Maitotuotos parani kahden vuoden tauon jälkeen

– Positiiviset tulokset ovat osoitus maitotilayrittäjien korkeasta ammattitaidosta. Onnistumisten takana on yrittäjien osaaminen yrityksen johtamisessa, taloudessa ja tuotannon kehittämisessä, kertoo kehitysjohtaja Jaana Kiljunen ProAgria Keskusten Liitosta.

Myös maidon pitoisuudet paranivat: valkuaispitoisuus oli 3,60 prosenttia (+0,01) ja rasvapitoisuus 4,39 prosenttia (+0,02). Valkuaisen ja rasvan yhteistuotos oli 812 kiloa lehmää kohti vuodessa.

Keskimääräisessä karjassa nyt 59,6 lehmää

Myös lehmien kestävyys jatkaa paranemistaan. Poistettujen keskipoikimakerta oli 3,41 (+0,05) ja elinikäistuotos 33 071 maitokiloa. Yleisin lehmien poiston syy oli utaretulehdus ja toisena heikko hedelmällisyys. Soluluku heikkeni hieman ja oli 184 000 (+4 000 kpl/ml).

Holstein vahvistaa asemaansa suosituimpana lehmärotuna. Holsteinia oli jo 60,6 prosenttia lehmistä. Takavuosien yleisimmän rodun, ayrshiren, osuus oli 37,0 prosenttia. Suomenkarjaa oli yhteensä 0,8 prosenttia lehmistä ja muita rotuja 1,6 prosenttia.

Karjakoko kasvoi 3,3 lehmällä ja oli vuonna 2023 59,6. Tuotosseurantakarjassa on keskimäärin 20 lehmää enemmän kuin tuotosseurannan ulkopuolisissa karjoissa. Luomumaitotiloilla on keskimäärin 79,6 lehmää. Luomutilojen määrä väheni tänä vuonna alle sadan. Tuotosseurantaan kuuluu Suomessa 80,1 prosenttia lehmistä (189 148 lehmää) ja 72,7 prosenttia karjoista (3173 karjaa).

– Tuotosseuranta on tiedon keruun kivijalka ja tuottaa ainoat vertailukelpoiset tulokset maidontuotannosta niin lehmien kuin tilojen välille sekä myös kansainvälisesti. Tuotosseurannan kattavuus Suomessa on kansainvälisestikin verrattuna hyvällä tasolla, kertoo Kiljunen.

Maidon hinnan positiivinen kehitys paransi ruokinnan katetta

Väkirehujen osuus lypsävien lehmien rehustuksessa pysyi samana kuin vuosi sitten ollen noin 45 prosenttia kuiva-aineesta. Ostorehujen osuus ruokinnassa väheni kaksi prosenttiyksikköä pienentäen hieman ostorehukustannusta, joka oli keskimäärin 11 senttiä litralta vuonna 2023 (11,2 snt/litra vuonna 2022). Viljan käyttö ruokinnassa lisääntyi ollen noin 18 prosenttia lypsävien lehmien ruokinnasta, kun taas täydennysrehujen ja sivutuotteiden osuus ruokinnassa pieneni samanaikaisesti.

– Viljelykustannusten lisääntyminen vaikutti sekä viljan että karkearehun tuotantokustannuksiin ja lisäsi sitä kautta kotoisten rehujen hintoja. Kokonaisrehukustannukset, sisältäen sekä väkirehukustannuksen että karkearehukustannuksen, lisääntyivät, toteaa ruokintapalveluiden kehityspäällikkö Ida Korhonen ProAgria Itä-Suomesta.

Maidon hinnan positiivinen kehitys tavanomaisilla tiloilla paransi maitotilojen ruokinnan katetta vuonna 2023. Maidon keskihinta nousi vuodesta 2022, vaikka maidon hinta kääntyikin vuoden aikana laskuun alkuvuoden huippuhinnoista. Maitotuotto rehukustannuksen jälkeen oli tuet mukaan lukien keskimäärin 37,3 senttiä litraa kohti. Tämä on 1,2 senttiä enemmän litraa kohti kuin vuonna 2022. Luomutiloilla puolestaan kokonaisrehukustannukset lisääntyivät eikä luomumaidon tuottajahinnan kehitys ollut yhtä voimakasta kuin tavanomaisen, mikä heikensi luomutilojen katetta.

– Kuten aikaisimpina vuosina, suurempi keskituotos näkyy ruokinnan tehokkuudessa parempana typen ja fosforin hyväksikäyttönä sekä parempana rehun hyötysuhteena, kertoo Korhonen.

Poikkeukselliset vuodet näkyvät investointihalukkuudessa

Vuosi 2023 alkoi poikkeuksellisen korkeilla tuottajahinnoilla. Myös tuotantopanosten hinnat olivat korkeita. Maidon hinta lähti laskuun jo alkuvuoden aikana, mutta tätä laskua kompensoi myös tuotantopanosten hintojen lasku. Vuonna 2023 tuotantopanosten ja tuottajahintojen suhde oli aiempia vuosia parempi.

Myös kustannusnousua tapahtui, kun korkojen nousu alkoi konkretisoitua. Erityisesti investoineilla tiloilla se on voinut lisätä rahoituskuluja huomattavasti. Maitotilojen talouden osalta vuosi 2023 oli lähes samanlainen kuin vuosi 2022, joka oli aiempia vuosia parempi.

– Epävarmat ajat näkyvät erityisesti maitotilayrittäjien investointihalukkuudessa, joka on viime vuonna ollut erittäin alhainen, kertoo kehitysjohtaja Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitosta. Epävarmuuden ajassa yrityksen talouden johtamisen taidot korostuvat.

Tuotosseuranta jalostusarvostelun pohjana

Tuotosseurannan tiedot ovat elintärkeitä myös jalostusarvostelujen laskennalle.

– Perinnölliset edistymistrendit eri maissa kertovat karua kieltä siitä, miten tärkeät ominaisuudet voivat heiketä, jos niistä ei kerätä tietoa, kuvaa tutkimusagronomi Jukka Pösö Faba Osk:sta jalostuksen tuloksia.

– Terveystarkkailusta saadaan puolestaan kattavaa tietoa lehmien terveydestä hoitotietojen kautta. Lehmiä hoidetaan eniten hedelmällisyyshäiriöiden ja utaresairauksien takia. Nämä terveysvaivat aiheuttavat eniten hoitoja riippumatta karjan koosta tai tuotostasosta, toteaa kehitysagronomi Terhi Vahlsten Faba Osk:sta.

ICAR julkaisee tuotosseurannan kansainväliset vertailut osoitteessa my.icar.org

ProAgria julkaisee tuotosseurannan tulokset 2023

Tuotosseurantakarjojen tuloksien lisäksi julkaistaan samalla kertaa

• 500 parasta tuotosseurantakarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa maitotuotos kilojen mukaan
• 500 parasta tuotosseurantakarjaa poistettujen lehmien elinikäistuotoksen mukaan
• 20 parasta luomukarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM), maitotilojen ja elinikäistuotoksen mukaan

Maidontuotannon tulosseminaarin esitykset ja kaikki tulokset löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/maito2024

Lisätietoja

Jaana Kiljunen, kehitysjohtaja, maidontuotannon palvelut, ProAgria Keskusten Liitto, puh 050 398 2962, jaana.kiljunen@proagria.fi

Ida Korhonen, kehityspäällikkö, ruokintapalvelut, ProAgria Itä-Suomi, puh 043 825 1219, ida.korhonen@proagria.fi

Petri Koivisto, kehitysjohtaja, talouspalvelut, ProAgria Keskusten Liitto, puh 043 826 6491, petri.koivisto@proagria.fi

Jukka Pösö, tutkimusagronomi, Faba Osk, puh. 0400 614 035, jukka.poso@faba.fi

Terhi Vahlsten, kehitysagronomi, Faba Osk, puh. 040 8330588, terhi.vahlsten@faba.fi