Kotieläintuotanto

Maitotilat

Tuotosseurantaan kuului 83,3 prosenttia alueemme lehmistä. Tuotosseurannassa oli 523 karjaa, joiden määrä väheni 42:lla eli samalla tahdilla kuin edellisenä vuonna. Toimintaympäristön muutokset, sopimustuotantoon siirtyminen, kannattavuus ja viljelijöiden jaksaminen lisäsivät maidontuotannosta luopumista. Tuotosseurannassa oli 26 381 lehmää - laskua edellisvuodesta 829 lehmän verran.

Tuotosseurannassa oli 26 381 lehmää, laskua 829 lehmän verran. Karjojen keskikoko jatkoi edelleen kasvuaan ja oli 49,4 lehmää karjaa kohti - koko maassa 50,5. Keskilehmälukuun vaikuttaa pienten karjojen poistuminen tuotosseurannasta ja investoineiden tilojen kasvu.

Tuotosseurantaan kuuluvat lehmät lypsivät 10 958 kiloa (EKM) maitoa, joka oli 244 kiloa edellisvuotta enemmän. Keskituotos nousi vuoden aikana 255 kiloa lehmää kohti ja oli nyt 10 374 kiloa. Maito sisälsi 371 kiloa valkuaista (+ 9 kiloa) ja 445 kiloa rasvaa (+ 8 kiloa). Maidon valkuaispitoisuus oli 3,58 %, sama kuin edellisvuonna. Rasvapitoisuus oli 4,29 % (- 0,03). Lehmien rasva- ja valkuaistuotos tulos parani keskituotoksen nousun myötä. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 24 58 kiloa (+ 722). Maitotuotos kiloina elinpäivää kohden nousi 0,4 kiloa 15,1:een.

Hiehojen poikimaikä on laskenut alueellamme 25,1 kuukauteen, kun se koko maassa on 25,5 kuukautta. Vasikkakuolleisuus on laskenut ilahduttavasti 6,1 %:iin ja ero pienentynyt koko maan tulokseen, 5,5 %.

Rehukustannukset tuotettua maitokiloa kohti laskivat arvoon 12,9 (13,3) senttiin/litra. Lehmämäärän vähentyminen, keskituotoksen nousu ja laadukkaampi säilörehu selittävät rehukustannusten laskua, mutta todennäköisesti myös oikealla ruokinnalla ja satsauksilla olosuhteisiin on saatu enemmän maitoa tuotettuja rehukiloja kohti.

Tuotosseurannan tilastot sisältävät vain niiden karjojen tiedot, joiden tulokset ovat virallisia eli tiloilla on toimittu Tuotosseurannan ohjesäännön mukaisesti

Varautumista ja sopeutusta

Asiakastiloille kampanjoitiin koronakevään aikana varautumissuunnitelmia, joissa käsitellään kattavasti häiriötilanteiden toimenpiteitä, tuotantopanoksien saatavuutta, henkilöresursseja sekä erilaisten luvitusten sekä juridisten asiakirjojen tärkeyttä eri tilanteissa.

Valtion eritysmäärärahaa hyödynnettiin erityisesti pohdittaessa sopimustuotannon vaikutuksia maidontuotantoon. Maitotiloille tehtiin kattavia tilannekartoituksia tuotannon ja talouden näkökulmasta sekä laadittiin suunnitelmat tarvittavista tilakohtaisista toimenpiteistä. Eritysmäärärahan turvin perehdytimme asiakastiloja hyödyntämään digitalisaatiota, kuten Bisnes+:aa, Tuotosseurannan viivakoodipullojen käyttöä ja tiedon lähettämistä sekä Minun maatilani - tilakohtaisten raporttipohjien tekemistä ja hyödyntämistä.

Pienryhmätoiminta keskeytyi lähes kokonaan koronan vuoksi. Neuvo-tukea hyödynnettiin runsaasti eläinten hyvinvointiin tähtäävien täsmäpalveluiden avulla. Eläinten hyvinvointituen ehtojen täyttyminen ja toimenpiteet, eläinten hyvinvoinnin parantamien eri eläinryhmissä sekä täydentävien ehtojen neuvonta ja rehuhygienia asiat ovat asioita, joita on asiakkaiden kanssa pohdittu.

Lihanauta- ja emolehmätilat

Naudanlihan tuotannon neuvontaan lisäsimme resursseja. Kokosimme Kelo-alueen (Lappi, Oulu, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) naudanlihatuotannon asiantuntijat yhteiseen foorumiin kehittämään osaamistaan ja asiakkaille tarjottavia palveluita.

Asiakasmäärä säilyi ennallaan. Naudanlihaa tuottavat asiakkaat käyttivät ruokinta- ja viljelysuunnittelua sekä EU-tukineuvonnan palveluja edellisten vuosien tapaan. Neuvo 2020 -palveluna tehtiin tukioptimointia, eläintuotannon aloittamisen selvittämistä niin tavanomaisessa kuin luomutuotannossakin sekä täydentävien ehtojen neuvontaa. Alueemme lihanautatiloja on mukana ProLiideri-hankkeessa.

Lammastilat

Kokosimme lammastilojen asiantuntijat yhteiseen tiimiin kehittämään ja tekemään lammastilojen palveluita.

Tuotosseurannassa vuonna 2020 oli 58 lammastilaa, joista 27 oli ProAgria Oulun alueelta, kahdeksan ProAgria Kainuusta ja 23 ProAgria Lapista.

Tuotosseurannan perusmaksu sisälsi puhelinneuvontaa ja tiedotteita lampureille. Puhdasrotuisten karitsojen ultraäänimittauksia tehtiin parille uudelle tilalle aiempien vakioiden lisäksi, mutta tiineystarkastuksia ei yhtään.

Lammastiloille tarjottiin apua liiketoiminnan suunnitteluun sekä tilan tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Lampureita on kannustettu hyödyntämään Neuvo2020 -rahaa kotieläin-, pelto- ja talousasioissa. Lammasasiantuntijamme sai Neuvo-oikeudet.