Vuosikertomus 2025

Meistä lyhyesti

Vuosi oli ProAgria Etelä-Suomi ry:n 13. toimintavuosi. Toimintamme sai alkunsa jo 179 vuotta sitten, kun Viipurin läänin maamiesseura perustettiin vuonna 1847. Olemme ProAgria-ryhmän jäsen sekä alueellinen maaseutuelinkeinojen asiantuntija- ja kehittämisorganisaatio. Toimintamme nykymuodossaan alkoi ProAgrioiden Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa ja Uusimaa yhdistymisellä 1.1.2013.

Panostamme palveluillamme ja osaamisellamme asiakkaiden ja sidosryhmien kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen. Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Vahvuutenamme ovat johtamisen, talouden ja tuotannon kokonaisuuden osaaminen. Yhteistyö sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa on tärkeä osa toimintaamme.

Strategia

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme 
•    asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani 
•    kestävästi kannattava ja vaikuttava 
•    aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä suunnannäyttäjä ja 
•    arvostettu järjestö.

Arvomme

•    Tahdomme olla edelläkävijöitä
•    Arvostamme vastuullisuutta
•    Huolehdimme hyvinvoinnista
•    Toimimme riippumattomasti
•    Onnistumme yhdessä!

Toimintaympäristömme

ProAgria Etelä-Suomi palvelee vuosittain noin 7 000 asiakasyritystä Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan alueella, jossa asuu noin puolet Suomen kuluttajista. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että alkutuotanto ja teollisuus sijaitsevat lähellä kuluttajia. Alueella toimii myös merkittävä osa maan teollisuudesta, ja sen lisäksi siellä sijaitsee useita tärkeitä vientisatamia.

Etelä-Suomen toiminta-alueella on noin 29 % koko Suomen maatila- ja puutarhayrityksistä. Luonnonvarakeskuksen viimeisimpien tilastojen mukaan Etelä-Suomen alueella on noin 4500 viljatilaa, 700 lypsykarjatilaa, 450 naudanlihan tuotantotilaa, avomaaviljelytiloja 250 sekä maaseudun mikroyrityksiä 10 000 kpl. Koko Suomen tuotanto-osuuksista lampaanlihaa tuotetaan Etelä-Suomen alueella 25 %, sianlihaa 17 %, maitoa 17 % sekä kanaa ja siipikarjaa kutakin noin 15 % koko Suomen määristä. 

Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 5,4 % syyskuussa 2025. Liha- ja eläintuotteiden hinnat nousivat 8,4 %. Kasvituotteiden hinnat laskivat 0,2 %. Vuoden sääolosuhteet olivat vaihtelevat, mikä vaikutti sadonkorjuuseen ja satomääriin. Kuivuus ja rankkasateet aiheuttivat paikoin suuria menetyksiä.

Johtamisen ja talouden hallinnan merkitys kasvaa entisestään

Maatalouden rakennemuutos ohjaa toimintaamme yhä enemmän yrityksen strategiseen johtamiseen ja talouden hallintaan tähtäävän osaamisen ja palvelujen kehittämiseen. Maatilayrityksen toiminnan kannattavuuteen vaikuttaa yhä enemmän asiakastarpeen ja kuluttajatrendien ymmärtäminen, mahdollisuudet oman tuotannon jalostusasteen nostamiseen sekä tarkka talouden seuranta.

Ympäristövastuun näkökulma on vahvistumassa nopeasti toimintaympäristössämme. Olimme toimintavuoden aikana mukana kehittämässä viljanhankintaan liittyvää sertifiointikäytäntöä, jossa yhdistetään vastuullisen viljelyn ympäristötavoitteet maan kasvukunnon ja tuotantotalouden kehittämiseen.

Keskeisten palvelujemme asiakasmäärät ovat kehittyneet seuraavasti:
•    Kasvinviljelyn suunnitelmat ja EU-tukien suunnittelu 2 200 asiakkaalle
•    Omistajanvaihdosten suunnittelu 375 asiakkaalle
•    Liiketoimintasuunnitelmat, investointien suunnittelu, maatilojen strateginen suunnittelu, 440 asiakkaalle
•    Ympäristö- ja luomusuunnitelmia 790 asiakkaalle
•    Kotieläintilojen tuotosseurantaan liittyviä palveluja 490 asiakkaalle
•    Maatilojen neuvontapalveluita 2 385 asiakkaalle

ProAgria Etelä-Suomen toimitusjohtaja Jouni Saarinen (oik.) onnitteli hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittua Teemu Helkalaa. 

Toimitusjohtajan katsaus

Toiminnan painopistealueita olivat vuonna 2025 Proagria Etelä-Suomen talouden tervehdyttäminen ja uudelleenorganisoituminen vastaamaan toimialan muutoksia. 

Toimintamme jatkuvuuden edellytys oli selkeä talouden terveyhdyttäminen. Toteutuneiden talouslukujen tulkinnan sijaan toimintaa ohjattiin vahvasti budjetointiin, markkina-analyysiin ja kaikkien toimintojen kustannus- ja tuottolaskelmien selvittämiseen sekä tietojen hyödyntämiseen toimintamme ohjureina. Toiminnan tehostamisen lisäksi kaikkien kustannusten analysointi nousi keskiöön. Esimerkiksi aluetoimistojen toimitilojen kokoja päivitettiin vastaamaan nykyistä tarvettamme.

Tehdyt muutokset ja uudelleenorganisoituminen olivat oikeansuuntaisia muutoksia, joilla taloutemme saatiin loppuvuoden aikana kääntymään selkeästi oikeaan suuntaan. Näkymä vuodelle 2026 on kaksijakoinen. Ulkopuolelta tuleva rahoitus pienenee merkittävästi ja Neuvo-rahat loppuvat arviolta kesän kynnyksellä. Tehdyt muutokset ja säästötoimenpiteet taas jatkavat taloutemme tervehdyttämistä, mikä antaa meille mahdollisuuden tehdä tällekin vuodelle positiivinen tulos. Ympäristön muutokset on tunnistettava ja hyväksyttävä, ja oma toimintamme muutettava vastaamaan niihin. Kokonaisuutena tuleva vuosi 2026 näyttää ProAgria Etelä-Suomelle varovasti positiiviselta.

Toimintaympäristön trendinomainen muutos ohjaa omaa toimintaamme jatkossa entistä enemmän. Pysyäksemme mukana markkinoiden kehityksessä ja vastataksemme muutokseen toimintamme selkeytettiin ja organisoitiin uudelleen. Uusi organisaatiomalli otettiin käyttöön 1.6.2025 alkaen. Toiminnat keskitettiin kolmeen pääliiketoimintayksikköön: kasvintuotanto, johtaminen ja kotieläinpalvelut sekä talous- ja tilitoimistopalvelut. Jokaiselle liiketoimintayksikölle nimettiin liiketoimintapäällikkö, joka toimii puhtaassa esihenkilöroolissa ja vastaa kokonaisuudessaan oman liiketoimintayksikkönsä toiminnasta. Lisäksi omina toimintoinaan jatkoivat Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Hämeen Kalatalouskeskus.

Alkutuotannon painopisteet

Alkutuotannossa korostui merkittävästi huoltovarmuus, taloudellinen kestävyys ja vastuullisuus. Viljelijöiden ja kotieläintilojen tulee pystyä tuottamaan ruokaa kannattavasti ja vastuullisesti turvaten oman elantonsa. Huoltovarmuusnäkökulmasta tuotannon on jatkossakin pysyttävä hajautettuna laajalla alueella.

Vastuullisuus maataloudessa tarkoittaa käytäntöjä ja periaatteita, jotka edistävät ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kestävyyttä. Niin jalostava teollisuus, kauppa kuin rahoitussektorikin asettavat omia vastuullisuuskriteerejään, jotka ohjaavat alkutuotantoa. ProAgria Etelä-Suomi arvioi ja kehittää osaltaan vastuullisuuskäytäntöjä niin, että voimme varmistaa alkutuotannon kannattavuuden, kotimaisten raaka-aineiden ja jalosteiden kysynnän sekä ekologisesti että taloudellisesti kestävät tuotantomenetelmät.

Vuosi 2025 käynnistyi myös kipparin muutoksella pitkäaikaisen toimitusjohtajan Ari Toivosen siirtyessä viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Samaten ProAgria Etelä-Suomi ry:n hallituksen puheenjohtajalla Pauliina Pakkasmaalla tuli kaudet täyteen. Edustajiston syyskokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2026 alkaen Teemu Helkala. Arille ja Pauliinalle iso kiitos merkittävästä työstä ja kaikkea hyvää jatkoon molemmille, ja Teemulle lämpimästi tervetuloa uuteen isompaan rooliin!

Jouni Saarinen
Toimitusjohtaja

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Vuosi 2025 oli ProAgria Etelä-Suomelle 13. toimintavuosi. Organisaation toimitusjohtajana alusta alkaen toiminut Ari Toivonen siirtyi eläkkeelle helmikuun lopussa. Hallitus valitsi edellisenä syksynä uudeksi toimitusjohtajaksi Jouni Saarisen, joka aloitti työnsä helmikuun alussa.  

Edellisen vuoden heikko taloudellinen tulos määritti vahvasti ProAgria Etelä-Suomen alkuvuoden toiminnan suuntaa. Hallitus edellytti tiiviimpää ja tarkempaa raportointia taloustilanteesta. Keväällä syysilmoitusten, verosesongin, viljelysuunnittelun ja tukihakuneuvonnan lisäksi edessä olivat muutosneuvottelut ja organisaation uudistaminen. Käyttöön otettiin agile-malli, jonka myötä työtehtävät jaetaan tiimeissä tasaisemmin asiantuntijoille. Myös työn tasaisempaan jakoon ympäri vuoden on panostettu.

Muutokset toiminnassa ja tekemisessä sekä taloudellisen tilanteen epävarmuus kuormittivat henkilöstöä koko vuoden. Huoli työpaikan säilymisestä, kollegojen jaksamisesta ja tietysti myös oma jaksaminen olivat taustalla ison osan vuotta. Kulunut vuosi oli henkilöstön kannalta raskaampi kuin yksikään aikaisempi. Siitä selviytymisestä nöyrin kiitos koko hallituksen puolesta, voimme olla yhdessä helpottuneita ja ylpeitä jokaisesta asiantuntijasta!

Tämä kirjoitus hallituksen näkökulmasta on omalta osaltani viimeinen laatuaan. Kahdeksan vuotta hallituksen puheenjohtajana antoivat ainutlaatuisen tilaisuuden oppia ja nähdä organisaation toimintaa, maaseudun elinkeinojen kehittymistä ja muutoksiakin sekä käytännön johtamistaitoja. Olen saanut vuosien varrella paljon uusia tuttavuuksia ympäri Suomen, ja tärkeimpinä, ystäviä ProAgria Etelä-Suomen isosta perheestä.

Kiitos!

Pauliina Pakkasmaa
ProAgria Etelä-Suomen hallituksen puheenjohtaja v. 2018–2025

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Ylintä päätösvaltaa ProAgria Etelä-Suomen hallinnossa käyttää edustajisto, joka kokoontui huhtikuussa ja marraskuussa. 

Olemme jäsentemme hallinnoima organisaatio. Meillä työskentelee 105 tuotannonsuunnittelun, ruokaketjun, yritystalouden, maisemasuunnittelun sekä taloushallinnon asiantuntijaa.

Tarjoamme palvelujamme niin jäsenistölle kuin muillekin asiakkaille. Liikevaihtomme oli 8,7 miljoonaa euroa vuonna 2025, ja se tehtiin 105 henkilön ja 87,9 henkilötyövuoden (htv) voimin.

ProAgria Etelä-Suomella oli vuonna 2025

• yrittäjäjäseniä 481
• yritysjäseniä 1
• henkilöjäseniä 91
• jäsenyhdistyksiä 170, joissa jäseniä 9506
• yhteisöjäseniä 220

Eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja Ari Toivonen (oik.) antoi kipparin kapulan uudelle toimitusjohtajalle Jouni Saariselle. 

Avainluvut ja kohokohdat

Asiakasmäärämme säilyi edellisen vuoden tasolla. Palvelimme vuoden aikana noin 7 000 asiakasta, vaikka maatilojen määrä väheni edelleen maatalouden rakennemuutoksen seurauksena.

Maidontuotannon tuotosseurantapalvelut kattavat noin 80 % alueemme lehmämäärästä. 

Liikevaihtomme oli 8,6 miljoonaa euroa, josta noin 75 prosenttia kertyi palvelumaksuista. 

Vuoden  tärkeimpiä teemoja olivat talouden johtaminen sekä vastuullinen ja kestävä ruokaketju, kuten sopimusviljelyyn liittyvien vastuullisuuskriteerien kehittäminen ja auditointi yhteistyössä jalostavan teollisuuden kanssa. 

Vahvistimme osaamistamme parantaaksemme kykyämme kehittää asiakkaidemme taloutta ja liiketoimintaa. Koulutimme kymmenen uutta strategistia, ja kaksi asiantuntijamme valmistui Tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoon Maan kasvukuntovalmennuksesta. Kasvintuotannon asiantuntijoista koostuva joukkue voitti KM Ruutukisan syksyllä, mikä antoi osaamisellemme näkyvyyttä myös eri medioissa.

Kuntasektorin osuus asiantuntijapalvelujemme käyttäjänä pysyi merkittävänä. Olemme vakiinnuttaneet asemaamme maisemanhoitoratkaisujen toteuttajina. 

Tuotamme arvoa asiakkaillemme

Laaja kehittämis- ja koulutushanketoimintamme tarjosi käytännönläheistä tietoa ja kehittämismahdollisuuksia 3 500 maatilalle ja maaseutuyritykselle. Hankkeiden pienryhmätoiminnan teemoina olivat mm. kasvinviljelymenetelmien ja tuottavuuden parantaminen. 

Maa- ja kotitalousnaisten monipuoliset maisemapalvelut, MKN maisema, kasvattivat maatila-asiakkaiden osaamista kestävyyden osa-alueilla vaalimalla omaa luontopääomaa ja monimuotoisuutta. 

Keskeisin tavoite asiantuntijatyössämme on turvata elinkeinotoiminnan jatkuvuus. Suunnittelimme vuoden aikana noin 375 maatilan ja maaseutuyrityksen kanssa omistajanvaihdosta ja laadimme toiminnan turvaamiseksi tai laajentamiseksi liiketoiminta- ja investointisuunnitelmia sekä teimme maatiloille strategista suunnittelua noin 440 asiakkaalle.  

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ProAgria Etelä-Suomi ry toimii alueellisena maaseudun ja maatalouden asiantuntijaorganisaationa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuutemme näkyy erityisesti maatilojen ja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Tarjoamme neuvontaa ja kehittämispalveluja, jotka auttavat maatiloja ja maaseudun yrityksiä kehittymään, kasvamaan ja toimimaan taloudellisesti kestävästi. Tämä tukee alueellista elinvoimaa ja työpaikkojen säilymistä. Maaseudun elinvoiman vahvistaminen on toimintamme keskiössä.

Edistämme tilojen ja maaseutuyritysten valmiuksia vastata ilmastonmuutokseen ja ympäristömuutoksiin esimerkiksi hankkeiden ja vastuullisen, kokonaisvaltaisen neuvonnan kautta.

ProAgria Etelä-Suomi ry toimii tiiviissä yhteistyössä Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten sekä Hämeen Kalatalouskeskuksen kanssa. Palvelemme yli sadan asiantuntijan voimin Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan alueella. Laaja-alainen toiminta maatiloilla ja maaseudun yritysten kanssa vahvistaa alueellista vaikuttavuuttamme. 

Vastuullisuus

Vastuullisuus koskee ympäristön lisäksi myös taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Toimimme läpinäkyvästi ja vastuullisesti sekä työnantajana että kumppanina. Vastuullisuus näkyy maatilojen taloudellisen kestävyyden tukemisessa, ympäristövaikutusten vähentämisessä sekä kilpailukykyisen ja kestävän maatalouden edistämisessä. 

Ympäristövastuullinen toiminta toteutuu vastuullisuusjärjestelmien hyödyntämisessä, ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisena ja maatilojen monialaisuuden ja kestävien tuotantotapojen vahvistamisena. ProAgria Etelä-Suomi ry:llä on pitkät juuret suomalaisessa maatalousneuvonnassa, mikä korostaa  pitkäjänteistä yhteiskunnallista rooliamme maaseudun kehittäjänä.

Osaamisen kehittäminen

Kertomusvuonna ProAgria Etelä-Suomessa työskenteli 105 henkilöä, joiden keskimääräinen työsuhteen pituus oli 15 vuotta. Kolmasosa henkilöstöstä on työskennellyt alle viisi vuotta, ja 60 % yli 10 vuotta. Henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta. Työntekijöistä kolmasosa oli miehiä. 

Asiantuntijoidemme osaaminen kehittyy paitsi asiakastyössä myös hanketyössä, sisäisissä valmennuksissa ja koulutuksissa ja verkkovalmennuksissa. Näissä opittu tieto hyödyttää sekä asiakkaita että työtiimiä, ja muokkaa käytännössä toimintatapojamme uuteen suuntaan.  

Vuoden aikana asiantuntijamme osallistuivat mm. 

• Maan kasvukunto -valmennus, Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto, 2 asiantuntijaa
• Strategia-valmennus, 10 asiantuntijaa
• Moderni myynti -valmennus (1. päivä), 25 asiantuntijaa

Työsuojelu ja työhyvinvointi

Työsuojelua ja työhyvinvointia organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman. Suunnitelmassa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Kertomusvuonna työterveyspalveluiden taso laskettiin säästösyistä lakisääteiselle tasolle. Muutos on määräaikainen ja riippuvainen organisaation taloustilanteesta. Henkilöstöllä oli käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin Epassi-sovellus. Vuoden aikana järjestettiin myös Kuntokortti-kampanja, jossa kannustettiin liikkumaan vapaa-ajalla.

Vuoden proagrialainen

Vuosi oli muutosten vuosi, ja muutoksen teki koko henkilöstö yhdessä. Siksi valitsimme Vuoden proagrialaisiksi kaikki Etelä-Suomen työntekijät. 

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hanketoiminnan avulla voimme tuottaa uutta, toimialaa tukevaa tietoa sekä käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka tukevat maaseudun elinvoimaa. Vuonna 2025 hankkeet tarjosivat asiakkaillemme mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa ja kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

• Talouden hallinta ja johtaminen: Hankkeiden kautta lisättiin yrittäjäosaamista maatilojen ja pienyritysten talouden seurannassa. Selkeät johtamisprosessit paransivat tilojen kannattavuutta.
• Ympäristö ja kestävyys: Keskiössä olivat maan kasvukunnon parantaminen ja maisemanhoito. Nämä toimet turvasivat tilojen tuottavuutta, ympäristötavoitteiden toteutumista ja luonnon monimuotoisuutta.
• Vastuullinen ruokaketju: Hanketoiminnalla vahvistettiin tilojen roolia osana vastuullista ja läpinäkyvää elintarvikeketjua, mikä on huoltovarmuuden perusta.
• Digitalisaatio ja edelläkävijyys: Hankkeet tarjosivat konkreettisia keinoja ja tukea uusien teknologioiden sekä datan hyödyntämiseen arjessa.

Vuoden aikana toteutetut tiedonvälitys-, koulutus- ja yritysryhmähankkeet toivat ajantasaista osaamista suoraan asiakkaiden käyttöön. Osallistuminen Euroopan laajuisiin maatalouden kehittämishankkeisiin takasi sen, että pääsimme soveltamaan parhaita käytäntöjä etujoukoissa.

Hanketoiminta tuki asiakkaidemme kehitystä ja kilpailukykyä usealla eri tasolla.

Tiedon käytäntöön vieminen: Hankkeiden kautta asiakkaillamme oli pääsy uusimpaan, puolueettomaan tietoon ja asiantuntijasisältöihin. Parhaat käytännöt levisivät laajalle.

Verkostojen hyödyntäminen: Hankkeiden tekemä sidosryhmäyhteistyö ja laajat verkostot tarjosivat maatiloille uusia kontakteja ja mahdollisuuksia vaikuttaa alan kehitykseen. 

Matalampi kynnys asiantuntijayhteistyöhön: Näkyvyys ja hankkeiden aktiivinen osallistuminen kentällä helpottivat maatilojen kynnystä hyödyntää asiantuntemustamme.

Hankehelmiä 2025

Saavutimme arvostetun EIP-rahoituksen (European Innovation Partnership) KarpaloInnovaatio-hankkeeseen. Hankkeessa kehitämme yhdessä marjantuottajien ja Helsingin Yliopiston kanssa viljelymenetelmää pohjoisamerikkalaiselle puutarhakarpalolle Suomen oloihin. Karpaloita viljellään kasvutunnelissa, uusinta teknologiaa hyödyntäen. 

Viljelyvarmuuden parantaminen Uudellamaalla -hankkeessa teemme tiivistä yhteistyötä NSL:n kanssa ja välitämme viljelijöiden keskuudessa erittäin arvostettua tietoa uusimmista lajike- ja biostimulanttikoetuloksista reaaliaikaisesti. Tämä työ tukee suoraan viljelyvarmuutta ja asiantuntijoidemme huippuosaamista muuttuvassa ilmastossa. 

Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla -hanke on toiminnallaan merkittävästi edistänyt biokaasutuotannon edellytyksiä. Hankkeen aloitteesta käynnistetyt selvitykset kaasuputkiyhteyksistä ja asiantuntijavaikuttaminen eduskunnan suuntaan edistävät maaseudun energiayrittäjyyttä ja vihreää siirtymää. 

ProAgria Etelä-Suomen hankkeet: proagria.fi/hankkeet

Palvelut kotieläintiloille

Tarjoamme kokonaisvaltaisia palveluita ja räätälöimme tiloille toimenpideohjelmia, joiden avulla asiakkaamme ovat saavuttaneet asettamansa tavoitteet erinomaisesti. Yhteistyö tilojen, asiantuntijatiimin sekä keskeisten sidosryhmien (jalostus, eläinlääkärit, meijeri) kanssa on saanut positiivista palautetta. Aktiivinen tulosten seuranta sekä poikkeamiin puuttuminen ovat edesauttaneet tavoitteisiin pääsyä. 

Kotieläintiloilla tuotannosta luovutaan joko kokonaan tai siirrytään kasvinviljelytilaksi. Maito-nauta-lammas-asiakkaiden määrä laski 4,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Investointirintamalla havaittiin kuitenkin pienoista viriämistä, sillä alueelle on suunnitteilla muutamia robottinavettoja. 

Maito-nauta-lammas-asiakasryhmän palvelumyynti muodostaa noin kolmanneksen ProAgria Etelä-Suomen koko palvelumyynnistä. Kyseisen palveluryhmän kokonaislaskutus nousi 12,4 % edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaat hyödyntävät laaja-alaisesti sekä tuotannon että talouden palveluitamme.

Aprillipäivän sadetanssi – ennätykselliset nurmisadot

Asiantuntijoiden huhtikuussa tanssima sadetanssi toimi jopa liiankin hyvin, sillä kesän aikana saatiin poikkeuksellisen runsaasti vettä. Runsaat sateet tuottivat ennätykselliset nurmisadot, mutta kosteus heikensi jonkin verran säilörehujen säilöntälaatua. Säilörehun laatuvaihtelut näkyivät maitomäärissä ja maidon pitoisuuksissa. Asiantuntijamme laativat lehmien ja hiehojen ruokintasuunnitelmia 330 asiakastilalle lähes joka toinen kuukausi (keskiarvo 5,2 kertaa/asiakas). Sonnien ruokinnansuunnittelua tehtiin 120 asiakastilalle. 

Ruokinnan seurantalaskelmia laadittiin kahdelle kolmasosalle ruokinnansuunnittelutiloista. Tilakäynneillä ruokinnan onnistumista arvioitiin eläinhavaintojen perusteella, kuten eläinten liikkumista, märehtimistä, kuntoluokkia, pötsitäytteyttä ja lannan koostumusta seuraamalla. Ruokintapöydältä ja seosrehusta tehdyt havainnot antoivat selkänojaa muuttaa totuttuja käytäntöjä, parantaa olosuhteita tai poistaa ruokinnan esteitä. Tavoitteena oli saada management kuntoon ja työ entistä tuottavaksi. 

Kisailua säilörehunlaadusta ja vaakauspalvelua #syötävänhyväsäilörehu 

Make-hankkeessa kisailtiin #syötävänhyvän säilörehu laadusta. Kisailu herätti tilat pohtimaan omia säilörehun laatutavoitteita. Jokainen kisaan osallistunut tila asetti säilörehulle laatutavoitteet, joita kohti säilörehua varastoitiin. Tällainen kisailu herättää kiinnostusta myös muissa kuin vain kilpailuun osallistuvissa tiloissa. Säilörehun ruokinnallinen sekä säilönnällinen laatu on erittäin merkittävä tekijä tilan ruokinnan ja maidontuotannon kannattavuudessa. 

Kesällä jatkettiin säilörehujen vaakauksia edellisen kesän malliin. Säilörehunteon kriittisimmissä vaiheissa asiantuntijamme olivat tiloilla varmistamassa, että työ tehtiin laadukkaasti ja tehokkaasti. Säilörehuvaunujen ja koneiden punnitukset sekä tiivistämiseen käytetyn ajan seuranta antoivat konkreettista tietoa työn onnistumisesta. Samalla arvioitiin säilörehun silpun pituutta ja kuiva-ainepitoisuutta sekä optimoitiin säilöntäaineen käyttö.

Kokonaisvaltainen ote ulottui myös pellolle, jossa tarkasteltiin kasvuston tiheyttä, rikkaisuutta ja maankasvukuntoa. Raaka-ainenäytteet kerättiin ennakoivasti tukemaan syksyn ruokintasuunnittelua. Tämä asiantuntijatyö on osa #syötävänhyväsäilörehu-konseptia, jonka tavoitteena on tuottaa tiloille laadukasta säilörehua, parantaa ruokinnan hallintaa ja vahvistaa tuotannon kannattavuutta.

Maitomittarihuollossa testausmäärät hieman kasvoivat

Valtakunnallinen maitomittarihuolto jatkoi toimintaansa Kouvolan toimisteessä. Kannettavien maitomittareiden testausmäärässä havaittiin hienoista nousua edellisvuoteen verrattuna. Maitomittareita testattiin yhteensä 1 486 kappaletta (1 300 kappaletta vuonna 2024). Yhteistyö valtakunnallisen Tuotosseurannan asiakaspalvelun ja meijereiden kanssa oli mutkatonta ja sujuvaa. 

Maa- ja metsätalousministeriön tuki kotieläintiloille

Maa- ja metsätalousministeriön tuella etsittiin asiakastiloille ratkaisuja tuotannon kehittämiseen ja johtamiseen. Tiloilla pohdittiin tuotantosuunnan muutoksia, eläinten hyvinvointiin liittyviä kehitystoimia, eläinterveyttä, bioturvallisuutta, tuotannon kannattavuutta sekä kriisitilanteisiin varautumista. Lammastiloilla kehitettiin lammastuotantoa, eläinainesta tuotannon kannattavuutta sekä tuotannon monipuolistamisen mahdollisuuksia. 

Kotieläinasiantuntijoiden osaamisen kehittäminen 

Asiantuntijamme osallistuivat ProAgrian valtakunnallisiin koulutuksiin, sidosryhmien tarjoamiin webinaareihin, Maitoalan huippuseminaariin, myyntikoulutukseen, omiin lähipäiviimme sekä syksyllä yhteistyössä Faban, Tuottajain Maidon, Länsi-Maidon, ProAgria Etelä-Savon sekä ProAgria Länsi-Suomen kanssa järjestettyyn MaitoStartti-tapahtumaan. Olemme mukana valtakunnallisessa maitopalveluiden osaamisvastaavaverkostossa ylläpitämässä ja kehittämässä asiakkaillemme tarjottavia kotieläintuotannon palveluita. 

Maidontuotannon asiantuntijamme kokoontuvat kuukausittain etänä, ja joka neljännellä kerralla mukana on nurmituotannon asiantuntijamme. Ajankohtaista substanssitietoa jaetaan jokaisen osallistujan kesken. Yksi tärkeä osa osaamisen kehittämistä ovat hankepienryhmät, joissa asiakkaamme jakavat onnistumisiaan sekä haasteitaan pienryhmälle ratkottavaksi. Yhteinen sparraus ja keskustelu avaa haasteiden syitä ja johtaa oikeisiin ratkaisuihin. 

Maidontuotannon tulokset 2025

Maidontuotannon tulokset julkaistaan 25.3.2026.

Asiakasreferenssejä

26.11.2025 Syötävänhyvää säilörehua lammilta - Erno ja Päivi nappasivat voiton vuoden 2025 säilörehukilpailussa

18.12.2025 Järvenkylän Maidon loikkavuosi – yhteistyö toi150 000 litran kasvun 

Lihanauta- ja emolehmätuotanto

Lihanauta- ja emolehmätilojen kehittämisessä keskityttiin kokonaisvaltaiseen ja tavoitteelliseen neuvontaan. Tiloille laadittiin eläinten hyvinvointisuunnitelmia tukevia ruokintasuunnitelmia sekä toteutettiin viljelyn ja talouden kehittämiseen liittyviä palveluja, jotka loivat vahvan pohjan kannattavalle tuotannolle. Useilla tiloilla tarkasteltiin myös rohkeasti tulevaisuuden vaihtoehtoja – tuotantosuunnan muutosta lypsylehmistä emolehmiin tai emolehmätuotannon aloittamista uutena elinkeinona. Neuvontaa annettiin myös hyvinvointia tukevien olosuhteiden kehittämiseen sekä laiduntamisen tai jaloittelun toteuttamiseen. 

Lihanauta- ja emolehmätilojen ruokinta rakentuu vahvasti kotoisen ja laadukkaan rehuntuotannon varaan, jota täydennetään tarpeen mukaan väkirehuilla ja kivennäisillä. Monipuolinen rehupohja mahdollistaa eläinryhmäkohtaiset, täsmälliset ruokintaratkaisut, jotka tukevat sekä eläinten hyvinvointia että tuotannon tuloksellisuutta. Rehuanalyysit ovat keskeinen osa onnistunutta ruokinnan suunnittelua ja tuotannon optimointia.

Tuotannon kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lihatalojen ohjeistusten ja tavoitteiden kanssa. Asiantuntevan neuvonnan avulla tilat pystyvät vastaamaan muuttuviin vaatimuksiin, parantamaan tehokkuuttaan ja rakentamaan kestävää, tulevaisuuteen katsovaa lihantuotantoa.

Palvelut lammas- ja vuohitiloille

ProAgria Etelä-Suomen alueella oli 481 tilaa ja 49 679 lammasta, joista 19 871 oli karitsoineita uuhia ja karitsoimattomia 27 914 (Luken tilasto 2025). Tuotosseurantaan kuului alueella 105 lammastilaa, joilla oli uuhia 5817 ja tuotospässejä 343 sekä muita uuhia 4216 kpl.

Luken tilastojen mukaan Etelä-Suomen alueella oli 63 vuohitilaa, joilla kasvatettiin 3 945 vuohta. ProAgrian ylläpitämässä suomenvuohien kantakirjassa vuohitiloja oli eniten Etelä-Suomessa. Suomenvuohen kantakirjassa (NettiKatras-ohjelmassa) on 10 vuohitilaa, suomenvuohen kuttuja 807 ja pukkeja 53. Vuohitilojen määrä on hieman laskussa. 

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset ja vuohitilastot julkaistiin kesäkuussa. Vuohille käyttöön otettu isäpukeista oleva lista on päivitetty tuottajien käyttöön. 

Asiantuntijamme olivat vahvasti mukana tuotosseurantaohjelma NettiKatraan kehittämisessä. Ohjelmaan on suunniteltu uusia tuotantotuloksien raportteja, jotka tulevat käyttöön vuonna 2026. Tiloille on tehty karitsoiden jalostusarvosteluja, ruokintasuunnitteluja ja lampurin valmennusta maa- ja metsätalousministeriön avustusta ja Neuvoa hyödyntäen.

Koulutuksia ja tapahtumia

Lampureille järjestettiin vuoden aikana erilaisia koulutuksia, villa-pienryhmätapaamisia ja tapahtumia. Teemoina olivat lampaiden ruokinta, jalostus ja hyvät toimintatavat lammastilalla. Alueella oli kaksi hanketta: Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hanke ja Menestyvä lammastila -hanke Pirkanmaalla. Lammasteemainen opintoretki järjestettiin hankkeessa Viroon 17.11-19.11.2025.

Teimme yhteistyötä Luken ja Geenivaraohjelman kanssa alkuperäisrotujen säilyttämisessä. Myös alueen lammaskerhojen kanssa pidetään yhteistyötä yllä. MTK:n lammasstrategia-työryhmässä pohdittiin lammastaloudelle tärkeitä arvoja. Valtakunnalliset lammaspäivät pidettiin Turussa 28-30.10.2025. Tilavierailupaikat oli valittu lähiseudun tiloista. 

Osallistuimme Oripäässä järjestettyyn Okra maatalousnäyttelyn 2.-5.7.2025 lammasosastolle Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hankkeessa.

Finnsheep-päivä 23.10.2025

Lihasulan Säätiön avustuksella ja yhteistyössä Finnsheep ry:n kanssa järjestettiin lokakuussa Finnsheep-päivä, jonka aiheina olivat mm. maisemahoidon opas kunnille ja maisemahoitosopimuksien tilanne, suomenlampaan tunnusluvut, aitausopas lampureille, suomalaiset luonnonmateriaalit muotoilun ja taiteen näkökulmasta sekä turkisvillan sopivuus langaksi. Päivään osallistui yli 30 lampuria paikan päällä ja etänä. 

Yhdessä Finnsheep-yhdistyksen kanssa järjestettiin taljakilpailu suomenlammastaljoista. Kilpailuun tuotiin yhteensä 11 taljaa. Tuomaristo valitsi kilpailun kolme parasta. Tuomareina toimivat Olli Mäkelä, Lihasulan Säätiö, Pirjo Kääriäinen, professori, Aalto Yliopisto, Johanna Rautiainen, Lammasmaailma ja Anu Pentti, Finnsheep ry edustajana.

Aikuiset valkoiset -sarjassa oli kilpailussa 4 taljaa. Voittajatalja oli Lukumiehen lammastilalta, muokkaaja Tranås Skinn Beredning, pestävä talja. 

Aikuiset värilliset -sarjassa voitti Pajukannan lammastilan ruskean keritty talja, muokkaaja Skineks OY, pestävä. 

Karitsat, alle 1-vuotiaat -sarjassa, kaikki värit, osallistui 4 taljaa. Voittaja valkoinen talja oli Ylä-Härkösen tilalta, muokkaaja Rantasen Nahkajalostamo, alunaparkittu

Sidosryhmätyö

Osallistuimme aktiivisesti Suomen Lammasyhdistyksen Jalostusvaliokunnan kokouksiin. Olemme ylläpitänyt Lammasnetti-sivuja Lihasulan Säätiön avustuksella. Myyntieläimet ovat esillä myös Lammasnetti-tilillä Instagramissa. 

Lammas ja Vuohi -lehdessä julkaistiin seitsemän asiantuntija-artikkeleitamme ja kuvia.  

•    2/2025 Perusasioita laidunnurmista, Ville Alitalo
•    3/2025 Arvostelujen kautta jalostuksellista edistymistä koonnut K.Ahlskog, S. Jaakkolan kanssa. 
•    Lyhyesti jalostusvalinnoista Kaie Ahlskog
•    Lähde: Marja-Liisa Sevón-Aimonen,
•    ProAgrian Lammastuotosseurannan vuosiyhteenveto 2024, mukana toimikunnassa.
•    4/2025 Lihasulaan nousi uusi lampola K.Ahlskog, M.Alanco-Ollqvistin kanssa. 
•    5/2025 Uusi tietopankki vastuullisesta lammastuotannosta. S.Heltelä, K.Ahlskog
•    Suomenlampaan vuotakilpailu Kirjoittajat. K.Ahlskog, T.Krannila-Kosunen
 

Osallistuimme Suomen Vuohiyhdistyksen hallituksen kokouksiin ja järjestimme vuohikasvattajille webinaarin ”Mitä vuohille kuuluu – ajankohtaista asiaa jalostuksesta ja tuotannosta sekä kuulumisia Capr’Inov -vuohimessuilta” 18.12.2025.  

Palvelut kasvitiloille

Vaihteleva kasvukausi korosti riskienhallintaa

Kasvukausi 2025 jäi viljelijöiden mieleen suurten säävaihteluiden vuotena. Kevät käynnistyi monin paikoin tavanomaista kylmempänä, mikä viivästytti kylvöjä, mutta alkukesän runsaat sateet loivat haasteelliset lähtökohdat kasvulle. Kesän edetessä hellejaksot osuivat joillain alueilla kasvustojen kannalta kriittisiin kehitysvaiheisiin, mikä heikensi paikoin sadon laatua ja alensi sato-odotuksia. 

Vuosi oli myös Suomen säähavaintohistorian toiseksi lämpimin, ja kasvukauden lämpösumma kertyi jälleen keskimääräistä nopeammin. Samalla sään ääri-ilmiöt – runsaat sateet ja hellejaksot – korostivat viljelysuunnittelun, vesitalouden hallinnan ja oikea-aikaisten toimenpiteiden merkitystä. 

Hometoksiinitilanne helpottui, mutta raja-arvot vaativat tarkkuutta

EU:ssa 1.7.2024 voimaan tulleet tiukemmat DON- sekä T-2/HT-2-toksiinien raja-arvot olivat täysimääräisesti käytössä vuonna 2025. Ennakkotietojen ja Ruokaviraston tilastojen perusteella DON-hometoksiinipitoisuudet olivat vuonna 2025 selvästi alempia kuin vuonna 2024, erityisesti kauralla ja ohralla. 

Vaikka tilanne parani, uudet laatuvaatimukset edellyttivät viljelijöiltä entistä systemaattisempaa riskienhallintaa pellolla, sadonkorjuussa ja varastoinnissa. 

Kannattavuus yhä paineessa

Panosmarkkinat pysyivät aiempaa vakaampina, mutta kustannustaso jäi korkeaksi. Tilastokeskuksen mukaan lannoitteiden hinnat nousivat edelleen, vaikka energian hinta laski. Tämä piti tuotantokustannukset monilla tiloilla korkeina suhteessa viljan markkinahintoihin. 

Viljanviljelyn kannattavuus pysyi haasteellisena, ja öljy- ja palkokasvit säilyivät keskimäärin viljoja kannattavampina vaihtoehtoina erityisesti tiloilla, joilla viljelyä oli onnistuttu monipuolistamaan ja panoksia kohdentamaan tarkemmin. 

ViljelyKasvu – kehittäville kasvitiloille

ViljelyKasvu-toiminta jatkui kehittävien kasvitilojen parissa. Valmennukset, tilavierailut, viljamarkkinakatsaukset sekä kasvukauden aikaiset etäinfot tukivat viljelijöitä vaihtelevissa oloissa. Yhteisissä keskustelukanavissa jaettiin kokemuksia muun muassa kustannuslaskennasta, kasvivalinnoista ja sääolosuhteisiin sopeutumisesta.

Viljelysuunnitelmasta strategiseen kehittämiseen

Viljelysuunnittelussa korostui entistä vahvemmin pitkän aikavälin strateginen näkökulma: viljelykiertojen monipuolistaminen, maan rakenteen parantaminen ja riskien hajauttaminen. Perinteisten viljavaltaisten kiertojen rinnalle etsittiin vaihtoehtoja, jotka parantavat sekä taloudellista että ekologista kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa.

Kasvintuotannon asiakastyö jatkui vilkkaana myös vuonna 2025. Viljelysuunnittelua, kasvustokäyntejä, tuotantokustannuslaskelmia ja tulosanalyysiä toteutettiin Neuvo 2023–27-järjestelmän rahoituksella. Palveluiden painopiste oli päätöksenteon tukemisessa, panosten kohdentamisessa ja viljelyn kannattavuuden parantamisessa.

Seurannasta päätöksentekoon

Kasvukauden aikana kasvustojen kehittymistä seurattiin reaaliaikaisesti koko Etelä Suomen alueella. Asiakkaille välitettiin ajankohtaista tietoa sään vaikutuksista kasvuun sekä annettiin täydennyslannoitus-  ja kasvinsuojeluohjeita eri kanavissa.

Asiantuntijaverkosto tuotti tietoa valtakunnallisiin kasvutilannekatsauksiin kylvöistä korjuuseen asti, ja Etelä Suomen asiantuntijat olivat aktiivisesti esillä mediassa erityisesti sään ääri-ilmiöihin liittyvissä kysymyksissä. 

Kasvinsuojelututkinnot ja ruiskuntestaukset

Kasvinsuojelututkintoon valmentavia koulutuksia järjestettiin edelleen sekä verkossa että lähiopetuksena. Ruiskuntestauksia tehtiin eri puolilla Etelä-Suomea runsaasti myös vuonna 2025, sillä lyhentynyt kolmen vuoden testausväli on vakiintunut osaksi viljelijöiden vuosittaista toimintaa.

Vastuullisen viljelyn ohjelmat

Vastuullisuusvaatimukset jatkoivat vahvistumistaan viljaketjussa. ProAgrian rooli viljelijöiden tukena vastuullisuusohjelmien käytännön toteutuksessa korostui entisestään.

Yhteistyö Fazer Viljavisio -ohjelman parissa jatkui. Painopisteenä olivat viljelyperiaatteiden käytännön soveltaminen tiloilla, viljelijävalmennukset sekä vaikuttavuuden arviointi ennen tulevia kylvöjä. Viljavision tavoitteena on pellon tuottavuuden parantaminen, ympäristövaikutusten pienentäminen ja päästöjen vähentäminen koko viljaketjussa.

ProAgria Etelä Suomi mukana kipsitalkoissa

Kipsihanke eteni kohti hankekauden päättymistä. Kipsikäsittelyllä on saavutettu merkittäviä hyötyjä pintamaan eroosion sekä fosfori-  ja kiintoaineskuormituksen vähentämisessä - tutkimuksissa jopa noin 50 % vähennys valumakuormituksessa. Vaikka varsinainen KIPSI-hanke päättyi vuoden 2025 lopussa, kipsinlevitys jatkuu valtion tuella myös vuonna 2026. ProAgrian asiantuntijat tukivat viljelijöitä edelleen soveltuvien lohkojen tunnistamisessa ja kipsikäsittelyn sovittamisessa tilojen viljelykiertoon ja käytäntöihin.

Asiantuntijaosaamisella menestystä KM Ruutukisassa

ProAgrian asiantuntijatyön vahva osaaminen näkyi konkreettisena menestyksenä, kun pääosin ProAgria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntijoista koostuva joukkue voitti Käytännön Maamiehen järjestämän KM Ruutukisan syysvehnällä. Voitto saavutettiin perusasioihin nojaavalla, lohkokohtaisesti räätälöidyllä viljelystrategialla ja asiantuntijoiden yhteisellä osaamisella. Menestys korostaa ProAgrian asiantuntijaverkoston laajaa kokemusta ja kykyä soveltaa tutkittua tietoa käytännön viljelyratkaisuihin asiakkaiden parhaaksi.

Kuva: Käytännön Maamies

Palvelut luomutiloille

Luomutuotannossa on EU-aikana totuttu valvonnassa olevan pinta-alan tasaiseen kasvuun. Vuonna 2023 luomutuotannosta poistui valtakunnallisesti lähes 750 tilaa, joista 160 tilaa oli ProAgria Etelä-Suomen alueelta. Tämän jälkeen tilojen määrä on taas vakiintunut. ProAgria Etelä-Suomen alueella luomutoimijoita on yhteensä reilut 1 000. Tilakoon keskiarvo on luomussa laskenut noin 70 hehtaariin, mutta on edelleen suurempi kuin tavanomaisen tuotannon 55 hehtaaria.

Rukiin viljely luomussa on vähentynyt merkittävästi heikkojen markkinoiden vuoksi. Vastaavasti kauran ja rypsin hyvien markkinoiden ansiosta niiden viljely on lisääntynyt. Loppuvuodesta saimme hyviä uutisia luomutukien korotuksista vuodelle 2026.

ProAgria Etelä-Suomi järjesti kaksi luomuperuskurssia etätoteutuksena, joihin osallistui yhteensä 37 kurssilaista. Lisäksi järjestettiin luomukotieläinkurssipäivät, joissa oli 16 osallistujaa. Luomusitoumuksen lisäkoulutusvaatimuksen ansiosta Neuvo-palveluiden kysyntä oli runsasta vuoden aikana. Jatkoimme myös luomutarkastustoimintaa laajalla alueella.

Järjestimme Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila - MaKe-hankkeessa Satotason nosto luomutiloilla -pienryhmät Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kaakossa sekä nurmiluomupienryhmän Hämeessä. Osallistuimme myös peltopäiviin. 

Luomutuotanto edellyttää laajaa ja monipuolista osaamista. Luomupuolella toimivaan ViljelyKasvu-ryhmään kuuluu tavoitteellisesti viljeleviä luomutiloja. Maan kasvukuntoon satsaaminen, sopimustuotanto sekä muutosvalmius viljelytoimissa ja -suunnitelmissa tuottivat tulosta. Alustavasti kasvintuotannon talouslaskelmissa näyttää siltä, että luomutilojen toiminta oli edelleen kannattavaa.

Luomukonkarit palkittiin

Valtakunnallisilla Luomuliiton marraskuussa järjestämillä 40-vuotisjuhlaluomupäivillä Lahdessa palkittiin ProAgria Etelä-Suomen asiantuntijat Kaija Hinkkanen ja Pekka Terhemaa luomukonkarin arvonimellä. Luomutiimin pitkäaikainen osaamisvastaava Kaija Hinkkanen myös saateltiin eläkepäiville syksyllä.

Palvelut puutarhatiloille

Perusasiat kuntoon on tärkeää myös puutarhatilalla; maan rakenne, vesitalous, kasvinvuorotus ja kasvinsuojelu. Muuttuva ilmasto ja puutarhakasvivalikoimamme lisäysaineiston tuonti tuo paineita kasvinsuojelun onnistumiselle yhä pienenevän kemiallisen kasvinsuojeluainevalikoiman kanssa toimivalle yrittäjälle. Kannattavuutta rasittaa paitsi viljelyn onnistuminen myös markkinoiden paine ympäristövaatimuksineen.

Palvelun ja alan kehitystyö lähtee ruohonjuuritasolta. ProAgria Etelä-Suomessa alkoi vuonna 2025 kaksi Euroopan unionin osarahoittamaa hanketta, joissa kehitetään marjojen tunnelituotantoa tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja viljelijöiden yhteistyönä. Tunneliviljelyn pinta-alat etenkin vadelmalla ja mansikalla ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana huomattavasti, ja lannoituksen ja kastelun onnistumisessa tarvitaan meidän olosuhteisiimme sovellettuja lannoitus ja kasteluohjeita. 

Lisäksi selvitetään ylikasteluveden määrää ja pitoisuuksia kasvukauden kuluessa. Puutarhakarpalon tuotanto ammattiviljelmillä on lähtenyt käyntiin ja ensimmäisiä marjoja on myyty tilamyymälöissä. 

Talouden johtamisen palvelut

Talouden johtamisen palvelut ja niiden merkitys kasvoivat edelleen vuonna 2025. Maatalouden rakennekehitys on johtanut tilakokojen kasvamiseen ja muuttuvassa toimintaympäristössä talouden tarkempi suunnittelu ja ennakointi on entistä tärkeämpää. Merkittävä osa talouspalveluistamme kohdistui maatilojen omistajanvaihdoksiin ja maatilojen osakeyhtiöittämisiin sekä investointi- ja muihin laskelmiin, talouden suunnitteluun ja seurantaan. Kaikissa palveluissa toimimme tiiviissä yhteistyössä tuotannon palveluiden, yrityspalveluiden sekä tilitoimistopalveluiden kanssa. 

Yrityksen strategiaan ja talouden tunnuslukuihin pohjautuva tiedolla johtaminen oli myös kertomusvuonna talousneuvonnan keskiössä. Teimme asiakkaillemme talouden analysointia ja budjetointia sekä erilaisten vaihtoehtojen simulointia ja laskentaa. Talouden tarkastelun ja suunnittelun avulla asiakkaamme pystyvät hallitsemaan yritystoimintaansa myös poikkeustilanteessa.  

Vuoden aikana teimme asiakkaidemme kanssa pitkän aikavälin talouden suunnittelua osana tilan kokonaisvaltaisia palveluita sekä autoimme asiakkaita päätöksenteon tueksi kerätyn datan analysoinnissa. Asiakkaidemme investointihalukkuus lisääntyi vuoden aikana jonkin verran, ja tähän liittyen laadimme yhdessä yrityksen maksuvalmiutta koskevia laskelmia sekä suunnitelmia investointien kannattavuudesta, toteutuksesta ja rahoituksesta. Lisäksi teimme talouden analysointia ja budjetointia sekä erilaisten vaihtoehtojen simulointia ja laskentaa.

Strategisen johtamisen palvelut

Tuimme asiakkaitamme vastuullisessa työnantajana toimimisessa ja sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten täyttämisessä. Palveluiden toteuttamisessa hyödynnettiin Maa- ja metsätalousministeriön tarjoamaa tukea, mikä mahdollisti kokonaisvaltaisen ja vaikuttavan yhteistyön. 

Autoimme työnantajia toimivia asiakasyrityksiämme kehittämään sujuvia työohjeita, toimivia arkijohtamisen käytäntöjä sekä työntekijöiden motivointia tukevia menetelmiä. Lisäksi avustimme ammattitaitovaatimusten määrittelyssä ja olimme mukana työterveyshuollon piiriin kuuluvien maatilojen työpaikkakäynneillä yhdessä eri palveluntarjoajien kanssa.

Panostus strategisen osaamisen kehittämiseen

Vahvistimme ProAgria Etelä-Suomessa määrätietoisesti strategista osaamistamme. Kokeneet strategimme kouluttivat ja sparrasivat kymmentä uutta asiantuntijaa strategiaurapolun seuraaviin vaiheisiin. Koulutukseen osallistuneet toteuttivat strategiasparrausta asiakastiloille joko itsenäisesti tai yhdessä, ja kokonaisuus sai myönteistä palautetta niin henkilöstöltä kuin asiakkailta. Lisäksi kokeneemmat strategit tukivat useita asiakastiloja arvoihin, visioon ja pitkän aikavälin suunnitteluun liittyvissä strategisissa kysymyksissä. 

Strategiaprosesseissa hyödynnettiin selkeitä etenemisen kiinnepisteitä, jotka ohjasivat tavoitteelliseen pohdintaan ja valmistautumiseen seuraaviin vaiheisiin. Yrityksen strategiaa luodaan yhdessä yrittäjän sekä yrityksen henkilöstön kanssa. Strategiaprosessissa yrityksen kehittäminen selkeytyy, talouden johtaminen vahvistuu, henkilöstöjohtaminen sujuvoituu ja tärkein, yrittäjän johtamisosaaminen, kasvaa. 

Omistajanvaihdospalvelut

Omistajanvaihdospalveluissamme tarjosimme asiakkaillemme perinteisten maatilojen sukupolvenvaihdosten lisäksi myös muiden yritysten omistajanvaihdoksia sekä mm. maatalousyhtymien purkuja, perunkirjoituksia ja perheoikeudellisia asiakirjoja. Lisäksi teimme erillisten pelto- ja metsäkauppojen kauppakirjoja sekä tila-arvioita. Myös kaupanvahvistukset ovat osa palvelukokonaisuuttamme.

Maatilojen omistajanvaihdoksista suurin osa on edelleen ns. perinteisiä sukupolvenvaihdoksia, joissa tila siirtyy lahjana tai lahjaluonteisena kauppana omille rintaperillisille. Sukupolvenvaihdosten määrä oli vuonna 2025 edellisen vuoden tasolla. Lisäksi tehtiin myös muunlaisia omistajanvaihdoksia, joissa jatkaja voi olla muu sukulainen tai täysin ulkopuolinen henkilö. 

Maatilojen osakeyhtiöittämiset lisääntyivät jälleen. Yhtiöittämisen esiselvityksiä sekä yhtiöittämisiä tehtiin aiempia vuosia enemmän. Osakeyhtiöittämiset ja osakeyhtiöitettyjen maatilojen laajat palvelut sekä tiivis yhteistyö tilipalveluidemme kanssa ovat toiminnan keskiössä jatkossakin.

ProAgria Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Markku Koivisto (vas.) esittelee KoneAgrian kävijöille Arvaa kiinteistön koko -kilpailua.

Kiinteistövälitystoiminta

ProAgria Etelä-Suomi toimii yhteistyössä ProAgria Kiinteistövälitys Oy LKV:n kanssa. Sen toimitusjohtajana toimii Markku Koivisto. Kiinteistönvälittäjinä työskentelevät ProAgrian asiantuntijat, jotka ovat suorittaneet LKV tutkinnon. Kiinteistövälitystoiminta tukee hyvin strategisten palveluidemme kokonaisuutta.

ProAgria Kiinteistönvälitys oli mukana KoneAgriassa 9.-11.10.2025 ProAgrian osastolla. 

maaseutukiinteistot.fi

Yrityspalvelut

Yritysasiantuntijoillamme on laaja osaaminen eri toimialoilla, erityisesti strategisessa suunnittelussa, yritysten omistajanvaihdosten tukemisessa ja kansainvälistymisessä. Sen ansiosta yrityspalvelumme tarjoavat monipuolisesti neuvontaa, ohjausta ja tukea eri toimialojen yrityksille sekä maaseudulla että kaupungeissa. Kärkitoimialojamme ovat perinteisesti olleet matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, hevos-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Yrityspalvelut kuuluvat strategisen johtamisen palveluihimme.

Hyödynsimme asiakastyössä maakunnissa toimivien Leader-ryhmien kautta haettavia yrityksen kehittämiseen tarkoitettuja tukia. Yrityspalvelumme edistävät myös Etelä-Suomen alueen elinvoimaisuutta. Yritysryhmähankkeet, joissa toimimme hallinnoijana ja asiantuntijana, edistivät alueen elinkeinoelämää. Osaamistamme hyödynnettiin myös muissa kehittämisorganisaatioissa esimerkiksi projektijohtamisen palveluissa kunnille. Yritysneuvonnan hankkeissa teimme merkittävää yhteistyötä myös maakunnallisten toimijoiden ja kehitysyhtiöiden kanssa.

Vuonna 2024 tuotimme sopimusperusteisesti elinkeinopalveluita kaikkiaan yhdeksälle kunnalle Etelä-Suomen alueella. Vuoden aikana Työ- ja elinkeinoministeriössä suunniteltiin merkittävä muutos TE-palveluiden organisoinnissa ja vuoden 2025 alusta TE-palvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi. Tämä muutos vaikutti myös kuntien yrityspalvelusopimuksien jatkoneuvotteluihin.

Yritysasiantuntijoiden laajaa toimialaosaamista on hyödynnetty myös tiimeissä, kun monialaisisille maatiloille on tarjottu asiantuntijapalveluita muun kuin alkutuotannon käynnistämisessä tai kehittämisessä.  

Asiakasreferenssejä

Kannattavuus tulee erikoistumisesta

Tilitoimistopalvelut

Jatkoimme tilitoimistopalveluiden kehittämistä edellisen vuoden tapaan. Liikevaihtomme kasvoi kertomusvuonna edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttia ja oli 1 546 528 €.

Olemme panostaneet erityisesti sähköisten tilitoimistopalveluiden laajempaan käyttöönottoon, mikä parantaa palveluidemme tehokkuutta ja saavutettavuutta. Myös valtakunnallinen kampanjamme tuki tavoitettamme sähköisen kirjanpidon käyttöönottoon asiakaskunnassamme. 

Organisaatiomuutoksen myötä valittiin tilitoimistopalveluiden liiketoimintapäällikkö vastaamaan sekä tilitoimisto- että talouspalveluistamme. Tämä muutos sujuvoitti osaltaan talous- ja tilitoimistopalveluiden yhteensovittamista ja yhteistyötä myös asiakkaan näkökulmasta. Panostimme ulkoisen laskennan lisäksi myös sisäisen laskennan palveluiden tarjoamiseen asiakkaillemme.

Asiakaskuntamme muodostui suurilta osin MVL-maatiloista, mutta maatilaosakeyhtiöiden määrä asiakaskunnassamme kasvoi. Maatilayritysten lisäksi asiakkainamme oli laaja joukko muilla toimialoilla toimiva yrityksiä. Tarjosimme laajan valikoiman erilaisia tilitoimistopalveluita, kuten kirjanpitoa, verosuunnittelua ja palkanlaskentaa, joiden piirissä meillä oli noin 2 200 asiakasta. 

Palveluvalikoimamme laajeni myös vastuullisuusraportointiin liittyvillä palveluilla sekä maatalouden työnantajana toimisen tukemiseen. Perinteisen palkanlaskennan ja palkkahallinnon lisäksi tarjosimme palvelua myös työnantajan velvoitteiden täyttämiseen. Euroopan parlamentin vaatimusten mukaan työnantajina toimivien viljelijöiden tulee ottaa paremmin huomioon työntekijöiden työolot, ja Suomen viranomaisilla on mahdollisuus turvautua jopa asiakkaan EU-tukiin kohdistuviin leikkauksiin laiminlyöntitilanteissa. 

ProAgria Etelä-Suomi ry on Taloushallintoliiton auktorisoima jäsenyritys. Taloushallintoliitto on taloushallintoalan kumppani ja edunvalvoja, joka tekee työtä toimialan menestymisen eteen. 
 

Kannattavuuskirjanpito 

Vapaaehtoisesti kannattavuuskirjanpitoon osallistuvat tilat tarjoavat arvokasta tietoa suomalaisen maatalouden tilanteesta ja kannattavuudesta. Luonnonvarakeskus ylläpitää järjestelmää, ja sen tuottamaa aineistoa hyödynnetään muun muassa EU-komission kanssa käytävissä maataloustukineuvotteluissa. ProAgria Etelä-Suomen alueen tilat muodostavat noin 15 prosenttia koko maan kirjanpitotiloista.

ProAgria Etelä-Suomi on keskeisessä roolissa Luonnonvarakeskuksen Maatilojen kannattavuuskirjanpidon toteuttamisessa. Asiantuntijamme vastaavat ostopalveluna tehtävistä kannattavuuskirjanpidon tilinpäätöksistä, ja huolehdimme myös uusien kirjanpitotilojen rekrytoimisesta tarpeen mukaan.
 

Energiapalvelut

Energianeuvonnan vuotta sävytti viljelijöiden toiveet pitkäjänteisyydestä päätöksentekoon. Biokaasun osalta pitkäjänteisyyttä kaivattiin niin kunta- kuin maakuntatasollakin. Maaliskuussa Mäntsälään avautunut Auris Oy:n biokaasun syöttöasema toi uuden mahdollisuuden osallistua kaasumarkkinoille. 

Tuulivoiman kasvava määrä lisää tarvetta säätövoimaan, jotta sähköverkko pysyy tasapainossa myös tuulettomina pakkaspäivinä. Tässä bioenergialla ja vesivoimalla on edelleen vahva asemansa, kuten on myös sähkönvarastoinnilla ja kulutusjoustoilla. 

Sähkössä vuoden aikana puhutti siirtyminen varttihinnoitteluun ja sähkön tehomaksun käyttöönottoon valmistautuminen. Sähkömarkkinoiden reservikauppaan osallistuvien isojen akkujen sijoittaminen maaseudun vuokrakiinteistöille oli selkeästi kasvussa myös vuoden 2025 aikana. Joulukuun lopun Hannes-myrsky palautti muistiin varajärjestelmien merkityksen. Pahimmillaan viikon ilman sähköä olleilla alueilla varautuminen ja yhteistyö oli kaiken toiminnan lähtökohta. 

Maatilojen aurinkopaneelien hankintainto laimeni edelleen. Oleellista kannattavuudelle on se, kuinka suuren osan aurinkopaneeleilla tuotetusta energiasta tila pystyy itse hyödyntämään. Sähköakustot kiinnostivatkin erityisesti niitä tiloja, jotka ovat investoineet omaan kulutukseen nähden ylisuureen aurinkopaneelijärjestelmään. 

Isojen aurinkopuistojen suunnittelu ja rakentaminen sekä niiden alle tarvittavan maan hankinta jatkui. Pelloille sijoitettavien aurinkopuistojen vuokrahinnat ovat nousseet moninkertaisiksi verrattuna normaaliin pellonvuokraan maatalouskäytössä. Alalla on paljon toimijoita ja erityisesti maanvuokrasopimuksissa on kirjavaa käytäntöä. 

Energia-asiantuntijat tiedon jalkauttajina

ProAgrian energia-asiantuntijoilla on merkittävä rooli viedä uudesta teknologiasta oikeaa tietoa viljelijöille. Perinteisemmän energianeuvonnan kysyntä väheni hetkellisesti vuonna 2025. Energianeuvontaa tehtiin 30 kohteeseen. Maatilat olivat energiakriisin aikana panostaneet eurot maatilan ydinliiketoiminnan turvaamiseen, ja energian hinnan lasku normaalimmalle tasolle vähensi kiinnostusta energiankäytön tehostamiseen. 

ProAgrian vahvuudet energianeuvonnassa korostuivat: sen lisäksi, että tunnemme historian, taustat ja nykytilanteen, seuraamme, mihin tekniikka on kehittymässä. Konkreettinen esimerkki pitkäaikaisesta rinnalla kulkemisesta ja ajan hermolla olemisesta oli kohteessa, johon ProAgrian rakennussuunnittelija oli vuonna 2000 suunnitellut uuden pihaton. Nyt, neljännesvuosisata myöhemmin, energiasuunnitelman tekemisen yhteydessä tarkasteltiin mahdollisuuksia hyödyntää aurinkosähköä ja mahdollisesti sähköakustoa. Vuosien aikana olimme olleet mukana mm. koko tilan lämmitysratkaisun pohtimisessa. 

Välillä kuulee sanottavan, että lämmitysratkaisun tekeminen on haastavaa, kun pitää ottaa huomioon niin monta asiaa. Tästä esimerkkinä erään suorasähkölämmitteisen maatilan päärakennuksen ja maatilan tuotantorakennusten lämmitysratkaisun pohdinta: viljelijän kanssa sivuttiin energianeuvonnan yhteydessä käydyssä keskustelussa 250 eri asiaa! Keskustelu selkeytti viljelijän omia ajatuksia, toi lisätietoa uudesta tekniikasta ja tuotti laskelman, josta näkee karkealla tasolla eri vaihtoehtojen takaisinmaksuaikoja.

ProAgrian energiapalveluiden koordinointityö 

ProAgria Etelä-Suomi jatkoi vuonna 2025 ProAgrian energiapalveluiden valtakunnallista koordinointityötä. Vuoden lopussa ProAgrialla oli koko maassa yhdeksän energia-asiantuntijaa, joista Etelä-Suomessa kaksi. 

Valtakunnallisesti energia-asiantuntijoilla on pitkä kokemus ja omia erikoistumisalueitaan eri energiamuodoissa. Etäneuvonta mahdollisti osaamisten hyödyntämisen yli keskusten rajojen. Verkosto järjesti sisäisiä koulutuksia, tiedotti asiakkaita ajankohtaisista muutoksista energia-asioissa ja oli esillä mm. Okra-maatalousnäyttelyssä sähköakustoteemalla.

Energian kytkeytyy yhä tiiviimmin huoltovarmuuteen

Energia on Suomen huoltovarmuuden kannalta kolmen tärkeimmän aiheen joukossa niin maatiloilla kuin muissa maaseudulla toimivissa yrityksissäkin. Sähkön ja veden saanti on edellytys kaikelle tekemiselle. Perinteisten energiamuotojen rinnalle tulee uutta, ja viljelijät kaipaavat puolueetonta näkökulmaa siitä, miten juuri omalla tilalla uusi teknologia tulisi kustannustehokkaasti käyttöön. Erityisesti kiinnostaa se, milloin uusi teknologia on jo sen verran vakiintunutta, että uuteen teknologiaan uskaltaa investoida.

Hanketoiminta 

Energia-aiheisia tiedotus- ja kehittämishankkeita oli käynnissä ProAgria Etelä-Suomen alueella kaksi, BePS (Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla) ja tammikuussa 2025 käynnistynyt Uuden ajan energiantuotanto maaseudulla HUME. BePS -hankkeen järjestämiin seminaareihin, opintomatkoihin ja webinaareihin osallistui yhteensä 165 henkilöä. Hume-hankkeen järjestämiin webinaareihin osallistui yhteensä 120 henkilöä.

Hankkeet mahdollistavat sen, että asiakkaillamme on uusin tieto käytettävissään päätöksenteon tukena energiaratkaisuja pohtiessaan. Energia-asiantuntijoille hankkeet mahdollistavat syventävän tiedon omaksumisen ja yhteistyön eri toimijoiden kanssa.
 

Kansainvälinen toiminta

Ranska

ProAgria jatkoi yhteistyötä ranskalaisten kaupallisten yritysten, maahantuojien ja ostajien kanssa suomalaisten elintarvikealan luksustuotteiden viennin merkeissä. Tuotteiden arviointi ja valinta jatkui ranskalaisten ostajien valikoimiin eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli saada myös huipputuotteita vuoden 2026 Snacking d´Or -kilpailuun Pariisiin helmikuussa 2026. 

Lokakuussa 2025 suomalaisille elintarvikealan pienyrittäjille järjestettiin opintoja tutustumismatka Pariisin kuuluisimpiin herkkukauppoihin ja Rungis-tukkutorille. Rungis varmistaa pariisilaisille elintarvikkeiden saatavuuden toiminen 320 hehtaarin alueella Pariisin eteläpuolella. Tavoitteena oli avata osallistujille, miten ruokahuolto ja kaupankäynti toteutetaan näissä Euroopan metropoleissa ja onko meillä suomalaisille eurooppalaisesta kaupankäynnin tavasta ja organisoinnista jotain opittavaa.  Matkalle osallistui 19 elintarvikealan yrittäjää eri puolilta Etelä-Suomea. Matka toteutettiin osana KEKE – Kymenlaakson elintarvikesektorin kestävä kehitysloikka-hanketta. 

Japani ja Etelä-Korea

ProAgria Etelä-Suomi ry ja ProAgria Itä-Suomi ry käynnistivät yhdessä suomalaisten pk-elintarvikealan yritysten vientitoimet Japaniin ja Etelä-Koreaan vuonna 2024. Toiminnalle oli pohjatyötä tehnyt ProAgria Itä-Suomi ry:n hallinnoima Biosys Japani -hanke. 

ProAgria Itä-Suomi ry haki seitsemälle yritykselle yritysryhmähankkeen vahvistamaan edellisenä vuonna luotuja yhteyksiä Japaniin ja Etelä-Koreaan ja luomaan uusi yhteys vuonna 2026 myös Hong Kongiin. Kyseiset yritykset valmistavat tuotteita suomalaisista korkean tason raaka-aineista eli valmiiden tuotteiden tuoteprofiili on korkea. Raaka-aineina mm. luonnosta saatavat raaka-aineet, erikoiskasvit, hunaja, marjat. Uusia teknologioita ovat mm. pakkaskuivaus, jota parhaillaan kehitetään useammalle raaka-aineelle. 

Kertomusvuonna hankkeen merkittävin toimenpide oli yrityksille räätälöity matchmaking- ja verkostoitumismatka Japaniin Tokioon, Etelä-Koreaan Souliin ja Hong Kongiin 9.-19.11.2025. 

ProAgria Etelä-Suomi ry toteutti tässä hankkeessa ostopalveluna tämän matkan yrityksille yhteistyössä ProAgria Itä-Suomi ry:n kanssa. Ostopalvelu käsitti matkaohjelman suunnittelun yhdessä hankekoordinaattorin kanssa, kokous- ja tapaamisjärjestelyiden viimeistelyt, ryhmän opastus ja matkanjohtajana toimiminen verkostoitumismatkalla 9.-19.11.2025, osallistumisen matkaohjelman mukaisiin tapahtumiin, tapaamisiin ja vierailuihin. Palveluun kuului myös yritysten sparraus tapaamisiin ja tapahtumiin ja matkaraportin laatiminen ja palautteen kerääminen yrityksiltä. 

Matkan tavoitteena oli uusien tuotteiden ja vientiväylien kehittäminen. Yritykset pystyivät testaamaan nykyisiä tuotteitaan ja kehittämään uusia tuotteita vastaamaan Japanin, Etelä-Korean ja nyt myös Hong Kongin markkinoiden erityistarpeita. Matkalla perehdyttiin tuotteiden ulkoasuun, pakkausten ja pakkausmerkintöjen kehittämiseen, hinnoittelustrategioiden optimointiin ja sopivien partnerien hakuun. Osallistuneet yritykset saivat useita kaupallisia kontakteja ja mahdollisuuden neuvotella sopimuksista. Hankkeen avulla yritykset löysivät uusia jakelukanavia ja yhteistyömahdollisuuksia näistä vaativista kohdemarkkinoista. 

Hanke loi vahvat suhteet Aasian markkinoille. Nämä markkinat ja yhteydet hyödyttävät laajemmin suomalaisia elintarvikeyrittäjiä ja alaa lähellä olevia toimialoja. Näin ProAgriat ovat laajasti verkottumalla jälleen luoneet uusia sillanpääaseman suomalaisille elintarvikealan yrityksille elintarvikkeiden vientimarkkinoille, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Hong Kongiin.

Kuvassa Jarkko Kinnunen Oliko Naturals Oy, Suomen konsulaatti, Hong Kong

Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

Edistämme arjen taitoja, laadukasta elintarvikeketjua, maisemanhoitoa, yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osana valtakunnallisen järjestön toimintaa.  

MKN Maisemapalvelut 

Toimintamme kattoi laaja-alaisesti erilaisia luonnon ja maiseman asiantuntijatehtäviä, joihin sisältyi erilaisia selvityksiä, kartoituksia ja suunnitelmia. Asiakastöiden kautta edistimme luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjen kehittämistä niin kunnissa kuin maaseudulla. Kartoitimme muun muassa pääkaupunkiseudulla laidunnukseen soveltuvia alueita, toteutimme eri kaavatasoisia selvityksiä sekä suunnittelimme maisemapeltojen ja arvoniittyjen hoitoa. 

Osallistuimme aktiivisesti luonnon monimuotoisuutta edistäviin työryhmiin ja palvelimme maatila asiakkaita NEUVO-palvelun kautta perinnebiotooppien hoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi ylläpidimme Laidunpankki-sivustoa ja kehitimme sen palveluja sekä näkyvyyttä suunnittelemalla ja toteuttamalla somekampanjoita. 

MKN Ruokapalvelut 

Toimintamme yhtenä pääteemana oli ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen sekä kuluttajien että yrittäjien arjessa. Uudellamaalla toteutettavassa Ilmastotaitaja-hankkeessa jalkautetaan uusinta tutkimustietoa käytännön- ja käyttäjäläheisesti sekä rakennetaan toimintamalleja erilaisten toimijoiden tavoittamiseksi ja aktivoimiseksi. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallinnoimassa hankkeessa tietoa viedään ihmisten lähelle helposti omaksuttavassa muodossa ruokakursseilla. Hankkeessa tuotettiin myös kaksi videota ruoka-aiheesta ja luonnonlaidunnuksesta. Piirikeskuksen ruoka-asiantuntija ja maisema-asiantuntija jakoivat ilmastotaitajatietoisuutta yhteisvoimin. 

Lohjan alueseurakunnan kanssa käynnistyi uusi yhteistyö, jonka tuloksena järjestettiin viiden kerran ruokatyöpajat ikäihmisille. Työpajoissa korostuivat terveellinen ravitsemus, uusien raaka-aineiden opettelu ja yhdessä tekeminen. Kurssi täyttyi kokonaan, ja jokaisella kerralla oli 16 osallistujaa. 

Ruokakurssitarjotin koettiin houkuttelevaksi. Toteutimme 47 ruokakurssia, joilla tavoitimme 655 osallistujaa. Suosituimpia kursseja olivat eri maiden keittiöiden klassikot ja monipuolinen kasvisruokakurssi. 

Kohtaava toiminta on yksi keskeisistä vahvuuksistamme ja erityisosaamisalueistamme. Nuorille suunnatuissa palveluissa kohtaamisen merkitys korostuu erityisesti, sillä luottamuksellinen ja myönteinen vuorovaikutus luo perustan vaikuttavalle ohjaukselle. Nuorten ruokatajun ja ruoanvalmistustaitojen vahvistaminen on käytännönläheistä ravitsemusneuvontaa, joka tukee heidän hyvinvointiaan ja terveytensä edistymistä. Toiminnassa painotetaan hyviä ja terveellisiä ruokavalintoja sekä positiivista ja rohkaisevaa suhtautumista ruokaan. Nämä periaatteet auttavat nuoria rakentamaan kestävää ja itsenäistä arjen ruokataitoa. Tarjosimme nuorille ruoka- ja ravitsemusneuvonta ryhmätoiminnan muodossa 54 kertaa.  

Vanajan Parven kokouspalvelut menestyivät hyvin koronan jälkeisessä toimintaympäristössä ja liikevaihto kasvoikin merkittävästi. Laaja asiakaskunta ja vahvat vakioasiakkaat muodostivat palvelun perustan. Tärkeä osa Vanajan Parven palvelukokonaisuutta on kotimainen ja laadukas ruokatarjoilu. 

MKN Yrityspalvelut 

Maaseutumarkkinat järjestettiin 36. kerran 7.9. Lappeenrannan kauppatorilla. Perinteisessä tapahtumassa oli lähes 70 elintarvikkeiden ja käsitöiden myyjää. Kuluttajat arvostavat Maaseutumarkkinoita aitona lähiruokatapahtumana. Markkinoiden neuvontapisteellä sai vinkkejä vieraslajien torjuntaan maisema-asiantuntijaltamme. Aiheesta kiinnostuneita markkinakävijöitä poikkesi keskustelemaan runsain määrin.

Hygieniaosaamiskoulutuksia järjestettiin 5 kpl, joissa oli 61 osallistujaa. Hygieniapassitestejä järjestettiin 37 kpl ja niihin osallistui 152 henkilöä. Hygieniaosaamisen vahvistaminen edistää ruoka- ja elintarvikealan yrityksissä ruokaturvallisuutta ja toiminnan laatua. 

Yrityshankkeet 

Pellolta pöytään näkyväksi -hanketta toteutetaan yhdessä ProAgria Etelä-Savon ja ProAgria Itä-Suomen kanssa. Koko hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on tehdä kestävä, vastuullinen pellolta pöytään ruokaketju näkyväksi, tuoda esiin alueen ruokakulttuuria, paikallisia raaka-aineita tarinoineen osana alueen kulttuuria kansallisille ja kansainvälisille foorumeille kytkeytyen ruokamatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa pellolta pöytään ruokaketjun yritysten verkostoa ja kytkeä tähän mukaan kulttuuri- ja matkailupalvelujen tuottajat/yritykset. 

Kymenlaakson elintarvikesektorin kestävä kehitysloikka -hanke (KEKE) on kehittämis- ja investointihanke, jolla toteutetaan elintarvikesektorin kasvuloikka ja kehitystyössä tarvittavat laboratorioinvestoinnit. Päätavoitteena on vahvistaa Kymenlaakson elinvoimaa ja monipuolistaa elinkeinorakennetta luomalla elintarvikealalle liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Hankkeessa tiedotetaan yrityksiä ympäristövaikutuksista ja kestävistä ratkaisuista ja herätetään tietoisuutta ja innostuneisuutta ruokasektoritoiminnan muutoksiin. Annetaan tukea ja koulutusta ympäristöystävällisempien käytäntöjen omaksumiseen. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena, jossa päähakijana on Kouvola Innovation Oy (Kinno) ja osatoteuttajina Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Kouvolan Ammattiopisto Eduko sekä ProAgria Etelä-Suomi ry. 

Timanttiset aktiviteetit osana maaseutumatkailuyritysten kasvupolkua on maaseutumatkailun aktiviteettien ja oheispalvelujen kehittämishanke, jonka toiminta-alue on Etelä-Suomen neljä maakuntaa. Hankkeen tavoitteena on yhteistyön ja digitalisaation kautta löytää uusia ratkaisuja maaseutumatkailuyritysten palvelutarjontaan. Pääpaino kehittämisessä on luoda uusia luontopohjaisia matkailupalveluita. Hankkeessa huomioidaan vallitsevat trendit muun muassa hyvinvointiaktiviteettien hyöty ja luontoelämysten merkitysten ja vastuullisuusnäkökulman korostuminen kuluttajien valinnoissa. Hankkeen toteuttaa Lomalaidun ry ja osatoteuttajana toimii ProAgria Etelä-Suomi ry/Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset.   

Sähkökoekalastusta Kalkkistenkoskella Asikkalassa. Kuva: Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto

Hämeen Kalatalouskeskus

Toimimme Hämeen Kalatalouskeskuksessa vesialueiden omistajien edunvalvojana. Hoidamme heidän kanssaan yhteistyössä kalavesiä ja järjestämme kalastusta. Myös erilaiset kalataloudelliset seurannat, kalastuksen valvonta sekä virtavesien kunnostukset muodostavat merkittävän osan vuotuisesta toiminnastamme. Vuosi oli kalatalousneuvonnan 117. toimintavuosi Hämeessä.

Kalastoselvitykset

Kestävä kalavesien hoito vaatii tietoa kalakannoista päätöksen teon tueksi. Selvitimme kymmenissä vesistöissä yhteistyössä osakaskuntien sekä kalatalousalueitten kanssa kalaston rakennetta, kalojen kasvua sekä kalastuksen määrää. 

Osakaskuntaneuvonta

Osallistuimme asiantuntijana 110 osakaskunnan kokoukseen. Kokouksissa neuvoimme kalavesien hoidossa sekä kokousteknisissä asioissa.

Kalastuksenvalvonta

Valvoimme toimialueellamme kalastusta kahden valvontaveneen voimin lähes kolmesataa tuntia avovesikaudella. Lisäksi valvoimme tehostetusti taimenen syysrauhoitusta virtavesissä.

hameenkalatalouskeskus.fi

Talouden tunnusluvut

Yhdistyksen taloustilannetta saatiin merkittävästi parannettua vuoden 2025 aikana. Varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat ja kulut laskivat. Tuottojen kasvun pääajureita olivat palvelumaksumyynti ja valtionapu. Valtionavun kasvun taustalla oli edellisen vuoden käyttämättömän valtionavun hyödyntäminen vuonna 2025. Kustannusten lasku oli laaja-alaista niin henkilöstökuluissa, palvelutoiminnan kuluissa kuin toiminnan muissa kuluissa. Palvelutoiminnan kulujen laskun taustalla oli hanketoimintaan liittyvät ostopalvelut; erityisesti vuonna 2024 järjestettiin useita hankkeiden opintomatkoja ulkomaille. 

Yhdistys on tehnyt tilinpäätöspäivänä 108 440,80 euron suuruisen pakollisen varauksen asiakasreklamaatioista aiheutuvien menojen kattamiseksi. Asiakasreklamaatioita arvioitaessa on huomioitu myös oman työn osuus. Varaus perustuu arvioon toteutuvista reklamaatioista, joiden määrä ja toteutumisajankohta eivät ole tarkasti tiedossa. 

Yhteystiedot

ProAgria Etelä-Suomen hallitus
Puheenjohtaja Helkala Teemu, helkala.teemu@gmail.com, 0400 254768, Hongistonkylätie 119, 47200 Elimäki

ProAgria Etelä-Suomi
Toimitusjohtaja Jouni Saarinen, jouni.saarinen@proagria.fi, 0400 874 575, Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna

ProAgria Etelä-Suomen henkilöstö
Ajantasaiset henkilöstömme yhteystietomme löytyvät verkkosivujemme asiantuntijahausta.