Kasvintuotanto

Kasvintuotannon palveluiden uusi toimintamalli, viljelyn kehittämisohjelma, otettiin käyttöön vuoden lopulla. Haluamme tarjota asiakkaillemme kokonaisuuden, eikä vain yhtä ratkaisua. Tarve muutokseen on tullut toimintaympäristön muuttuessa asiakkailta ja ProAgria Oulun halusta tarjota laajempaa kokonaisratkaisua. Viljelyn kehittämisohjelma kattaa sekä kaikki viljelysuunnittelua käyttävät että uudet asiakkaat. Tarjoamme lisäarvoa tuottavaa ja laajaa kokonaisuutta asiakkaiden tarpeisiin räätälöitynä. Osaamistamme kasvatetaan koko ajan vastaamaan asiakkaiden tarvetta.

Koronatilanteen vuoksi jouduimme perumaan pienryhmiä ja yleisötilaisuuksia. Pystyimme kuitenkin tarjoamaan pienemmille ryhmille kasvusto- ja peltokäyntejä. Viljelysuunnitelmia tehtiin noin 1 300 (sekä luomut ja tavanomaiset). Kasvintuotannon pääpainona olivat edelleen viljelysuunnitelmat, joita teimme ennätysmäärän etäyhteyksillä. Pidimme asiantuntijoille kuukausittaisen infon, jossa käsiteltiin kasvintuotantoon liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Vanha viljelysuunnitteluohjelma, WebWisu, poistui käytöstä lokakuun lopussa. Uusi viljelysuunnitteluohjelma on entistä monipuolisempi suunnittelutyökalu asiantuntijan työhön. Ohjelman käyttöön oli loppuvuodesta kattavat Teams-koulutukset ja pienryhmät asiantuntijoille.

Kasvukauden aikaiset asiantuntijapalvelut olivat kysyttyjä niin nurmi-, vilja- kuin perunapuolellakin, lisäksi myös neuvo-palveluiden muodossa. Puhdaskauratuotannon osalta räätälöidyt kasvustokäynnit pysyivät vuoden 2019 tasolla. Nurmentuotannon palveluissa kysyntä oli ennallaan. Nurmipalvelut muutettiin kaudelle 2020 yhteen tarjottavaan nurmikokonaisuuteen Pro-Nurmi. Nurmentuotannon kokonaisuus pysyi ennallaan, koska resurssit olivat kaikki käytössä kaudelle 2020. Vuodelle 2021 resursseja on käytössä enemmän nurmipuolelle.

Kasvustokäynneillä oli vahvasti mukana uudet erilaiset mittalaitteet, kuten esimerkiksi typpi, mangaani, sekä fosforimittari. Mittalaitteitta käyttämällä pystyimme palvelemaan yhä kokonaisvaltaisemmin kasvavaa asiakastarvetta, sekä analysoimaan näiden avulla viljelyn kehittämisohjelmassa olevia asiakkaat tavoitteita.

ProAgria Oululla on vahva yhteistyö alueen puhdaskauramyllyn sekä -tuottajien kanssa. Yhteistyö lähti käyntiin vuoden 2018 alussa ja panostimme merkittävästi yhteistyöhön henkilöstön resurssien sekä osaamisen kasvattamisen suhteen. Pidämme aktiivista yhteydenpitoa myllyn sekä tuottajien kanssa. Yhteistyö koskee mm. viljelysuunnitelma-, kasvustokäynti- sekä pienryhmätoimintaa, mutta myös koko kasvisektorin kokonaisuutta – viljelyn kehittämisohjelmaa. Puhdaskauramylly osallistuu paveluiden kustannuksiin omien periaatteidensa mukaisesti. Puhdaskauratuotantoa varten on toiminnassa puhdaskaura-asiantuntijatiimi, joka koostuu viidestä kasvintuotannon asiantuntijasta. Kasvatamme jatkossa tiimin kokoa tarpeen mukaan.

ProAgria Oulun toiminta-alue on vahvaa perunantuotannon aluetta, pidimme yllä yhteistyötä alueen siemen- ja ruokaperunayritysten ja viljelijöiden kanssa. ProAgria Oulun perunasektorilla on oma erityisosaaja tiimi, joka koostuu kolmesta asiantuntijasta, tällä mahdollistamme kattavan asiantuntijapeiton peruna-alueellemme. Perunanviljelyyn liittyvää konsultointia, niin kasvukaudella kuin kasvukauden ulkopuolellakin teimme normaalin määrän. Koronan vuoksi yksi isompi perunakonsultointiin liittyvä yritysyhtistyö peruuntui ja siirtyi vuodelle 2021.

Neuvo2020 -palvelulla tehtiin mm. ympäristökäyntejä tiloille, joissa tarkasteltiin maan kasvukuntoa ja maan vesitaloutta. Neuvo2020 -kasvinsuojeluosiolla tehtiin kasvinsuojelusuunnitelmia ja kasvukauden kasvinsuojelun neuvontaa.

Perinteikäs talvitapahtuma, Pohjois-Suomen nurmiseminaari, kokosi Kalajoelle asiantuntijat ja ammattilaiset ilmastoviisaan maatalouden ja nurmituotannon ääreen.
– Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Faktaa ja tutkimustuloksia pitää tuoda mahdollisimman paljon esille, ettei viljelijöiden tarvitse turhaan tuntea epävarmuutta hiilipäästölaskelmien edessä, tiivisti esityksessään Kotipellon tilan Marko Sorvisto (keskellä).
ProAgria Oulun Marika Tuomikoski, Risto Jokela ja Juha Sohlo välittivät turvemaiden viljelijäkokemuksia ja tietoa päästöjen vähennyskeinoista. Olli Valtonen avasi, kuinka parantaa toisen säilörehusadon arvoja sekä samalla lisätä kolmannen sadon määrää ja laatua.