Vuosikertomus 2024

Meistä lyhyesti

Vuosi 2024 oli ProAgria Etelä-Suomi ry:n 12. toimintavuosi. Toimintamme sai alkunsa jo 177 vuotta sitten, kun Viipurin läänin maamiesseura perustettiin vuonna 1847. Olemme ProAgria-ryhmän jäsen sekä alueellinen maaseutuelinkeinojen asiantuntija- ja kehittämisorganisaatio. Toimintamme nykymuodossaan alkoi ProAgrioiden Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa yhdistymisellä 1.1.2013.

Asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kilpailukyky ja kannattavuus on meille tärkeää, ja panostamme siihen palveluillamme ja osaamisellamme. Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Näkökulmiamme ovat johtaminen, talous ja tuotanto. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteiden ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme.

Strategia

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme 

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani 
• kestävästi kannattava ja vaikuttava 
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä suunnannäyttäjä ja 
• arvostettu järjestö.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti
• Onnistumme yhdessä!
   

Toimintaympäristömme

ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alueella on noin neljännes valtakunnan maa- ja puutarhatiloista, noin 11 500 tilaa (Lähde: Luke).

Alueemme tilamäärästä noin 5 000 tilaa keskittyy viljan tuotantoon, 800 maidon- ja 600 lihantuotantoon. Lammastilojen määrä on noin 200. Maatiloista 40 prosenttia harjoittaa myös monialaisempaa yritystoimintaa. Alueellamme toimii myös noin 10 000 muuta maaseutuyritystä.

Maataloudessa koettiin toimintavuoden aikana merkittävää tuottajahintojen vaihtelua niin maidon kuin viljankin osalta, mikä vaikutti suoraan viljelijöiden tuloihin. 

Lannoitteiden, polttoaineiden ja rehujen hinnat nousivat, mikä puolestaan lisäsi tuotantokustannuksia. Tämä vaikutti erityisesti kotieläintiloihin, joilla rehukustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskustannuksista.

Vuoden 2024 sääolosuhteet olivat vaihtelevat, mikä vaikutti sadonkorjuuseen ja satomääriin. Kuivuus ja rankkasateet aiheuttivat paikoin suuria menetyksiä.

Myös uudet EU-tukiehdot ja niiden muutokset vaikuttivat tilojen talouteen. Esimerkiksi viljelyn monipuolistamisvaatimukset ja turvemaiden suojelutoimenpiteet vaativat sopeutumista ja saattoivat lisätä kustannuksia.

Maatalouden kannattavuuskehitys ohjaa toimintaamme yhä enemmän yrityksen johtamiseen ja talouden hallintaan tähtäävän osaamisen ja palvelujen kehittämiseen. Maatilayrityksen toiminnan kannattavuuteen vaikuttaa yhä enemmän asiakastarpeen ja kuluttajatrendien ymmärtäminen, mahdollisuudet oman tuotannon jalostusasteen nostamiseen sekä tarkka talouden seuranta.

Ympäristövastuun näkökulma on vahvistumassa nopeasti toimintaympäristössämme. Olimme toimintavuoden aikana kehittämässä viljanhankintaan liittyvää sertifiointikäytäntöä, jossa yhdistetään vastuullisen viljelyn ympäristötavoitteet maan kasvukunnon ja tuotantotalouden kehittämiseen.

Toimitusjohtajan katsaus

Kuluneen vuoden tärkeitä teemoja olivat vastuullisuus ja alkutuotannon kestävyyden ja huoltovarmuuden varmistaminen.

Vastuullisuus maataloudessa tarkoittaa käytäntöjä ja periaatteita, jotka edistävät ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kestävyyttä. Niin jalostava teollisuus, kauppa kuin rahoitussektorikin ovat asettamassa omia vastuullisuuskriteerejään, jotka heijastuvat myös alkutuotantoon. ProAgria Etelä-Suomi on puolestaan ollut mukana arvioimassa ja kehittämässä vastuullisuuskäytäntöjä niin, että voisimme samalla varmistaa alkutuotannon kannattavuutta, kotimaisten raaka-aineiden ja jalosteiden kysyntää sekä kestäviä tuotantomenetelmiä.

Alkutuotannossa korostuu myös taloudellisen kestävyyden merkitys: viljelijöiden tulee pystyä elättämään itsensä ja perheensä pitkällä aikavälillä, mikä tarkoittaa kannattavaa ja tehokasta tuotantoa.
Uutena elementtinä, ja myös viljelijätukiin liittyvänä ehtona, korostuu sosiaalinen vastuu. Se tarkoittaa työlainsäädännön ja työnantajavastuiden entistä tarkempaa hallintaa. Tähän olemme myös omassa palvelutoiminnassamme kiinnittämässä entistä suurempaa huomiota.

Muutosten aikaa

Maatilayrityskentässä eletään sukupolvenvaihdosaikaa. Myös ProAgria Etelä-Suomessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia omassa asiantuntijakunnassamme. Moni pitkän työuran tehnyt asiantuntija on siirtymässä eläkkeelle, ja työtehtävät ovat siirtyneet seuraavalle sukupolvelle. Myös johtoryhmässämme tapahtui muutoksia: laajin palvelusektorimme tuotannon suunnittelupalvelut sai uudet vastuuhenkilöt niin kasvintuotanto- kuin kotieläinpalvelujenkin alueille. 

Hallinnon osalta merkittävin muutos oli uuden ja merkittävästi uudistuneen edustajiston toimikauden käynnistyminen. 

Myös oma 20 vuoden pituinen työurani ProAgrian palveluksessa on kertomusvuonna loppusuoralla.  ProAgria Etelä-Suomen hallitus valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi 1.2.2025 alkaen agronomi Jouni Saarisen.

Haluankin kiittää kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme sekä ennen kaikkea kaikkia työkavereitani yhteistyöstä sekä antoisista ja unohtumattomista työvuosista!

Ari Toivonen
toimitusjohtaja
ProAgria Etelä-Suomi

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Vuosi 2024 oli ProAgria Etelä-Suomelle vaativa. Käytettävissä olevien resurssien ja rahoituksen yhteensovittaminen edellytti muutosneuvotteluja. Vuoden taloudellinen tulos jäi silti niukasti tappiolliseksi.

Kesän kasvuolosuhteet olivat vaihteeksi kohtuulliset. Toki alueelle mahtuu eroavaisuuksia, mutta pitkää kuumaa, kuivaa tai sateista jaksoa ei ollut. Nurmien sato oli hyvä ja viljasato selvästi edellisvuotta parempi, vaikkakin pidemmän ajan keskiarvoa heikompi.

Toimintaympäristömme ei näytä tulevaisuudessakaan muuttuvan helpommaksi.  Investoinnit, laajennukset ja uudet toimijat ovat maaseudulla harvinaisia. Ympäristö- ja tukipolitiikan tiukentumisen lisäksi pankeilta on vaikea saada rahoitusta. Tuotannon muuttaminen on edessä monella asiakkaallamme.

Hallitus valitsi uuden toimitusjohtajan

Vuosi oli erityinen pitkäaikaisen toimitusjohtajan lähestyvän eläkkeelle siirtymisen takia. Uuden johtajan valinta oli hallitukselle terveellinen arvojen mittaamisen ja itsetutkiskelun paikka. Lisäksi kyky toimia yhdessä mitattiin ja hyväksi havaittiin. Työ seuraajan valitsemiseksi alkoi toukokuussa ja alkuun pääsemisen apuna oli suorahakuun erikoistunut rekrytointiyritys. Hallitus ja puheenjohtajat valitsivat tarjotuista ehdokkaista haastateltavat. Kahden haastattelukierroksen ja kotitehtävien jälkeen uuden toimitusjohtajan valinta tehtiin lokakuun lopulla.  

ProAgria Etelä-Suomen hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä, yksi jokaisesta maakunnasta, ja joka jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Nykyinen puheenjohtaja on Uudeltamaalta. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös Maa- ja kotitalousnaisten hallituksen puheenjohtaja, edustajiston puheenjohtaja sekä henkilöstön edustaja puheoikeudella. Kokouksia oli vuonna 2024 yksitoista, vuorotellen etäyhteydellä ja läsnäolokokouksina Hämeenlinnassa. Kaksi kertaa vuodessa hallituksen kokouksen yhteydessä on johtoryhmän kanssa seminaari, jolloin pohditaan ja suunnitellaan tulevaa.

ProAgria Etelä-Suomen arvot ovat edelläkävijyys, vastuullisuus, hyvinvointi ja riippumattomuus. Näillä eväillä menemme asiakkaittemme kanssa yhdessä eteenpäin.

Pauliina Pakkasmaa
hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Etelä-Suomi

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Ylintä päätösvaltaa ProAgria Etelä-Suomen hallinnossa käyttää edustajisto, joka kokoontui huhtikuussa ja marraskuussa. 

Avainluvut ja kohokohdat

Asiakasmäärämme säilyi edellisen vuoden tasolla. Palvelimme vuoden aikana lähes 7 000 asiakasta, vaikka maatilojen määrä väheni maatalouden rakennemuutoksen seurauksena.

Maidontuotannon tuotosseurantapalvelut kattavat noin 85 % alueemme lehmämäärästä.

Liikevaihtomme oli 8,2 miljoonaa euroa, josta noin 74 prosenttia kertyi palvelumaksuista. 

Toimintavuoden tärkeimpiä teemoja olivat yrityksen ja talouden johtaminen sekä vastuullinen ja kestävä ruokaketju, mistä esimerkkinä on sopimusviljelyyn liittyvien vastuullisuuskriteerien kehittäminen ja auditointi yhteistyössä jalostavan teollisuuden kanssa. Olimme myös tekemässä maatiloille ja maaseutuyrityksille tulevaisuus- ja varautumissuunnitelmia.

Keskityimme asiakkaidemme talouden ja liiketoiminnan kehittämiseen vahvistamalla strategisen johtamisen palvelujamme.

Kuntasektorin osuus asiantuntijapalvelujemme käyttäjänä kasvoi. Vakiinnutimme asemaamme mm. kuntien elinkeinopalvelujen ja maisemanhoitoratkaisujen toteuttajina.

Tuotamme arvoa asiakkaillemme

Laaja kehittämis- ja koulutushanketoimintamme tarjosi käytännönläheistä tietoa ja kehittämismahdollisuuksia 3 500 maatilalle ja maaseutuyritykselle. Hankkeiden pienryhmätoiminnan teemoina olivat mm. kasvinviljelymenetelmien ja tuottavuuden parantaminen. Myös yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja verkostoja edistettiin yritysryhmähankkeissa.

Maa- ja kotitalousnaisten monipuoliset maisemapalvelut, MKN maisema, kasvattivat maatila-asiakkaiden osaamista kestävyyden osa-alueilla vaalimalla omaa luontopääomaa ja monimuotoisuutta. 

Asiantuntijamme tuottavat uutta tietoa inventointien, selvitysten, koulutusten ja työpajojen kautta. Tätä osaamista hyödyntävät myös julkiset toimijat suunnitellessaan omia kehittämis- ja suojelutoimenpiteitään.

Keskeisin tavoite asiantuntijatyössämme on turvata elinkeinotoiminnan jatkuvuus. Suunnittelimme vuoden aikana yli 200 maatilan ja maaseutuyrityksen kanssa omistajanvaihdosta ja laadimme toiminnan turvaamiseksi tai laajentamiseksi rahoitus- tai liiketoimintasuunnitelmia noin 1 000 asiakkaalle. 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Olemme Etelä-Suomen merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio ja asiakasmäärissä, palvelutoiminnassa ja maantieteellisessä kattavuudessa suurin ProAgria-keskuksista. Toiminta-alueellamme on 11 600 maatilaa ja 10 000 maaseudun mikroyritystä. Vuosittain kohtaamme lähes 10 000 maatilaa tai maaseutuyrittäjää.

Osaamisemme kattaa varsinaisen tuotannon ja talouden hallinnan lisäksi myös yrityksen strategisen johtamisen, riskien hallinnan, yrittäjän jaksamisen, elintarvikeketjun kehittämisen ja hyvinvoinnin sekä ympäristön tilan kohentamisen.

Meillä on vahva rooli maaseudun elinkeinotoiminnan ja maaseutuympäristön kehittämis-hanketoiminnassa. Jatkoimme Manner-Suomen maaseutuohjelman tuella maatilojen, ympäristön ja maisemanhoidon, energiatehokkuuden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävää toimintaa hankkeissamme. Loimme myös pienille elintarvikejalostajille edellytyksiä vientitoiminnan kehittämiseen.

Vaikutimme aktiivisesti maatalouden kustannuskriisin haasteisiin. Keskityimme varmistamaan asiakkaidemme talous- ja tuotantopanokset luomalla varautumissuunnitelmia. Olimme mukana myös Etelä-Suomen elinkeinoelämää edustavan ELVAR (Elinkeinoelän alueellinen varautumisyhteistyö) -toimikunnassa.

Osaamisen kehittäminen

Henkilöstömme (121 henkilöä vuonna 2024) on keskimääräistä sitoutuneempaa, sillä reilu puolet on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta, kolmannes 5 vuotta tai alle. Henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstämme on kaksi kolmasosaa ja miesten yksi kolmasosa.

ProAgria Etelä-Suomen osaamisen kehittäminen tapahtuu asiakastyössä, hanketapahtumissa, osallistumalla ProAgria Valmennuksen sisäisiin valmennuksiin sekä itse opiskeltaviin verkkovalmennuksiin. Jotta uuden oppiminen olisi vaikuttavaa, on tärkeää seurata, miten opittu tieto jaetaan asiakkaiden, tiimin, työyhteisön tai muun sosiaalisen verkoston kesken. Keskustelu ja ajatusten vaihtaminen johtaa luontevasti uudenlaiseen toimintaan, mikä on kouluttautumisen lopullinen tavoite myös asiakkaita kouluttaessamme. Kun arvioimme uutta toimintaa ja pohdimme omaa muuttunutta toimintaa, pääsemme jatkuvan oppimisen myönteiseen kierteeseen. 

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin Epassi-sovellus.

Vuoden proagrialainen

Haemme vuosittain keskuudestamme henkilöä, joka toimintatavallaan ovat tehnyt arvokasta työtä koko työyhteisömme eteen. Valittava henkilö on mielestämme

• positiivinen
• yhteistyökykyinen
• innostava
• työkavereita kannustava ja motivoiva henkilö
• hän omistaa uudistavan ja kehittävä työotteen

ProAgria Etelä-Suomen Vuoden proagrialaiseksi valittiin kasvintuotannon asiantuntija Raita Laaksonen.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeinen arvomme.
 

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hanketoiminnan avulla välitämme uutta, toimialaa tukevaa tietoa asiakkaillemme ja kehitämme heidän tarpeisiinsa työkaluja ja ratkaisuja. 

• Toiminta painottui erityisesti seuraaviin strategisiin teemoihin:
• Maatila- ja pienyrityksen johtaminen
• Ympäristöasioiden edistäminen sisältäen vesitalouden, maiseman ja maankasvukunnon kehittäminen
• Digitalisaation hyödyntäminen
• Vastuullinen ruokaketju
• Osaava ja oppiva organisaatio

Vuoden 2024 hanketapahtumista kerätyt osallistujien palautteet ovat erittäin positiivisia (yleisarvosana 4,4 asteikolla 1 huono – 5 erinomainen). Osallistujat arvostivat asiantuntevia luennoitsijoita, ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa sekä hyvin järjestettyjä tilaisuuksia. He olivat tyytyväisiä puheenvuoroihin, materiaaleihin ja järjestelyihin. Monet vastaajat kokivat, että tapahtumat tarjosivat uusia ideoita, käytännönläheisiä esimerkkejä ja mahdollisuuden verkostoitumiseen. Saatua tietoa pidettiin laadukkaana, ja osallistujat kokivat pystyvänsä sen avulla kehittämään omaa toimintaansa. Erityisesti konkreettisia case-esimerkkejä ja kentältä saatuja tutkimustuloksia arvostettiin.

Osallistujat kokivat, että tapahtumissa käsitellyt aiheet olivat ajankohtaisia ja hyödyllisiä heidän omassa työssään. Yhteinen keskustelu ja ajatusten vaihto asiantuntijoiden ja muiden osallistujien kesken koettiin arvokkaaksi. Moni aikoo hyödyntää saamiaan oppeja käytännössä esimerkiksi kestävän kehityksen toimenpiteissä, tuotannon tehostamisessa tai uusien menetelmien kokeilemisessa. 

Hankkeiden järjestämissä tapahtumissa ja webinaareissa uusin tieto välittyy kohderyhmille käytännönläheisellä tavalla. Sosiaalinen media on hankkeiden toimintaa vahvasti tukeva viestintäkanava. Kohderyhmät osallistuvat aktiivisesti keskusteluun mm. hankkeiden Facebook-ryhmissä.
 

Palvelut kotieläintiloille

Kotieläintiloilla vuosi oli haasteellinen, mutta eteni edellisvuotta toiveikkaammin. Sääolosuhteet vaihtelivat ja alueelliset erot olivat valtavat. Säilörehun laatu oli parempi ja yhteismäärääkin saatiin edellisvuotta enemmän. Ensimmäinen ja toinen sato olivat paikoitellen heikkoja, mutta kolmas sato pelasti tilannetta. Alkukevät oli kohtuullisen viileää ja kuivaa, mikä rokotti sadon määrää. Loppusyksy oli lämmin, ja rehua tehtiin hyvissä olosuhteissa. 

Maidon hintakehitys oli varovaisen positiivista, sillä osuuskunnat nostivat syksyllä hieman maidon hintoja. Tuotantokustannukset pysyttelivät korkealla tasolla. Ruokinnan suunnittelua ja optimointia tehtiin ahkerasti ja ostorehukustannukset snt/l olikin edellisvuotta hieman matalampi. Ensimmäisen sadon säilörehut tuottivat maitoon koviakin pitoisuuksia, mutta litratavoitteissa jäätiin usein tavoitteista. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet olivat hieman viime vuotta paremmat. Pientä viriämistä investointirintamalla myös havaittiin. 

Valtakunnallinen maitomittarihuolto jatkoi toimintaansa Kouvolan toimisteessä. Kannettavien maitomittareiden testausmäärä pienenee vuosittain pienempien karjojen tuotannon loppuessa. Maitomittarihuollon toimintaa kehitettiin aktiivisesti hiomalla testausprosessia. Maitomittareita testattiin vuoden 2024 aikana noin 1 300 kappaletta.  

Ajovaakan avulla saadaan tietoa rehukuormien painoista ja niiden perusteella voidaan laskea esimerkiksi säilöntäaineen riittävää kulutusta tai satotasoa.

Uusi palvelu säilörehujen vaakaukseen

ProAgria Etelä-Suomessa tarjottiin uutuutena säilörehujen vaakauspalvelua, mikä herätti mukavasti kiinnostusta. Palvelussa asiantuntijat olivat säilörehunteon hetkellä tilalla punnitsemassa säilörehuvaunut ja koneet sekä kellottivat tiivistämiseen käytettyä aikaa. Samalla tehtiin havaintoja säilörehun silpunpituudesta, kuiva-aineesta ja laskettiin säilöntäaineen menekkiä. 

Pellollakin ehdittiin piipahtaa tutkimassa tiheyttä, rikkaisuutta tai tehtiin muita maankasvukunnon tarkasteluja. Raaka-ainenäytteitä otettiin valmiiksi ennakoiden syksyn ruokintoja. Tämä toimintatapa oli osa edellisvuosina aloitettua #syötävänhyväsäilörehu-konseptia. 

Monipuoliset palvelut tukevat tilojen kehitystä ja vastuullisuutta

Kotieläintilat käyttävät monipuolisesti ProAgrian ruokinnan- ja tuotannonohjaus-, viljelynkehittämis-, tilitoimisto-, talous- ja johtamisen palveluita. Pystyimme hyödyntämään Maa- ja metsätalousministeriön tukea asiakastiimitoiminnan varmistamiseen ja tilojen kehittämistoiminnan tueksi. Asiakastiimitoiminnassa oli mukana myös sidosryhmien edustajia, kuten jalostus, meijeri, eläinlääkäri tai vaikkapa pankin edustaja. 

Osallistuimme Valion ilma-pilottiin tekemällä yhteistyötä kohdetilan verkoston kanssa. 

ProAgrian verkkopalveluiden tilastojen perusteella ruokintasuunnitelmia tehtiin ProAgria Etelä-Suomessa lypsylehmille 363 tilalle yhteensä 1944 kpl ja seurantalaskelmia ruokinnan onnistumisesta 237 tilalle, yhteensä 633 kpl. Hiehojen ruokintasuunnitelmia tehtiin 344 tilalle yhteensä 931 kpl, ja seurantalaskelmia 65 tilalle 127 kpl. Sonneille ruokintasuunnitelmia tehtiin 223 kpl, ja näiden osalta ruokinnansuunnittelun piirissä oli 118 tilaa.

Asiantuntijamme osallistuivat ProAgrian valtakunnallisiin koulutuksiin, erilaisiin sidosryhmien tarjoamiin webinaareihin, fasilitointikoulutukseen, omiin lähipäiviimme sekä syksyllä yhteistyössä Faban, Tuottajain Maidon, Länsi-Maidon, ProAgria Etelä- Savon sekä ProAgria Länsi-Suomen kanssa järjestettyyn MaitoStartti-tapahtumaan. Olemme mukana valtakunnallisessa maitopalveluiden osaamisvastaavaverkostossa ylläpitämässä ja kehittämässä asiakkaillemme tarjottavia kotieläintuotannon palveluita. 

Tuotosseuranta 
 

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli Tuotosseurannan tilastojen mukaan vuonna 2024 yhteensä 493 tuotosseurannassa olevaa maitotilaa. Tilalukumäärä väheni 36 tilan verran. Tuotosseurantalehmien määrä oli 31085 lehmää, ja vähenemää oli 1272 lehmän verran. Keskimääräinen karjakoko alueella nousi hieman ollen 60,6 (+1,5 lehmää) ja EKM-tuotos parani 137 kg nousten 10861 kiloon.

Maidon pitoisuudet paranivat edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Maidon rasvapitoisuus oli 4,41 % (4,40 %) ja valkuaispitoisuus oli 3,64 % (3,60 %) Valkuais- ja rasvakiloja tuotettiin 13 kg / lehmä enemmän, yhteensä 815 kg. Elossa olevien elinikäistuotos oli 25068 24 281 kg ja parannusta edelliseen vuoteen verran 784 kg tuotosseurantalehmää kohden. 

ProAgria Etelä-Suomen maitotilavaliokunta kokoontui kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla tarkasteltiin ja päivitettiin maitotilavaliokunnan sääntöjä. Toisella kerralla kävimme lävitse tulossa olevia uudistuksia sekä tulevia tavoitteita. Syksyllä maitotilavaliokunnassa tehtiin valinnat seuraavan kauden edustajista. Paikallisia karjakerhoja aktivoitiin ehdottamaan maitotilavaliokuntaan jäseniä ja tämä toteutuikin kivasti. 

Maitotilavaliokunnassa on aktiivinen kehittämisen meininki. Maitotilavaliokunnassa on mukana asiantuntijajäsen Fabalta. 

Lihanauta- ja emolehmätuotanto

Lihanauta- ja emolehmätiloilla tehtiin eläinten hyvinvointisuunnitelmaan liitettäviä ruokintasuunnitelmia, viljelykehittämisen palveluita sekä talouden palveluita. Muutamat tila pohtivat tuotantosuunnan muutosta lypsylehmistä emolehmiin tai sitten uutena emolehmätuotannon aloittamista. Lihanauta- ja emolehmätiloilla ruokinta perustuu vahvasti kotoiseen rehuun, jota täydennetään tarvittaessa väkirehulla ja kivennäisillä. Eläinryhmäkohtaisia ruokintasuunnitelmia pystytään toteuttamaan sitä paremmin, mitä monipuolisempia rehuja on käytössä. Rehuanalyysien ottaminen on tärkeää. Tuotannon kehittäminen tapahtuu paljolti lihatalojen ohjeistuksien kautta. 

Osa lihanauta- ja emolehmätuotannosta tapahtuu luomuna, joten olemme päivittäneet luomueläintenhoitosuunnitelmia. MaKe-hankkeessa järjestettiin keväällä 2024 emolehmäwebinaari ja pellonpiennarpäivä, jossa pohdittiin eläinten ruokinnan, siirtojen, laiduntamisen toteuttamista tiloilla.

Syksyllä järjestettiin kaksi emolehmien ruokintaan liittyvää #syötävänhyväsäilörehu-webinaaria, joihin osallistui 50 henkilöä.

ProAgrian lihanauta- ja emolehmätuotannon asiantuntijat kokoontuvat valtakunnallisesti ja kuukausittain päivittämään osaamistaan. Näihin kokoontumisiin on kutsuttu vaihtelevasti sidosryhmien edustajia verkostoitumaan.  

Kuvassa Pentinmäen pukit.

Palvelut lammas- ja vuohitiloille

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli 452 tilaa ja 48 257 lammasta, joista 18 680 oli karitsoineita uuhia ja karitsoimattomia 24466 (Luken tilasto 2024). Tilojen ja lampaiden määrä on hieman laskenut verrattuna 2023. Tuotosseurantaan kuului alueella 135 lammastilaa, joilla oli uuhia 6 265 ja tuotospässejä 475 sekä muita uuhia 20 774 kpl. Luken tilastojen mukaan Etelä-Suomen alueella oli 61 vuohitilaa, joilla kasvatettiin 3895 vuohta. ProAgrian ylläpitämässä suomenvuohien kantakirjassa vuohitiloja oli eniten Etelä-Suomessa. Suomenvuohen kantakirjassa (NettiKatras-ohjelmassa) on 10 vuohitila, suomenvuohen kuttuja 1399 ja pukkeja 53. Vuohitilojen määrä on laskussa. 

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset ja vuohitilastot julkaistiin kesäkuussa. Vuohille käyttöön otettu kuttujen arvostelutyökalu on antanut tuottajille lisätietoa kutuista ja isäpukeista. 

Asiantuntijamme olivat vahvasti mukana tuotosseurantaohjelma NettiKatraan kehittämisessä. Ohjelmaan on suunniteltu uusia tuotantotuloksien raportteja, jotka tulevat käyttöön vuonna 2025. Tiloille on tehty karitsoiden jalostusarvosteluja, ruokintasuunnitteluja ja lampurin valmennusta maa- ja metsätalousministeriön avustusta hyödyntäen.

Koulutuksia ja tapahtumia

Lampureille järjestettiin vuoden aikana erilaisia koulutuksia, pienryhmätapaamisia ja tapahtumia. Teemoina olivat lampaiden ruokinta, jalostus ja hyvät toimintatavat lammastilalla. Alueella on kaksi hanketta toiminnassa: Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hanke ja Menestyvä lammastila -hanke Pirkanmaalla. 

Teimme yhteistyötä Luken ja Geenivaraohjelman kanssa alkuperäisrotujen säilyttämisessä. Myös alueen lammaskerhojen kanssa pidetään yhteistyötä yllä. MTK:n lammasstrategia-työryhmässä on pohdittu lammastaloudelle tärkeitä arvoja.

Osallistuimme myös Farmari maatalousnäyttelyyn 4.-6.7.2024 Seinäjoella lammasosastolla ja vuohien vierailutilalla. 

Finnsheep-päivä 11.10.2024

Lihasulan Säätiön avustuksella ja yhteistyössä Finnsheep ry:n kanssa järjestettiin lokakuussa Finnsheep-päivä, jonka aiheina olivat mm. rahoituksen mahdollisuudet lammastilalla, suomenlampaan tunnusluvut, lammasnurmien kasviseokset, tulevaisuus ilmastonmuutoksissa ja Suomenlampaan tulevaisuus. Esitimme ProAgrian ylläpitämästä kantakirjasta suomenlampaan populaatiosta tietoa. Päivään osallistui yli 30 lampuria paikan päällä ja etänä. 

Yhdessä Finnsheep-yhdistyksen kanssa järjestettiin Villan uusi aika – Finnsheep ry. 20-vuotiskilpailu. Kilpailuun tuli määräajassa 33 upeaa käsityötä, jotka oli tehty eri tekniikoilla. Tuomaristo valitsi kilpailun kolme parasta:  

• By Hinders -brändi, tekijä: Jonathan Ingberg / ByHinders ky,Inkoo. 
• My Arctic Lights, tekijä: ArCtisane / Laurence Rouvier, Rovaniemi 
• Huovutettu liivi karvareunuksella, tekijä:Virven Villaset / Virve Järnberg, Laitila

Tuomaristoon kuuluivat Anu Pentti (Finnsheep ry),Sebastian Nurmi (lammastalouden asiantuntija), Marja-Leena Puntila (tutkija), Katri Myry (ProAgria Etelä-Suomi). Työt ovat esillä Finnsheep ry sivuilla. 

Sidosryhmätyö

Osallistuimme aktiivisesti Suomen Lammasyhdistyksen Jalostusvaliokunnan kokouksiin. Päivitimme asiakkaille jalostuseläinten markkinoinnin ja myynnin edistämiseksi Lammasnetti-sivut Lihasulan Säätiön avustuksella. Myyntieläimet ovat esillä myös Lammasnetti-tilillä Instagramissa.

Lammas ja Vuohi -lehdessä julkaistiin seitsemän asiantuntija-artikkeleitamme ja kuvia.  

• 1/2024, Keskustelu pukkilinjoista. M.Jalo- , Katri Myry, Mikä on tuotteet oikea hinta?
• 3/2024 ProAgria lammastuotosseurannan vuosiyhteenveto 2023, koonnut K.Ahlskog, E:L.Viitanen, kuvat M.Jalo. Artikkeli APR pässien tilanne kanrkirjoissa 4.2024 tilanne,K.Ahlskog. ML. Sevon-AImosen kanssa. 
• 4/2024 M.Jalo koonnut Vuohien vuosiyhteenveto 2023. Internordenin artikkelissa Marja Jalon kuvat. Vastuullisen lammasyrityksen ABC hankkeesta katsaus lehdessä. K.Ahlskog, S.Heltelän kanssa. 
• 5/2024  Yhteistyössä M.Koiviston kanssa, Artikkeli M.Koivistosta, Marja Kuva. 

Osallistuimme Suomen Vuohiyhdistyksen hallituksen kokouksiin ja järjestimme vuohiyhdistyksen yhteydessä aloitteleville vuohitiloille koulutusta.  

Kesäkuussa pidettiin Kemiön saarella Nordisk Strikkesymposium 2024, jossa asiantuntijamme esitti villatietoa ja arvosteluperiaatteet eri lammasrotujen villoille osallistujille eri maista (80 osallistujaa).

Lammasasiantuntijat osallistuivat Internorden-konferenssiin 21.-23.8.2024 Vaasassa. Tapahtuma keskittyi lampaiden tuotantoon Pohjoismaissa, osallistui 60 alasta kiinnostunutta. Olimme mukana myös Hämeenlinnassa 29.-31.10.2024 valtakunnallisilla lammaspäivillä, jonne järjestimme asiakkaidemme kanssa tilavierailupaikat. Valtakunnallisille lammaspäiville 2024 osallistui 86 henkilöä. 

Lampaiden ja vuohien erityisasiantuntija Kaie Ahlskog on tuttu näky monissa tapahtumissa. 

Palvelut kasvintuotantotiloille

Kuivuus ja helteet alkoivat rajoittaa kasvua jo touko-kesäkuun taitteessa. Kasvukauden lämpösumma karttui keskimääräistä nopeammin, mutta kasvustot kituivat monin paikoin kuivuuden kourissa. Alueelliset ja lohkokohtaiset erot olivat suuria. Kesäkuun sateet tasasivat kevätkylvöisiä kasvustoja ja ne elpyivätkin mukavasti, mutta paikoin eteläsuomalaiset viljakasvustot jäivät harvoiksi, aukkoisiksi ja mataliksi. Näyttääkin siltä, että kuivat alkukesät ovat tulleet jäädäkseen ja panosten kannattava käyttö vaatii entistä enemmän tarkkuutta ja kohdentamista. 

DON-raja-arvot kiristyivät ja viljan vastaanottoon tuli uusia toksiiniraja-arvoja vuonna 2024. Kasvukauden sääolot suosivat hometoksiinien muodostumista ja kun punahomeiden tartuntalähteitä oli perintönä jo edelliseltä vuodelta, toksiiniongelmia esiintyi paljon.

Vaikka panosmarkkinat ovatkin rauhoittuneet sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen, esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat jääneet noin 200 euroa /ha korkeammalle tasolle kuin ennen hintapiikkejä. Tämä yhdessä viljan toteutuneiden satotasojen ja laatuongelmien vuoksi näkyi selvästi viljan tappiollisena tuloksena vuonna 2024. Öljy- ja palkokasvien viljely on ollut viljaviljelyä kannattavampaa. Ero oli noin 200 euroa hehtaarilta öljy- ja palkokasvien hyväksi.

ViljelyKasvu kehittäville tiloille

Vuonna 2024 pistettiin pystyyn kaksi kehittävien kasvitilojen ryhmää. Viljelykasvu2.0 tarjosi jäsenilleen mm. valmennusta, tilavierailuja, viljamarkkinakatsauksia ja kasvukauden aikaisia aamukahvi-infoja, joihin saattoi osallistua vaikkapa traktorista käsin. Yhteisessä WhatsAppissa käytiin vilkasta keskustelua ja tilakohtaisista KasviKat€-laskelmista saatu oppi jaettiin ryhmässä.

Viljelysuunnitelmasta viljelyn kehittämiseen

Vuosittainen lohkokohtainen viljelysuunnitelma nojaa parhaimmillaan pidemmälle aikajaksolle mietittyihin tilan tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Toisaalta tarvitaan kykyä reagoida nopeasti esimerkiksi markkinoiden muutoksiin. Vanhastaan totutut kasvivalinnat tai viljelymenetelmät eivät välttämättä toimi enää muuttuvassa ilmastossa eivätkä tuota taloudellisesti parasta tulosta. Viljanviljelylle ja rutiininomaisille muokkauskäytännöille löytyy vaihtoehtoja, joita pohdittiinkin paljon yhdessä asiantuntijan kanssa. Tähän suuntaan olemme kehittäneet myös kasvintuotannon palvelujamme ja kehitystyö jatkuu.  
 
Vuonna 2024 kasvipalveluissa Tukihakuasiakkaita oli 2 194 kpl ja tukiturva-asiakkaita 1 080 kpl. Viljelynsuunnittelua, kasvustokäyntejä ja kasvintuotannon tuotantokustannuslaskelmia sekä tuloksen arviointia rahoitettiin Neuvo 2023–27-järjestelmästä ja niitä toteutettiin yhteensä 1 378 asiakkaalle.

Seurannasta päätöksentekoon 

Seurasimme kasvustojen kehittymistä ja satopotentiaalin muodostumista reaaliaikaisesti koko kasvukauden 2024 ajan. Kerroimme sään vaikutuksesta kasvuun sekä annoimme täydennyslannoitus- ja kasvinsuojeluohjeita asiakkaillemme eri kanavissa. Asiantuntijaverkostomme tuotti reaaliaikaista tietoa valtakunnallisiin ProAgrian kasvutilannekatsauksiin aina kylvöstä korjuuseen. Etelä-Suomen asiantuntijat vastasivat monissa eri medioissa etenkin kysymyksiin kuivuuden vaikutuksista satoihin. Lisäksi jaoimme pellonpientareilta havaintoja ja tietoa viljelijöille myös virtuaalisesti.
Kasvinsuojelututkintoja ja ruiskuntestauksia

ProAgria Etelä-Suomi järjesti kasvinsuojelututkintoon valmentavia koulutuksia sekä verkossa että paikan päällä. Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 138 henkilöä vuonna 2024. Kasvinsuojelututkinto on voimassa viisi vuotta ja sen tarkoitus on varmistaa kasvinsuojeluaineiden ammattimaisen käytön turvallisuus.

Vuonna 2024 testattiin poikkeuksellisen suuri määrä kasvinsuojeluruiskuja, koska testausväli on lyhentynyt viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Asiantuntijamme testasivat pääosin kasvukauden 2024 alussa yli 700 kasvinsuojeluruiskua eri puolilla Etelä-Suomea.

Vastuullisen viljelyn ohjelmat huomioon suunnittelussa

Jalostajat ja ostajat edellyttävät sopimustoimittajiltaan erilaisten vastuullisuusohjelmien noudattamista. Tehtävämme on helpottaa viljelijäasiakkaitamme huomioimaan vaatimukset viljelysuunnittelussa ja toteuttamaan ne käytännössä. Vuoden aikana jatkoimme työtä vastuullisen ja ilmaston muutosta hillitsevän viljelyn suuntaan koko ruokaketjussa. 
Vuonna 2024 verifioimme Fazer Viljavisio -viljelyohjelman toteutumista haastatteluin ja tilakäynnein.

Yhteistyö jatkui syksyllä Viljavision uudistamisen merkeissä. ProAgria Etelä-Suomen kasviasiantuntijat määrittivät Fazerin kanssa viljelyperiaatteiden sisältöä, käytännön toteutusta tiloilla ja vaikuttavuutta. Työ jatkuu viljelijävalmennuksella ennen vuoden 2025 kylvöjä, verifioinnin suunnittelulla ja tila-auditoinneilla.
Viljavision tavoitteena on parantaa pellon tuottavuutta, pienentää viljantuotannon vaikutuksia maatalousluontoon ja vähentää päästöjä.

ProAgria Etelä-Suomi mukana kipsitalkoissa

Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää merkittävästi pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. (Tutkimuksissa on saatu jopa 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan.) 

Kipsihanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viljelijäneuvonnasta vastaavat ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat. Tehtävämme on ollut auttaa viljelijöitä kipsinlevitykseen soveltuvien peltolohkojen tunnistamisessa ja kipsikäsittelyn suunnittelussa tilan viljelykiertoon ja -käytäntöihin. 

Osaran koulutilan pelloilla kasvoi Niklas-kauraa. Osaran maaseutuopetusyksikön tilanhoitaja Anu Tuomola oli tyytyväinen kasvustoon.

Palvelut luomutiloille

Vuosi 2024 oli luomutuotannon osalta paljon edeltäjäänsä valoisampi. Markkinoilla tuottajahinnat kohosivat, ja ohjelmakauden vaihtumisen yhteydessä koettu turbulenssi tuottajien määrässä rauhoittui. Luomuviljelyn aloitti Suomessa 38 tilaa, joista 10 oli kotieläintiloja. 

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli luomutoimijoita yhteensä noin 1 300, mikä on 32 % koko Suomen luomutoimijoista. Uusia tuli 18, ja poistuvia 36 (eläköityminen, ei jatkajaa tai muu vastaava syy).  
Kertomusvuoden aikana luomuosaamisvastaavien yhteistyötä tiivistettiin, ja yhdessä tuotettiin erilaisia materiaaleja asiantuntijoiden ja viljelijöiden käyttöön, mm. luomutilan SPV-tilanteisiin. Luomutiloille lähetettiin valtakunnallisesti toteutettuna neljä uutiskirjettä vuodessa. ProAgria Etelä-Suomen luomutiimi vastasi vuoden viimeisimmästä Luomutiedotteesta, joka tavoitti yli 3 000 luomuviljelijää. 

Yhteistyötä tehdään tiiviisti alueen maatalousoppilaitosten ja sidosryhmien kanssa.

Koulutukset ja palvelut

Luomuperuskurssin kokonaisuudessaan suoritti 30 henkilöä. Koska alue on laaja, koulutuspäivät toteutettiin Teamsin välityksellä. Helpon saavutettavuuden ansiosta kurssille osallistuttiin myös muilta alueilta. 
Kuluvan sitoumuskauden aikana luomutilojen tulee suorittaa ns. lisäkoulutuspäivä. Suurin osa lisäkoulutuspäivistä suoritetaan Etelä-Suomen alueella Neuvo-rahoituksella toteutetun palvelun kautta. Samalla on mahdollisuus käydä tilatason asioita läpi, päivittää esimerkiksi luomusuunnitelma ajan tasalle sekä miettiä tuotannon kehittämistä kokonaisuudessaan. Luomutiloille tehtiin lisäksi viljelynsuunnittelua, tuki- ja SPV-neuvontaa sekä muita palveluita, kuten tavanomaisillekin kasvi- ja kotieläintiloille. 

Keväällä pidettiin jo perinteeksi muodostunut luomutilojen tukikoulutuspäivä, johon osallistui 70 viljelijää. Koulutuksessa käsiteltiin tukiasioita tuotantoehtojen näkökulmasta, joten se soveltui myös luomusitoumuksen lisäkoulutuspäiväksi, ja osallistujat saivat todistuksen.  

Kasvukausi oli otollinen DON-toksiineille, ja alueellista vaihtelua oli paljon. Koska kaura on luomutiloilla merkittävin myyntikasvi, elintarvikekäyttöön kelpaamattomien erien määrä vaikutti merkittävästi osalla tiloja taloudelliseen tulokseen. Markkinoiden elpyminen onkin odotettu piristysruiske luomutuotannolle, mikä tuo motivaatiota tulevan kasvukauden suunnitteluun.

IPMWORKS-hankkeen Suomen vierailulta 2022 belgialaiset ottivat kokeiluun biohajoavan kalvon kesäkurpitsan rikkakasvintorjuntaan. Kalvo oli otettu laajalti käyttöön IPM- kasvinsuojelumenetelmänä kesäkurpitsaviljelmillä Belgiassa 2024.

Palvelut puutarhatiloille

Avomaan puutarhatuotanto on yksi vaihtoehto, kun etsitään ratkaisua maatilan jatkamiseen ja kannattavaan liiketoimintaan. Tuotantosuunnan vaihto ja siihen liittyvä viljelyneuvonta on tärkeä osa puutarhapalveluita. Usein jatkajan löytyminen on haasteena myös puutarhatiloilla. Sukupolven- tai yrittäjänvaihdoskeskustelu on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin silloin, kun eläkkeelle siirtyvällä yrittäjällä toiminta on vielä hyvässä liikkeessä. Jos jäähdyttelyä on tullut tehtyä jo jonkin aikaa, on jatkajalla kivisempi tie aloittaa itsenäisenä yrittäjänä. Iloksemme uusia yrittäjiä on aloittanut vuoden 2024 aikana vuokraviljelijänä, yrityskauppojen ja osakeyhtiöiden sukupolvenvaihdosprosessin myötä sekä maatalousyhtyminä. Useissa tapauksissa hiljainen tieto siirtyy ja toiminta jatkuu vanhan yrittäjän auttaessa jatkavaa. Yrittäjän oma positiivinen asenne ja usko onnistumiseen on tärkeää yrityspolun lopussa, mutta ennen kaikkea alussa.

ProAgria Etelä-Suomi on mukana Euroopan komission rahoittama IPMWORKS Horizon 2020 -hankkeessa, jossa viedään hyviä kasvinsuojelumenetelmiä ammattiviljelijöiden tietoisuuteen ja opitaan keskustellen toisilta. Kävimme Belgiassa cross visit -vastavierailulla havaintomaatilaverkostomme viljelijöiden kanssa tutustumassa avomaan vihannesten ja marjojen tunneliviljelyyn ja belgialaisten tapoihin ratkaista kasvinsuojelukysymyksiä. Kotiin tuomisina oli ideoita ja varmuutta oman tilan kehitysratkaisuihin ja -suuntaan. ProAgrialle toimme matkalta tilauksia ja oppia ennakoida ratkaisuja ilmastonmuutoksesta johtuviin kasvinsuojeluhaasteisiin. Lue lisää vierailusta Puutarhayrittäjän saappaissa -blogista.

Hankkeessa on tehty paljon IPM-kasvinsuojelumateriaalia, jotka löytyvät osoitteesta ipmworks.net. 

Omenan kasvinsuojelu on herättänyt kiinnostusta Keski-Euroopassa vähäisen torjunta-ainetarpeen käytön takia. Katso alta video Uotilan omenatilan IPM-kasvinsuojelusta. 

KaMu-hankkeita vetävä Karita Alén Hollolassa EnjoyNature B&B:n liiketoiminnan kehittämis- ja investoinnin suunnittelupalaverissa. Kuvassa Alénin kanssa yrityksen omistajista Marjan Slurink ja oikealla Roland Tolksdorf ja hotel manager Minna Kuikka. Kuva: Joonas Karhinen

Strategisen johtamisen palvelut

Strategisen johtamisen palveluiden merkitys kasvoi edelleen vuonna 2024. Maatilojen rakennekehitys on johtanut tilakokojen kasvamiseen, mutta strateginen johtaminen on erittäin tärkeää kaiken kokoisilla maatiloilla ja yrityksillä. 

Strategisen johtamisen palvelut keskittyvät strategiseen johtamiseen, talouden johtamiseen, henkilöstöjohtamiseen, tuotannon johtamiseen ja myynnin johtamiseen. Merkittävä osa palveluistamme kohdistui maatilojen omistajanvaihdoksiin ja maatilojen osakeyhtiöittämisiin sekä niihin liittyviin laskelmiin ja talouden seurantaan. Kaikissa palveluissa toimimme tiiviissä yhteistyössä tuotannon palveluiden, yrityspalveluiden sekä tilipalveluiden kanssa. 

Yrityksen strategiaan pohjautuvan tiedolla johtamisen ja pitkälle katsovan strategian avulla yrittäjät pystyivät hallitsemaan yritystoimintaansa myös poikkeustilanteessa ja suuntaamaan vaikeiden aikojen yli, myös henkisesti. 

Vuonna 2024 kehitimme erityisesti henkilöstöjohtamisen palveluita, joihin kuuluu mm. työnantajana toimiminen, henkilöstön kehittäminen ja sosiaalinen vastuu. Yritysten omistajanvaihdokset ja osakeyhtiöittämiset ovat olleet merkittävässä osassa tekemistämme. Strategian suunnittelu korostuu erityisesti näissä kohdissa, mutta myös muissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. 

Vuoden aikana teimme asiakkaidemme kanssa pitkän aikavälin strategisia suunnitelmia johtamisen tueksi ja autoimme asiakkaita päätöksenteon tueksi kerätyn datan analysoinnissa. Strategian suunnittelun lisäksi teimme asiakkaiden kanssa yrityksen maksuvalmiuteen liittyviä laskelmia, talouden analysointia ja budjetointia sekä erilaisten vaihtoehtojen simulointia ja laskentaa. 

Omistajanvaihdospalvelut

Maatilojen omistajanvaihdoksia tehdään edelleen tasaista tahtia, vaikka kaikille tiloille ei nykypäivänä löydy enää jatkajia. Suurin osa omistajan vaihdoksista on ns. perinteisiä sukupolvenvaihdoksia, joissa tila siirtyy lahjana tai lahjaluonteisena kauppana omille rintaperillisille.

Sukupolvenvaihdosten lisäksi omistajanvaihdospalveluissa teemme myös muiden yritysten omistajanvaihdoksia sekä mm. maatalousyhtymien purkuja, perunkirjoituksia ja perheoikeudellisia asiakirjoja. Myös erillisten pelto- ja metsäkauppojen kauppakirjojen laadinta ja kaupanvahvistus on tärkeä osa työtämme.

Osakeyhtiöittämiset ovat lisääntyneet myös meidän alueellamme viimevuosina. Vuonna 2024 tehtiin yhtiöittämisen esiselvityksiä sekä yhtiöittämisiä aiempia vuosia  hieman enemmän. Osakeyhtiöittämiset ja osakeyhtiöitettyjen maatilojen laajat palvelut sekä tiivis yhteistyö tilipalveluidemme kanssa ovat toiminnan keskiössä jatkossakin.

Kiinteistövälitystoiminta

ProAgria Etelä-Suomi toimii yhteistyössä ProAgria Kiinteistövälitys Oy LKV:n kanssa. Henkilökunnastamme kiinteistövälittäjinä toimii oman työnsä ohella kolme LKV tutkinnon suorittanutta kiinteistövälityksen asiantuntijaa. Kiinteistövälitystoiminta tukee hyvin strategisten palveluidemme kokonaisuutta ja laajentaa. ProAgria Kiinteistönvälitys Oy LKV:n toimitusjohtaja on Markku Koivisto.

maaseutukiinteistot.fi

Yrityspalvelut

Yritysasiantuntijoillamme on laaja osaaminen eri toimialoilla, erityisesti strategisessa suunnittelussa, yritysten omistajanvaihdosten tukemisessa ja kansainvälistymisessä. Sen ansiosta yrityspalvelumme tarjoavat monipuolisesti neuvontaa, ohjausta ja tukea eri toimialojen yrityksille sekä maaseudulla että kaupungeissa. Kärkitoimialojamme ovat perinteisesti olleet matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, hevos-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Yrityspalvelut kuuluvat strategisen johtamisen palveluihimme.

Uusi ohjelmakausi toi haasteita vielä kertomusvuodellekin. Hyödynsimme asiakastyössä maakunnissa toimivien Leader-ryhmien kautta haettavia yrityksen kehittämiseen tarkoitettuja tukia. Vuonna 2024 käytössämme ei ollut enää ELY-keskusten kanavoimia yritysten kehittämispalveluita.

Yrityspalvelumme edistävät myös Etelä-Suomen alueen elinvoimaisuutta. Yritysryhmähankkeet, joissa toimimme hallinnoijana ja asiantuntijana, edistivät alueen elinkeinoelämää. Osaamistamme hyödynnettiin myös muissa kehittämisorganisaatioissa esimerkiksi projektijohtamisen palveluissa kunnille. Yritysneuvonnan hankkeissa teimme merkittävää yhteistyötä myös maakunnallisten toimijoiden ja kehitysyhtiöiden kanssa.

Vuonna 2024 tuotimme sopimusperusteisesti elinkeinopalveluita kaikkiaan yhdeksälle kunnalle Etelä-Suomen alueella. Vuoden aikana Työ- ja elinkeinoministeriössä suunniteltiin merkittävä muutos TE-palveluiden organisoinnissa ja vuoden 2025 alusta TE-palvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi. Tämä muutos vaikutti myös kuntien yrityspalvelusopimuksien jatkoneuvotteluihin.

Yritysasiantuntijoiden laajaa toimialaosaamista on hyödynnetty myös tiimeissä, kun monialaisisille maatiloille on tarjottu asiantuntijapalveluita muun kuin alkutuotannon käynnistämisessä tai kehittämisessä.  

Tilitoimistopalvelut

Vuosi 2024 on ollut tilitoimistopalveluillemme kehityksen vuosi. Liikevaihtomme nousi 1 394 000 euroon, mutta kehitystyön takia liikevaihto kasvoi maltillisesti edelliseen vuoteen verrattuna. 

Tarjosimme laajan valikoiman erilaisia tilitoimistopalveluita, kuten kirjanpitoa, verosuunnittelua ja palkanlaskentaa, joiden piirissä meillä oli lähes 2 200 asiakasta. Asiakaskuntamme muodostui suurilta osin maatiloista, joista osa on yhtiöitettyjä. Maatila-asiakaskunnan lisäksi asiakkainamme oli laaja joukko muilla toimialoilla toimiva pk-yrityksiä.

Toimintavuonna panostimme henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä sähköisten tilitoimistopalveluiden laajempaan käyttöönottoon, mikä parantaa tulevaisuudessa palveluidemme tehokkuutta ja saavutettavuutta.

Vuonna 2025 liikevaihdon odotetaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2024. Vastaavasti palveluvalikoima tulee laajentumaan vastuullisuusraportointiin liittyvillä palveluilla sekä maatalouden työnantajana toimiseen. Euroopan parlamentin tahtotila on saada työnantajina toimivat viljelijät kiinnittämään paremmin huomiota työntekijöiden oloihin. Jatkossa Suomessa viranomaisella on mahdollisuus turvautua jopa asiakkaan EU-tukiin kohdistuviin leikkauksiin laiminlyöntitilanteissa. 

ProAgria Etelä-Suomi ry on Taloushallintoliiton auktorisoima jäsenyritys. Taloushallintoliitto on taloushallintoalan kumppani ja edunvalvoja, joka tekee työtä toimialan menestymisen eteen.  Toimintavuoden aikana kaksi työntekijäämme suoritti hyväksytysti taloushallinnon toimia-alalla arvostettuja Tili-instituuttisäätiön hallinnoimia tutkintoja: yksi kirjanpidon- ja laskentatoimen tutkinto ja yksi palkanlaskennan- ja henkilöstöhallinnon tutkinto.
 

Kannattavuuskirjanpito 

ProAgria Etelä-Suomella on merkittävä rooli Luonnonvarakeskuksen tuottaman Maatilojen kannattavuuskirjanpidon toteuttamisessa. Asiantuntijamme tekevät ostopalveluna kannattavuuskirjanpidon tilinpäätöksiä. Hoidamme myös uusien kannattavuuskirjanpitotilojen rekrytointia tarpeiden mukaan. 

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää tietoa Suomen maatalouden tilasta ja kannattavuudesta. Luonnonvarakeskus ylläpitää järjestelmää ja aineistojen pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. ProAgria Etelä-Suomen alueen kannattavuuskirjanpitotilat kattavat noin 15 % koko Suomen mukana olevista tiloista.

Energiapalvelut

Kuvassa ProAgrian energia-asiantuntijoita Manu Hollmén, Jonna Nygård ja Juha Hiitelä Luonnonvarakeskuksen biokaasulaitoksella kesällä 2024. Kuva: Sonja Kankaanpää

Energiakriisistä uuteen normaaliin

Vuoden 2024 aikana tilanne energiamarkkinoilla alkoi lähestyä normaalia, energiakriisiä edeltänyttä tilannetta. Useimpien energiatuotteiden hinnat laskivat, osittain jopa ennätysalhaisiin lukemiin. 

Sähkön, maakaasun ja polttonesteiden hinnat laskivat edelleen vuoden aikana. Sähkösopimuksissa siirryttiin entistä enemmän pörssihinnoiteltuihin sopimuksiin. Hetkellisistä hintapiikeistä huolimatta sähköenergian keskihinta jäi jopa alle viidesosaan verrattuna 2023 vuoden lukuihin. Tämä helpotti osaltaan paljon energiaa käyttävien maatilojen kustannuskriisiä.

Toisaalta kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat nousuaan. Turpeen käyttö on vähentynyt isoissa lämpö- ja voimalaitoksissa, joten sitä on korvattu puulla. Tuontihakkeen määrän väheneminen ja kylmä talvikausi johti kysynnän kasvuun ja siten hintatason nousuun.

Maakaasun osalta jakelujärjestelmässä on tapahtunut isoja muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Venäläisen putkikaasun tuonti loppui toukokuussa 2022. Haminan LNG-terminaali avattiin syksyllä 2022, ja Gasgrid Finland avasi kelluvan LNG-terminaalin Inkooseen alkuvuodesta 2023. Lähes kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tuodaan LNG:nä kotimaisten ja Liettuan Klaipedan LNG-terminaalien kautta. Myös Latvian Inčukalnsin suurella kaasuvarastolla on merkittävä rooli kaasun kysynnän ja tarjonnan tasaamisessa Suomen ja Viron välisen Baltic Connector -yhdysputken välityksellä.

Kotimainen biokaasu tärkeää

Kotimainen biokaasu on energiasektorille tärkeää huoltovarmuuden vuoksi, sekä keskeinen päästövähennyskeino maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Sillä on myös rooli venäläisestä maakaasusta irtautumisessa. Fossiilisen maakaasun rinnalle kehitetään puhtaiden kaasujen tuotantoa, kuten biokaasua, sähköllä tehtävää vetyä ja siitä jalostettavia synteettisiä kaasuja. Biokaasun teknillistaloudellinen tuotantopotentiaali Suomessa on 10 TWh, josta nyt on käytössä noin 1 TWh. Maatalouspohjaisista syötteistä olisi mahdollista valmistaa Suomessa biokaasua noin 4 TWh.

Maatilojen aurinkopaneelien hankintainto laimeni selvästi ja investointitukihakemusten määrä niihin väheni lähes olemattomiin. Jo aiemmin myönteisen tukipäätöksen saaneet tilatkin miettivät, kannattaako paneeleihin enää investoida. Oleellisena tekijänä kannattavuudelle on se, miten paljon tila pystyy itse hyödyntämään aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa. Kiivaimman asennusbuumin aikana tehdyt osin virheellisetkin asennukset ovat aiheuttaneet huolta paitsi viljelijöiden keskuudessa, myös vakuutusyhtiöiden ja Tukesin suunnalla. 

Uutena selkeästi nousevana ilmiönä on tullut esiin isojen aurinkopuistojen rakentaminen ja niiden alle tarvittavan maan hankinta. Pelloille sijoitettavien aurinkopuistojen vuokrahinnat ovat nousseet moninkertaisiksi verrattuna normaaliin pellonvuokraan maatalouskäytössä. Alalla on paljon toimijoita ja erityisesti maanvuokrasopimuksissa on kirjavaa käytäntöä. Myös sähkömarkkinoiden reservikauppaan osallistuvien isojen akkujen sijoittaminen maaseudun vuokrakiinteistöille on ollut selkeästi kasvussa vuoden 2024 aikana.

Energia-asiantuntijat tiedon välittäjinä

Uusissa aurinkoenergiaan liittyvissä aiheissa ProAgrian energia-asiantuntijoilla on merkittävä rooli oikean tiedon välittäjänä viljelijöiden suuntaan. Perinteisemmän energianeuvonnan kysyntä väheni hetkellisesti vuonna 2024. Maatilat olivat energiakriisin aikana panostaneet eurot maatilan ydinliiketoiminnan turvaamiseen, ja energian hinnan lasku normaalimmalle tasolle vähensi kiinnostusta energiankäytön tehostamiseen. 

Energian ja energianeuvonnan tarve ei kuitenkaan ole kadonnut.

ProAgrian energiapalveluiden koordinaatiovastuu siirtyi vuoden 2024 alussa ProAgria Etelä-Suomelle. Energia-asiantuntijoita on ProAgrialla koko maassa 11 henkilöä, joista Etelä-Suomessa kaksi, Jonna Nygård ja Juha Hiitelä. 

Haastatteluiden perusteella havaittiin, että valtakunnallisesti osalla asiantuntijoista on pitkä kokemus aiheesta ja omia erikoistumisalueitaan eri energiamuodoissa, ja osa on melko tuoreita energia-asiantuntijoita. Kartoituksen perusteella verkosto järjesti sisäisiä koulutuksia. Lisäksi alettiin hyödyntää entistä enemmän etäneuvonnan mahdollisuuksia ja yli keskusten rajojen yltävää osaamisen hyödyntämistä, etenkin, kun etäneuvonta on todettu myös asiakaskunnassa hyväksi toimintamalliksi.

Yhtenä haasteena todettiin, että asiantuntijoiden käytössä olevat laskentatyökalut kaipaavat päivittämistä. ProAgria Etelä-Suomen koordinaatiotyön perusteella käynnistettiin kehitystyö energiasuunnitelmatyökalun päivittämiseksi helppokäyttöisempään muotoon sekä muiden työssä tarvittavien laskureiden kehittämisestä.

Hanketoiminta 

Energia-aiheisia tiedotus- ja kehittämishankkeita oli käynnissä ProAgria Etelä-Suomen alueella kaksi, BioEdu (Biokaasun tuotannon edistäminen Uudenmaan maatiloilla) ja BEPS (Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnissa). Myös vuonna 2025 varsinaisen toimintansa aloittavalle Hume-hankkeelle (Uuden ajan energiantuotanto maaseudulla) saatiin myönteinen rahoituspäätös. Näiden hankkeiden hyödyllisyys koettiin erittäin tärkeäksi oman osaamisen kehittämisessä. Hankkeet mahdollistavat myös sen, että asiakkailla on uusin tieto käytettävissään päätöksenteon tukena energiaratkaisuja pohtiessaan. Merkittävimpiä hanketapahtumia olivat Biokaasua Pirkanmaalle 3.0 -seminaari, biokaasuaiheinen kuusiosainen webinaarisarja sekä energia-aiheinen opintomatka Italiaan. Osallistujia näissä tapahtumissa oli yli 300 henkilöä. 

Suomalaisten elintarvikealan yritysten ja ProAgrian ryhmä Etelä-Koreassa Soulin suurlähetystössä suurlähettiläs Jyri Järviahon vieraina. 

Kansainvälinen toiminta

Ranska

ProAgria jatkoi yhteistyötä ranskalaisten kaupallisten yritysten, maahantuojien ja ostajien kanssa suomalaisten elintarvikealan luksustuotteiden viennin merkeissä. Kesällä 2024 Suomeen saapui merkittävän ranskalaisen maahantuojayrityksen edustajat, joiden kanssa perehdyttiin viiden suomalaisen elintarvikealan yrityksen toimintaan Etelä-Suomessa. Yhteistyölle nähtiin hyviä mahdollisuuksia. Seuraavat tapaamiset ja toimenpiteet suunniteltiin vuodelle 2025. 

Tuotteiden arviointi ja valinta jatkui Suomessa ranskalaisten ostajien valikoimiin eri puolilta Suomea. 

Japani ja Etelä-Korea

ProAgria Etelä-Suomi ry ja ProAgria Itä-Suomi ry käynnistivät yhdessä suomalaisten pk-elintarvikealan yritysten vientitoimet Japaniin ja Etelä-Koreaan vuonna 2024. Toiminnalle oli pohjatyötä tehnyt ProAgria Itä-Suomi ry:n hallinnoima Biosys Japani -hanke. Biosys Japani -hankkeen yhteyteen ProAgria Etelä-Suomi koordinoi ja haki kahdeksalle suomalaiselle elintarvikealan yrityksille alueiden välisen yritysryhmähankkeen vuosille 2024–2025. Kyseiset yritykset valmistavat tuotteita suomalaisista korkean tason raaka-aineista eli valmiiden tuotteiden tuoteprofiili on korkea. Raaka-aineina mm. luonnosta saatavat raaka-aineet, erikoiskasvit, hunaja, marjat. Uusia teknologioita ovat mm. pakkaskuivaus, jota parhaillaan kehitetään useammalle raaka-aineelle. 

Kertomusvuonna hankkeen merkittävin toimenpide oli yrityksille räätälöity matchmaking- ja verkostoitumismatka Japaniin Tokioon ja Sapporoon sekä Etelä-Koreaan Souliin 9.-17.11.2024. Matkan tavoitteena oli uusien tuotteiden ja vientiväylien kehittäminen. Yritykset pystyivät testaamaan nykyisiä tuotteitaan ja kehittämään uusia tuotteita vastaamaan Japanin ja Etelä-Korean markkinoiden erityistarpeita. Matkalla perehdyttiin tuotteiden ulkoasuun, pakkausten ja pakkausmerkintöjen kehittämiseen sekä hinnoittelustrategioiden optimointiin. Tavoitteena oli myös viennin aloitustoimenpiteiden tukeminen. Osallistuneet yritykset saivat useita kaupallisia kontakteja ja mahdollisuuden neuvotella sopimuksista. Myöhemmin toisella yritysryhmähankkeella ja verkostoitumismatkalla vuonna 2025 pyritään aloittamaan varsinainen vientitoiminta. Hankkeiden avulla yritykset löytävät uusia jakelukanavia ja yhteistyömahdollisuuksia näistä vaativista kohdemarkkinoista. 

Hanke loi vahvat suhteet Aasian markkinoille. Nämä markkinat ja yhteydet hyödyttävät laajemmin suomalaisia elintarvikeyrittäjiä ja alaa lähellä olevia toimialoja. Näin ProAgria on laajasti verkottumalla jälleen luonut uuden sillanpääaseman suomalaisille elintarvikealan yrityksille elintarvikkeiden vientimarkkinoille, Japaniin ja Etelä-Koreaan.

Maistuva maaseutu yritys -tunnuspalkinnon saaneet Farmarissa Seinäjoella 5.7.2024. 

Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

Edistämme arjen taitoja, laadukasta elintarvikeketjua, maisemanhoitoa, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osana valtakunnallisen järjestön toimintaa.  

Vuoden maa- ja kotitalousnaisiksi valittiin Etelä-Karjalasta Päivi Kaipia-Hyväri, Hämeestä Kirsi Parikka, Kymenlaaksosta Marja-Terttu Niippa, Pirkanmaalta Marja Erkkilä ja Uudeltamaalta Eeva Ollikkala. 

MKN Maisemapalvelut 

Vuosi 2024 oli luonnon monimuotoisuuden vuosi. Koulutimme ja neuvoimme luonnon monimuotoisuudesta sekä omissa että yhteistyökumppaneidemme  järjestämissä tilaisuuksissa. Olemme tunnettuja luonnonlaidunnuksen asiantuntijoita niin maatila- kuin kuntasektorilla.

Teimme toimeksiantona asiakkaillemme useita selvityksiä, kartoituksia ja suunnitelmia. Saamamme tilaukset  liittyivät muun muassa maisemaan, kuntien avoimiin viheralueisiin, laiduntamiseen ja luontokartoituksiin. Ylläpidimme Laidunpankki-sivustoa ja kehitimme sen palveluihin liittyviä somekampanjoita. 

MKN Ruokapalvelut

Yhteistyössä on voimaa! Vuonna 2024 onnistuimme käynnistämään paljon uusia yhteistyöprojekteja muiden organisaatioiden ja tahojen kanssa. Merkittävin ja hyvin tiivis yhteistyö aloitettiin Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n kanssa, kun saimme ensimmäisen STM:n rahoituksen kolmevuotiseen nuorten ruoka-aiheiseen ryhmätoimintaan.  

Toinen merkittävä yhteistyötaho ovat koulut. Sekä perusopetuksen että ammatillisen koulutuksen puolella asiantuntijoiden tarjoamat monialaiset oppimiskokonaisuudet koetaan tärkeiksi opetussuunnitelmia täydentäviksi opintojen osiksi. Etenkin kotimaisen kalan käytön lisäämiseen tähtäävät oppimiskokonaisuudet olivat suosittuja. Vahvaa ruokaosaamistamme haluttiin ostaa myös oppilaitosten omiin projekteihin, esimerkkinä XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n Food Souvenir -hankkeen ostama asiantuntijuus uusien ruokatuotteiden arvioinnissa. 

Kotimaisen ruuan esiin nostaminen on aina tärkeää. Erityismaininta voidaankin vuoden 2024 osalta antaa perunalle, sillä Lopen Peruna -perunan nimisuojahakemus saatiin valmiiksi ja lähetettiin loppuvuodesta Ruokaviraston kansalliseen käsittelyyn. 

Herkullinen, monipuolinen ja ajassa elävä ruokakurssitarjottimemme ansaitsee noston myös vuoden 2024 osalta. Ruokakurssien vahvuutena on yhdessä tekeminen, ruokailo ja ensiluokkaiset suomalaiset raaka-aineet, jotka todella näkyvät ja maistuvat kursseillamme! Vuoden aikana toteutimme 46 ruokakurssia, joissa tavoitimme 610 ihmistä. 

MKN Yrityspalvelut 

MKN Yrityspalveluilla tuemme maaseudun yrityksiä. Maistuva Maaseutu -tunnustus annettiin jo kahdeksatta kertaa Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan ruoka- ja elintarvikealan yrityksille tai tuottajille. Tunnustuksella nostetaan esille maaseudun maistuvia paikallisruokayrityksiä ja kannustaa yrittäjiä kehittämään tuotteitaan ja yritystään sekä olemaan rohkeasti ylpeä omasta työstään. Maakunnittain tunnustuksen saajiksi valittiin Päivi-Angervo Etelä-Karjalasta, Hakolan Marjatila Hämeestä, puotimaalla Kymenlaaksosta, Kaitajärven tila Pirkanmaalta sekä Krannin tila Uudeltamaalta. Tunnukset jaettiin Farmari-messuilla Seinäjoella 5.7.2024.  

Maaseutumarkkinat järjestettiin 34. kerran elokuun lopussa Lappeenrannan kauppatorilla. Perinteisessä tapahtumassa oli lähes 70 elintarvikkeiden ja käsitöiden myyjää. Kuluttajat arvostavat Maaseutumarkkinoita aitona lähiruokatapahtumana. 

Hygieniaosaamiskoulutuksia järjestettiin 3 kpl, joissa oli yhteensä 36 osallistujaa. Hygieniapassitestiin osallistui 60 henkilöä. Hygieniaosaamisen vahvistaminen edistää ruoka- ja elintarvikealan yrityksissä ruokaturvallisuutta ja toiminnan laatua. 

Yrityshankkeet 

Pellolta pöytään näkyväksi -hanketta toteutetaan yhdessä ProAgria Etelä-Savon ja ProAgria Itä-Suomen kanssa. Koko hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on tehdä kestävä, vastuullinen pellolta pöytään ruokaketju näkyväksi, tuoda esiin alueen ruokakulttuuria, paikallisia raaka-aineita tarinoineen osana alueen kulttuuria kansallisille ja kansainvälisille foorumeille kytkeytyen ruokamatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa pellolta pöytään ruokaketjun yritysten verkostoa ja kytkeä tähän mukaan kulttuuri- ja matkailupalvelujen tuottajat/yritykset. 

Kymenlaakson elintarvikesektorin kestävä kehitysloikka -hanke (KEKE) on kehittämis- ja investointihanke, jolla toteutetaan elintarvikesektorin kasvuloikka ja kehitystyössä tarvittavat laboratorioinvestoinnit. Päätavoitteena on vahvistaa Kymenlaakson elinvoimaa ja monipuolistaa elinkeinorakennetta luomalla elintarvikealalle liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Hankkeessa tiedotetaan yrityksiä ympäristövaikutuksista ja kestävistä ratkaisuista ja herätetään tietoisuutta ja innostuneisuutta ruokasektoritoiminnan muutoksiin. Annetaan tukea ja koulutusta ympäristöystävällisempien käytäntöjen omaksumiseen. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena, jossa päähakijana on Kouvola Innovation Oy (Kinno) ja osatoteuttajina Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Kouvolan Ammattiopisto Eduko sekä ProAgria Etelä-Suomi ry. 

Timanttiset aktiviteetit osana maaseutumatkailuyritysten kasvupolkua on maaseutumatkailun aktiviteettien ja oheispalvelujen kehittämishanke, jonka toiminta-alue on Etelä-Suomen neljä maakuntaa. Hankkeen tavoitteena on yhteistyön ja digitalisaation kautta löytää uusia ratkaisuja maaseutumatkailuyritysten palvelutarjontaan. Pääpaino kehittämisessä on luoda uusia luontopohjaisia matkailupalveluita. Hankkeessa huomioidaan vallitsevat trendit muun muassa hyvinvointiaktiviteettien hyöty ja luontoelämysten merkitysten ja vastuullisuusnäkökulman korostuminen kuluttajien valinnoissa. Hanke käynnistyi loppuvuodesta 2024 tarvekyselyllä maaseutumatkailuyrittäjille. Hankkeen toteuttaa Lomalaidun ry ja osatoteuttajana toimii ProAgria Etelä-Suomi ry/Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset.   

Lentoon-hankkeen ydintavoitteena oli kehittää vihtiläisiä matkailun luksustuotteita. Tuotteet perustuivat olemassa oleviin yrityksiin sekä paikalliseen luontoon ja kulttuuriin. Yhteisen tuoteperheen tavoitteena oli lisätä Vihdin alueen tunnettuutta kansainvälisesti, kasvattaa kunnan alueelle kertyvää matkailutuloa sekä parantaa hankkeeseen osallistuvien yritysten osaamista ja kannattavuutta. Hankkeessa kehitettiin yritysten valmiuksia toimia uudistavan matkailun periaatteiden mukaisesti. 

Yhdessä HAMK Bio:n kanssa toteutetussa Kestävä RuokaHäme -hankkeessa luotiin verkostoja hämäläisten ruoka- ja elintarvikealan yritysten, opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien välille. Hankkeen teemoja olivat paikallinen ruokatuotanto, terveelliset elintarvikkeet, luonnonmukainen tuotanto, hiilijalanjälki, vastuullisuusviestintä sekä kansainvälisyyden monet mahdollisuudet. Teemojen aiheita avattiin eri tavoin, esim. työpajoissa, opiskelija-yritys-yhteistyönä, asiantuntijaluennoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Kanta- ja päijäthämäläisiä ruokasektorin toimijoita aktivoitiin kestävään ruokatuotantoon ja erityisesti siitä viestimiseen. Hanke päättyi vuoden lopussa.

Kaakkois-Suomessa saatiin päätökseen Uudet askeleet elintarvikealla Kaakkois-Suomessa sekä Artesaaniruoka pienten elintarvikeyritysten kilpailukyvyn vahvistajana -hankkeet.  

Hämeen Kalatalouskeskus

Toimimme Hämeen kalatalouskeskuksessa vesialueiden omistajien edunvalvojana. Hoidamme heidän kanssaan yhteistyössä kalavesiä ja järjestämme kalastusta. Myös erilaiset kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Vuosi oli kalatalousneuvonnan 116. toimintavuosi Hämeessä.

Kalatalousalueiden toiminta

Hämeen Kalatalouskeskus on toiminut seitsemän kalatalousalueen toiminnanjohtajana. Kalatalousalueiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi.

Nuorisotoiminta

Järjestimme kertomusvuonna 51 nuorisotapahtumaa, joissa opastettiin lapsia ja nuoria kalastuksessa, kalojen ja rapujen käsittelyssä sekä kalaruokien valmistuksessa.

Kalastuksenvalvonta

Valvoimme toimialueellamme kalastusta kahden valvontaveneen voimin lähes kolmesataa tuntia avovesikaudella.  

Kalanviljely on keskittynyt Päijänteen uhanalaisen taimenen poikasten tuottamiseen.

Vääksyn hautomolta lähti istutuksiin Päijänteen jokiin yli 30 000 Päijänteestä pyydettyjen emotaimenten jälkeläistä. Emokalapyyntien ja istutusten avulla tuetaan erittäin uhanalaisen Päijänteen vaeltavan järvitaimen kannan elvyttämistä.
 

hameenkalatalouskeskus.fi

Talouden tunnusluvut

Varsinaisen toiminnan tuotot vähenivät vuoteen 2023 verrattuna 540 000 euroa. Palvelumyyntituottojen osuus vähennyksestä 379 000 euroa, joka muodostui suurimmalta osin Neuvo-rahoituksella tehdyistä palveluista. Ministeriöiden myöntämät suorat valtionavut vähenivät 161 000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

Varsinaisen toiminnan kulut kasvoivat 172 000 euroa edellisvuodesta, mikä johtui palvelutoiminnan kulujen kasvusta. Sen taustalla oli hanketoimintaan liittyvien ostopalveluiden kasvu +94 % edeltävään vuoteen verrattuna, mikä näkyy myös varsinaisen toiminnan tuottojen alla esitetyn hanketoiminnan kasvuna.

Tilikauden alijäämäksi muodostui 567 813,22 €. 

Toiminnan varmistamiseksi ProAgria Etelä-Suomen taustasäätiöt myönsivät yhdistykselle 600 000 euron suuruisen pääoma-avustuksen. ProAgria Etelä-Suomen hallitus päätti perustaa myönnetystä avustuksesta oman pääoman alle vapaan rahaston, joka on esitetty taseen omanpääoman alla taseessa kohdassa Muut rahastot.

Yhteystiedot

ProAgria Etelä-Suomen hallitus
Puheenjohtaja Pakkasmaa Pauliina, pauliina@pakasentila.fi, 050 528 3342, Pakasentie 17, 09430 Saukkola

ProAgria Etelä-Suomi
Toimitusjohtaja Jouni Saarinen, jouni.saarinen@proagria.fi, 0400 874 575, Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna

ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö
Ajantasaiset henkilöstömme yhteystietomme löytyvät verkkosivujemme asiantuntijahausta.