Vuosikertomus 2021

Meistä lyhyesti

Onnistumme yhdessä!
Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.
 
Olemme 
  • asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani,
  • kestävästi kannattava ja vaikuttava,
  • aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä ja
  • suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö.
 
Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä ProAgria keskusten kautta. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 38 toimihenkilöä.
 
Kehitämme suomalaista maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Vahvuutenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
 
Olemme ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen sekä maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat yhdeksän alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 14 neuvonta-alan erikoisyhdistystä.
 

 

Avainlukumme ja kohokohdat

Loppuvuodesta julkaistut kannanottomme saivat positiivista palautetta sidosryhmissämme.

ProAgria Keskusten Liiton henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden 2021 aikana oli 38 henkilöä.

Uutiskatsaus vuodesta 2021

Keväällä 2020 kausityövoimakriisiä ratkomaan perustettu Töitä Suomesta Oy laajensi toimintansa koko Suomeen. Uutinen 18.1.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/toita-suomesta-oy-laajenee-kaikkiin-maakuntiin-16062
 
Tuotosseurannan aamupäiväkahvit -webinaarisarjamme käynnistyi 4.2. Uutinen 25.1.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/tulossa-webinaarisarja-tuotosseurannasta-16095
 
Talousasiantuntijamme sparrasivat asiakkaitamme Talouswebinaarisarjassamme keväällä 2021. Uutinen 1.2.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/proagrian-talouswebinaarit-alkavat-16169
 
Olimme mukana uudistavan viljelyn e-opiston verkkokurssin tuottamisessa. Uutinen 9.2.2021 https://www.proagria.fi/ajankohtaista/proagria-mukana-maan-kasvukuntoon-keskittyvan-uudistavan-viljelyn-verkkokurssin
 
Valtakunnallinen asiakaslehtemme julkaistiin 12.3.2021 ensimmäistä kertaa Maaseudun Tulevaisuuden välissä sekä kaikille asiakkaillemme ja jäsenillemme digilehtenä. Uutinen 12.3.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/asiakaslehtemme-jaetaan-mtn-mukana-16410
 
Maidontuotannon tulokset julkaistiin 18.3. seminaarissa, joka järjestettiin etänä. Uutinen 18.3.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/tuotosseurantatilojen-keskituotos-ylitti-10-000-kiloa-16439 
 
Suositut kasvutilannekatsauksemme alkoivat 4.5.2021. Uutinen 4.5.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/kevattyot-etenevat-rauhalliseen-tahtiin-16769
 
Laaja tutkimus käynnistyi peltojen hiilensidonnasta, toimintatavoista ja taloudesta. Uutinen 5.5.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/laaja-tutkimus-kaynnistyi-peltojen-hiilensidonnasta-toimintatavoista-ja-taloudesta
 
Tuottajalle kiitos -stipendit jaettiin kolmelle ajankohtaiselle aiheelle. Uutinen 6.5.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/tuottajalle-kiitos-stipendit-kolmelle-ajankohtaiselle-aiheelle-16783
 
Potkaisimme käyntiin vastuullisuudesta lisäarvoa suomalaiseen ruokaketjuun ja brändillä kannattavuutta ruokavaikuttajien Kari Aihisen ja Samuli Karjulan kanssa. Uutinen 21.6.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/vastuullisuudesta-lisaarvoa-suomalaiseen-ruokaketjuun-ja-brandilla-kannattavuutta
 
Julkaisimme lampaiden tuotosseurannan tulokset. Alkuperäisrodut ovat edelleen suosituimpia Suomessa. Uutinen 23.6.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/lampaiden-tuotosseuranta-antaa-tiloille-valmiudet-tuotannon-hallintaan-ja
 
Järjestimme yhteistyössä S-ryhmän kanssa eteläsuomalaisille maatiloille Tulevaisuusvalmennuksen, johon osallistui 46 yrittäjää. Uutinen 30.6.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/tulevaisuusvalmennuksista-yrittajille-ideoita-ja-sparrausta-oman-yrityksen
 
Toteutimme laajan asiakas- ja henkilöstökyselyn kerätäksemme tietoa toimintamme kehittämistä varten. Avasimme kyselyn avoimeksi myös kaikille verkkosivujemme kävijöille. Uutinen 11.6.2021 https://www.proagria.fi/ajankohtaista/haluamme-kuulla-mita-mielta-sina-olet-proagriasta-16941
 
Monipuolinen peruna sai oman elokuvan ensi-iltaan. Uutinen 13.8.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/perunan-valitsee-ruokapoytaansa-vastuullinen-kuluttaja-17096
 
Syksyn valtakunnallinen asiakaslehti ilmestyi Maaseudun Tulevaisuuden välissä sekä digilehtenä. Uutinen 1.10.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/lue-uusimmat-asiakastarinat-ja-vastaa-lukijakyselyyn-17279
 
KoneAgria-näyttelyssä vieraili lähes 15 000 maa- ja metsätalousalan ammattilaista. Uutinen 17.10.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/koneagria-oli-menestys-kavijamaara-kohosi-lahes-15-000een-17330
 
Uudistuva kasvintuotanto -julkaisu ilmestyi lokakuussa. Uutinen 26.10.2021. https://proagria.fi/ajankohtaista/kasvintuotanto-uudistuu-ohjureina-toimintaympariston-ja-kysynnan-muutokset-17363
 
Otimme kantaa maatalouden kannattavuuskriisiin ja maatilayrittäjän ilmastotyöhön. Uutinen 15.11.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/maatalouden-kannattavuuskriisi-koko-ruokaketjun-ratkaistavien-asioiden-karkeen-17427
 
Älymaatalouden uusiin tuuliin tutustuttiin SmartFarming-virtuaalitapahtumassa, joka keräsi yli 350 aiheesta kiinnostunutta mukaan. Uutinen 25.11.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/virtuaalitapahtuma-esittelee-alymaatalouden-uudet-tuulet-17469
 
 
Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkkejä ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten ansioituneille hallinto- ja toimihenkilöille. Uutinen 3.12.2021 https://proagria.fi/ajankohtaista/tasavallan-presidentin-myontamat-kunniamerkit-6122021-proagrian-ja-maa-ja
 

 

Toimintamme perusta

Olemme panostaneet asiakaskokemuksen kehittämiseen.
Strategiamme viitoittaa tietämme tulevaisuuteen ja teemme siinä rohkeita valintoja. Koronapandemian myötä olemme huomanneet, miten hyvin strategiamme toimii muutoksessa.
 
Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.
 
Pystymme liittämään eri alojen huippuosaamisemme asiakkaidemme ympärille koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset. 
 
Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden ja pystymme yhdistämään johtaminen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus. 
 
ProAgria Strategia 2025
 
 

MISSIOMME

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa
 

VISIOMME

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. 
 
 Strategiamme linjaa, että olemme
 
  1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
  2. kestävästi kannattava ja vaikuttava
  3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
  4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö
 
Uusi strategia vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta mm. kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.
 
Onnistumme yhdessä!

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Kannattavuutta edistämässä kriisien keskellä

Kriisiaikoina roolimme korostuu valtakunnan ruokahuollon huolehtijana yrittäjien osaamista ja yritysten kannattavuutta kehittämällä.

Vuoden 2021 aikana globaali elintarvikeketju kulki sitkeästi jatkuvan koronakriisin kautta ripeästi kiihtyvään kannattavuuskriisiin. Tässä epävarmassa ja muuttuvassa maailmantilanteessa olemme ProAgria keskusten kanssa sitkeästi toteuttaneet yhteistä strategiaamme, eli markkinoiden parhaan asiakaskokemuksen tarjoamista liiketoiminnan kehittämisessä kehittäville ja kasvaville asiakkaillemme. Toimintamme keskiössä on ollut kaikin keinoin edistää maaseudun yritysten kannattavuutta talouden, strategisen johtamisen ja tuotantoprosessien optimoinnin kautta.
 
Ensimmäisen koronavuoden opit jalostuivat toimiviksi sähköiksi yhteydenpitokäytänteiksi. Kehitimme edelleen asiakkaidemme talouden, johtamisen ja tuotannon prosessien digitaalista neuvontaa ja tarjoamme nyt palvelumme käytännössä yhtä erinomaisina riippumatta siitä, missä ne tuotetaan. Digitaalisten palveluidemme kehitysprosessia hiottiin Agile-toimintamallilla, mikä teki tuotekehitysprosesseistamme aiempaa sujuvampia. 
 
Globaali elintarvikkeiden tuotantopanosten raju kallistuminen ja alan yleinen epävarmuus aiheutti vakavia taloushaasteita monille asiakkaillemme. Kriisiaikana ProAgrian rooli on aina korostunut. Perustehtävämme on huolehtia valtakunnan ruokahuollosta yrittäjien osaamista ja kannattavuutta kehittämällä. Ensimmäinen haasteemme oli liki 225 vuotta sitten perunan juurruttaminen suomalaisten peltoihin nälänhätiä torjumaan ja tuomaan vakautta Ruotsin valtakunnan itäisiin osiin. 
 
Valtiomuodot ovat näistä ajoista vaihtuneet, mutta olemme aina hoitaneet tehtävämme niin kriiseissä kuin rauhallisina aikoina. Asiakkaamme ovat taloudellisesti haastavina aikoina hankalien päätösten äärellä ja ProAgrian rooli tilatason ratkaisujen tarjoajana on kriittinen koko alan tulevaisuuden kannalta. Olemme ainoa toimija Suomessa, joka osaa palvella koko Suomea ja kaikkia tuotantosuuntia.
 
Kehitimme vuoden aikana reagointikykyämme toimintaympäristömme muutoksiin. Panostukset tuotanto- ja HR-konsultointiosaamiseen sekä myyntityön systemaattiseen kehittämiseen muokkasivat toimintatapojamme valtakunnallisesti samansuuntaisiksi. Valmistauduimme uuden CAP-ohjelman tuloon tiivistämällä sidosryhmäyhteistyötä aiheen tiimoilta sekä kehittämällä tiloille kokonaisvaltaisia ilmastotoimet huomioonottavia tuotannon optimoinnin ratkaisumalleja. Näiden uudistusten tavoitteena on lisätä tilakohtaista kannattavuutta syventymällä tilatason tuotannollisiin prosesseihin.
 

Kotimainen ja kansainvälinen sidosryhmätyö

Sidosryhmäyhteistyömme oli tiivistä kotimaassa ja ulkomailla koronarajoitteiden asettamista haasteista huolimatta. Tavoitteenamme oli strategiamme mukaisesti nostaa toimintamme vaikuttavuuden näkyvyyttä eri toimijoiden suuntiin.
 
Vuoden alussa ruokaketjun toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi käynnistettiin Luken vetämänä AgriHubi-yhteistyöryhmä, jonka päätavoitteena on maataloustuotannon kannattavuuden lisäämiseen. Keskusten Liitto osallistui aktiivisesti AgriHubin ohjausryhmän sekä eri työryhmien toimintaan. Luken kanssa laajennettiin yhteistyötä myös useiden yhteishankkeiden hankkeiden kautta. Lisäksi valmistelimme yhteistyösopimuksen, joka tähtää tietokantojemme yhteiskäytön helpottamiseen ja tutkimustiedon nopeampaan tiloille välittämiseen. 
 
Olemme jatkaneet aktiivista yhteydenpitoa kansainvälisten neuvontaorganisaatioiden sekä sisarorganisaatioidemme kanssa koronarajoitteidenkin aikana. Roolimme on vahva eurooppalaisessa EUFRAS-järjestössä ja aktiivinen yhteydenpitomme mm. Baltian neuvontaorganisaatioihin on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta palveluitamme kohtaan. Konkreettisena myynnin onnistumisena onnistuimme neuvottelemaan uusille digitaalisille palveluillemme kansainvälisiä myyntisopimuksia. 
 
Keskusten Liiton ja Mtechin omistama Biocode Oy lanseerasi kesällä ruokaketjun hiilijalanjäljen läpinäkyvyyden mahdollistavan verkkopalvelun. Tämä palvelu lisensoitiin vuoden aikana kymmeniin suomalaisiin elintarvikeyrityksiin ja kansainvälinen myynti käynnistyi myös. 
 

Keskusten Liiton talous heikkeni hieman

Toimintamme oli taloudellisesti tyydyttävällä tasolla. Tuloslaskelma osoitti 127 000 euron alijäämää. Tuloksessa on tänä vuonna kirjattu alas epävarmoja saatavia, suurimpana ProAgria Lapin velka Keskusten Liitolle. Varsinaisen toiminnan tulos heikkeni edellisestä vuodesta ja oli 601 000 euroa alijäämäinen. Tulos heikkeni tasevaikutteisesti rahoitettujen tuotekehitysprojektien sekä tytäryhtiöille myönnettyjen yhtiölainojen ansiosta. Liiton vahvan taseen ansiosta saadut rahoitustuotot säilyivät hyvällä tasolla ja niillä turvattiin hyvä kokonaistulos edellisen vuoden tapaan.
 
Harri Mäkivuokko
toimitusjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto

Tapahtumien keskipisteessä

Suomen maatalous on totisen paikan edessä. Olemme vieneet ja viemme tulevaisuudessakin huolemme maatalouden ja viljelijöiden tilanteesta päättäjien tietoon tilanteen helpottamiseksi.

Maailma palaa, monin tavoin. Konkreettisesti se palaa sodan runtelemassa Ukrainassa, jossa ihmiset kokevat julmuuden rumat kasvot pelottavan läheltä. Se palaa myös kuvainnollisesti Suomessa, joka ei ole erillinen saareke maailman tapahtumista, vaikka lähes saareksi maatamme jossakin tilanteissa kuvataan. Maatalous on tuossa keskipisteessä saanut kokea monenlaista tönimistä useammastakin suunnasta. Milloin kysymyksessä on ollut kaupan ylivalta alkutuotantoon nähden, milloin syytetty ilmastopahiksen rooli, milloin on ollut tönijänä Venäjää kohtaan suunnattujen pakotteiden aikaan saama hintojen lähes pystysuora ampaisu monen tilan ulottumattomiin tuotantopanosten osalta. Toki kenenkään tilanne Suomessa ei ole millään lailla verrattavissa ihmisten kokemuksiin Ukrainassa, mutta rauhan vallitessa olemme kuitenkin joutuneet Suomessakin miettimään maamme omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Miten meidän kävisikään sodan aikana? 
 
Suomen maatalous on totisen paikan edessä. Eikä ainoastaan maatalous, sillä oman maamme huoltovarmuuden puutteet luulisi olevan kaikkien yhteinen huoli. Keskusteluissa se ei aina tunnu kuitenkaan olevan aivan kärkikriteeri päätösten tekemiselle. Tilat kamppailevat laajasti tällä hetkellä taloudellisten vaikeuksien kanssa ja ensi kesän sato on huomattavasti kyseenalaisempi kuin aiempina vuosina, sillä lähes puolella tiloistamme ei ole kevään kylvöihin ostettuna siemeniä, lannoitteita ja polttoainetta. Nyt sadon saamiseksi välttämättömien tuotantopanosten hinnat ovat osin moninkertaistuneet. Karjatiloilla rehuviljan ja valkuaisen hinnan nousu on saanut hyvin maltillisen maidon ja lihan hinnan nousun tuntumaan lähes märän rätin läpsäisyltä kasvoille. 
 
Tiloille talousahdingon helpottamiseksi suunnattu valtion kriisipaketti on aiheuttanut viljelijöiden keskuudessa kovaakin kritiikkiä, eikä aiheetta, sillä julki annetut tukitoimet eivät ehdi kevään kylvöille. Maatalouspolitiikan kiemuraisuus osoitti jälleen kyntensä.
 
Kevään kylvöjä tehdessään viljelijä joutuu miettimään, mitkä peltolohkot on kannattavaa kylvää ja mille lohkoille vajaat tuotantopanokset kohdennetaan. Tulevaa sisäruokintakautta värittää varmasti hyvin vahvasti eläinten ruokinnan säätäminen ja suunnittelu niin, että tilan taloudellinen tulos on mahdollisimman hyvä ja eläimet pysyvät terveinä ja tuottavina. Tähän tarvitaan ProAgrialta parhaat kyvyt, jotta tilat saavat näistä palveluista todellista hyötyä. Nyt onkin näytön paikka, sillä tiloille annettavien neuvojen on todellakin tuotettava enemmän kuin hintansa. Tämä tulee jo eteen tukihakemuksia täytettäessä ja viljelysuunnitelmien muutoksissa. Onkin odotettavissa, että Neuvo-rahalla tehtävistä palveluista on kysyntää kuluvan vuoden aikana. 
 
ProAgria on tuonut yksin ja yhdessä sidosryhmiensä kanssa esille huolen Suomen maatalouden ja viljelijöiden tilanteesta ja pyrkinyt vaikuttamaan päättäjiin tilanteen helpottamiseksi. Tämä työ jatkuu ja se tulee olemaan ProAgrian tärkeitä tehtäviä myös tulevina vuosina. Haluamme nimemme mukaisesti olla viljelijän puolella myös tulevaisuudessa.
 

4.4.2022

Merja Keisala
Hallituksen puheenjohtaja
ProAgria Keskusten Liitto
 
 
 
 

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Meille on tärkeää tukea ja kehittää ProAgria keskusten toimintaa kumppanina yhteisten tavoitteiden mukaisesti osana ProMaatalous-yhteistyöryhmää.

ProAgria Keskusten Liiton ylintä päätäntävaltaa käytti edustajakokouksen valitsema hallitus. 
 
Puheenjohtaja Merja Keisala, maitoyrittäjä, Alavus, erovuorossa 2022
Varapuheenjohtaja Olli Alikärri, maanviljelijä, Koski Tl, erovuorossa 2022
Hallituksen sihteeri, Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten, Liitto, Vantaa
 
ProAgria Keskusten Liiton hallituksen jäsenet
 
Tapani Orjala, yrittäjä, Kokkola, erovuorossa 2022
Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli, erovuorossa 2023
Juha Eskelinen, maitoyrittäjä, Vieremä, erovuorossa 2023
Pirjo Luotola, maa- ja metsätalousyrittäjä, Saarijärvi, 16.4.2021asti
Mervi Mäki-Neste, MKNK puheenjohtaja, Alavus, erovuorossa 2024
Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu, Oulu, erovuorossa 2022
Ari Toivonen, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Suomi, Järvenpää, erovuorossa 2024
 
Tilintarkastajat
 
Jari Havukainen, KHT ja Otto Joki, KHT, Ernest & Young Oy
 
Maitotilavaliokunta
 
Puheenjohtaja Ari Kantonen, maitoyrittäjä, Solkei
Varapuheenjohtaja, Jaana Niskanen, maitoyrittäjä, Pyhäsalmi
 
Jäsenet
Juha Luhtanen, maitoyrittäjä, Hirvijärvi
Perttu Sirviö, maitoyrittäjä, Iisalmi
Merja Karjalainen, maitoyrittäjä, Vuolijoki
Päivi Pakarainen, maitoyrittäjä, Lammi
 
Faban edustaja
Paavo Karhu, maitoyrittäjä, Nivala
 
Asiantuntijajäsenet
Ilkka Pohjamo, alkutuotantojohtaja, Valio Alkutuotanto, Helsinki
Jarkko Ilomäki, varatoimitusjohtaja, Mtech Digital Solutions Oy, Vantaa
Jaana Kiljunen, sihteeri, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, Kerava
Tuija Huhtamäki, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, Vantaa
 

Olemme osa ProMaatalous-yhteistyöryhmää

ProMaatalous-yhteistyöryhmä tekee Suomen maatalouden, ja siinä erityisesti maito- ja kasvitilojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden tukemisessa. ProMaatalous-yhteistyöryhmään kuuluvat Faba, ProAgria Keskusten Liitto ja 9 ProAgria Keskusta, Suomen ruotsinkielinen neuvontajärjestö ProAgria Svenska Lantbrukssällskapens Förbund sekä Valio Oy.
 
ProAgria Keskusten Liitto omistaa Arac Consulting Oy:n ja on osakkaana Mtech Digital Solutions Oy:ssä, Bisnes+ Oy:ssä, Biocode Oy:ssä, ProEventus Oy:ssä ja Töitä Suomesta Oy:ssä.
 

ProAgria Keskusten Liiton jäsenet 2021

 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa
ProAgria Etelä-Savo 
ProAgria Etelä-Suomi
ProAgria Itä-Suomi
ProAgria Keski-Pohjanmaa
ProAgria Keski-Suomi 
ProAgria Lappi
ProAgria Länsi-Suomi
ProAgria Oulu
 
Muut jäsenyhteisöt
 
Faba osk, Suomen Hevostietokeskus ry, Kalatalouden Keskusliitto ry, Luomuliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Puutarhaliitto ry, Ruokatieto Yhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Suomen Hippos ry, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, Suomen Siipikarjaliitto ry, Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry ja Työtehoseura ry.
 

 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ProAgrian vastuullisuuden ytimessä ovat maa, ilma, vesi ja kulttuuri.
Maatalouden, ruoantuotannon ja maaseudun yritystoiminnan vastuullisuus muodostuu pääasiassa seitsemästä vastuullisuuden näkökulmasta, joista tälle sektorille painottuvat erityisesti ympäristö-, talous- ja sosiaalinen vastuu sekä eläinten hyvinvointi. Nämä kaikki näkökulmat muodostavat myös ProAgrian vastuullisuuden, jonka vahvat ytimet ovat maa, ilma, vesi ja kulttuuri. ProAgrian tekemistä on yrittäjien tukeminen näiden näkökulmien kautta.
 
ProAgria vastuullisuusohjelma ja teot valmistuvat vuoden 2022 aikana. Vastuullisuudesta näkyy jo ensimmäisiä näkymiä Farmari 2022 maatalousnäyttelyssä Mikkelissä esimerkiksi yrittäjien vastuullisuuskartoituksina ja vastuullisuuden laajana esille nostona.
 
Korona-aikana digitaalisuus vahvistui ja etätyö- ja -tapaamiset muuttuivat osaksi arkea. Maatalous- ja maaseutuyrittäjät osallistuivat paljon etäpalavereihin ja webinaareihin ja pitivät niitä tehokkaina. Myös tiloilla tehtävä asiantuntijatyö jatkui koronaturvallisesti. Asiantuntijoiden valmius digitaalisiin tapaamisiin kasvoi koko vuoden aikana osana yhteiskunnallista muutosta. Myös digitaalisten yhteisten alustojen, kuten Bisnes+:n, käyttö kasvoi ja vakiintui.
 
Maataloussektorin kannattavuuskriisi voimistui vuoden loppuun mennessä. Tuotantopanosten hinnat nousivat aiheuttaen monilla tiloilla kannattavuuden heikkenemistä. Asiantuntijoiden tuki tiloille oli tärkeä asioiden sparraajana ja laskelmien ja suunnitelmien päivittäjänä ja analysoijana.
 
Ilmastonmuutokseen vaikutettiin vuoden aikana tuomalla kokonaisnäkemystä vaikuttavista asioista läpi koko ruokaketjun keskusteluihin eri sidosryhmien kanssa. 
 

Maaseudun puolesta kannanottoja ja sidosryhmätyötä

Vuoden aikana koottiin näkemyksellisiä kannanottoja mm. ilmastonmuutoksesta, kannattavuustilanteesta ja taloudesta. Niillä ilmaistiin ProAgrian asiantuntijoiden näkemys asioista ja ne saivat hyvän vastaanoton henkilöstöltä, asiakkailta ja sidosryhmiltä.
Yrittäjä ja yritysjäsenyys nousivat vuoden aikaa keskiöön ja jäsenyyden toteuttamiseen rakennettiin uusia muotoja ja etuja. 
 
Vuoden lopussa järjestettiin koronan hieman tauottua KoneAgria 2021 Tampereella. Näyttely oli menestys, koska pitkän ajan jälkeen voitiin kokoontua ja tavata toisia. KoneAgria kokosi erittäin hyvin näytteilleasettajat ja -vieraat. Samalla näyttely oli ensimmäinen ProAgria Tapahtumat Oy:n näyttely.
 
Sidosryhmätyö jatkui aktiivisena eri toimijoiden kanssa. Uusia yhteistyökonsepteja suunniteltiin. Tuottajalle kiitos -stipendit jaettiin kolmatta kertaa Vaasan Oy:n ja K-ryhmän kanssa.
 

Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen

Koronapandemia vauhditti digitaalista murrosta. Toimintatavat ovat muuttuneet ennennäkemättömän nopeasti.
Digitaalisten ja sähköisten työkalujen sekä tiedon hyödyntäminen on luonteva ja kiinteä osa arjen toimintaamme. Digitalisaatio ja tiedolla johtaminen kulkee punaisena lankana läpi toimintatapojen, palveluiden ja osaamisen kehittämisen.
 
Edellisenä vuonna alkanut maailmanlaajuinen koronapandemia vauhditti digitaalista murrosta. Toimintatapojen muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa. Asiantuntijatyö ja sähköiset palvelut ovat uudistumisen myötä entistä tiiviimpi kokonaisuus. Palveluiden toimittaminen etäyhteyksillä on vakiintunut luontevaksi toimintatavaksi. 
 
Olemme jatkaneet uusien työkalujen kehittämistä talouteen ja kustannustietoisuuteen. Esimerkiksi tuotantokustannuslaskennan työkaluja ja palveluita on uusittu. Kehityksessämme painopiste on erityisesti asiantuntijapalveluissa ja niitä tukevissa järjestelmissä, kuten uudistetussa tilipäätösanalyysi- ja tulosanalyysipalveluissa sekä viljelyn kehittämisohjelmassa. Käytännössä esimerkiksi tilipäätösanalyysi- ja tulosanalyysipalveluissa syntyvät tunnusluvut ovat asiantuntijoiden ja yrittäjien hyödynnettävissä Bisnes+:ssa (kuva). Kaikki maatilayritysasiakkaat voivat ottaa Bisnes+:n käyttöön.
 
 
Tiedolla johtaminen kehittyy. Olemme tunnistaneet sekä tarpeen että mahdollisuuden jatkojalostaa tietovarantoja päätöksenteon tueksi hyödyntämällä data-analytiikan eri osa-alueita. Tiedon jatkojalostaminen tuo analyyttistä tukea sekä operatiiviseen että strategiseen johtamiseen. Käynnistimme vuoden aikana useamman aiheeseen liittyvän hankkeen, joita toteutamme sekä itse että yhdessä strategisten kumppaneidemme kanssa. Alustavia tuloksia odotetaan vuoden 2022 aikana.
 
 
 

 

Toimimme kansainvälisesti

Kansainvälisissä yhteistyökeskusteluissa korostuivat ympäristö ja päästöt.
Globaali pandemia vaikutti edelleen kansainväliseen toimintaamme. Käytännössä kaikki fyysiset tapahtumat korvattiin etätapaamisilla. Valmiudet etätapaamisten järjestämiseen olivat kuitenkin merkittävästi paremmat kuin pandemian alussa. Etätapaamiset soveltuvat huonosti uusien kontaktien luomiseen, jotka syntyvät tehokkaimmin fyysisissä tapaamisissa ja niiden ympärillä tapahtuvassa verkostoitumisessa. Tarvittavaa interaktiota on vaikea saada aikaan virtuaalisessa ympäristössä etenkin maatalousalan varsin konservatiivisessa ympäristössä.
 
Edellisenä vuonna pandemian vauhditti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja digitalisaatio pysyi puheenaiheena, mutta jäi tänä vuonna selkeästi taka-alalle. Etenkin eurooppalaisessa keskustelussa korostuivat ympäristö ja päästöjen vähennykset.
 

Hankeyhteistyötä ja valmiuksien rakentamista sovelluskauppaan 

 
Kansainvälisen hanketoiminnan merkitys yhteistyömahdollisuuksien avaajana kasvoi. Tätä edesauttoi Euroopan Komission panostus Horizon-rahoitusohjelmaan maatalouden ja maaseudun kehityksen vauhdittajana. 
 
Osallistuimme vuoden aikana merkittävällä panoksella neljään laajaan hankehakuun osana yhteiseurooppalaista konsortiota. Haettavien hankkeiden yhteisarvo seuraavan seitsemän vuoden aikana oli yli 35 M€, josta Keskusten Liiton osuus oli yli 1,5 M€. Hankkeiden strategiset tavoitteet painottuivat vahvasti ympäristöön ja maatilayrityksille suunnattujen innovaatioiden tukemiseen, mikä tukee vahvasti myös ProAgrian strategisia painopisteitä. Vahvistimme kansainvälisen rahoituksen osaamistamme rekrytoimalla loppuvuodesta kokeneen hankepäällikön varmistamaan kansainvälisen rahoituksen tehokkaan hyödyntämisen jatkossakin.
 
Uutena avauksena rakensimme valmiuksia käyttämiemme ja kehittämiemme sovellusten myyntiin kansainvälisesti. Konkreettista vientipotentiaalia tunnistettiin edeltävänä vuonna kehitetyssä ja käyttöönotetussa ProAika-sovelluksessa. Se herätti laajaa kiinnostusta alkuvaiheen tunnusteluissa lähialueillamme. Jatkossa meillä kehitettyjen sovellusten laajempi kansainvälinen myynti nähdäänkin yhtenä merkittävänä tapana saada lisätuloja, mikä mahdollistaa monipuolisempien sovellusten kehittämisen kotimaahan.
 
 

 

Kehitämme osaamistamme

Tarjosimme valmennuksia huippuosaajille, johtajille, esihenkilöille ja asiantuntijoille.
Toinen poikkeusvuosi jatkoi ensimmäisen koronapandemiavuoden trendiä myös valmennusten ja osaamisen kehittämisen osalta. Iso osa valmennuksista toteutettiin etänä hyödyntämällä virtuaalityökaluja. Edellisvuoden tapaan sisäiset vuosikorttivalmennukset ja substanssiosaamiseen painottuvat klinikat ylläpitivät suosiotaan. Erityiskiitosta saivat syksyllä pidetyt Ilmastoviisas maatilayritys -valmennukset
 
Järjestimme vuoden aikana 13 vuosikorttivalmennusta eri teemoista. Niitä kuunneltiin 2 000 kertaa. Klinikoita järjestimme kuudesta eri aiheesta ja peräti 36 eri esityskertaa. Kuulijoita klinikoissa oli noin yhtensä 1 500 kappaletta. Molempia valmennusmuotoja katsottiin jälkikäteen myös tallenteilta. Näiden valmennusten ja klinikoiden tavoitteena oli tuoda ajankohtaista täsmätietoa asiantuntijoillemme. Valmennuksen jälkeen oppiminen tapahtui työn ohessa kuultua reflektoimalla sekä viemällä ajankohtaista tietoa suoraan asiakasrajapintaan.
 
Vuoden aikana saimme päätökseen kaksi tutkintoon tähtäävää koulutusohjelmaa. Kahdeksan uutta huippuosaajaa suoritti onnistuneesti Huippuosaajat-valmennusohjelman ja voivat käyttää jatkossa nimikkeessään huippuosaaja-etuliitettä. He todistivat valmennuksen hallitsevansa oman vastuualueensa eritysosaamisen lopputyönsä kautta. Suuri ponnistuksemme oli myös 34 johtajan ja esihenkilön Johtamisen ja esimiestyön valmennusohjelma yhteistyössä Verutum Oy:n kanssa, jonka koulutusosiot saimme joulukuussa päätökseen. Valmennusohjelman oli osa ProAgrian Strategia2025 neljättä kehitysohjelmaa "Viritämme esimiestyön ja johtamisen huippuunsa". Valmennusohjelman teemoina oli liiketoiminnan johtamisen elementit, muutosjohtamisen prosessit sekä peräti kolme valmennuskertaa valmentavasta esimiestyöstä. Valmennuksen myötä koimme, että otimme johtamiskulttuurissamme harppauksen eteenpäin kohti tämän päivän ja tulevaisuuden vaateita. 
 

Pitkästä aikaa myös lähivalmennuksia

Poikkeusoloista huolimatta onnistuimme järjestämään myös lähivalmennuksia syksyllä, kuten kasviasiantuntijoiden ajankohtaispäivät, valtakunnalliset lammaspäivät sekä huippusuosioonsa paikkansa vakiinnuttaneen maitovalmennuksen. 'Tampereella järjestetyssä Maitovalmennuksessa kuulimme ajankohtaisia puheenvuoroja alan asiantuntijoilta ja viljelijöiltä. Ajatuskuplamme särkijäksi kutsuimme pääpuhujaksi Esko Valtaojan, joka keräsi sekä kiitosta että rajua kritiikkiä Tulevaisuus on ihan toista kuin kuvittelemme -puheenvuorollaan.
 
Vuoden aikana koordinoimme myös valtakunnallista henkilöstöjohtamiseen painottuvaa johtamispolkuvalmennusta kehittäville asiakkaille sekä yhteistyössä OP:n kanssa talousvalmennusta osuuspankkilaisille tiloille etäyhteyksillä. Tiivistimme yhteistyötä OP:n kanssa aloittamalla suunnittelut seuraavaksi vuodeksi yhteisistä talousasiantuntijoiden päivistä, joissa keskeisenä asiana on kehittää tulevaa nelikantamallia heidän kanssaan.  
 

Työyhteisökulttuuri tarkastelussa Liitossa

ProAgria Keskusten Liitossa keskityimme vuoden aikana pohtimaan työyhteisömme kulttuuria. Olimme siirtyneet toimimaan monipaikkaisena työyhteisönä. Asiantuntijoidemme asemapaikat sijaitsevat lähes jokaisessa ProAgria keskuksessa ympäri Suomen. Mittasimme työyhteisömme psykologista turvallisuutta, toteutimme vuosittaisen työyhteisökyselyn sekä keskustelimme paljon etäjohtamisesta ja erityisesti siitä, miten kukin yksilö toivoo tulla etäjohdetuksi. Lanseerasimme Liiton kuukauden positiivinen -tunnustuksen ja harjoittelimme oppimisen fasilitointia Mukamas Learning Design Oy:n avulla.
 

 

Johtamispalvelut

Siirryimme yhä voimakkaammin yksittäisten tuotteiden tuottamisesta asiakaskohtaisesti räätälöityjen ratkaisujen toimittamiseen sekä asiakkaan yrityskokonaisuuden johtamiseen.
Vuosi 2021 oli johtamispalveluiden juurruttamisen aikaa. Siinä metodina oli konsulttiverkoston kasvattaminen ja osaamisen syventäminen. Otimme toukokuussa Strategia+ ja HR-konsulttien verkostoon mukaan uusia asiantuntijoita, joille järjestimme valmennusohjelman tukemaan orientoitumista uuteen toimintatapaan ja tukemaan substanssiosaamisen syventymistä. Yksi valmennuksen kulmakivistä oli konsultatiivisen toimintatavan omaksuminen. Samalla siirryimme yhä voimakkaammin yksittäisten tuotteiden tuottamisesta asiakaskohtaisesti räätälöityjen ratkaisujen toimittamiseen sekä asiakkaan yrityskokonaisuuden johtamiseen.
 
Toukokuussa perustimme tuotannonkonsulttien verkoston. Kokemukset tämän verkoston tuloksista ovat olleet hyvin rohkaisevia. Olemme onnistuneet uusien toimintamallien avulla samanaikaisesti sekä kasvattamaan kehittävien tilojen keskiasiakkuuksien kokoa että parantamaan asiakastyytyväisyyttä. Näemme tässä toiminnassa merkittävää kaupallista ja vaikuttavuuspotentiaalia.
 
Oivalsimme johtamispalveluiden sisällöissä uusia näkökulmia, joilla oli vaikutuksia sekä kaupallisiin toimintatapoihin että asiakkaalle toimitettavan ratkaisun sisältöön. Ensimmäinen oivallus oli, että nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä strategian laatiminen on enemmänkin prosessi kuin projekti. Tietyt osat asiakkaalle laadittavissa strategioissa kestävät aikaa paremmin, mutta strategisten perusolettamusten muuttuessa itse strategiankin täytyy elää. Tällaisia perusolettamuksia ovat mm. toimintaympäristön muutokset ja asiakkaan yrityksen sisäisessä todellisuudessa tapahtuvat murrokset ja nivelvaiheet.
 
Toinen merkittävä oivallus oli se, että eri substanssialueiden konsulttien välinen yhteistyö tuottaa asiakkaan kannalta paremman lopputuloksen. Esimerkiksi strategiatyön yhteydessä toteutettu HR-konsultointi auttaa merkittävässä määrin suunnitellun strategian toimeenpanon onnistumisessa.
 

Myynnin kehittäminen

 
Syyskuussa perustimme valtakunnalliset keskusrajat ylittävän ratkaisumyyntitiimin. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kykenemme kartoittamaan entistä paremmin kehittävien, eteenpäin menevien asiakkaittemme tarpeet ja vastaamaan kysyntään tuottamalla paremmin tarpeita vastaavia ratkaisuja – siis auttamaan paremmin.
 
Järjestimme myyntitiimille puolen vuoden mittaisen valmennusohjelman, joka piti sisällään sekä tiedollista valmennusta että toiminnallista tekemistä. Jo ensimmäisten toimintakuukausien aikana myyntitiimi toi uutta liiketoimintaa kymmeniä tuhansia euroja. Näemme tässä toiminnassa merkittävää potentiaalia seuraavalle vuodelle.
 
Myynnin saralla kehitimme myös myynnin johtamisjärjestelmää, tavoitteenasetantamalleja ja organisoitumistapoja. Tätä työskentelyä johdettiin myyntijohtajien verkostossa, joka on paikallisten keskusten myyntijohtajista koostuva, keskusrajat ylittävä yhteistyöverkosto. Sen toimintaa koordinoi ProAgria Keskusten Liitto.
 
Uudelleenorganisoitumisen yhteydessä ryhdyimme rakentamaan alueellisiin keskuksiin konsultointiliiketoiminnan ja ratkaisumyynnin tiimejä, jotka uudella yhteistyöllä toisiaan täydentäen kykenevät tuottamaan nopeammin parempaa vaikuttavuutta asiakaskunnassamme. Tämä ajattelutapa on hyvin sopusoinnussa nykyisen valtakunnallisen organisoitumismallin kanssa.
 

 

Talouspalvelut ja yrityskokonaisuus

Talouspalveluilla kova kysyntä kannattavuuskriisin voimistuessa.
Talouden haasteet alkoivat voimistua kaikissa tuotantosuunnissa vuoden aikana. Talouspalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana ja Neuvo-palvelun kilpailukykyosion palveluiden kasvu jatkui: Neuvo-kilpailukyky palvelua tuotettiin 3 414 asiakkaalle. Kokonaisuutena Neuvo-palveluita hyödynnettiin 7 024 asiakkaalla. Kilpailukykypalvelulla teimme muun muassa strategista suunnittelua, talouden simulointia, talouden hallinnan kehittämistä, riskianalyysiä sekä talouteen liittyvien erityiskysymysten ratkaisua. 
 
Konsultoimme maatilayrityksiä laajasti talouden johtamisessa ja tilipalveluissa. Maatila-asiakkaiden investointeja suunniteltiin aiempien vuosien tapaan. Kaikilla investointituen hakukierroksilla teimme runsaasti laskelmia, riskianalyysejä ja liiketoimintasuunnitelmia. Esimerkiksi omistajanvaihdospalveluita tehtiin 915 asiakkaalle, liiketoimintasuunnitelmia 706:lle ja yhtiöittämispalveluita 85 asiakkaalle.  
 
Näiden lisäksi tuotimme tilinpäätös-, tulosanalyysi- ja tuotantokustannuslaskenta -palveluita yhteensä 175 asiakkaalle.
 

Talousjohtaminen keskeistä valmennuksissa ja sidosryhmäyhteistyössä

 
Koulutimme talousjohtamista useiden hankkeiden pienryhmissä ja yhteistyössä OP-ryhmän kanssa talousvalmennusten osalta, joihin osallistui reilut 100 yrittäjää. Valmennusyhteistyö jatkuu vuonna 2022.
 
Jatkoimme talouskonsultointiyhteistyötä Atria Oyj:n kanssa, ja Siipikarjaliiton kanssa strategiavalmennusta kananmunantuottajille. 
 

Talouspalveluiden osaamisvastaavatoiminta terästäytyi keskuksissa

 
Tili- ja talouspalveluiden kehitysohjelma jatkui aktiivisesti monella osa-alueella. Sen tavoitteena on olla alan paras ja arvostetuin tili- ja talouspalveluiden tuottaja sekä ottaa markkinajohtajuus maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten tili- ja talouspalveluiden tuottajana. Osa-alueita ovat osaamisen kehittäminen ja varmistaminen, palveluiden uudistaminen sekä palveluita tukevien järjestelmien uudistaminen. Kehitysohjelma kestää vuoden 2022 loppuun.
 
TalousVisio-ohjelman kehitystyö jatkui suunnitelman mukaisesti. Erityisesti raporttien ulkoasua ja luettavuutta parannettiin. TalousVision käytöstä maatilojen pitkän aikavälin taloussuunnittelussa järjestettiin henkilöstölle peruskoulutuksia ja klinikoita. Maatilaosakeyhtiöiden laskennan kehittäminen jatkui määrittelyillä. 
 
Edellisenä vuonna aloitettu talouden analyysipalveluiden uudistus jatkui tulosanalyysipalvelun päivittämisellä. Koko palveluprosessin uudistamisen lisäksi määriteltiin Bisnes+:aan näkyviin tulevat tunnusluvut. Tilinpäätösanalyysi vakiinnutettiin osaksi asiakastyötä. Näiden avulla Bisnes+:n saadaan talouden mittareita, joiden avulla yritykset voivat seurata omaa sijoitustaan verrattuna toisiin yrityksiin. Bisnes+ -mittaristoa kehitettiin siten, että tunnuslukuja voidaan verrata yrityskohtaisesti edellisen vuoden tuloksiin. 
 
Terästimme talouspalveluiden osaamisvastaavatoimintaa ProAgria keskuksissa. Osaamisvastaavat ovat erittäin tärkeässä roolissa palveluiden uudistamisessa ja toimivat asian sisäisinä viestijöinä ja oman keskuksensa tukihenkilöinä. He ovat tärkeä lenkki asiantuntijoiden osaamisen varmistamisessa ja toimintatapojen uudistamisessa. Osaamisvastaavat kokoontuvat valtakunnallisesti joka toinen viikko.
 
Tilitoimistopalveluiden kehitystyö jatkui ja asiakasmäärät kasvoivat. Pääpaino uusasiakashankinnassa oli sähköisten asiakkuuksien suuntaan. 
 
 

 

 

Yrityspalvelut

Strategiapalvelujen tarve kasvoi toimintaympäristön nopeassa muutoksessa.
Yrityspalvelujen kysyntää leimasivat edelleen koronakriisin vaikutukset. Siitä huolimatta yrittäjien investoinneissa näkyi piristymisen merkkejä. Positiivista virettä oli mm. matkailupalveluja tuottavilla yrityksillä, sillä kotimaan matkailu oli edellisvuosia vilkkaampaa. Se ei kuitenkaan pystynyt täysin kattamaan ulkomaan matkailun menetyksiä. 
 
Yrityspalveluja tuotettiin edellisvuoden tapaan suurelta osin etäpalvelujen muodossa. Toteutimme asiakkaillemme ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluja ja löysimme sparraukselle väylät niin ELY-keskuksen kuin BusinessFinlandinkin rahoitusvaroista. Teimme yritysten kehittämiseen ja investointeihin liittyvää konsultointia. Investoinnit ja kehittämistyö näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä. Etäpalvelujen tuottaminen oli kustannustehokasta sekä palvelujen tuottajalle että asiakkaalle. 
 
Yrityspalveluja kehitettiin viemällä sitä pienin askelin koko organisaation strategiapalvelujen tuottamisen toimintamallia kohti. ProAgriassa toimii valtakunnallinen Strategia+, strategiapalveluita tuottava tiimi. Vuoden aikana aloitettiin yrityspalvelujen integrointi tämän tiimin osaksi. Strategiapalveluilla on entistä suurempi tarve nyt, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti. 
 
Joukko yritysasiantuntijoitamme valittiin ELY-keskuksen kehittämispalvelujen toteuttajiksi. Näille palveluille todettiin olevan tarvetta eri puolella Suomea. 
 

Yhteistyö Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa tiivistyi

 
Kasvatimme asiantuntijoidemme osaamista erilaisin keinoin, kuten konsultointivalmennuksilla, käytännönläheisillä yrityscase-valmennuksilla sekä talouden ja strategian klinikoilla. Kehitimme vuoden aikana viestintää, sisästä seurantaa ja raportointia sekä asiantuntijatyöhön käytettäviä työkaluja. 
 
Tiivistimme yhteistyötä Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa. Toteutimme yhdessä mm. yhteisiä yrityscase-valmennuksia yritysasiantuntijoillemme ja tapasimme yhteisissä suunnittelupalavereissa.
 
Tutustuimme Suomen CAP 27-suunnitelmaan. Vaikutimme sen sisältöön Maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston palavereissa ja neuvotteluissa. Suunnitelma oli lausuntokierroksella kesällä, jolloin teimme lausunnon maaseudun yritystoiminnasta.
 
Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Toteutimme alueellisia kehittämis- ja yritysryhmähankkeita. Valmistelimme myös valtakunnalliseen ideahakuun omistajanvaihdoshanketta, mutta hanke ei saanut rahoitusta. 
 

 

Tuotosseuranta

Tuotosseurantakarjoissa keskituotos laski hieman.
Tuotosseurantakarjojen keskimääräisessä tuotoksessa säilyttiin yli 10 000 kg yläpuolella, vaikka tuotos hieman laski, rasvapitoisuudet sen sijaan nousivat. Keskituotos oli 10 073 kg /lehmä (-95 kg verrattuna vuoteen 2020) ja energiakorjattu maitotuotos 10 704 kg/lehmä (-67 kg). Keskimääräinen tuotosseurantakarjojen maidon rasvapitoisuus oli 4,36, (4,33) ja valkuaispitoisuus 3,58 (3,58). Luomutiloilla vastaavaa laskua tuotoksessa ei havaittu, tuotos luomutiloilla oli 9325 kg  ja 9629  EKM/lehmä (9610 kg), pitoisuudet rasva 4,25 (4,17)  ja valkuainen 3,41 (3,38) Tuotosseurantaan osuus lypsylehmistä oli 80,5%.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tuotosseurannan tulokset julkaistiin 6.4.2022 verkkosivuiltamme.
 

Tuotosseurannan palvelut kehittyvät edelleen 

Tuotosseurannan asiakaspalvelu sekä valtakunnalliset tallennuspalvelu ja maitomittareiden testauspalvelu vakiinnuttivat toimintansa. Tukipalveluiden keskittäminen tuo synergiahyötyä, syventää asiantuntemusta ja helpottaa asiakkaan yhteydenottoa tuotosseurantaan liittyvissä asioissa. Loppuvuodesta pilotoitiin robottitilojen näytteenottoa tavoitteena luoda yhteinen kustannustehokas ja asiakkaan aikaa säästävä toimintamalli sovellettavaksi koko maahan.
 

Tuotosseurannan asiakkaiden plus-palvelut tukevat kustannusten hallintaa

Tuotosseurannan asiakkaille rakennettiin yhdessä Valion kanssa jo aiemmin toiminnassa olleen Kustannuspuntarin pohjalta Maidon yksikkökustannuslaskuri, jolla maitotilayrittäjän voi laskea maidontuotantonsa tuottoja ja kustannuksia senttiä/litra ja €/lehmä tasolle sekä pureutua erien tarkempaan sisältöön, jotta voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä niitä muuttaakseen. Laskuria voi käyttää myös harjoituslaskelmana ja skenaroinnissa tuotantopanosten tai maidon hinnan muuttuessa sekä vertailla muiden tilojen tuloksiin eri lypsyjärjestelmien ja karjakoon mukaan. Sovellus on vapaasti käytettävissä kaikilla tuotosseurantatiloilla, valiolaisille tiloille pääsy toimii myös Valman kautta. 
 
Edelleen käytössä olevat tuotosseurannan pluspalvelut, KarjaKompassin Seurantalaskelma ja Rehujen kilpailutus olivat apuna tuotantokustannusten hallinnassa. 
 
Tuotosseurannan asiakkaille valmisteltiin näytteenoton jälkeen sähköpostiin saapuva tulosten yhteenvetoraportti, Koelypsykatsaus, josta on tullut runsaasti positiivista palautetta.
 

Ruokaviraston nautarekisteri

Ruokavirasto irrottaa nautarekisterin jalostuksen ja neuvonnan rekisterien yhteydestä. Hankkeen valmistelu eteni loppusuoralle vuoden aikana, joskin käyttöönotto siirtyi vuodelle 2022. Vastaisuudessa tietojen kulku eri rekisterien välillä edellyttää nautatilan eläintenpitäjäksi rekisteröidyltä henkilöltä Digi- ja väestöviraston suomi.fi-palvelussa tehtyä valtuutusta Mtech Digital Solutionille. Tuleva rekisterimuutos ja valtuutusten saaminen työllisti vuoden aikana erityisesti Tuotosseurannan asiakaspalveluamme. 
 

 

Lypsykarjan ruokinta

Ruokinnan ohjauksessa otettiin käyttöön uusi ohjelma, joka toi digitaalisuutta vuorovaikutukseen.
Palvelujemme tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitää karja terveenä ja hyödyntää kotoiset rehut tehokkaasti. Asiakas saa asiantuntemusta, vertailutietoa ja hyviä käytäntöjä. Säännöllinen ruokinnan seuranta ja suunnittelu ovat myös keskeinen osa ilmastoviisasta maidontuotantoa.
 
Lypsylehmien ruokintaa suunniteltiin valtakunnallisesti 2 513 karjalle, mikä on lähes 70 prosenttia tuotosseurantatiloista. Vahvoilla maitoalueilla Suomessa osuus on lähes 80 prosenttia. Keskimäärin suunnitelmia tehtiin 5,5 tilaa kohti, mikä on hieman edellisvuotta suurempi. 
 
Ruokinnan ohjaus-palveluiden hyvää peittoa selittävät kesän poikkeukselliset sääolot. Moni maitotila pohti syksyllä, miten kotoiset rehut kannattaa järkevimmin käyttää sekä millaisia ja miten paljon ostaa teollisia rehuja hintojen noustua voimakkaasti. ProAgrian ruokinnan asiantuntijoilla on käytössään KarjaKompassi-ruokinnan suunnitteluohjelma, jolla voidaan optimoida karjan ruokinta maitotuotto-rehukustannus-periaatteella ja siten löytää kulloisessakin tilanteessa kannattavin ruokintavaihtoehto.
 
Vuoden vaihteessa voimaan tulleet muutokset eläinten hyvinvointikorvauksessa lisäsivät myös ruokinnan suunnittelupalvelujen kysyntää, sillä Hyvinvointikorvauksen ehtona on eläinlajeittain toteutettava ja eläimen ravinnon tarpeet täyttävä suunniteltu ruokinta.
 

Apuja kustannustehokkuuteen

 
Ruokintapalveluiden toteuttaminen etäyhteyksin jatkui edellisvuoden tapaan, mikä lisäsi sisäistä tehokkuutta. Rehujen voimakas kallistuminen yhdistettynä valiolaisten osuuskuntien käyttöön ottamaan sopimustuotanto-malliin lisäsi tarvetta tarkastella kustannuksia ja niiden alentamiskeinoja. Tilojen ja asiantuntijoiden käytössä on MinunMaatilani -ohjelmistojen Kustannuspuntari, jolla pystyy laskemaan sekä laskemaan edellisvuoden kulut että simuloimaan tulevan vuoden tilannetta. Edellisvuonna valmistunut Tuottoennuste-raportti ennustaa tilan tuotoksen, maidon pitoisuudet ja eläinmäärät tuotosseurantatiedon pohjalta kuukausitasolla seuraaville 12 kuukaudelle. Asiantuntijat hyödyntävät laskelmia ja raportteja asiakastyössä kustannusten alentamiseksi tai uusien tulonlähteiden löytämiseksi sopimusmäärän antamissa rajoissa. 
 

Maitovalmennuksessa kasvokkain

 
Lokakuussa reilu sata asiantuntijaa, sidosryhmän jäsentä ja maitotilayrittäjää kokoontui verkostoitumaan, kuuntelemaan ja rentoutumaan perinteiseen Maitovalmennukseen Tampereella 20.-21.20.2021. Valmennuksen aiheina oli kestävä kannattavuus ihmisten, eläinten ja talouden näkökulmasta ruokinta-aiheita unohtamatta. Tutkijoiden ansiokkaita esityksiä täydensi monet viljelijän kertomukset oman tilansa menestystekijöistä. 
 
Järjestimme asiantuntijoille erityisesti robottitilan ruokinnan erityispiirteiden ja säilörehun valmennuksia.

Kasvintuotanto

Maan kasvukunto ja toimiva vesitalous korostuivat jälleen äärevien sääolojen vallitessa.
Kasvukautta leimasi toukokuun alun sateisuus ja viileys, mikä haittasi kylvöjen etenemistä, sekä juhannuksesta heinäkuun loppuun kestänyt ankara kuivuus ja helle. Monin paikoin kylvöt venyivät runsaiden sateiden takia kesäkuun puolelle. Touko- ja kesäkuun aikana saadut sateet olivat runsaita, noin 4–5-kertaisia normaaliin nähden. Juhannuksesta alkanut kuivuus ja helle kurittivat varsinkin myöhään kylvettyjä kasvustoja ja heikensivät yleisesti sadonmuodostusta. 
 
Peltokasvien sadot jäivät pieniksi ja esimerkiksi viljasato oli 2,6 miljardia kiloa, joka oli runsaat 20 % edellisvuotta pienempi ja pienin 30 vuoteen. Monivuotiset kasvit, kuten kumina, nurmet ja syyskylvöiset kasvit, eivät kärsineet niin paljon kesän kasvuoloista, vaikka heinäkuun pitkä kuivuusjakso nipisti lopulta niidenkin satoja. Nurmesta saatiin ennätyksellinen ensimmäinen sato.
 
Maan kasvukunto ja toimiva vesitalous korostuivat jälleen äärevien sääolojen vallitessa. Maan rakenteen arvioimisen sekä maan elinvoimaisuuden ylläpitämisen menetelmiä kehitettiin eteenpäin ja koulutettiin niin asiantuntijoille kuin viljelijöille. Työ maatalouden keinoissa kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi ja hiilen sidonnan lisäämiseksi jatkui lukuisissa tutkimus- ja koulutushankkeissa. Viljelyn monipuolistaminen riskien hallinnan, mutta myös hiilen sidonnan parantamisen näkökulmasta, olivat vahvasti esillä. Erityisesti korostuivat alus- ja kerääjäkasvien hyvät mahdollisuudet talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseksi, yhteyttävän ajan pidentämiseksi ja maan orgaanisen aineksen lisäämiseksi.
 

Öljykasveista huippuosaajakoulutus ja webinaarisarja

 
RypsiRapsi 2025 -hankkeessa jatkettiin edeltävänä vuonna aloitettua koetoimintaa. Syysöljykasvien osalta toteutettiin kylvöaika ja -tiheyskoe sekä lajikkeiden vertailukoe sekä testattiin karkoiteainetta koetoimintaluvalla hirvieläintuhojen vähentämiseksi. Lisäksi tehtiin typpiporraskokeita syysrypsin keväisen typpitarpeen määrittämiseen syksyisen biomassan perusteella. 
 
Kevätöljykasveilla jatkettiin kevätrapsin kylvötiheyskokeita kasvustorakenteen säätelemiseksi, houkutuskasvi ja -kaistakokeita sekä lisäksi kasvunsääde- ja lannoituskokeita. Öljykasvien viljelyn menestysreseptit koottiin raporttiin ja käännettiin myös ruotsiksi. 
 
Hanke järjesti yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ELINA II -hankkeen kanssa kolmiosaisen webinaarisarjan öljykasvien viljelyssä onnistumisesta, joka keräsi runsaat 90 osallistujaa kuhunkin tilaisuuteen. Öljykasviviljelyn huippuosaajakoulutus toteutui 37 osallistujan voimin. Heille järjestettiin neljän webinaarin koulutussarja sekä kaksi pellonpiennartilaisuutta. Huippuosaajat vaihtoivat tietoja myös WhatsApp-ryhmänä.
 

Palvelukehityksessä kohti ratkaisupalveluja

 
Painotimme palveluissamme keinoja parantaa tuotannon kannattavuutta ja vastata yritysten tulevaisuuden tarpeisiin. Niissä korostuivat myös tuotannon edellytyksien turvaaminen ympäristö ja ilmasto huomioiden sekä viljelyn riskien hallinta. Asiantuntijapalveluiden tukena tarjosimme enenevässä määrin webinaareja, podcasteja ja videoita eri aihealueista, joita tuotimme erityisesti hankkeissa. 
 
Viljelysuunnittelu oli merkittävin ja asiakasmäärältään suurin palvelu kasvintuotannon palveluistamme. Se tehtiin yli 7 000 tilalle. Viljelysuunnitelmien määrä kattoi lähes puolet Suomen peltoalasta eli miljoona hehtaaria. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa hyödynsimme Minun Maatilani -ohjelmistojen Wisun Smart Farming -osion mahdollisuuksia muun muassa peltolohkojen biomassan arvioimiseksi ja lannoituksen tarkentamiseksi. Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskennan työkalu, KasviKat€, valmistui osaksi Minun Maatilani -kokonaisuutta.
 
Jatkoimme kasvintuotannon palveluiden kehittämistyötä ratkaisupalvelujen suuntaan. Lanseerasimme asiakkaille Viljelyn kehittämisohjelman, jossa kehitetään tilaa kokonaisvaltaisesti ja parannetaan kilpailukykyä. Ohjelma korostaa viljelyyn asetettuja tavoitteita, jotka perustuvat asiantuntijan ja viljelijän käymään tavoitekeskusteluun ja aiempien vuosien tuloksiin.
 
Tarjosimme asiakkaille Neuvo-palveluina kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, kasvinsuojelun, maan rakenteen ja ilmaston näkökulmista sekä luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Neuvo-palveluita teimme vuoden aikana noin 6 500 tilalle. 
 
Asiantuntijoidemme valmennuksissa painotettiin viljelykiertojen monipuolistamisen mahdollisuuksia, ilmastokysymyksiä ja maaperän hiili- sekä kierrätysravinneosaamista. Asiantuntijoiden osaamista ja tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten avulla.
 

Näkyvyyttä kasvutilannekatsauksilla

 
Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. Tämän lisäksi toteutettiin Kasvukausi live-lähetyksiä Facebookissa ja Instagramissa kasvukauden ajankohtaisista teemoista eri puolilta Suomea sekä. Olimme mukana myös KoneAgria-näyttelyssä Tampereella 14.-16.10.2021. 
 
Julkaisimme Peltokasvien kasvinsuojelu ja Uudistuva kasvintuotanto -kirjat. Uudistuva kasvintuotanto -kirjassa kuvattiin, miten kasvintuotanto kehittyy – ei vain uusien teknologioiden ja viljelykasvien myötä, vaan koko toimintaympäristön muutosten ja kuluttajien vaateiden ja tarpeiden vaikutuksesta. Kirjassa pohditaan, millaista uutta liiketoimintaa ja kannattavuuden parantamista se voi synnyttää maatilayrittäjille. Kirja julkistettiin KoneAgria-näyttelyssä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Julkaisuihin voi tutustua ProAgrian verkkokaupassa (klikkaa kuvaa).

Lammastalous

Olimme aktiivisesti mukana uuden ohjelmakauden valmistelussa eri työryhmissä ja lausunnoissa.
Tuotosseurantaan kuului 320 tilaa, joissa oli 32 617 lammasta sekä 10 vuohitilaa, joissa oli noin 3742 kuttua. Tuotosseurannan lisäksi palveluihimme kuuluivat lampaiden ja vuohen jalostuspalvelut, kuten jalostuseläinten rakennearvostelu ja valinta-arvostelut. Valtakunnalliset lampaiden tuotosseurantulokset ja vuohitilastot julkaistiin kesäkuussa. Lisätietoja: proagria.fi/lammas
 
Lampaiden ja vuohien kantakirja ja jalostusrekisteri ohjelmiston uudistusprojekti KaRe 2020 päättyi joulukuussa, jolloin uusi NettiKatras-ohjelmisto otettiin käyttöön. Sen toiminnallisuuksien kehittäminen jatkuu yhdessä tuottajien ja alan toimijoiden kanssa.
 
Lammastilojen toiminnan kehittämisessä käytettiin aktiivisesti Neuvo-palveluja sekä Lampurivalmennus-toimintamallia. Tavoitteenamme on kehittää tilojen tuotannon, peltoviljelyn ja talouden toimintoja.
 
Lammashavaintoja-kirja julkaistiin sidosryhmien tuella marraskuussa. Käytännönläheisessä oppaassa on laajasti katraan hallintaan liittyvää tietoa.
 
Käynnistimme Suomalainen villa hyötykäyttöön-hankkeen, jonka tavoitteena on saada lisää villaa jatkojalostukseen kehittämällä koko ketjun toimintaa. 
 
Asiantuntijat päivittivät osaamistaan lammasmittaajien koulutuspäivillä ja etäkoulutuksissa. Saimme tuotua ulkomaisten luennoitsijoiden osaamista hankkeiden kautta niin tuottajille kuin asiantuntijoille. Saimme myös selvityksiä ja tutkimuksia opinnäytetöiden ohjaamisen myötä.
 

Yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti

Tapasimme sidosryhmien kanssa vuoden aikana etänä. Olimme aktiivisesti mukana uuden ohjelmakauden valmistelussa eri työryhmissä ja lausunnoissa.
 
Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme olivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) geenivarat, Ruokavirasto, MTK, Suomen Lammasyhdistys SLY ry, Finnsheep ry, Föreningen Ålandfåret rf., Lammasosuuskunta, Keritsijät ry sekä alueelliset lammaskerhot. Pohjoismaiset lammastoimijat kokoontuivat etänä. Osallistuimme etänä myös kansainvälisiin konferensseihin.
 

Koulutukset ja tapahtumat

Valtakunnalliset lammaspäivät järjestettiin syksyllä Savonlinnassa. Päivien teemana oli tuotannon suunnittelu ja talous. Opintoretki tehtiin kolmelle alueen lammastilalle. NettiKatras-ohjelman käytöstä pidettiin useita etäkoulutuksia. Lammastiloille järjestettiin myös alueellisissa hankkeissa useita koulutuksia. Lampaiden ja vuohien luonnonmukaisentuotannon hyvät toimintatavat -opas päivitettiin. Sen voi ladata maksutta verkkokaupastamme.
 
Pässihuutokaupan tilalla pidettiin syyskuussa etänä. Huutokaupassa oli myytävänä 43 pässiä. ProAgrian ylläpitämä Lammasnetti on edelleen tärkeä myyntikanava jalostuslampaiden myyntiin ja ostamiseen.  
 
Tuotimme opetusvideoita karitsan alkukasvatuksesta ja punnitusmenetelmistä yhteistyössä Lammastalouden tuotannontekijät (LaTu) -hankkeen kanssa. 
 
Lammaspalveluidemme asiakkaat saivat valtakunnallisen lammasuutiskirjeen viidesti. Lisäksi lähetimme ajankohtaisia, alueellisia uutiskirjeitä. Tiedotimme lammaspalveluistamme myös Katras Kannattavaksi -Facebook-ryhmässä.
 
 

 

Luomutuotanto

Luomuneuvonnassa painottui luomutilojen kannattavuuden vahvistaminen.
Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala jatkoi kasvuaan. Se oli noin 329 200 hehtaaria, mikä on 14,5 % kokonaisalasta. Tilojen määrä oli lähemmäs 5 100 tilaa (11,4 %), mikä on noin 50 tilaa edellisvuotta vähemmän. Luomutilojen tilakoko kasvoikin huomattavasti edellisvuosia enemmän. Vuoden 2021 luomuviljasato 116 miljoonaa kiloa on 26 % pienempi kuin vuonna 2020. Määrä on noin 4 % Suomen koko viljantuotannosta. 
 
Luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 15 %. Luomumaidon tuotanto kasvaa maltillisesti ja oli vuonna 2021 yhteensä vajaa 81 miljoonaa litraa, mikä on n. 3,7 % maidon kokonaistuotannosta. Emolehmätilojen siirtyminen luomuun jatkui edelleen. Yleisintä luomueläintuotanto on lammastaloudessa. Kananmunista seitsemän prosenttia tuotettiin luomukanaloissa. 
 

Tuotannon ja talouden tehostaminen luomuneuvonnan keskiössä 

Luomuasiantuntijoiden LuomuKlinikoiden teemat painottuivat liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistämiseen ja valtakunnallisten palveluiden yhdenmukaistamiseen. Uuden CAP-ohjelman valmisteluvaihe toi epävarmuutta alan tulevaisuuden näkymiin ja sai monet viljelijät odottamaan uuden ohjelmakauden linjauksia. Luomuvalvontaan ilmoittautuikin mukaan vain 137 uutta tilaa, mikä on tuntuvasti edellisvuosia vähemmän. Pääpaino neuvonnassa olikin luomutilojen kannattavuuden vahvistamisessa, mihin pyritään kehittämällä kasvituotantoa ja hallitsemalla taloutta. 
 
Maan kasvukunto on luomutilojen kasvinviljelyn neuvonnan keskiössä. Maankasvukuntoa käsittelevä koulutusohjelma jatkui ja luomuasiantuntijoita osallistui koulutuksiin sekä erilaisten menetelmien kehittämiseen maan rakenteen arvoimiseksi ja sen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Erityisesti hiilensidontaa edistävät toimenpiteet olivat esillä koulutuksissa. 
 

Luomuasetuksen toimeenpanon valmistelu jatkui 

ProAgria Keskusten Liiton hallinnoimana ja Ruokaviraston rahoittama Tuottavaa luomua – luomusiementuotannon vahvistaminen -hanke jatkui.  Hankkeen tavoitteena on sertifioidun luomusiementuotannon tuplaaminen ja uuden luomuasetuksen luomusiementuotannolle tuomien vaatimusten käsittely. 
 
Luomusiementuotantoa käsittelevän webinaarisarjan kuudesta webinaarista pidettiin neljä kevään aikana.  Teemoina webinaareissa olivat viljan, palkoviljan sekä heinän siementuotanto. Webinaareissa paneuduttiin mm. puna-apilan siementuotantoon ja hukkakauran hallintaan. 
Alueellisissa luomusiementuotannon hankkeissa järjestettiin koronatilanteen sallimin rajoituksin pienryhmätilaisuuksia ja pellonreunustapahtumia. Syksyn aikana aloitettiin tietokorttien kirjoittaminen aiheista luomusiementuotannossa huomioitavat asiat, hukkakaura luomusiementuotannossa, viljojen ja palkoviljojen siementuotanto, heinän siementuotanto, nurmipalkokasvien siementuotanto ja aluskasvien käyttö luomusiementuotannossa.
 
ProAgria keskuksissa on vuoden aikana ollut menossa useita luomukasvintuotantoa kehittäviä hankkeita, joissa on toteutettu mm. lajike- ja lannoituskokeita. Niillä on ollut suuria vaikutuksia viljelijöiden lajikevalintoihin ja viljelytekniikkaan. Käytännönläheinen koetoiminta on myös kannustanut viljelijöitä soveltamaan tuloksia käytäntöön. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun, ProAgria Etelä-Suomen, Luonnonvarakeskuksen sekä Koulutuskeskus Salpauksen yhteishankkeessa ”Luomussa vara parempi” toteutettiin mm. viljojen lajike- ja lannoituskokeita, paneuduttiin rikkakasvien ja tuholaisten hallintaan sekä herneen, rehumaissin ja nurmen viljelytekniikkaan. 
 
Luomuasiantuntijamme osallistuivat Ruokaviraston työryhmiin, joissa valmisteltiin luomukotieläin-, kasvin- ja kasvihuonetuotannon uusia tuotantoehtoja (pl. mehiläiset). Luomuasiantuntijamme päivittivät luomun hyvien toimintatapojen oppaat vastaamaan uusia tuotantoehtoja (luomurehuviljan ja valkuaiskasvien, luomusian, luomunaudanlihan, luomumaidon, luomulampaiden ja vuohien tuotanto). He osallistuivat vahvasti myös Luomuliiton luomupäivien järjestelyihin.  Luomuosaamisvastaavat osallistuivat aktiivisesti Suomen CAP-esityksen valmistelun aikaisiin MMM:n järjestämiin tilaisuuksiin ottaen kantaa esityksen sisältöön ja valmistelivat lausunnon Suomen CAP-esityksestä. 
 
Vuoden aikana jatkettiin valtakunnallisten luomu-uutiskirjeiden tuottamista luomuasiakkaillemme. Uutiskirjeitä ilmestyi vuoden aikana kuusi, ja ne olivat luetuimpien uutiskirjeiden joukossa. Lisäksi luomuasiantuntijat kirjoittivat ahkerasti artikkeleita ammattilehtiin. 
 

Lähes puolet luomutiloista käytti palveluja 

Luonnonmukaiseen tuotantoon liittyviä asiantuntijapalveluitamme ostettiin yli 2,8 miljoonalla eurolla. Luomutiloista noin 43 % käytti vuoden aikana ProAgrian asiantuntijapalveluita. Kysytyimpiä palveluja olivat Neuvo-palvelut, kotieläin- ja kasvintuotannon palvelut sekä tilipalvelut.
 
Luomutilojen aiempaa suurempi kiinnostus johtamiseen, talouteen ja tilan kehittämiseen näkyi Neuvo kilpailukyky -palvelun kysynnän huomattavana kasvamisena. Luomuun siirtymistä suunnittelevat tilat ostivat edellisvuotta vähemmän luomuasiantuntija- ja Neuvo -palveluja. Luomutilojen ja luomuun siirtymistä suunnittelevien tilojen osuus ProAgrian palvelumyynnistä oli 12,5 prosenttia.

 

Kustannustoiminta

Julkaisemme edelläkävijä-ammattikirjoja myös digitaalisesti.
Julkaisimme vuoden aikana kolme uutta kirjaa, joista kaksi myös e-kirjoina. Maatalouskalenterin lisäksi painettiin Ajopäiväkirja-vihko ja toteutettiin kalenterin tieto-osuus sähköisenä versiona. Loppuvuodesta päivitettiin viisi luonnonmukaisen tuotannon opasta ja myös ensimmäinen äänikirjamme julkaistiin kuunneltavaksi.
 
Peltokasvien kasvinsuojelu 2021
auttaa oikean kasvinviljelymenetelmän valinnassa. Siinä esitetään viljelykasveittain rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan markkinoilla olevat uusimmat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Vuoden 2021 kirja tuo uutena tietoa siitä, miten myös pölyttäjät tulee huomioida kasvinsuojelussa. Kirja toteutettiin painettuna ja e-kirjana. 
 
 
 
Uudistuva kasvintuotanto käsittelee kasvintuotannon tulevaisuutta tiiviinä kokonaisuutena. Tieto tuottamaan sarjan 147:n kirja julkaistiin KoneAgriassa syksyllä 2021. Kirja sisältää osiot: tulevaisuuden kasvintuotannon suunta, uudet viljelykasvit ja
tuotantomahdollisuudet, viljelymenetelmien uudistaminen ja viljelyn monipuolistaminen, sekaviljely viljelyn monipuolistajana, teknologian tuomat mahdollisuudet ja uuden liiketoiminnan rakentaminen. Päätoimittajina toimivat erikoistutkija Marjo Keskitalo Lukesta ja johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Kirja toteutettiin painettuna ja e-kirjana. 
 
 
Syksyllä valmistui käytännönläheinen opas lampaankasvattajille, Lammashavaintoja. Se on käännös englanninkielisestä teoksesta Sheep Signals. Sisällössä on otettu huomioon tietojen soveltuvuus Suomessa. Kirjan avulla voi opetella havainnoimaan yksittäisten lampaiden ja lammaslauman käyttäytymistä, asentoja ja fyysisiä ominaisuuksia. Tieto on helposti saatavilla ja sovellettavissa heti. Kirja sai erinomaisen vastaanoton lampureilta ja lammasasiantuntijoilta. 
 
 

Maatalouskalenterin suosio jatkuu

Digitalisaatio ei ole horjuttanut Maatalouskalenterin suosiota. Se on säilyttänyt paikkansa ammattikalenterien kärkijoukossa, ja kalenterin käyttäjät arvostavat siinä selkeää kalenteria, muistikirjaominaisuutta ja laajaa tietopankkia samoissa kansissa. Tieto-osuus on saatavilla myös erikseen 125 sivuisena e-kirjana verkkokaupastamme. Kalenterin muistilappujen sisältö julkaistiin jo toista vuotta Bisnes+:ssa
 
Vihkomuotoinen Maatilayrityksen ajopäiväkirja on tarkoitettu yksityisauton maa- ja metsätalouteen sekä muuhun yritystoimintaan liittyvien ajojen kirjaamiseen. Vihko on työvälinen maatilayrittäjän ajojen kirjaamiseen perinteisessä painetussa muodossa ja vakiinnuttanut asemansa sähköisten versioiden rinnalle. 
 

Sukellus äänikirjojen maailmaan

 
Syksyllä valmistui ensimmäinen äänikirja. Se tehtiin suositun Ilmastoviisas maatilayritys -julkaisun pohjalta.  Äänikirjan kesto on 4 tuntia 11 min. Lukijoina ovat Leo Niemi ja Nelli Saarikoski. Ilmastoviisas maatilayritys -äänikirjaa voi kuunnella äänikirjapalvelu Supla.fi:n kautta. 
 

Luonnonmukaisen tuotannon oppaat päivitettiin

 
Kaikki viisi luonnonmukaisen tuotannon hyvät toimintatavat -opasta päivitettiin uusimmalla ja ajankohtaisella tiedolla. Oppaiden tavoitteena on kuvata hyvien toimintatapojen mukaiset tuotantomenetelmät ja -mallit, helpottaa luomuun siirtymistä ja tukea luomuraaka-aineiden saatavuutta. Rahoituksesta vastasi maa- ja metsätalousministeriö. Oppaat ovat saatavana verkkojulkaisuina: proagria.fi/luomu ja proagriaverkkokauppa.fi > maksuttomat julkaisut.
 

Kustannustoimintaa ja graafista suunnittelua

Kustantamamme kirjat ja kalenteri ovat myynnissä sekä sisäisessä että kaikille avoimessa verkkokaupassamme. Vuoden suosituin tuote verkkokaupan valikoimassa oli Maatalouskalenteri 2021 ja kirjoista Peltokasvien kasvinsuojelu 2021. Yhteistyö Terramedian kanssa jatkui ja mahdollisti uusien kirjojen sekä kalenterin toimituksen Käytännön Maamies -lehden lukijoille kestotilaajaetuina.
 
Olemme Suomen Kustannusyhdistyksen jäsen ja teemme yhteistyötä alan kansainvälisten kustantamoiden kanssa. Esimerkkinä hollantilainen Roodbont-kustantamo ja edellä esitelty Lammashavainnot-kirja. Kustannustoiminnan ohessa myymme graafisen suunnittelun ja toteutuksen palveluja. Vuosikertomusvuonna kustannustoiminta ja myytävät palvelut työllisti kolme henkilöä.  

 

Hanketoiminta

Katsomme hankkeissa tulevaisuuteen ja luomme uutta.
Hankkeet ja kehittämistoiminta on olennainen osa toimintaamme, jota ohjaa yhteinen strategiamme sekä sen pohjalta laadittu hankestrategia. Hanketoiminnan rooli liiketoimintamme uudistamisessa ja yhteistyön syventämisessä elintarvikeketjun toimijoiden kanssa kasvaa jatkuvasti. 
 
Pandemian jatkumisesta huolimatta vuosi oli merkittävä. Etätyöskentelymalli vakiinnutti paikkansa myös hankkeissa. Ulkomaan ja kotimaan opintomatkoja sekä yrittäjät fyysisesti yhteen kokoavia pienryhmiä jouduttiin muuttamaan etänä toteuttaviin webinaareihin, seminaareihin ja pienryhmiin. Hankkeissa tuettiinkin digitaalisten taitojen kehittymistä.
 
Koska koronatilanne vaikeutti suunnitelmien toteuttamista, moni päättymässä ollut hanke sai jatkoaikaa tavoitteidensa saavuttamisen varmistamiseksi. 
 

Ratkaisuja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa

 
Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta pystyimme innovoimaan, testaamaan ja löytämään ratkaisuja vahvassa yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Ratkaisuja syntyi mm. talouden ja tuotannon vahvempaan suunnitteluun, seurantaan ja johtamiseen sekä henkilöstön ja työarjen johtamiseen. Rakensimme myös erilaisia digitaalisia ratkaisuja helpottamaan yrityksen toiminnan suunnittelua, seurantaa ja johtamista.  
 
ProAgrian hanketoiminnan volyymi oli noin 6 miljoonaa euroa (2021). ProAgria oli toimijana noin 200 hankkeessa. Rahallisesti hanketoimintamme painottui strategisiin teemoihimme:
 
  • maatalouden ympäristövaikutusten tunteminen sekä keinot niihin vaikuttamiseen
  • maatilayrityksen strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja liiketoiminnan johtaminen
  • vastuullinen ruokaketju pellolta pöytään 
  • digitaalisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen maatilan arjen helpottamiseksi ja tehostamiseksi 

Kasvua kansainvälisessä yhteistyössä

Kansainvälinen toimintamme on kasvussa. Saavutamme yhä arvostetumman aseman kansainvälisenä hankekumppanina. Olemme mukana yli kymmenessä hankekonsortiossa, joista noin puolet keskittyy digitalisaation ja tiedolla johtamisen kysymyksiin. 
 

Kuvassa: Digitalisaatio maatilan arjessa -hankkeen päätöstapahtuma älymaataloudesta keräsi 30.11.2021 yli 350 osallistujaa virtuaaliselle tapahtuma-alustalle. Kuvassa tilaisuuden alussa puhunut Henkka Hyppönen (vas.) sekä tilaisuuden juontaja Elina Valkeinen ProAgria Etelä-Suomesta.

 

 

 

 

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

Energiatehokkuus on edelleen tehokkain tapa välttyä suurilta kustannusrakenteen muutoksilta.
Energianeuvontaan kytkeytyi entistä tiiviimmin tilan koko panostalous, energiapotentiaali sekä joustomahdollisuus energialähteiden käytössä. Biokaasun tuotanto tilakohtaisissa laitoksissa tuotti kustannussäästöjä lannoitteissa, ostosähkössä ja myös lämmössä.
 
Aurinkosähkön tuotanto yleistyi entisestään ja sähkön hinnan noususta huolimatta pääpaino oli tuotetun sähkön omakäytön maksimoimisessa, missä energiavarastoilla on kasvava merkitys. 
 
Maatilan energiasuunnitelmia tehtiin Neuvo-palveluna. Suunnitelma kartoittaa koko tilan energiatehokkuutta ja joustomahdollisuuksia.  Esimerkiksi aurinkosähkövoimalan mitoittamisessa kannattaa huomioida tilojen lämmitystarpeet erityisesti käyttöveden osalta. Lämmitys- ja viljansäilöntäratkaisut ja vaihtoehdot kannatta arvioida viljelijälle edullisella energialaskelmalla ja ajoneuvopolttoaineidenkin kulutuksessa voi saavuttaa säästöjä jo toiminnallisilla muutoksilla.
 

Uusiutuvan energia ratkaisuja

 
Energiatehokkuus on edelleen tehokkain tapa välttyä suurilta kustannusrakenteen muutoksilta muuttuvassa energiamarkkinassa.  Maatilan energiasuunnitelmaa voi hyödyntää niin tilakokonaisuuden kehittämistyökaluna kuin yksittäiseen investointitukihakemukseen vaadittavana laskelmana.
 
Kartoitimme tiloilla Neuvo-palveluna myös biokaasun tuotantopotentiaaleja ja investoinnin kannattavuusedellytyksiä sekä muita uusiutuvan energian ratkaisuja mm. lämmityksessä ja viljan säilönnässä. Energia-asiantuntijat ovat mukana uusiutuvan energian tuotannon kehittämishankkeissa tuomassa aktiivisesti esille esimerkiksi biokaasuprosessissa syntyviä ravinnehyötyjä, joita muodostuu typen olomuodon muutoksista ja prosessiin saatavien biomassojen ravinteista. 
 
Etelä-Savossa ProAgria palvelee myös kuluttajien ja kuntien energianeuvonnassa Energiaviraston rahoittamana. 
 
Energia-asiantuntijamme kokoontuvat kuukausittain yhteiseen etäpalaveriin ajankohtaisista asioista.
 

 

Talouden tunnusluvut

Tutustu vuoden 2021 tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2021

1.1.-31.12.2020

1000 euroa

 

 

Tuotot

 

 

Valtion määräraha

614

310

Hanketoiminta

500

370

Palvelumaksut

3430

2982

Muut toiminnan tuotot

22

25

Tuotot yhteensä

4341

3711

Kulut

 

 

Henkilöstökulut

-2146

-1914

Muut kulut

-6803

-5568

Kulut yhteensä

-5013

-4037

Varainhankinta

71

71

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

476

166

Tilinpäätössiirrot, verot

-

-

Tilikauden ylijäämä

-107

-111

Tase

31.12.2021

31.12.2020

1000 euroa

 

 

VASTAAVAA

 

 

Pysyvät vastaavat

-

-

Aineettomat hyödykkeet

707

709

Aineelliset hyödykkeet

0

0

Sijoitukset

1827

1625

Pysyvät vastaavat yhteensä

2534

2334

Vaihtuvat vastaavat

 

 

Vaihto-omaisuus

26

30

Pitkäaikaiset saamiset

-

-

Lyhytaikaiset saamiset

713

743

Rahoitusarvopaperit

1632

1815

Rahat ja pankkisaamiset

81

107

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

2452

2695

VASTAAVAA YHTEENSÄ

4986

5030

 

 

 

VASTATTAVAA

 

 

Oma pääoma

 

 

Rahastot

1696

1696

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä

1993

2083

Tilikauden yli-/alijäämä

-127

-90

Oma pääoma yhteensä

3562

3689

Vieras pääoma

 

 

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

1424

1340

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

4986

5030

 

 

ProAgria Keskusten Liitto yhteystiedot

Tarkistettavaa tai kysyttävää? Tässä on hallituksemme ja henkilöstömme yhteystiedot.

ProAgria Keskusten Liiton hallitus 2021 

 
Alikärri Olli
olli.alikarri@koskitl.fi, 044 514 0797, Sorvastontie 225, 31500 Koski TL
 
Eskelinen Juha
juha.eskelinen@koti.luukku.com, 040 096 8502, Myllyniementie 53, 74270 Kauppilanmäki
 
Orjala Tapani
tapani@sapparinkonetyo.fi, 040 528 8405, Hakalahdenkatu 51 B, 67100 Kokkola
 
Keisala Merja
merja.keisala@nic.fi, 040 534 6710, Kitulanmäentie 43, 63640 Ritola
 
Luotola Pirjo
pirjo.luotola@gmail.com, 050 323 7937, Laihantie 89, 41270 Lannevesi  huhtikuu/2021 asti
 
Mäki-Neste Mervi
makineste@gmail.com, 050 356 9901, Mäkinesteentie 91, 63340 Alavus  huhtikuu/2021 alkaen
 
Nuolioja Vesa
vesa.nuolioja@proagria.fi, 040 540 4112, Kauppurienkatu 23, 90100 Oulu
 
Pahkasalo Heikki
heikki.pahkasalo@proagria.fi, 040 583 4890, Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli
 
Toivonen Ari
ari.toivonen@proagria.fi, 040 046 1701, Postikatu 10 A, 04410 Järvenpää
 
Harri Mäkivuokko, sihteeri
harri.makivuokko@proagria.fi, 040 508 1393, Urheilutie 6 D, PL 251, 01301 Vantaa
 

ProAgria Keskusten Liiton henkilöstö
(päivitetty 30.3.2022)

Sähköpostimme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@proagria.fi
Aalto Karoliina 045 108 8430
Aarnio Heidi 040 356 1693
Anttila Suvi 040 560 8551
 
Candolin Martina 040 722 7100
 
Dahlvik Mikael 041 730 9064
 
Enroth Ari 040 700 9131
 
Harlio Annika 050 350 4778
Hellberg Teija 043 827 3489
Hennola Inkeri 043 826 8556
Herala Minttu 044 998 1236
Huhtamäki Tuija 040 137 9371
 
Ikäläinen Tanja 044 430 9112
Ilvesluoto Leena 040 673 4636
 
Jaakkola Danuta 043 825 0104
Jokela Essi 040 356 2486
Jokimies Päivi 040 809 8635
Juhola Jussi 040 728 0999
Järvenpää Teija 044 420 9010
 
Kari Maarit 040 536 6411
Kiander Essi 044 420 9012
Kiljunen Jaana 050 398 2962
Koivisto Petri 043 826 6491
 
Lindén Sanna 044 431 4193
Lipiäinen Jari 0400 791 771
 
Mikkonen Krista 044 420 9003
Mäkivuokko Harri 040 508 1393
Mäkivuokko Hilla (ProAgria Tapahtumat Oy)
 
Nopanen Ari 0400 432 582
Näyskä Iina 043 827 3490
 
Peitsi Eila 040 356 1734
Peltonen Sari 050 341 4406
Pesonen Inga 044 420 9006
 
Röynä Antero 040 037 8888
 
Salminen Birgitta 040 356 2487
Salomaa Maria 044 420 9009
Savela Pertti 040 059 9948
Sipponen Antti 044 430 9206
Sohlo Juha 0400 585 506
 
Taulavuori Terhi 040 760 6262
 
Virfvell Kati 044 420 9005
 
 
 
Tulosta