Kannattavuuden tuntematon jarru
Valtiovarainministeriön virkamiehet arvelivat äskettäin, että Suomen talouskasvun esteenä on ”tuntematon jarru”. Onko myös maatilojen kannattavuuskehityksen esteenä tuntematon jarru? Onko olemassa jokin tuntematon tekijä, jonka vuoksi tilakoon kasvu ei ole johtanut parempaan kannattavuuteen?

Kustannukset
Ei ole. Maatilojen kannattavuuskehitystä ei hidasta tuntematon jarru, vaan keskeiset syyt ovat hyvin tiedossa. Energia ja lannoitteet ovat kalliita tämän hetken tuottajahintoihin suhteutettuna. Maatalouden tukiin ei ole tehty inflaatiokorotuksia, mutta maataloustukien sitoumusehtoja on kiristetty ohjelmakausi toisensa jälkeen. Tukien reaaliarvosta on siten menetetty kymmeniä prosentteja. Myös ”raudan” eli koneiden ja laitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi tämän vuosikymmenen aikana.
Maatilan kannattavuuskehityksen jarruja löytyy myös tilan rajojen sisäpuolelta. Olemme havainneet ProAgriassa, että maito- ja lihanautatiloilla kannattavuuden jarruna on monesti nurmien satotaso ja nurmirehun laatu. Jos asioita yksinkertaistaa, voi sanoa, että monilla hyvin kannattavilla kotieläintiloilla on peltoa varsin niukasti eläinmäärään suhteutettuna. Samaan aikaan peltojen nurmisadot ovat korkeita ja kasvustot ovat rikkaruohottomia. Tällä strategialla säästetään pääomakustannuksissa, työajassa, energiankulutuksessa ja monesti myös lannoitekustannuksissa.
Kasvitiloilla kannattaa laskea ensimmäisenä, ovatko pelloista maksettavat vuokrahinnat kohdallaan, kun otetaan huomioon muuttuneet hintasuhteet. Samaten koneisiin ja kalustoon sitoutuneen pääoman määrään on kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota, sillä pääomakustannukset vaikuttavat erittäin voimakkaasti tuotantokustannuksiin tuotettua satotonnia kohden. Kasvitilojen kannattaa tavoitella hyvässä kasvukunnossa olevilta peltolohkoilta edelleen hyvää ja laadukasta satoa. Pienillä ja vaatimattomassa kasvukunnossa olevilla peltolohkoilla tilanne on kokonaan toisenlainen. Niiden kanssa on käytännössä mahdotonta tehdä tulosta satokasveja viljelemällä.
Pitkällä aikavälillä jokaisen pitäisi parantaa peltolohkojen kasvukuntoa, mutta siinä lajissa ei saavuteta pikavoittoja.
Mainitsin jo aiemmin huonon peltorakenteen aiheuttaman kustannusrasitteen. Tämän päivän teknologia ei pääse oikeuksiinsa hevosaikakauden perua olevilla peltolohkoilla. Ylimääräistä kustannusrasitetta aiheutuu sekä hitaasta peltotyöskentelystä, lukuisista siirtymisistä peltolohkojen välillä että ylimääräisistä logistiikkakustannuksista.
Ensiapua huonon peltorakenteen aiheuttamaan ylimääräiseen kustannusrasitteeseen saadaan maatalousyrittäjien keskenään tekemistä tilusvaihdoista. Vielä enemmän vaikuttavuutta saadaan tilusjärjestelystä.
Maatalouden kannattavuuskehityksessä ei ole tuntemattomia jarruja. Syyt ovat tunnistettavissa ja varsin usein myös ratkaistavissa.









