Vuosikertomus 2024

Meistä lyhyesti

Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä ProAgria-keskusten kautta. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskenteli vuonna 2024 keskimäärin 25 toimihenkilöä.

Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme ovat valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Olemme maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat kahdeksan alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria-keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 13 neuvonta-alan erikoisyhdistystä. Olemme myös ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen.

Työskentelemme monipaikkaisesti eri puolilla Suomea. Toimistomme sijaitsee Vantaalla Tikkurilassa.

Strategia ja toimintaympäristö

Strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen, ja teemme siinä rohkeita valintoja. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.

Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategian mukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti

Onnistumme yhdessä!

Avainlukuja 2024

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2024 oli Keskusten Liitossa toiminnallisten muutosten aikaa. Liiton uudistettu organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2024 alusta.

Vuoden aikana Liiton ja ProAgria-keskusten välistä tuotekehitys- ja tukityötä ryhdyttiin tekemään aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä. Edellisen vuoden kustannussäästöjen vuoksi Liiton tarjoama palveluvalikoima supistui merkittävästi, mutta kaiken kaikkiaan muutos sujui mallikkaasti ja hyvässä yhteishengessä keskusten henkilökunnan kanssa.

Talouden yleinen alavire ja maailmantalouden haasteet heikensivät aiempien vuosien tapaan maatalouden kannattavuutta. Tuotantopanosten hinnat säilyivät korkeina vaikuttaen haitallisesti monien suomalaisten tilojen tuloksiin, ja ruoantuotantomme kannattavuuskriisi jatkuu edelleen. Rahoituslaitokset eivät onnistuneet laatimaan EU:n taksonomiavaateiden pohjalta yhteisiä luotonmyöntökriteerejä vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille. Tämä johti epäselvyyksiin ja vaihteleviin tulkintoihin maatalousrahoituksen neuvottelutilanteissa. Liitto keskusteli aktiivisesti kaikkien kansallisten päärahoittajien ja Maa- ja metsätalousministeriön kanssa sekä tarjosi kriteerien määrittämiseen ratkaisuksi ProAgrian asiantuntijoiden osaamista ja tietokantojemme kautta koostettuja raportteja.

Vuoden 2024 aikana muotoilimme tuotekehityksen sekä valtakunnallisen asiantuntijayhteistyön kehittämisen toimimaan tehokkaasti aiempaa pienemmillä resursseilla ja keskittymään kasvi-, maito- ja talous- ja johtamispalveluihin. Vähentyneestä Liiton palvelutarjonnasta huolimatta keskusten asiantuntijoiden tarve Liiton tuottamille koulutuksille sekä sparraamiseen säilyi vahvana. Näissä keskityttiin tuottajien kannattavuutta lisääviin toimintatapoihin, ja koulutukset koettiin hyödyllisinä. Hanketoiminnan volyymi aleni suunnitellusti vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna, ja sen painotus siirtyi kansainvälisiin hankkeisiin. 

CAP 27 -ohjelmakauden myötä viljelijöiltä vaaditaan todennettuja vastuullisuus-, ilmasto ja ympäristötoimenpiteitä. Liitto veti vuoden 2024 aikana prosessin, jossa laadittiin ProAgrian yhteinen vastuullisuusohjelma. Ohjelma kokoaa yhteen vastuulliset toimintatavat sekä sisäisessä toiminnassamme että asiakkaille ja sidosryhmille tehtävissä palveluissamme.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ProAgria on ollut suomalaisen maatalouden tukipilari jo yli 225 vuotta, edistäen hyvinvointia ja huoltovarmuutta. Olemme jatkuvasti ajan tasalla, ja mukautamme palveluitamme asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Nykyisessä epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tehtävämme on tukea maaseudun yrittäjiä kannattavuuden, talouden hallinnan, strategisen johtamisen ja tuotantoprosessien kehittämisen kautta.

Alueellisten asiantuntijoidemme vankka osaaminen yhdistettynä monipuolisiin digitaalisiin palveluihimme tarjoaa kattavan tuen yrittäjille kaikkialla Suomessa. ProAgrian rooli tilatasolla on keskeinen koko maatalousalan tulevaisuuden kannalta. Olemme ainoa kotimainen toimija, joka palvelee koko maata ja kaikkia tuotantosuuntia.

Keskusten Liiton aktiivinen ja keskittynyt sidosryhmätyö on vahvistanut ProAgrian asiantuntijaroolia ja korostanut vaikutusmahdollisuuksiamme niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin vastuullisuusvaatimusten täyttämisessä. Tavoitteenamme on varmistaa suomalaisen maaseudun elinvoimaisuus ja monimuotoisuus osana kestävää ja läpinäkyvää kotimaista ruokajärjestelmää.

Toimimme aktiivisena partnerina ruokaketjun yhteistyötä edistävässä AgriHubissa sekä Suomen AKIS-valmisteluryhmässä. EUFRAS-järjestön hallitusjäsenyyden kautta olemme jatkaneet aktiivista yhteydenpitoa kansainvälisten neuvontaorganisaatioiden kanssa.

Arvio tulevasta

Maatilojen rakennekehitys ja tilakokojen kasvu asettavat yhä suurempia vaatimuksia yrittäjien osaamiselle. Talouden hallinta, tuotannon optimointi, vastuulliset tuotantotavat ja tukijärjestelmien tuntemus korostuvat menestyksen edellytyksinä. Keskusten Liitto vahvistaa rooliaan tukemalla yrittäjiä valmennusten ja sidosryhmätyön kautta, jotta maatilat voivat sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Visiossamme Suomen ruokatuotannon huoltovarmuus varmistetaan edistämällä tilojen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Vuonna 2025 Suomen maatalouden keskeinen kehityssuunta on tehokkuuden ja vastuullisuuden yhdistäminen. Markkinoiden ja lainsäädännön vaatimukset pakottavat tiloja siirtymään yhä kestävämpiin tuotantotapoihin, mutta samalla kannattavuuden säilyttäminen on haaste. Digitalisaatio ja tilojen oman datan pohjalta optimoitu tuotanto tarjoavat mahdollisuuksia parantaa resurssitehokkuutta, mutta niiden hyödyntäminen vaatii uutta osaamista ja investointeja.

Liiton rooli ProAgria-keskusten asiantuntijoiden valtakunnallisena tukena kehittyy tulevaisuudessa kahtalaisesti: valtakunnalliset koulutukset tulevat jatkossakin olemaan palvelumme runko, mutta keskuskohtaisten tarpeiden mukaan räätälöidyt koulutuspalvelut lisääntyvät koko ajan. Liiton toiminta hankekentässä tulee vuonna 2025 pysymään samalla tasolla kuin vuonna 2024 ja keskittymään erityisesti kansainvälisiin hankkeisiin.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen on noussut keskeiseksi kilpailuvaltiksi myös Suomen elintarvikeviennille. Suomen ruokajärjestelmän on kyettävä reagoimaan muutoksiin uskottavasti ja läpinäkyvästi, jotta se säilyttää kilpailuetunsa kansainvälisillä markkinoilla. Keskusten Liitto tuottaa jatkossakin ajantasaista tietoa siitä, millaiset käytännön ratkaisut tilatasolla ovat sekä ympäristön että kannattavuuden kannalta kestäviä.

Epävarmassa maailmantilanteessa ruokaturvan merkitys kasvaa, ja Suomen ruokajärjestelmän tärkein tehtävä on taata huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Keskusten Liitto panostaa laajaan yhteiskunnalliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen, jotta maatalousyrittäjien tekemä arvokas työ saa ansaitsemansa näkyvyyden ja arvostuksen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Harri Mäkivuokko
Toimitusjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Yhteistyöllä eteenpäin

Suomalainen maaseutu elää voimakasta murroskautta. Tällä murroksella on vaikutuksensa myös ProAgrian toimintaan. Maatilojen määrä vähenee, ja taloudelliset resurssit vähenevät valtion rahoitusosuuden pienenemisen, yleisen hintatason nousun ja asiakkaiden tiukan taloudellisen tilanteen takia.

Näiden muutosten keskellä ProAgria on kuitenkin pitänyt kiinni perustehtävästään: tukea maatilojen ja maaseutuyritysten elinvoimaisuutta, kasvua ja kestävää kehitystä sekä edistää maaseudun ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia. Arvojemme mukaan olemme edelläkävijöitä, toimimme vastuullisesti, huolehdimme hyvinvoinnista sekä säilytämme riippumattomuutemme.

Yhteistyö ja verkostot: tulevaisuuden maatalouden rakentaminen 

Kulunut vuosi 2024 osoitti, että vahva yhteistyö, innovatiiviset ratkaisut, jatkuva kehitys ja ammattitaidon kehittäminen ovat avainasemassa alan kilpailukyvyn säilyttämisessä. Olemme panostaneet erityisesti digitaalisiin palveluihin ja asiantuntijuuteen, jotka tarjoavat asiakkaillemme yhä parempia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Nämä työkalut ovat auttaneet asiakkaitamme parantamaan tuotannon tehokkuutta ja vähentämään ympäristövaikutuksia. Samalla ratkaisumme vastaavat entistä tarkemmin kuluttajien ja yhteiskunnan kasvaviin odotuksiin. 

Vuoden aikana tiivistimme yhteistyötä er sidosryhmien kanssa ja vahvistimme verkostojamme. Yhteistyö, avoin vuoropuhelu ja tiedonvaihto ovat avainasemassa, kun haluamme rakentaa kestävää ja kannattavaa maataloutta tuleville sukupolville. Tämänhetkinen tilojen, erityisesti kotieläintilojen, tuotannon lopetusvauhti tuo haasteita ProAgria-keskuksille sekä maamme huoltovarmuudelle. Samalla se antaa negatiivisen viestin tuleville mahdollisille maatalousyrittäjille. Kuka tuottaa suomalaisten syömän ruoan tulevaisuudessa? 

Vahvat juuret ja vehreät versot

Talouden ja ympäristön epävarmuustekijät ovat asettaneet paineita toimintaympäristölle. Kulunut vuosi oli Keskusten Liitossa toiminnan talouden tasapainottamista; tehtiin ei-valintoja ja pohdittiin uusia avauksia. Siinä olemmekin hyvällä tiellä, mutta matkan on edelleen jatkuttava, ja Liiton toimintaa on kehitettävä yhdessä keskusten ja sidosryhmien kanssa. Tällä neuvontajärjestöllä on vahvat juuret, jotka ulottuvat edellisille vuosisadoille, ja versot, jotka tavoittelevat seuraavaa. Pitkän iän edellytys on elinkeinon ja ympäristön tiivis seuraaminen ja ajan vaatimusten mukaan tehdyt muutokset toiminnassa ja rakenteessa. Meidän tehtävämme on jatkossakin tukea ja kehittää asiantuntemusta, joka mahdollistaa tilojen ja yrittäjien kannattavuuden ja kestävän kasvun.

On kuitenkin ilahduttavaa todeta, että ProAgrian asiakkaat ovat näyttäneet sitkeytensä ja sopeutumiskykynsä näinä epävarman talouden ja muutosten aikoina. Maatalouden haasteista huolimatta suomalainen ruoantuotanto on pysynyt laadukkaana ja vastuullisena, mikä on meidän kaikkien yhteinen ylpeyden aiheemme.

Tämä vuosikertomuksen teksti on viimeinen minun kirjoittamani. Olen saanut kunnian olla tekemisissä osaavien ja sitoutuneiden asiantuntijoiden sekä hallintohenkilöiden kanssa, jotka ovat tehneet työtä täydellä sydämellä suomalaisen maaseudun ja maatalouden hyväksi. Matka on ollut vakuuttava ja opettava. Toivonkin tulevina vuosina yhtenäisyyden, eteenpäin katsomisen ja luottamuksen säilyvän ja edelleen kehittyvän asiakkaiden, keskusten, Liiton ja sidosryhmien välillä.

Merja Keisala
Hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

ProAgriana olemme järjestö, ja luomme yhdessä itsenäisten juridisten organisaatioiden verkoston. Jäsenyys on toimintamme perusta aina keskusten jäsenyhdistyksiin kuuluvista jäsenistä suoraan keskusten jäseninä toimiviin yrittäjä- ja yritysjäseniin sekä henkilöjäseniin.

Järjestössä vuoden 2024 kehittämisen painopisteemme oli yrittäjä- ja yritysjäsenyydessä, joka näkyi merkittävästi viestinnässämme ja asiakkaiden ja asiantuntijoidemme välisissä kohtaamisissa, ja johon luotua konseptia vahvistimme merkittävästi. Konseptin pohjana ovat edut, vinkit ja ideat, tieto ja tapahtumat, verkostoituminen ja vaikuttaminen. Konsepti on käytössä kaikissa keskuksissa. 

Kiinnostava tarjonta jäsenille - ammatillisia etuja, huolenpitoa ja hyvinvointia

Etuja, vinkkejä ja ideoita

• Jäsenetu -5 % jäsenkeskuksesi erikseen määrittelemistä palveluista, tarkemmat tiedot keskuksen sivuilta
• Omistajanvaihdoksen tehneille vuoden maksuton yrittäjäjäsenyys
• Ekstraetu: -5 euroa kasvinsuojelututkinnosta
• Tietyt ammattikirjat -20 % ProAgrian verkkokaupasta
• Kumppaniedut: Eurofins, Seilab, Etra, Terveystalo, KVVY

Verkostoitumista

• Yrittäjäjäsenwebinaarit 
• Huippuosaajatapaamiset messuilla
• Ennakkoilmoittautuminen kävelykierroksille konenäyttelyissä ja kahvilippu

Tietoa ja tapahtumia

• Sähköinen näyttelylippu ProAgria Tapahtumien tapahtumiin
• Uutiskirje neljä kertaa vuodessa
• Teema-asiakaslehti diginä kaksi kertaa vuodessa

Vaikuttamista

• Vuosittainen valtakunnallinen päättäjätapaaminen verkossa
• Maaseudun puolesta -kunniamaininta vuosittain

Tutustu jäsenetuihin tarkemmin yrittäjä- ja yritysjäsensivulla.

Tuotamme arvoa

Osaamisemme tuottaa tutkitusti arvoa asiakkaillemme. Sitä tuotetaan palveluilla johtamiseen, talouteen ja tuotantoon. Yrityskokonaisuuden johtaminen on asiakkaillamme keskiössä, ja tuemme tätä osaamisellamme ja asiakkuustiimiemme toiminnalla. Katamme kaikki yrityskokonaisuuden johtamiseen tarvittavat maatalous- ja maaseutuyrittämisen tarpeet laajalla palveluportfoliollamme. Räätälöimme palvelumme aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Palveluissa on otettu huomioon myös tulevaisuuden tarpeet ja kehityssuunnat, mm. kestävä kehitys ja vastuullisuus. Hyvän pohjan palveluille ja päätöksenteolle antavat tuotannon ja talouden perustiedot, jotka kerätään esimerkiksi tuotosseurannan ja tilitoimiston kautta. Nämä varmistavat, että yrittäjällä on päätöksentekoon luotettavat raportit, analyysit ja asiantuntijan tuki.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus painottui edelleen toiminnassamme strategiamme mukaisesti. Olemme käynnistäneet lukuisia yhteistyöprojekteja eri sidosryhmiemme kanssa, ja tavoitteena niissä on tuottaa yhdessä lisäarvoa asiakkaillemme. Haluamme näkyä ja kuulua ja tehdä aktiivista sidosryhmätyötä lunastaaksemme asiakaslupauksemme: luotettavaa kumppanuutta, edelläkävijyyttä ja ratkaisuja. 

Tilannekuvaa alasta sidosryhmille

Tilannekuvan jakaminen eri sidosryhmien kanssa alan tilanteesta ja tulevaisuudesta oli merkittävä painotus, ja kävimme aktiivisesti keskusteluja koko ruokajärjestelmän kanssa. Taustalla olivat laajat kyselyt eri aiheista, joiden avulla peilasimme asiakkaidemme näkökulmia esimerkiksi investointien toteuttamisesta ja monialaistavista maatiloista. Halusimme keskusteluissa selvittää, mitkä ovat yhteiset linjaukset, ja mitä voimme yhteistyöllämme saada aikaan alan ja yrittäjien hyväksi.

Vahvuutemme on tiivis päivittäinen yhteydenpito viljelijöihin ja yrittäjiin; tiedämme arjen pulssin ja reaaliaikaisen tilanteen tiloilla ja yrityksissä. Tukemme asiakkaillemme on merkittävä arjessa ja ymmärryksen aikaansaamisessa. Tämän takaavat lukuisat päivittäiset asiakaskohtaamisemme sekä kasvotusten että sähköisesti.

Painotimme sidosryhmätyössä kansanedustajatapaamisia sekä keskusteluja koko ruokajärjestelmän toimijoiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden, vähittäiskauppojen ja alan yhdistysten kanssa. Vuoden aikana teimme useita uusia yhteistyöavauksia ja yhteistyösopimuksia arvojemme mukaisesti. Teimme myös merkittävän yhteistyösopimuksen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kanssa.

Tapahtumien ohjelmat nostivat ajankohtaisia aiheita keskusteluun

Farmari 2024 oli yleisömenestys, keräten kaikkiaan 91 000 kävijää heinäkuun alussa Seinäjoen ytimeen. Näytteilleasettajatarjonta oli laaja, ja ammattiohjelmamme keräsi kolmen päivän aikana merkittävän kuulijakunnan. Teemana oli vastuullisuus, johon pureuduttiin alan tilanteen, kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista.

Lokakuun MaatalousKonemessuilla olimme yhteistyökumppani Helsingin Messukeskukselle, ja vastasimme messujen ohjelmasta sekä Kasvu- että Metsälehti-lavoilla. Ohjelma nousi merkittävään asemaan messujen toteutuksessa, ja siihen tuotiin sekä kansainvälisiä että suomalaisia keynote-puhujia.

Innovaatioita esille Tuottajalle kiitos -stipendeillä

Tuottajalle kiitos -stipendit jaettiin kuudetta kertaa yhteistyössä Vaasan Oy:n ja K-ryhmän kanssa. Tuottajalle kiitos -stipendit ovat alan merkittävin innovaatiojärjestelmä. Tällä kertaa stipendit luovutettiin Farmarissa seuraaville yrittäjille:

• Samuel Jussila, Janakkala, 10 000 euroa, Hyvien viljelykäytäntöjen jakaminen muille viljelijöille tilakokeista
• Antti Kartano, Isokyrö, 6 000 euroa, Puurokauran kuivaus aurinkoenergialla
• Kristian Keränen, Muhos, 6 000 euroa, Pohjoissuomalaisen syysviljan viljelyn aikaansaaminen
• Elisa Koskinen, Kouvola, 10 000 euroa, Vihreän viljelyjärjestelmän kehittäminen kerääjäkasveja hyödyntämällä
• Eero Puuppo, Hattula, 10 000 euroa, Luomusuorakylvön kehittäminen
• Jouni Rantala, Nilsiä, 6 000 euroa, Piensiementen kylvölaite keskipakolevittimen yhteyteen
• Jarno Tuominen, Paimio, 10 000 euroa, Rypsin viljelyä lisäävä innovaatio, kevät ja syysrypsin viljely yhdellä kertaa,
• Jarmo Pylkkö, Nivala, 10 000 euroa, Hukkakauran etsiminen pelloilta dronen ja tekoälyn avulla

Maataloutta lapsille ja nuorille -projekti käynnistyi

ProAgrian hallinnon toivomuksesta käynnistimme lapsille, nuorille, varhaiskasvatuksen opettajille, vanhemmille ja isovanhemmille suunnatun projektin Maataloutta lapsille ja nuorille. Projekti tuo hauskan oppimisen keinoin lapsille tutuksi maatilan toimia, ammatteja ja vuodenkiertoa. Projekti on kolmevuotinen, ja se toteutetaan kaksikielisenä.

Projektissa päähahmoina seikkailevat Önni Möö (mato) ja Peruna. Heidän seurakseen laskeutuu ulkoavaruudesta KIP-miehistö. Yhdessä he ihmettelevät ja tutustuvat maatilan elämään ja vuodenkiertoon.

Projektin toteutusta testattiin ITK-messuilla, Farmari-näyttelyssä, Sedun avoimissa ovissa sekä MaatalousKonemessuilla. Projekti sai kaikissa testauksissa positiivisen vastaanoton ja palautetta, että juuri tällaista näkökulmaa maatalouteen on kaivattu.

Projekti oli osaltaan mukana toteuttamassa Fun Academy Oy:n organisoimaa liikkuvaa päiväkotia Ukrainaan. Päiväkoti rakennettiin bussiin, joka lähti syyskuussa viemään traumaattisia kokemuksia läpikäyneiden lasten arkeen iloisia asioita. Bussiin toimitettiin Önni Möön materiaaleja, leikkejä ja keppihevoset. Bussin nosti esille kansainvälisessä mediassa Kiovan matkallaan tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb.

Yhteistyökumppaneita projektin toteutuksessa ovat olleet The Campus Company varhaiskasvatuksen ja oppimisen asiantuntijana, Fun Academy pedagogisen tarina- ja hahmomaailman toteuttajana sekä Peruna-alan yhteistyöryhmä PAYR.

Toimimme kansainvälisesti

Jatkoimme aktiivista toimintaa alan kansainvälisissä verkostoissa, ja osallistuimme säännöllisesti niiden tapaamisiin jo olemassa olevien ja uusien yhteistyömuotojen vahvistamiseksi.

ProAgria toimi myös vuonna 2024 osana EUFRASia (European Forum for Agricultural and Rural Advisory Services) ja jatkoi hallituksen jäsenenä. EUFRAS on vuonna 2013 perustettu maaseudun- ja maatalouden neuvontapalveluiden verkosto, jonka tavoitteena on kehittää asiantuntijoiden yhteistyötä ja osaamista.

EUFRASin vuosikokous järjestettiin helmikuussa 2024 Vantaalla, jonne kokoontui kolmen päivän ajaksi yli 50 henkilöä jäsenmaiden organisaatioista. Syyskuussa järjestön jäsenet tapasivat yhteistyöjärjestöjensä kanssa Skotlannissa pidetyssä konferenssissa, jonka teemana oli hiilineutraali maatalous. Seminaarissa vaihdettiin kuulumisia yli 150 ympäri Eurooppaa tulleen asiantuntijan voimin.

EUFRAS-verkoston keskusteluissa korostuivat edelleen kuluvan CAP-kauden vaatimukset, joissa neuvonta nähdään osana kansallisia AKIS-verkostoja (Agricultural Knowledge and Innovation Systems). Keskusteluissa painotettiin erityisesti maatalouden innovaatiopalveluiden (Innovation Support Services) kehittämistä sekä rajat ylittävien neuvojien verkostojen rakentamista. Seuraavien vuosien EU-hankerahoitus tuleekin tukemaan vahvasti neuvojien rajat ylittävää verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä eri tuotantosuuntien ilmasto- ja älymaatalouteen liittyvien ratkaisujen toimeenpanossa.

CAP-työskentelyn vuosi

ProAgria jatkoi myös EU:n komission CAP Assembly -työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella seuraavan CAP-kauden päälinjoja. Työryhmän jäseninä ovat hallinnon, tutkimuksen ja neuvonnan edustajat jokaisesta EU-jäsenmaasta. Työ on jaettu useampaan alatyöryhmään, joista ProAgria on mukana erityisesti innovaatiot ja tietämyksen vaihto -alatyöryhmässä. Työryhmän tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla varmistetaan alan uusimman tiedon siirtyminen viljelijöiden käyttöön sekä sujuva tiedonsiirto viljelijöiltä tutkimukseen. Työryhmässä myös jaetaan parhaita käytäntöjä alan innovaatioiden jalkauttamiseksi koko viljelijäkenttään.

EU-komission ja näin ollen CAP-työskentelyn vuotta rytmittivät EU-parlamentin vaalit ja uuden maatalouskomissaarin valinta. Loppuvuodesta 2024 uusi maatalouskomissaari piti linjapuheensa EU:n maatalouspolitiikasta tuleville vuosille. Puheen keskiössä olivat EU:n painopisteet sisämarkkinoiden kehittämisessä ja maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisessä, samalla varmistaen kaikkien tuotantosuuntien elinvoimaisuuden.

Kansainvälinen hanketoiminta tukee asiantuntijoidemme ja asiakkaidemme osaamisen kehittämistä

Kansainvälisen hanketoiminnan merkitys yhteistyömahdollisuuksien avaajana jatkui vahvana vuonna 2024. Kansainvälisten hankkeiden avulla olemme mukana alan kehityksen ja innovaatioiden kärkijoukoissa. Näin asiantuntijamme saavat mahdollisuuden viedä suomalaista neuvontaosaamista eurooppalaisille foorumeille ja taas soveltaa kansainvälisiä innovaatioita suomalaisiin olosuhteisiin.

ProAgria jatkoi toimintaansa useassa suuressa kansainvälisessä hankekonsortiossa, joissa yhteistyö ja kehittäminen etenevät useiden vuosien ajan. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin vuonna 2024 mm. maatalouden ympäristö- ja innovaatioteemoihin keskittyvissä Euroopan-laajuisissa Climate Farm Demo ja ATTRACTISS -hankkeissa. Lähialueyhteistyötä ProAgria teki Interreg-ohjelmien Sustainable Silage -hankkeessa, jossa keskitytään säilörehun ravinnelähteiden valunnan selvittämiseen ja hallitsemiseen, ja ilmastoviisaaseen elintarvikkeiden tuotantoketjun kehittämiseen keskittyvässä ClimateFood-hankkeessa. Valmennukseen, neuvonta-alan osaamisen kehittämiseen ja kansainvälisten valmiuksien parantamiseen liittyviä hankkeita tehtiin Eramus+-rahoituksella mm. FIELDS-hankkeen myötä. Lisäksi vuoden 2024 aikana saatiin kaksi uutta hankerahoitusta neuvojien verkostoitumiseen painottuvan LiveNet-hankkeen sekä erityisesti täsmäviljelyosaamista painottavan TechCoach-hankkeen myötä.

Hankkeiden strategiset tavoitteet painottuivat ympäristöön ja maatilayrityksille suunnattujen innovaatioiden edistämiseen, mikä tukee vahvasti myös ProAgrian strategisia painopisteitä. ProAgria oli mukana 13 kansainvälisessä hankekonsortiossa, joiden yhteenlaskettu vuositason volyymi oli noin 500 000 euroa.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Vuosi 2024 jatkoi vankan pohjan rakentamista osaamisen kehittämiselle. Vuoden aikana ryhdyimme määrittämään, millaista osaamista ruokinnan, tuotosseurannan, kasvintuotannon ja talouden asiantuntijoiden töissä tarvitaan. Nämä osaamisvaatimukset siivittävät paitsi osaamisen kehittämistä vaativuustasolta toiselle, myös urapolkumallimme uratasojen tunnistamista.

Verkkokurssit vakiinnuttivat paikkaansa sisäisen osaamisen kehittämisen keinona vuonna 2024. Vuoden alussa julkaisimme ensimmäisen version Asiakasprosessi haltuun -verkkokurssista, joka yhdistää yhteisiä asiakasprosessimme pelisääntöjä käyttäessämme uutta Siilo-järjestelmäämme. Toimintamme kehittyessä myös tämä verkkokurssi saa uusia versioita tulevaisuudessa. Muita uusia verkkokurssejamme olivat tietoturvakoulutus ja sukutilatunnukset, jotka molemmat tarjoavat olennaista perustietoa kaikille proagrialaisille.

Sisäisten verkkokurssiemme rinnalla käytössämme on verkko-oppimisympäristö, jossa on merkittävää potentiaalia myös asiakkaidemme osaamisen kehittämiseksi. Vakuuttavaa vuosittaista kysyntää nauttivan luomuperuskurssin lisäksi vuonna 2024 ympäristöön alkoi rakentua Maitotila 2030 ja Feeling Good -hankkeiden verkkokurssit. ProAgria Keskusten Liitolle kohdennettua valtionapua hyödynnettiin keskusten tukemiseksi tässä kehitystyössä.

Vuonna 2023 aloitettu osaamismerkkitoiminta säilyi vahvana vuonna 2024. Olemme myöntäneet tähän mennessä 477 kappaletta M-Files osaaja ja 233 kappaletta EU-tukihaku osaaja -osaamismerkkejä.

Valtakunnallisen valmennustoiminnan pieni, mutta merkitykseltään suuri kehitystoimenpide oli julkaista seuraavan vuoden valmennuskalenteri syksyllä vuoden vaihteen sijaan. Uusi ajoitus mahdollistaa valmennuskalenterin sisällön huomioinnin työyhteisöjen kehittämissuunnitelmissa, jotka laaditaan vuoden lopussa ja jotka sisältävät myös työyhteisökohtaiset koulutussuunnitelmat. Samoin osaamisen kehittämistarvekysely löysi itsensä uudesta kohtaa. Kyselyn ajoitus keväälle tukee vastaamisen yhteydessä tehdyn suunnittelun hyödyntämistä suoraan kevään kehityskeskusteluissa.

Keväällä 2024 saatiin valmiiksi valtakunnallinen perehdytysmalli. Malli ohjaa suunnittelemaan ja toteuttamaan perehdytystä kiinnittämällä erityistä huomiota viiteen ajanhetkeen: ensimmäiseen työpäivään, ensimmäiseen viikkoon, kuukauteen, kvartaaliin ja vuoteen. Perehdytysmallin käyttöönottoa tuettiin keskuskohtaisilla johtoryhmätapaamisilla. Mallia kehitetään edelleen systemaattisesti. Tätä tukee uusille proagrialaisille ja heidän esihenkilöilleen suunnattu perehdytyskysely, jota kokeiltiin ensi kertaa syksyllä 2024. Kyselyn tuloksista selvisi, että erityisesti perehdytyksen vuoden aikajänne kaipaa edelleen lisää huomiota. Kyselyn perusteella perehdytettävät saavat hyvin palautetta perehdytyksen aikana, vaikkakin palautteen määrää esihenkilöltä voisi vielä lisätä.

Syksyllä 2023 käynnistetty maan kasvukuntovalmennus saatiin valmennuspäivien osalta päätökseen vuonna 2024. Paitsi osallistuneiden asiantuntijoiden osaamista, valmennus kehitti uudella tavalla myös palvelutoimintaamme. Valmennuksen osallistujat esittelivät loppuvuonna 2024 palvelukehitysideoitaan, joista monet jatkavat kypsymistä osana valtakunnallisia kasvituotannon palveluita.

Osaamisen jatkuva kehittäminen ja syventäminen

ProAgria tarjoaa monia mahdollisuuksia oman osaamisen ylläpitoon ja syventämiseen. Osaaminen kehittyy pääasiassa työtä tehden. Rakennamme jatkuvasti uusia keinoja tämän oppimisen vahvistamiseksi. Lisäksi tarjoamme runsaan kattauksen erilaisia valmennuksia, jotka vauhdittavat yhteistä oppimistamme. Sitkeä työ tuottaa tulosta, sillä vuoteen 2023 verrattuna saimme iloksemme huomata tuntuvan nousun valmennusten osallistujamäärissä vuonna 2024.

Vuoden 2024 osaamistamme ylläpitävä klinikkatoiminta, eli koko henkilöstölle, esihenkilöille ja johtajille tai eri asiantuntijaryhmille kohdennetut sisäiset webinaarimme kokosivat suuren joukon henkilöstöstämme linjoille oppimaan mm. tekoälyn mahdollisuuksista ja pelisäännöistä sekä luonnon monimuotoisuudesta. Klinikoita ja virtuaalivalmennustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana kaiken kaikkiaan 58, ja linjoille kerättiin yhteensä huikeat 2 677 osallistujaa.

Asiantuntijoidemme osaamista syventäviä valmennuksia järjestettiin erityisesti talouden hallinnan ja johtamisen teemoista. Loppuvuonna talousasiantuntijamme kokoontuivat verkostoitumaan ja oppimaan yhdessä yritysasiantuntijoidemme kanssa lähivalmennuspäivään. Kaikkineen syventäviä valmennuksia eri teemoista järjestettiin 21 kappaletta, ja niihin osallistui 616 oppijaa. Näistä valmennuksista kerättyjen palautteiden perusteella vaikuttavat 97,5 % suosittelee valmennusta kollegalleen.

Vaikka valmennuksia järjestettiin talouden aihepiiristä vuonna 2024 eniten, yksittäisenä valmennustapahtumana kasvintuotannon ajankohtaispäivät oli jälleen suurin tapahtumamme. Tänä vuonna ajankohtaispäiville osallistui 146 henkilöä. Palautteiden määrä ei ollut suuri, mutta jokainen palautetta antanut suosittelee viime vuoden tapaan päiviä kollegalleen.

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hankkeet ja kehittämistoiminta ovat olennainen osa työskentelyämme, jota ohjaavat yhteinen strategiamme sekä sen pohjalta laadittu hankestrategia. Katsomme hankkeissa tulevaisuuteen ja luomme uutta, ja hankkeiden rooli liiketoimintamme uudistamisessa ja yhteistyön syventämisessä ruokaketjun toimijoiden kanssa olikin merkittävä vuonna 2024.  

Hankkeet palvelevat asiakkaitamme uusien innovaatioiden kehittämisessä, ideoinnista aina innovaation juurruttamiseen saakka. Innovaatio- ja kehitystoiminnan avulla pystyimme löytämään uusia ratkaisuja vahvassa yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Tapahtumarikas vuosi merkkipaaluja pullollaan

Innovaatiotoiminnan osalta vuoteen 2024 mahtui useita isoja merkkipaaluja. Kaikkineen vuosi merkitsi innovaatiotoimissa tiivistynyttä yhteistyötä Ruokaviraston Maaseutuverkostoyksikön, Maa- ja metsätalousministeriön ja AgriHubin kanssa.

Tammikuussa 2024 Maataloustieteellisen Seuran maataloustieteellisillä päivillä toteutettiin ensi kertaa ideavirtaamo, jossa maatilayrittäjien tarpeista nousseita ideoita ja hankeaihioita kypsytettiin moniammatillisissa ryhmissä eteenpäin. Osa näistä jatkoi elämäänsä uusiksi hankkeiksi. ProAgria oli merkittävässä roolissa erittäin onnistuneen ideavirtaamo-konseptin luonnissa.

Maaliskuussa 2024 ProAgria järjesti yhteistyössä Maaseutuverkostoyksikön ja AgriHubin kanssa innovaatioleirin, jolla haettiin tehostusta ja työnjakoa kansalliseen TKI-toimintaan. Leiriin osallistui yhteensä 35 henkilöä 24 eri organisaatiosta, mukaan lukien Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, ProAgria Etelä-Suomi, ProAgria Itä-Suomi, ProAgria Keskusten Liitto, ProAgria Länsi- Suomi, ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset (nykyinen ProAgria Pohjois-Suomi ja Pohjois-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset). Yhteisinnovoinnin perusedellytykset täyttyivät leirillä upeasti. Osallistujien vapaaehtoisesti leirillä perustamat työryhmät jatkoivat työtään vuoden 2024 aikana itsenäisesti.

Toukokuussa ProAgrian asiantuntijat jakoivat kokemuksiaan innovaatioprosessin tukemisen menetelmistä sisäisessä verkkotyöpajassa. Työpaja järjestettiin osana ATTRACTISS-hanketta, jonka tavoitteena on koota vähintään 100 menetelmää sisältävä työkalupakki AKISconnect-alustalle.

Alan innovaatioita saadaan hyvin esille myös vuosittaisten Tuottajalle kiitos -stipendien kautta. Stipendit ovat alan suurin innovaatiojärjestelmä. Kesällä Farmari 2024 -näyttelyn yhteydessä jaetut Tuottajalle kiitos -stipendit nostivat esiin kahdeksan viljelijöiden tuottamaa innovaatioita.

Kesän ympärillä kolmen ProAgria-keskuksen johtoryhmä kehitti omaa toimintaansa yhteisinnovoinnin periaatteiden siivittämissä työpajoissa.

ProAgria, FABA, Luke ja AgriHubi (Suomen virallinen AKIS-koordinaattori) tapasivat yhteisissä tiedon liikkumiseen ja innovaatioiden edistämiseen keskittyneissä kokouksissa useaan otteeseen vuoden aikana.

ProAgria oli aktiivisesti mukana AgriHubin organisoimien AKIS-ryhmän, koulutusverkoston, viestintäryhmän ja hankevalmistelijoiden ryhmän toiminnassa.

Vilkasta hanketoimintaa

Koko ProAgrian hanketoiminnan volyymi oli vuonna 2024 yli 5 miljoonaa euroa. ProAgria oli toimijana yli 150 eri rahoitusmuotoja hyödyntävässä hankkeessa. Hanketoimintamme painottui seuraaviin strategisiin teemoihimme:

• maatalouden ympäristövaikutusten tunteminen sekä keinot niihin vaikuttamiseen
• maatilayrityksen strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja liiketoiminnan johtaminen
• vastuullinen ruokaketju pellolta pöytään 
• digitaalisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen maatilan arjen helpottamiseksi ja tehostamiseksi 

Kansainvälinen toimintamme kasvoi ja saavutimme yhä arvostetumman aseman kansainvälisenä hankekumppanina. Olimme mukana yli kymmenessä hankekonsortiossa, joista puolet keskittyi digitalisaation ja tiedolla johtamisen kysymyksiin ja puolet maatalouden ympäristövaikutusten kysymyksiin.

ProAgrian rooli ja toiminta osana Suomen ja Euroopan laajuista maatalouden tiedonvaihdon ja innovaatiotoiminnan AKIS-verkostotyötä (Agricultural Knowledge and Innovation System) jatkui vuonna 2024. Tämä verkostoyhteistyö auttaa vastaamaan alallemme globaalisti kohdistuviin innovaatio- ja kehitystarpeisiin. Monet vuoden 2024 kehitysaskelista tässä teemassa otettiin ProAgrian hanketöiden puitteissa.

Vastuullisuudesta arjen tekemistä

ProAgrian vastuullisuusohjelman alkoi valmistua vuoden lopussa asialle omistetun työryhmän työstämänä. Ohjelmaan valmistuivat teemat, tavoitteet ja mittarit. Vastuullisuusohjelmaa viedään eteenpäin vuoden 2025 aikana.

Vastuullisuus on yksi tärkeä keskusteluaihe eri sidosryhmien kanssa. Useimmat organisaatiot pohtivat parhaillaan vastuullisuuskriteeristöjään ja vastuullisuusraportointia. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, mitä vastuullinen toiminta on käytännössä ja miten toimintatapoja parannetaan.

Kuluneen vuoden aikana valmistelimme vastuullisuusohjelmaa, -raportointia ja -palvelukokonaisuutta. Keskustelua aiheuttivat erityisesti tulosten raportointi ja tiedonkulku tiloilta elintarvikejärjestelmään. Näissä keskusteluissa olimme aktiivisesti mukana tuomassa asiakkaidemme näkökulmaa esille siitä, miten hintakeskustelu liittyy vastuullisuustietojen liikkumiseen.

Palvelumme

Johtaminen

Strategisten johtamispalveluiden kehityksen painopiste oli ProAgria-keskusten toteuttamissa, johtamiseen keskittyvissä hankkeissa. Niiden avulla onnistuimme laajentamaan ja syventämään asiakassuhteitamme sekä tukemaan maatilayrityksiä saavuttamaan tavoitteensa yrityskokonaisuuden johtamisessa. Palvelumme keskittyivät erityisesti strategisen ajattelun ja johtamisprosessien parantamiseen sekä henkilöstöjohtamiseen. Maatilayritysten hallitus- ja johtoryhmätyön kehittäminen kiinnostaa yrittäjiä enenevissä määrin.

Strategiset johtamispalvelumme räätälöidään aina asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Vuoden 2024 aikana keskityimme erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:

1. Yrityskokonaisuuden johtaminen: Tuotimme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka auttoivat selkeyttämään strategisia suuntaviivoja. Palvelussamme tunnistimme liiketoiminnan keskeiset kehityskohdat ja loimme käytännönläheisiä strategioita, jotka tukevat yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Strategiatyössä keskeistä on, että suunnitelmat eivät jää paperille, vaan että ne tuottavat konkreettisia tuloksia ja tuovat lisäarvoa.
2. Muutosjohtaminen: Toimintaympäristön nopea muutos edellyttää, että maatilayritykset osaavat sopeutua ja johtaa muutoksia tehokkaasti. Autoimme yrittäjiä kehittämään muutosjohtamiskyvykkyyksiä.
3. Johdon sparraus ja valmennus: Johtamispalveluidemme painopiste on muuttumassa kohti yksilöllistä sparrausta ja valmennusta maatilayritysten johtajille ja omistajille. Johtamisvalmennusten kysyntä kasvaa.
4. Riskienhallinta ja ennakoiva johtaminen: Strategiset johtamispalvelut yhdistettynä laaja-alaiseen talouspalvelukokonaisuuteemme tukevat ennakoivaa johtamista ja kehittävät riskienhallintaa sekä niihin varautumista merkittävästi.

Johtamiseen liittyvää valmennusta teimme yhteistyönä mm. Atrian 100 Nuorta Tuottajaa -valmennusohjelmassa sekä pankkien kanssa. Lisäksi toteutimme hallitustyön kehittämiseen tähtäävän valmennuksen, joka suunnattiin Atrian 20 suurimman sikatilan omistajille.
 

Talouspalvelut ja yrityskokonaisuus

Maataloudessa vuosi 2024 oli tasaantumisen aikaa. Edellisten vuosien kustannusvaihtelut vakiintuivat, ja vuonna 2023 korkealla käyneet korot lähtivät laskuun. Laskun vaikutukset näkyvät maatiloille viiveellä riippuen korkojen tarkistusajankohdista.

Neuvontakorvaus on vakiinnuttanut paikkansa talouspalvelujen rahoitusinstrumenttina, sillä suurin osa talouspalveluista toteutetaan korvausta hyödyntäen. Tärkeimmät neuvontakorvauksen osa-alueet talouspalveluiden näkökulmasta ovat:

• kilpailukyky, joka pitää sisällään investointien suunnittelun
• muutoskestävyys, jonka alla tehdään talouden suunnittelua
• nuoret ja uudet yrittäjät, joille tehdään omistajanvaihdossuunnittelua.

ProAgrian asiantuntijat tarjoavat palveluita yllä lueteltujen lisäksi yhtiöittämisiin. Investoinnit ja niihin liittyvä talouden suunnittelu ovat suurin talouspalveluiden osa-alue, mutta toteutimme talouden suunnitteluun ja omistajanvaihdoksiin yhteensä saman verran palveluita kuin investointeihin.

Talouden valmentamista sidosryhmäyhteistyönä

Talouspalveluihin liittyvä sidosryhmätyö jatkui aktiivisena eri pankkien ja muiden toimijoiden kanssa. ProAgria myös valmensi erinäisissä sidosryhmien koulutuksissa.

Toteutimme esimerkiksi jo ylempänä mainitun Atrian 100 Nuorta Tuottajaa -valmennusohjelman osana strategisen talousjohtamisen valmennuspäivän. Kalajoen kaupungin järjestämässä maidontuottajille suunnatussa koulutuksessa opetimme talousosaamista. Näiden lisäksi valmensimme aktiivisesti eri hankkeiden tilaisuuksissa.

Jatkoimme talouskonsultointiyhteistyötä Atria Oyj:n tuottajien kanssa. Talouden johtaminen ja yhteistyö olivat vahvasti läsnä pankkiyhteistyössä OP:n, Nordean, Säästöpankin, S-pankin ja POP-pankin kanssa. Nordean kanssa pidimme yhteisen koulutuksen etäyhteyksin.

Talouspalveluiden kehitystä verkostona

Palvelukehityksen vuoden 2024 pääpainoksi valittiin omistajanvaihdosten ja osakeyhtiöittämisten kehittäminen. Osana tätä kehitystyötä omistajanvaihdos- ja yhtiöittämisasiantuntijat kokoontuivat etäyhteydellä joka toinen kuukausi. Kehitystyössä pyrittiin löytämään yhteisiä toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä samalla kun parannettiin asiakaskokemusta entistä kokonaisvaltaisemmin. 

Yleisesti talouspalveluiden kehitystä tehtiin talouden osaamisvastaavien verkoston avulla. Osaamisvastaavat kokoontuivat kuukausittain etäyhteydellä ja kerran livetapaamiseen Kokkolaan elokuussa. Talous- ja tilitoimistopalveluiden palvelupäälliköt kokoontuivat vuoden 2024 aikana viisi kertaa etäyhteydellä sekä kerran palvelupäällikköpäivillä. Tilitoimistopalveluiden kehittämiseksi työstettiin yhteistä tilitoimistobrändiä. Tilitoimistoverkosto kokoontui myös kuukausittain eri tilitoimistoteemojen ympärille.

Ohjelmistojen kehityksessä jatkettiin vuoden aikana asiakasyritys- ja käyttäjämääriltään kasvaneen Talousvision työstämistä käyttäjiltä tulleiden toiveiden pohjalta. Samalla tiivistettiin yhteistyötä Mtechin kanssa. Mtechin ja ProAgrian henkilöstöstä koottu Wakka-kehitysryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kehitysryhmän tavoitteena on tuoda käyttäjien toiveita ohjelmistokehitykseen ja toimia linkkinä ProAgrian asiantuntijoiden ja Mtechin ohjelmistokehittäjien välillä. Lisäsimme yhteistyötä Mtechin kanssa myös vertailutyökalun tiimoilta, jonka edistämisestä päätettiin tehdä sopimus Mtechin kanssa. 

ProAgrian talousasiantuntijoille järjestettiin vuoden aikana yhteensä 11 talousklinikkaa. Klinikoiden aiheiksi nostettiin ajankohtaisia talouden teemoja, joiden valinnassa huomioitiin myös asiantuntijoiden toiveet. Lisäksi järjestettiin koulutukset uusille talous-, omistajanvaihdos- ja yhtiöittämisasiantuntijoille sekä yhteiset koulutuspäivät talous-, tilitoimisto- ja yritysasiantuntijoille. Erityisesti uusille omistajanvaihdosasiantuntijoille pidettiin syventävän lähitapaamisen lisäksi neljä etäkoulutusta maatilan omistajanvaihdoksen perusteista.
 

Kotieläintuotanto

Ruokintapalveluiden kehittämisessä päästiin hienosti vauhtiin nautarekisterin muutoksen aiheuttaman katkon ja sitä seuranneen kehitysruuhkan jälkeen. Henkilöresurssit puolitettiin ruokintapalveluiden kehityksessä, osa-aikaisesti valtakunnallista kehittämistä toteutti Ida Korhonen ProAgria Itä-Suomesta apunaan maidontuotannon osaamisvastaavaverkosto. 

Vuoden aikana rakensimme yhdessä Mtechin kanssa uuden tuotosseurannan tuloksia kuvaavan työkalun Menestyspolku, joka helpottaa asiantuntijan työtä asiakkaan tulosten tarkastelussa. KarjaKompassiin tehtiin pieniä muutoksia. Uuden Lypsikki-mallin käyttöönottoa ja metaanitulosten näyttöä valmisteltiin, mutta se tuodaan osaksi KarjaKompassia vasta vuonna 2025.

Kotieläintilojen rakennekehitys heijastui ruokintasuunnitelmien määrään. Suunnitelmien teko väheni vuonna 2024 noin 6 %. Isot ja kehittävät tilat tarvitsevat osaamistamme kuitenkin myös jatkossa, mikä lisää vaatimuksia palvelun tuottamiselle, mutta toisaalta tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja palvelumalleja. Esimerkkejä uusista toimintatavoista ovat kuukausipalaverit asiakkaiden kanssa Teamsissa tai etänä tehtävät tarkistukset robotilta. Asiakaslupauksen toteuttamiseen täytyy sitoutua, ja asiakaskohtaisten ratkaisujen tuottaminen toimenpidesuunnitelmien kautta toteutuu entistä laajemmin. Samalla toimenpidesuunnitelmissa tuodaan tiimitoiminta näkyväksi. Esimerkkinä tästä on rehuntuotannon kehittämispalaverit kasvinviljelyn asiantuntijan kanssa tai ostorehubudjettien laatiminen talousasiantuntijoiden käyttöön.

Ruokinnan asiantuntijoiden osaamisessa tullaan panostamaan jatkossa entistä enemmän johtamisen palveluihin, automaattilypsyn kokonaisuuden hallintaan sekä konsulttimaiseen työotteeseen. Tällä tavoitellaan kykyä vastata asiakaskunnan tarpeisiin. Osaamisvastaavat ovat määritelleet ruokinnan asiantuntijan osaamisvaateet, ja näistä tullaan tekemään verkkokurssi perehdytykseen, mikä varmistaa tasalaatuisen opastuksen jokaisessa keskuksessa. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen halutaan panostaa ja mahdollistaa työparityöskentelyn kautta osaamisen karttuminen, mikä näkyy myös asiakkaille positiivisesti.
 

Tuotosseuranta

Tuotosseurannan maitotuotos jatkoi kasvuaan. Lehmät tuottivat keskimäärin 11 117 kg energiakorjattua (EKM) maitoa, 250 kg enemmän kuin vuonna 2023. Myös maidon pitoisuudet paranivat; valkuaispitoisuus oli 3,61 % (+0,01 prosenttiyksikköä) ja rasvapitoisuus 4,40 % (+0,01). Valkuaisen ja rasvan yhteistuotos oli 831 kg/lehmä/vuosi, ja elinikäistuotos oli 33 655 kg, elinpäivää kohti 16,9 kg poistettujen lehmien maitokiloista laskettuna. Soluluku oli 186 000 kpl/ml (+2 000).

Lehmien kestävyys jatkaa edelleen parantumistaan, keskipoikimakerta oli 3,44 (+0,08). Poistoprosentti oli keskimäärin 30,0 %, yleisimpinä syinä utaretulehdus ja hedelmällisyysongelmat. Holsteinin osuus lehmien rotujakaumassa jatkoi kasvuaan:

• holstein 62,5 %
• ayrshire 34,7 %
• suomenkarjan kolmen rodun osuus yhteensä 0,8 %
• muita 1,8 %

Lehmän rotu määräytyy isän rodun mukaan.

Tuotosseurantaan kuului Suomessa 80 % lehmistä (182 467 lehmää) ja 73 % karjoista (2 914 karjaa). Tuotosseurannan keskikarjakoko kasvoi 3,3 lehmällä ja oli 62,9 vuonna 2024, peräti 21 lehmää enemmän kuin tuotosseurannan ulkopuolisissa karjoissa.

Katso sivuiltamme kaikki vuoden 2024 tuotosseurannan tulokset.

Tuotosseurannassa laaja palvelukokonaisuus

Tuotosseurannan asiakaspalvelulla oli vilkas vuosi, sillä resursseja vähennettiin kolmannes edellisestä vuodesta. Samalla asiakkaat ja kentän asiantuntijat ovat asiakaspalveluun aktiivisesti yhteydessä kaikenlaisissa tuotosseurantaan liittyvissä kysymyksissä. Vuoden 2024 aikana asiakaspalvelu kirjasi yhteensä 7 352 yhteydenottoa, mikä tarkoittaa keskimäärin 34 sähköpostia tai puhelua työpäivää kohti. Lisäksi lähetettiin noin 800 tekstiviestiä. Tuotosseurannan valtakunnallisesta palvelusta vastasivat Teija Hellberg ja Inga Pesonen. Valtakunnallisesta asiakaspalvelusta vastasi Kati Virfvell.

Vuonna 2024 siirryttiin lopullisesti esikoodattujen pikareiden käyttöön tuotosseurantanäytteissä. Esikoodatut pikarit ovat olleet käytössä jo yli 10 vuotta, ja lopullisesti tarrojen tilaus päättyi marraskuussa. Viimeisten asiakkaiden saaminen esikoodattujen pikareiden käyttäjiksi edellytti tuotosseurannan asiakaspalvelulta aktiivista viestintää ja niin asiakkaiden kuin meijereiden opastusta. Teema oli esillä myös kaikissa vuoden messutapahtumissa.

Mtech toteutti viivakoodien lukuun uuden mobiilisovelluksen, MobiLinkin, jolla korvattiin vanha puhelinsovellus. Esikoodattujen pikareiden osuus näytteistä oli vuoden alussa noin 70 %, ja se saatiin kohoamaan vuoden aikana 92 %:iin. Projektia veti Kirsi Leppikorpi Keskusten Liiton puitteissa.

Valtakunnallisesti keskitetyt tallennuspalvelu ja maitomittareiden testauspalvelu olivat kaikkien asiakkaiden käytettävissä sijainnista riippumatta. Tuotosseurannan tulevaisuutta ja organisoitumista selvittävä Polku 2030 valmistui, ja sen ehdotukset käsiteltiin laajasti eri ProAgria-organisaatioissa. Keskusten hallinnon ja johdon loppupäätelmä oli, ettei projektin ehdottamia muutoksia tarvita tässä hetkessä.

Tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla on tila- ja eläinraporttien lisäksi käytettävissään tuotosseurannan maksuun sisältyvät taloustyökalut Kustannuspuntari sekä Maidon yksikkökustannuslaskuri (Minun Maatilani -palvelussa), jolla yrittäjä voi laskea maidon nettokustannuksen senttiä/litra ja €/lehmä, paneutua tarkemmin eri kustannuseriin ja tutkia erilaisten tuottaja- ja panoshintojen mahdollisia vaikutuksia tulokseen. Maidon nettokustannus on vaihdellut 44,63 sentistä (2021) 54,43 senttiin (2023) litraa kohti ja maidon kokonaistuotot 49,36 sentistä (2021) 62,34 senttiin (2023). Varsinaisten laskelmien määrät ovat vuositasolla jääneet alle 300 tilaan, ja suurimman osan laskelmista on toteuttanut ProAgrian asiantuntija.

Tuotosseurantatilat saavat jokaisen näytteenoton jälkeen sähköpostitse yhteenvetona Koelypsykatsauksen. Edelleen käytössä olevat tuotosseurannan lisäpalvelut, KarjaKompassin Seurantalaskelma ja Rehujen kilpailutus ovat myös apuna tuotantokustannusten hallinnassa. Tuotosseurannan raportteja on päivitetty asiakastoiveiden mukaisesti.

Tuotosseuranta on tiedon keruun kivijalka ja tuottaa ainoat vertailukelpoiset tulokset maidontuotannosta niin lehmien kuin tilojen välille sekä myös kansainvälisesti. Asiakkaat arvostavat myös tietojen varmaa säilymistä lypsyjärjestelmien tai laitteiden vaihtumisesta tai rikkoutumisesta huolimatta. Tietojen digitaalisuus helpottaa niin ruokinnan optimointia kuin talous- ja hiililaskelmien tekoa. ICAR julkaisee kansainväliset vertailut sivuillaan. Tuotosseurannan tiedot ovat elintärkeitä kotieläinjalostuksen jalostusarvostelujen laskennalle. 

Tuotosseurannan haasteena ovat edelleen tilat, jotka eivät ota näytteitä. Suomessa maitotilayrittäjät saavat itse ottaa tuotosseurantanäytteet, toisin kuin suurimmassa osassa muita ICARin jäsenmaita. Tämä on mahdollista hyvän meijerimaitovertailun ja tuotosseurannan asiakaspalvelun toteuttamien ylimääräisten koelypsyjen ansiosta. 

Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota datan laatuun osana Pohjoismaisen Jalostusarvosteluyhdistys NAVin sekä jalostusorganisaatio Viking Geneticsin omaa laadunvalvontaa. Tarkastelun puitteissa parannettiin käytäntöjä, jaettiin tietoa sekä sovittiin yhteisistä toimista Faba Osuuskunnan ja Mtech Digital Solutionsin kesken. 

Suomessa ICARin jäsenenä on ProAgria-ryhmä, jonka muodostavat ProAgria, Faba osk, Mtech Digital Solutions ja Valio alkutuotanto. ICAR auditoi jäsenorganisaationsa joka viides vuosi, Suomen viimeksi vuonna 2023, jolloin saimme erinomaisen arvosanan ja kiitosta monipuolisista raporteista, keskitetyistä palveluista ja tiiviistä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. 
 

Lammastuotanto

Lampaiden tuotosseurantaan kuului 322 tilaa ja 28 000 yli vuoden ikäistä lammasta. Vuohien kantakirjarekisteriin kuului 31 tilaa ja 2 900 vuohta. Tuotosseurannan lisäksi palveluihimme kuuluivat lampaiden ja vuohien jalostuspalvelut, kuten jalostuseläinten rakennearvostelu ja valinta-arvostelut. Lammasnetti toimii jalostuseläinten myyntikanavana lammasnetti.fi-sivustolla.

Kantakirjan ylläpitoa päätettiin jatkaa

Vuoden aikana kehitimme lammasjalostuksen eri työvälineitä: julkaisimme kaikkien lammasrotujen isälinjayhteenvedon eli ns. pässilinjaliikennevalot ja sukusiitosasteluvut, PEC-luvun ja populaation sukulaisuusprosentin. Täydensimme myös alkuperäisrotujen monimuotoisuuden ylläpitoa helpottavia työkaluja. Kantakirjan ylläpidon jatkosta käytiin neuvotteluja kesällä Ruokaviraston ja ministeriön kanssa. ProAgria päätti jatkaa kantakirjan ylläpitoa taloudellisista haasteista huolimatta.

Jatkoimme geenivaratöitä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Siemenen ja alkioiden keruutoiminta jatkuu edelleen, ja rotujen ylläpitämiseksi kehitetään uusia tekniikoita. Luke julkaisi verkkosivustollaan säilytyksessä olevista geenivaroista pässi- ja pukkikatalogit. Materiaalit ja kuvat sukupuutietoihin tuotimme yhteistyössä.

NettiKatras ohjelmistoa kehitetään edelleen

Kehitimme NettiKatras-ohjelmistoon uusia toimintoja, joiden avulla tuottajat voivat seurata ja parantaa eläinainesta sekä tuotantoa. Otimme käyttöön teurasdatan siirron teurastamolta ja tiedostojen tuonti toiminnon, jonka avulla on helppo siirtää esimerkiksi punnitustuloksia. Paransimme lisäksi alkuperäisrotujen pässilinjojen harvinaisuuden seurantaa. Opastimme ohjelmiston käyttöä useissa koulutuksissa, asiakaspalvelussa ja asiakaskäynneillä. 

Tapahtumia sekä yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti

Farmarinäyttelyssä Seinäjoella heinäkuussa järjestettiin runsaasti lammasaiheista ohjelmaa. Perinteisten rotuesittelyjen lisäksi ohjelmaan sisältyi Karitsan kesyttäjä -kilpailu, lampaan kerintäkilpailuja, villarastit ja -paneeli, punnitusnäytöksiä, paimennusnäytöksiä sekä laumanvartijakoirien esittelyä. ProAgrian lammasosastolla esittelimme päivittäin NettiKatras-ohjelmistoa ja lammasneuvonnan palveluja.  

Internorden meeting 36. eli Pohjoismaiset Lammaspäivät elokuussa Vaasassa kokosi yhteen kaikki alueen lammastoimijat. Tavoitteena oli jakaa tutkimustietoa, saada sidosryhmäkontakteja ja tietoa eri maiden lammastuotannosta. Osallistujia saatiin kaikista Pohjoismaista, yhteensä 60 henkeä.

Valtakunnalliset lammaspäivät pidettiin marraskuussa Hämeenlinnassa. Seminaarin aiheena oli Eläinjalostus on pohja tuotannolle. Kolmipäiväiseen tapahtumaan osallistui 60 henkeä.

Vuoden aikana harjoitimme tiivistä yhteistyötä Suomen Lammasyhdistyksen ja Jalostusvaliokunnan kanssa jalostuslampoloiden valinnassa, keinosiemennyksessä sekä uuden tukikauden ja tukiehtojen parissa.

Lausuntoja teimme yhteistyössä useiden alan toimijoiden kanssa.

Teimme läheistä yhteistyötä lampaiden terveydenhuollon, lammashankkeiden, Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen, MTK:n lammasverkoston, Suomen Lammasyhdistyksen, Suomen Lammasosuuskunnan ja Suomen Vuohiyhdistyksen kanssa. Oppilaitosten kanssa teimme yhteistyötä pitämällä luentoja lampaista ja vuohista. Lisäksi tuimme opinnäytetöiden tekemistä.

Julkaisut ja viestintä

Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset julkaistiin kesäkuussa SLY:n Lammas ja vuohi -lehdessä. Tuloksiin voi tutustua ProAgrian lammastuotosseurannan vuosiyhteenveto 2023 -julkaisussa.

Vuohitilastot julkaistiin syksyllä. Tuloksiin voi tutustua verkkosivustolla Vuohien kantakirjarekisterin vuosiyhteenveto 2023.

Lähetimme lammastila-asiakkaillemme valtakunnallisesti neljä uutiskirjettä sekä yhden uutiskirjeen vuohitiloille. Lammasasiantuntijoiden julkaisemia videoita on jaettu mm. Katras kannattavaksi Facebook-ryhmässä, jossa oli 826 jäsentä vuonna 2024. Lehtijuttuja julkaistiin mm. Lammas ja vuohi -lehdessä ja alueellisissa ProAgria-lehdissä. Mediatiedotteita julkaisimme pääsiäisenä ja kesällä.
 

Kasvintuotanto

Vuoden 2024 kasvukauden sääolosuhteet toivat jälleen haasteita viljelyyn. Erityisesti kasvukauden alku oli erittäin kuiva etenkin maan eteläosissa. Eteläosissa kuivuus alkoi vaivata peltoja jo toukokuun lopulla, ja edessä oli pitkä sateeton jakso, mikä osui viljelykasvien kehityksen ja sadon rakentumisen kannalta huonoon aikaan. Kevätkylvöisten kasvien lisäksi myös syyskylvöiset kasvit kärsivät kuivuudesta, Pohjanmaata lukuun ottamatta. Vaikka kesäkuun lopulla alettiin saamaan sateita, ehti kuivuus aiheuttaa jo merkittäviä sadonalennuksia. Alueelliset vaihtelut olivat suuria. Kasvustot kärsivät kuivuudesta etenkin eteläisessä Suomessa, kun taas pohjoisemmissa osissa tilanne oli parempi. Sateiden runsastuminen erityisesti heinäkuussa lisäsi lehtilaikkutauteja, ja lisäksi punahomeen oireita alkoi ilmetä runsaasti, mikä lisäsi toksiiniriskiä sadossa.

Vuoden 2024 viljasato oli 3,3 miljardia kiloa, 10 % edellisvuotta parempi. Syysviljojen sato jäi selvästi keskimääräistä heikommaksi, ja ruissato oli vain noin puolet kotimaan tarpeesta, johtuen osin myös pieneksi jääneestä kylvöalasta. Kaurasato oli historiallisesti viljoista suurin, suurempi kuin ohran sato. Viljasadon laatua heikensivät alhaisten hehtolitrapainojen lisäksi selvästi aiempia vuosia enemmän koholla olleet punahomeen toksiinipitoisuudet ohralla, vehnällä ja kauralla. Kohonneita toksiinipitoisuuksia havaittiin koko Suomen viljanviljelyalueilla. Tilannetta pahensi myös se, että kuluneen vuoden aikana astuivat voimaan tiukennetut raja-arvot ja uusia raja-arvoja punahomeen toksiineille.

Erikoiskasveista herneen viljelyn suosio on säilynyt, ja herneen sato oli suurin, mitä koskaan on Suomen pelloilta korjattu, 102 miljoona kiloa. Sokerijuurikas menestyi hyvin kesän olosuhteissa, ja sen hehtaarisadot olivat selvästi edellisvuotta paremmat, lähes 47 000 kiloa hehtaarilta.

Kasvintuotannon taloustulosten mukaan vuoden 2024 viljantuotannon tulos oli runsaat 250 euroa hehtaarilta tappiollinen valtakunnan keskisadoilla laskettuna . Viljoista eniten tappiolle menivät ruis, syysvehnä ja rehuohra. Kauralla ja mallasohralla oli viljoista parhain, mutta kuitenkin toista sataa euroa hehtaarilta tappiollinen tulos. Viljan hinnat laskivat 200 euron tuntumaan tonnilta ja monin paikoin sen alle. Öljy- ja palkokasvien keskimääräinen kannattavuus oli viljoihin verrattuna selvästi parempi suhteellisesti korkeampien hintojen takia. Sokerijuurikas oli peltoviljelykasveistamme kannattavuudeltaan paras, ja sen nettovoitto oli ennakkolaskelmien mukaan runsaat 800 euroa hehtaarilta. Erinomaisen tuloksen taustalla oli hyvän hintatason lisäksi se, että sokerijuurikas pärjäsi hyvin kasvukauden sääoloissa, ja pitkät lämpimät syksyt siivittivät sen hyvään kasvuun. Viljelyn kustannukset yleisesti laskivat vuoden 2023 huipputasosta, mutta jäivät vuonna 2024 kuitenkin noin 200 euroa hehtaarilta korkeammalle tasolle kuin ennen hintapiikkejä.

Kasvukaudella ongelmallisten vieraslajien, rikkakananhirssin ja viherpantaheinän, esiintymät olivat paikoin huomattavia ja lisäsivät tarkkailun tarvetta ja torjuntatoimia pelloilla. Rikkakananhirssiä esiintyy Suomen eteläisissä osissa, mutta on myös yleistymässä hiljalleen Pohjanmaan alueillakin.

Maan kasvukunnon parantaminen ja satotasojen nosto kannattavasti korostuivat palveluissa

Vuoden 2024 kasvintuotannon palveluissamme painotimme pellon tuottokyvyn tunnistamista ja satokasvien viljelyn kohdistamista hyväkuntoisille peltolohkoille osana sääriskien hallintakeinoja ja viljelyn kannattavuuden parantamista. Lisäksi esillä olivat maan vesitalouden, rakenteen ja kasvukunnon kohentaminen, viljelykiertojen monipuolistaminen, hiilen sidonta peltomaahan sekä luonnon monimuotoisuuden tunnistaminen, ylläpitäminen ja lisääminen.

Kevätviljapainotteisen viljelyn monipuolistaminen muilla kasveilla on tärkeää sekä sää- että markkinariskien takia. Vahvan viljataseen takia, jossa tuotanto on kotimaan kulutusta selvästi isompi, viljan viljelyssä olisi varaa pienentää alaa tähdäten hyvään satoon pienemmällä alalla, ottaen öljy- ja palkokasveja tai muita erikoiskasveja mahdollisuuksien mukaan viljelyyn, ja jättäen heikkotuottoiset, epävarmat lohkot pois satokasvien viljelystä. Muut pellonkäyttömuodot, kuten luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet, monimuotoisuuspellot ja riistapellot, ovat varteenotettavia vaihtoehtoja epävarmoille ja kasvukunto-ongelmaisille pelloille. Näillä peltolohkoilla kannattaa myös selvittää kasvuongelmien syyt maan rakennetta ja viljavuustietoja analysoimalla viljelyvarmuuden parantamiseksi tulevina vuosina.

Sääriskien hallinta oli vahvasti esillä palveluissamme. Kevään ja alkukesän kuivuusriskejä voidaan pienentää eri kasvuaikojen lajikkeilla, tekemällä kylvöt ajoissa kevätkosteutta säästäen tai kylvöajankohtia vaihtelemalla ja ottamalla käyttöön eri muokkausmenetelmiä, mikä tuo joustoa kylvöajankohtiin keväällä. Viljelyn kannattavuuden näkökulmasta palveluissamme korostui se, että viljelypäätösten ja -sopimusten pohjalla tulisi olla oman tilan tiedoilla ja kustannuksilla tehdyt ennakkolaskelmat hehtaarisatovaatimuksen ja sadon hintavaatimuksen määrittelemiseksi.

Viljelysuunnittelu oli merkittävin ja asiakasmäärältään suurin kasvintuotannon palveluistamme. Viljelysuunnittelua tehtiin noin 6 200 tilalle. Palvelun asiakasmäärä on vähentynyt hiljalleen vuosien saatossa maatalouden rakennekehityksen myötä, ja se oli 4 % viimevuotista pienempi. Viljelysuunnittelun sähköisiä työkaluja on kehitetty tukemaan maan kasvukuntoa ja viljelykiertoa, esimerkiksi viljelysuunnittelun yhteydessä lasketaan uutena asiana pellon hiilivarannon muutos.

Neuvo-palveluiden kattavuus on laajentunut, ja yli 9 500 asiakasta hyödynsi Neuvon palvelutarjontaamme. Suurimpia palveluitamme kasvintuotannon Neuvo-palveluiden osalta viljelysuunnittelun ohella oli maan rakenteen parantaminen, jota tarjosimme runsaalle 1 300 asiakkaalle. Tukihakuun liittyviä palveluita teimme lähes 10 000 asiakkaalle. Asiantuntijapalveluiden tukena tuotimme yhteistyössä eri hankkeiden kanssa runsaasti webinaareja, blogeja, podcasteja ja videoita monipuolisesti kasvintuotannon ajankohtaisista teemoista.

Viljelyn kehittämisohjelman mukaista tilan kokonaisvaltaista viljelyn kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista veimme tiloille viljelysuunnittelupalvelun ja kasvukauden seurantakäyntien avulla. Palveluiden perustana olivat viljelyyn asetetut tavoitteet ja aiempien vuosien tulokset. Viljelyn tavoitekeskustelu käydäänkin läpi asiakkaan kanssa jokaisen viljelysuunnitelman yhteydessä.

Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissamme hyödynsimme MinunMaatilani Wisun peltolohkojen biomassakarttoja kasvustojen kunnon arvioimiseksi ja kasvuerojen havainnollistamiseksi sekä lannoituksen tarkentamiseksi. Myös huomattavasti lisääntyneiden ProAgria NIR maa-analyysien© tuloksia hyödynnettiin pellon sadontuottokykyerojen syiden selvittämiseksi ja lannoituksen täsmentämiseksi. MinunMaatilani Wisu-ohjelmiston yhteyteen alettiin rakentamaan Viljelyn vastuullisuusraporttia. Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskentaan oli käytössä uudistettu KasviKat€-ohjelma, jossa kiinteiden kustannusten laskennan tukena oli uusittu omaisuusrekisteri.

Asiantuntijoidemme valmennuksissa nousivat esille vastuullisuus, kestävät viljelymenetelmät, ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet sekä maan kasvukunto ja satotasojen parantaminen. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisäsimme kasvukauden aikaisilla ajankohtaiskatsauksilla sekä koti- ja ulkomaita käsittelevien viljamarkkinakatsausten että lannoite- ja kasvinsuojelukatsausten avulla.

Asiantuntijapalvelut ja kasvutilannekatsaukset näkyvästi esillä

Kasvintuotannon asiantuntijapalvelumme olivat esillä Sarkamessuilla 26.–27.1.2024 Seinäjoella, Farmari-näyttelyssä 4.–6.7.2024 Seinäjoella ja Konemessuilla Helsingissä 17.–19.10.2024. Tärkeitä teemoja olivat viljelyratkaisut sään ääri-ilmiöiden varalta ja kannattavuuden parantamiseksi sekä ympäristön huomioiminen, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet maataloudessa sekä luonnon monimuotoisuuden tunnistaminen ja vaaliminen maatalousympäristössä. Farmarissa järjestimme asiantuntijapaneelin, aiheina maatalous luonnon monimuotoisuuden vaalijana ja kiertotalous. Konemessuilla järjestimme viljelijähaastattelut rypsi- ja rapsisatojen onnistumisesta osana VARPSI-hanketta, ja haastattelimme viljelijöitä myös luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta maatilan arjessa.

Kasvutilanneraportoinnissamme touko–syyskuun aikana tartuimme kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin, ja raportointi oli esillä monissa tiedotuskanavissa alkukesän haastavien sääolosuhteiden takia.
 

Yrityspalvelut

Yrityspalvelujen kysyntä jatkui vakaana, ja teimme yritysten kehittämiseen ja investointeihin liittyvää konsultointia yritysasiakkaille noin 1,6 milj. euron toteutuneen myynnin edestä. Kehittämiskonsultoinnin teemoina olivat liiketoiminnan johtamiseen liittyvät asiat, jotka pitivät sisällään mm. johtamisen, talouden, markkinoinnin, digitaalisuuden, kansainvälistymisen, palvelumuotoilun ja investointien suunnittelun. Investoinnit ja kehittämistyö näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä. Yrittäjät ottivat hyvin käyttöön uusia Leader-ryhmien kautta kanavoituneita rahoitusvälineitä, mm. yritystoiminnan kokeilu-, kehittämis- ja käynnistysavustuksia.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahva alan osaaminen, ja tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungissa.

Yrittäjien innostus investointeihin ja kehittämiseen lähti hyvin vauhtiin toimintavuoden aikana. Osaltaan virkistyminen johtuu siitä, että yrittäjät oppivat hyödyntämään uuden rahoituskauden investointi- ja kehittämistukia. Eri puolella Suomea investointien ja kehittämisen aktiivisuus vaihtelee.

Yhteistyö ja osaamisen kehittäminen

ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten (MKN) yritysasiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä ja kokoontuivat yhteen valtakunnallisesti kuukausittaisissa palavereissa ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Toimintavuoden aikana toteutimme myös ajankohtaiskatsauksia toimialoittain sekä yhteiset kehittämispäivät yritys-, talous-, ja tilipalveluasiantuntijoiden kanssa. Näillä kasvatimme asiantuntijoidemme osaamista. Pidimme yhteyttä aktiivisesti myös Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston kanssa. Yrityspalvelut saivat näkyvyyttä niin heinäkuun Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella kuin eri medioissa toimintavuoden aikana.

Valmistelimme ProAgria-keskusten ja MKN-keskusten kesken alueiden välistä lihanketjun kehittämiseen tähtäävää kehittämishanketta. Hankkeen valmistelusta vastasi ProAgria Pohjois-Suomi. Hanke jätettiin rahoittajalle vuoden 2025 alussa. Mukana valmisteluissa oli neljä keskusta niin ProAgrian kuin MKN:n puolelta: Länsi, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aloimme työstää myös muutamaa muuta hankeideaa keskusten välisenä yhteistyönä.

Syksyllä 2024 teimme laajan kyselytutkimuksen monialaistaneille ja mahdollisesti monialaistaville maatiloille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 638 henkilöä maatiloilta ja maaseutuyrityksistä. Tästä joukosta jo yli 60 % oli yritystoimintaa maatalouden rinnalla. Kysely osoitti, että monialaistaminen kiinnostaa lisätulojen näkökulmasta ja ettö yrittäjille on osaamista, mutta ei aikaa uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. 
 

Luomu

Luomumarkkinat

Luomuviljasato oli vuonna 2024 yhteensä 140 miljoonaa kiloa, noin 4 % kokonaisviljasadosta. Luomun kokonaissadosta noin 65 % oli kauraa, jonka määrä oli edellisvuotta suurempi, yhteensä 91 miljoonaa kiloa ja 8 % Suomen kokonaiskaurasadosta. Luomurukiin viljelyala pieneni huomattavasti johtuen syksyn 2023 heikoista kylvökeleistä, mutta luomun osuus kokonaisruissadosta oli kuitenkin 10 %. Luomuherneen, -öljykasvien ja -härkäpavun kokonaissatomäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna, ja luomuherneen osuus kokonaishernesadosta oli jopa 12 %. Luomusiementuotanto jatkui monipuolisena, mutta tuottajia kaivattaisiin lisää kattamaan kotimaan kylvösiementarvetta.

Puutarhakasvien osalta mustaherukan ja muiden marjojen pinta-ala kasvoi hieman luomumansikka-alan pienentyessä. Luomuperunan viljely väheni merkittävästi, mutta avomaanvihannesten osalta muutokset olivat vähäisiä—pois lukien tarhaherne, jonka pinta-ala romahti sen jälkeen, kun sitä ei enää hyväksytty myyntikasviksi. Kokonaisuutena luomupuutarhakasveja viljeltiin reilulla 1 500 hehtaarilla. 

Maailmanpoliittisten kriisien aiheuttama taloudellinen epävarmuus on vähentänyt kuluttajien ostovoimaa, ja tämä heijastuu luomutuotteiden kysyntään. Vuoden 2024 aikana kysyntä kääntyi pikkuhiljaa globaaliin kasvuun, myös monessa Euroopan maassa. Tämä näkyi Suomenkin luomumarkkinatilanteessa loppuvuodesta, kun luomuviljan vienti alkoi vetämään varsin nopeasti ja hintatasot nousivat merkittävästi. Positiivinen hintakehitys vaikuttaisi jatkuvan vuodelle 2025, ja kiinnostus erityisesti luomukauran viljelyyn on tuottajien keskuudessa taas lisääntynyt.

Luomun asiantuntijapalvelut

Luomutiloista noin puolet käytti vuoden aikana ProAgrian palveluita. Asiakkaistamme yli 10 % on luonnonmukaisessa tuotannossa ainakin kasvintuotannon osalta. Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian euromääräisestä palvelumyynnistä vuonna 2024 oli 11,5 %.

Kysytyimpiä palveluita asiakaskunnassamme olivat Neuvo-palvelut, joita hyödynsi lähes 1 500 luomutilaa vuonna 2024. Muita paljon käytettyjä palveluja olivat tilitoimistopalvelut, EU-tukineuvonta sekä kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut. Asiantuntijamme tekivät huomattavan määrän myös luonnonmukaisen tuotannon tarkastuksia.

Luonnonmukaisen tuotannon peruskursseja toteutettiin etä- ja lähikoulutuksena ja osin myös yhdessä maatalousalan oppilaitosten kanssa. Luomutuotannolla on lisäksi merkittävä rooli monessa käynnissä olevassa hankekokonaisuudessa, mikä tarjoaa mahdollisuuden jakaa luomun hyviä käytäntöjä myös tavanomaisille tiloille.

ProAgrian luomuasiantuntijat osallistuivat vuoden mittaan moneen luomusektorin kehittämiseen liittyvään yhteistyöpalaveriin niin paikallisesti kuin valtakunnan tasolla. Koko luomukenttä tekeekin yhdessä hartiavoimin töitä luomun edistämiseksi ja alan kääntämiseksi uudelleen kasvu-uralle, muun muassa Luomu 2.0 – Suomen kansallinen luomuohjelma vuoteen 2030 -seurantatyöryhmässä.

(Lähteet: Ruokavirasto, Luke, ProLuomu)

Energiapalvelut

Energiakriisistä uuteen normaaliin

Vuoden 2024 aikana tilanne energiamarkkinoilla alkoi lähestyä normaalia, energiakriisiä edeltänyttä tilannetta. Useimpien energiatuotteiden, kuten sähkön, maakaasun ja polttonesteiden hinnat laskivat, osittain jopa ennätysalhaisiin lukemiin. Sähkösopimuksissa siirryttiin entistä enemmän kiinteähintaisista pörssihinnoiteltuihin sopimuksiin. Hetkellisistä hintapiikeistä huolimatta sähköenergian keskihinta jäi jopa alle viidesosaan verrattuna 2023 vuoden lukuihin. Tämä helpotti osaltaan paljon energiaa käyttävien maatilojen kustannuskriisiä.

Toisaalta kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat nousuaan. Turpeen käyttö on vähentynyt isoissa lämpö- ja voimalaitoksissa, ja sitä on korvattu ensisijaisesti puulla. Tuontihakkeen määrän väheneminen ja kylmä talvikausi johtivat kysynnän kasvuun ja siten hintatason nousuun. Maatiloille tämä näkyi osaksi kustannusten nousuna ostopuuta käyttävillä tiloilla, mutta myös metsätalouden tuloksen paranemisena metsävaltaisilla tiloilla.

Maakaasu ja kotimainen biokaasu

Maakaasun osalta jakelujärjestelmässä tapahtui isoja muutoksia vuonna 2024. Lähes kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tuodaan LNG:nä kotimaisten ja Liettuan Klaipedan LNG-terminaalien kautta. Myös Latvian Inčukalnsin suurella kaasuvarastolla on merkittävä rooli kaasun kysynnän ja tarjonnan tasaamisessa Suomen ja Viron välisen Baltic Connector -yhdysputken välityksellä.

Kotimainen biokaasu on energiasektorille tärkeää huoltovarmuuden vuoksi sekä keskeinen päästövähennyskeino maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Sillä on myös rooli venäläisestä maakaasusta irtautumisessa. Fossiilisen maakaasun rinnalle kehitetään puhtaiden kaasujen tuotantoa, kuten biokaasua, sähköllä tehtävää vetyä ja siitä jalostettavia synteettisiä kaasuja. Biokaasun teknillistaloudellinen tuotantopotentiaali Suomessa on 10 TWh, josta nyt on käytössä noin 1 TWh. Maatalouspohjaisista syötteistä olisi mahdollista valmistaa biokaasua noin 4 TWh.

Aurinkopaneelien ja -puistojen tilanteen kehitys

Maatilojen aurinkopaneelien hankintainto laimeni selvästi ja investointitukihakemusten määrä niihin väheni lähes olemattomiin vuonna 2024. Jo aiemmin myönteisen tukipäätöksen saaneet tilatkin miettivät, kannattaako paneeleihin enää investoida. Oleellisena tekijänä kannattavuudelle on se, miten paljon tila pystyy itse hyödyntämään aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa. Kiivaimman asennusbuumin aikana tehdyt, osin virheellisetkin asennukset ovat aiheuttaneet huolta paitsi viljelijöiden keskuudessa, myös vakuutusyhtiöiden ja Tukesin suunnalla. 

Uutena, selkeästi nousevana ilmiönä on tullut esiin isojen aurinkopuistojen rakentaminen ja niiden alle tarvittavan maan hankinta. Pelloille sijoitettavien aurinkopuistojen vuokrahinnat ovat nousseet moninkertaisiksi verrattuna normaaliin pellonvuokraan maatalouskäytössä. Alalla on paljon toimijoita, ja erityisesti maanvuokrasopimuksissa on kirjavaa käytäntöä. Myös sähkömarkkinoiden reservikauppaan osallistuvien isojen akkujen sijoittaminen maaseudun vuokrakiinteistöille oli selkeästi kasvussa vuoden 2024 aikana.

Energiapuolen asiantuntijuus ProAgriassa 2024

ProAgrian energia-asiantuntijoilla on merkittävä rooli oikean tiedon välittäjänä viljelijöiden suuntaan uusissa aurinkoenergiaan liittyvissä aiheissa ja biokaasutuotannon käynnistämisessä. Perinteisemmän energia-asiantuntemuksen kysyntä on vähentynyt parin vuoden tiiviin työllistävyyden jälkeen. Energian tarve ei kuitenkaan ole kadonnut; talvi tulee joka vuosi, ja maataloudessa on tulevaisuudessakin useita energiaa paljon tarvitsevia tuotantosuuntia.

Energia-asiantuntemuksen koordinaatiovastuu siirtyi vuoden 2024 alussa ProAgria Etelä-Suomelle, koko maassa ProAgrian energia-asiantuntijoita oli 11 henkilöä. Koordinaation ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin asiantuntijoiden osaamistausta, käytössä olevat työkalut ja työaikaresurssit. 

Haastatteluiden perusteella havaittiin, että asiantuntijoista osalla on pitkä kokemus aiheesta ja omia erikoistumisalueitaan eri energiamuodoissa, kun taas toiset asiantuntijoista ovat vasta aloittelemassa roolissaan. Tämän perusteella asiantuntijaverkosto järjesti omia sisäisiä koulutuksia ajankohtaisista aiheista. Toisena käytäntönä alettiin hyödyntää entistä enemmän etäneuvonnan mahdollisuuksia ja yli keskusten rajojen yltävää osaamisen hyödyntämistä, etenkin kun etäneuvonta on todettu myös asiakaskunnassa hyväksi toimintamalliksi.

Yhtenä haasteena todettiin asiantuntijoiden käytössä olevat, päivittämistä kaipaavat laskentatyökalut. Tämän osalta käynnistettiin kehitystyö energiasuunnitelmatyökalun päivittämiseksi helppokäyttöisempään muotoon. Myös muiden käytännön neuvontatyössä tarvittavien laskureiden kehittäminen pantiin alulle. Energiahankkeita on käynnissä vaihtelevasti eri keskusten alueella, mutta niiden hyödyllisyys koettiin haastatteluissa erittäin tärkeäksi oman osaamisen kehittämisessä.

Kustannustoiminta

Ammattikirjojen valikoima täydentyi Luonnon monimuotoisuus maatilayrityksessä -kirjalla

Luontoviisas maatilayritys -kirja julkistettiin MaatalousKonemessuilla 19.10.2024 Helsingissä Luonnon monimuotoisuus maatilan arjessa -paneelin yhteydessä.

Alan asiantuntijoiden yhteistyöllä tuotettuun kirjaan on koottu keskeiset maatalousympäristön monimuotoisuuteen vaikuttavat tekijät. Kirja opastaa tunnistamaan luonnon monimuotoisuuskohteita omassa tilaympäristössä. Teos tarjoaa keinoja näiden luontoarvojen vahvistamiseksi ja käsittelee luonnon monimuotoisuutta osana ruoantuotannon vastuullisuutta ja maatilojen vastuullisuustyötä.

Mukana kirjan suunnittelussa ja toteutuksessa olivat ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden ohella Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus, Suomen riistakeskus, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, BSAG, MTK, Valio ja WWF. Kirjan ovat toimittaneet Sari Peltonen ja Maria Suomela ProAgriasta. Kirja on Tieto tuottamaan -sarjan 151. julkaisu.

Vuoden 2024 muita julkaisuja

Vuoden alkupuolella tuli myyntiin Peltokasvien kasvinsuojelu 2024 ja Peltokasvilajikkeet 2024 -kirjat. Marraskuussa valmistui Maatalouskalenteri 2025 ja sen liitteenä oleva Viljelymuistiinpanot-vihko. Maatalouskalenteri on alan ainoa ammattikalenteri, ja käyttäjät arvostavat erityisesti sen muistikirjaominaisuuksia ja satasivuista tietopankkia eli tieto-osuutta. Tieto-osuus julkaistiin myös erikseen sähköisenä.

Peltokasvilajikkeisiin on koottu maassamme viljeltävien viljojen, palko-, öljy- ja nurmikasvien, perunan ja sokerijuurikkaan lajikkeiden ominaisuudet, sadon määrät ja laadut sekä keskeiset viljelytekniset erityispiirteet. Kirja julkaistaan joka toinen vuosi.

Kasvinsuojeluun keskittyvässä kirjassa on koottuna rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan markkinoiden uusimmat kasvinsuojeluaineet viljelykasveittain. Lisäksi kirjassa on kasvinsuojeluaineiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Uutena on nostettu esille myös keinot vieraslajien torjuntaan. Kirja julkaistaan joka vuosi, ja sen toimittaa Sari Peltonen. 

Yhteistyö kustannusyhtiö Terramedian kanssa jatkui ja mahdollisti uusien kirjojen sekä kalenterin toimitukset Käytännön Maamies -lehden lukijoille kestotilaajaetuina. Tieto tuottamaan -sarjaa julkaisevat yhteistyössä ProAgria Keskusten Liitto ja Luke. Vuoden 2024 kirjat tulivat myyntiin myös e-kirjoina.

ProAgria Keskusten Liiton kustantamat tuotteet ovat myynnissä ProAgrian verkkokaupassa. Sähköiset julkaisut löytyvät ellibsistä.

Talouden tunnusluvut