintahistoria ja myös toimintavuonna 2025 hanketyö oli vahvaa. Olemme myös saavuttaneet arvostetun aseman maakunnan kehittämisessä ruokamaakunnaksi ja erityisesti tähän alaan liittyviä yhteistyö- ja hanke-ehdotuksia tulee runsaasti. 

MKN Ruoka 

Hygieniapassitestitilaisuuksia toteutettiin useita kevään aikana eri puolella maakuntaa. Lähiruoka ja ruokakulttuuri ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi kestävää kehitystä ja ilmastomyönteisyyttä unohtamatta. Huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus olivat myös esillä toiminnassa ja 72 tuntia varautuminen oli esillä useissa tapahtumissa.  

Toimintavuonna toteutettiin Lähikalan saatavuuden kehittämishanketta, jonka tavoitteena on edistää eteläpohjalaisen lähikalan saatavuutta ja käyttöä. Toteutusalueena on Kuha-Suomen kalaleaderin Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat kunnat. Hanketta toteuttavat yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset ja Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus. Hanke on saanut positiivista näkyvyyttä ja mm. kalastajille suunnattu matka Etelä-Ruotsiin oli erittäin onnistunut. 

Toimintavuonna toteutettiin myös Maistuvaa matkailua Ruokaprovinssissa -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä eteläpohjalainen ruokamatkailu tunnistettavaksi ja nostaa se yhdeksi matkailun vetovoimatekijäksi alueellamme. Hankkeen päätoteuttaja on SeAMK ja osatoteuttaja ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset. Hankkeessa toteutettiin useita työpajoja alueella toimivien ruoka-alan yrittäjien kanssa. 

MKN Yritys

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut jatkoi Ruokaprovinssin eli Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnan kehittäjien yhteistoiminnan fasilitointia ja kehittämistä. MKN yrityspalvelut on saavuttanut merkittävän ja näkyvän roolin Ruokaprovinssin kehittämistyössä ja on mukana asiantuntija- ja ohjausryhmissä. Kehittämistyö jatkui ”Kekseliäs ja ketterä Ruokaprovinssi” -hankkeen muodossa, jossa kehitetään Ruokaprovinssin viestintää, brändiä ja tehdään toimenpiteitä maakunnan ruokatoimijoiden heimouttamiseksi. Työ toteuttaa ”Ruokaprovinssi 2030 – paras paikka ruokabisnekselle” -strategiaa. Toimintavuoden aikana tehtiin Ruokaprovinssin brändi- ja viestintästrategia, jonka myötä Ruokaprovinssin ilme uudistui. Johtajafoorumi kutsuttiin koolle ja ensimmäinen kokoontuminen pidettiin. 
 

MKN Maisema

Maisema- ja ympäristöasiantuntija teki useita vihersuunnitelmia sekä yksityis- että yritysasiakkaille mm. loppuvuodesta ison maisemointisuunnitelman valtakunnalliselle rakennuttajalle. Neuvo-palvelulla tehtiin maatalousyrityksille maatalousluonnon ja maiseman hoitosuunnitelmia. 

Yhteistyö Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten ympäristö- ja maisema-asiantuntijan kanssa tiivistyi entisestään. Yhteinen hankesuunnittelu alkoi luonnon monimuotoisuuden teemalla. Yhteistarjouksia on tehty myös valtakunnallisesti useiden Keskusten kanssa yhdessä mm. Metsähallitus ja Fingrid. 

Kansallista maisemapäivää 20.10. vietettiin Kurikan Panttilassa tutustuen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja sen kohteisiin.

Yhteisöllisyys ja järjestötyö

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten jäsenmäärä toimintavuonna oli 2500 henkilöä ja yhdistysten määrä 120 kappaletta. Vuoden eteläpohjalaiseksi Maa- ja kotitalousnaiseksi 2025 valittiin Leena Kauppi Isonkyrön Ylipään maaseutunaisista. Valinta julkistettiin vuosikokouksessa Lapualla.

Kekri on noussut valtakunnallisesti vietettäväksi syksyn juhlaksi. Maa- ja kotitalousnaiset ovat pitäneet asiaa yllä ja kertoneet Kekrin perinteistä. Etelä-Pohjanmaalla kekriä on vietetty jo useina vuosina ja tänä vuonna Kekri pidettiin Seinäjoen Piirin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tapahtumassa oli mukana useita yrityksiä sadonkorjuumarkkina-alueella ja vierailijoita useita satoja. Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät luentosaliin ohjelmaa mm. sammakkoprofessorit sekä luento emäntä -roolin muutoksista vuosikymmenten aikana. Tarjolla oli tietenkin myös eteläpohjalaisia perinneherkkuja kekrin tapaan. 

Olimme aktiivisesti yhteydessä jäsenistöön mm. kuukausittain lähetettävällä uutiskirjeellä sekä viikoittaisilla somepäivityksillä. Johtokunta kokoontui kokoukseen 3 kertaa sekä 1 kerran yhteiskokoukseen Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten johtokunnan kanssa. 

Johtokunnan jäsenet 2025

varsinainen jäsen (varajäsen)
Outi Hantula, Seinäjoki (pj)    
Leena Laine, Isokyrö (Kaarina Huovila, Isokyrö)
Pirjo Kortesmäki, Seinäjoki (Eija Killinen, Isokyrö)
Leena Kauppi, Isokyrö (Jenni Koski, Seinäjoki)
Hanna Koivulampi, Alajärvi (Pauliina Rentola, Alajärvi)
Milla Mattila, Kristiinankaupunki (Marianne Hanhimäki, Kauhava)
Anneli Pentinmäki, Jalasjärvi (Kaisu Väli-Kohtamäki, Kurikka)
   

Henkilöstö 31.12. 2025