Huoltovarmuutta ja huolettomuutta kotimaisella siemenellä

Kun siemenet on aikanaan puitu ja pakkaamo on muodostanut niistä siemenerät, käy ruokaviraston valtuuttama näytteenottaja ottamassa jokaisesta erästä näytteen, joka lähetetään ruokaviraston siemenlaboratorioon analysoitavaksi. Näytteestä tutkitaan mm. itävyys, puhtaus ja joistakin kasvilajeista myös siemenlevintäiset kasvitaudit. Mikäli näyte ei läpäise kaikkia vaatimuksia, täytyy erää käsitellä uudelleen ja ottaa taas uusi näyte. Näin saadaan markkinoille ja varmuusvarastoihin laadukasta kotimaista sertifioitua siementä. 

Huoltovarmuusvarastot turvaavat kylvöt poikkeustilanteissa

Kylvösiementen huoltovarmuusvarastot ovat valtion ja siemenpakkaamojen yhteinen järjestelmä, jolla turvataan maatalouden tuotantokyky katovuosina ja vakavissa häiriötiloissa. Järjestelmää ylläpidetään ja valvotaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ja Ruokaviraston kanssa. Varastoissa pidetään tärkeimpien viljelykasvien, kuten kevätviljojen ja öljykasvien, sertifioitua siementä. Lisäksi parhaillaan tutkitaan mm. herneen ja härkäpavun pitkäaikaisvarastointia. 

Varmuusvarastoja voidaan purkaa ja vapauttaa markkinoille kylvökauden kynnyksellä, jos kotimainen siemensato tai sen itävyys on kärsinyt esimerkiksi laajojen sääolosuhteiden vuoksi. Varmuusvarastoissa olevaa siementä uusitaan säännöllisesti, jotta sen laatu ja itävyys säilyy hyvänä. Viimeksi varmuusvarastoista vapautettiin kevätviljojen ja rypsin siementä markkinoille keväällä 2022. 

Kotimainen vs. ulkomainen siemen

Suomessa tuotettu kylvösiemen on suositeltavampi vaihtoehto kuin ulkomainen. Tähän on monia syitä. Ensinnäkin Suomessa viljellyt siemenet ovat kasvaneet paikallisissa olosuhteissa ja näin ollen niiden soveltuvuus Suomen ilmasto-olosuhteisiin on varmistettu.

Toinen merkittävä syy välttää ulkomaisia siemeniä on niiden mukana mahdollisesti tulevat kutsumattomat tuliaiset. Viime vuosina räjähdysmäisesti levinneet rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat esimerkkejä vaikeista rikkakasveista, jotka ovat kulkeutuneet Suomeen ulkomailta. Näiden siemeniä on tavattu esimerkiksi hunajakukan ja raiheinien siementen joukossa. Muitakin leviämisreittejäkin toki löytyy.

Kaikkien kasvilajien siemeniä ei vieläkään pystytä tuottamaan Suomessa tai sitten kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Monet pakkaamot tekevät vapaaehtoisia puhtaustarkastuksia tuontierille, mutta tämä ei ole aukoton järjestelmä, sillä on sattumaa, osuvatko yksittäiset vieraslajien siemenet tutkittavaan näytteeseen. Tärkeään rooliin nouseekin kasvustojen tarkkailu, jotta ongelmaan voidaan puuttua ennen kuin tilanne räjähtää käsiin. Muutaman yksilön kitkeminen säästää valtavasti työtä ja ongelmia tulevilta vuosilta. 
 

Tilan oma kylvösiemen

Tilan oman siemenen eli TOS-siemenen käyttö on sallittua viljoilla, öljykasveilla, palkokasveilla ja tattarilla. Nurmikasvien osalta tilanne on toinen, käytännössä ei ole sallittua käyttää lainkaan nurmisiementä TOS-siemenenä.
Suomessa saa markkinoida ja myydä ainoastaan sertifioitua kylvösiementä. Tästä huolimatta edelleen esiintyy ns. harmaata siemenkauppaa eli tilojen välistä kylvösiemenkauppaa. Tämä on laitonta. Laittomuuden lisäksi tähän toimintaan liittyy hukkakauran, rikkakasvien ja kasvitautien leviämisen riski. Harmaata siementä ostamalla säästetty raha saatetaan menettää moninkertaisena, jos niiden mukana leviää vaikkapa hukkakauraa omille lohkoille ja peltovalvonta pölähtääkin kylään.