Vuosikertomus 2025

Meistä lyhyesti

Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ja Vaalan kunnan alueella. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 112 toimihenkilöä (31.12.2025).
Kehitämme alueen maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Tukenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö oman alueen muiden toimijoiden kanssa.

Henkilöstömäärä 115
4089 palveltua asiakasta
Yrittäjä- ja henkilöjäseniä 1603
Yhdistysjäseniä 2213
Liikevaihto 7,5 milj.
Hankkeet 1,5 milj. 
Henkilöstön koulutuksen tuntimäärä 4554,9 h
 

Meille on tärkeää asiakkaiden saama asiakaskokemus ja lisäarvo monipuolisen osaamisemme ja asiantuntijatiimiemme toimesta sekä asiakastapaamisissa että etäpalveluissa. 

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa.
Visiomme on tarjota paras asiakaskokemus liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että haluamme olla 

-asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
-kestävästi kannattava ja vaikuttava
-aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
-suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö
-Tahdomme olla edelläkävijöitä
-Arvostamme vastuullisuutta
-Huolehdimme hyvinvoinnista
-Toimimme riippumattomasti
-Onnistumme yhdessä!

Strategia ja toiminta-ajatus

Strategia viitoittaa tietämme tulevaisuuteen. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.
Pystymme liittämään eri alojen osaamisen asiakkaidemme ympärille. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Palvelumme ovat yhtenäiset koko toiminta-alueellamme.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Meille on tärkeää asiakkaiden saama asiakaskokemus ja lisäarvo monipuolisen osaamisemme ja asiantuntijatiimiemme toimesta sekä asiakastapaamisissa että etäpalveluissa. 
Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.
Missiomme on auttaa asiakkaitamme luomaan puhtaan, elinvoimaisen ja tulevaisuuskestävän maaseudun.
Visiomme on turvata puhdas ruuantuotanto sekä ympäristö vastuullisesti ja kannattavaksi.
Asiakaslupauksessa lupaamme luotettavaa kumppanuutta, edelläkävijyyttä ja ratkaisuja.
 

Strategiamme linjaa strategiset kehitysohjelmamme 

1.    Innostavaa, rohkeaa, vaikuttavaa viestintää, jokaisessa kohtaamisessa
2.    Asiakkaan rinnalla – yhdessä uudistuen ja kehittyen, lisäarvoa ja hyötyä luoden
3.    Toimintatavat kunnossa jokaisella
4.    Kestävästi tuottava ProAgria Itä-Suomi
5.    Hyvinvointia ja urapolkuja, jokainen vahvistaa työpaikkamme kulttuuria

Arvomme:

Riippumattomuus – Olemme luotettava kumppani.
Vastuullisuus – Toimimme ympäristön, ruokaturvan, hyvinvoinnin ja maaseudun kulttuurin puolesta.
Edelläkävijyys – Kehitämme taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, jotka vievät kohti kestävää tulevaisuutta.
Huoltovarmuus – Turvaamme puhtaan ruuan tuotantoedellytyksiä kaikissa olosuhteissa.

Onnistumme yhdessä!
 

Toimitusjohtajan katsaus vuodelle 2025

Vuoden 2025 alusta otettiin käyttöön uusi organisaatiorakenne. Muutoksen tavoitteena oli paran-taa työn tasaista kuormaa henkilöstön kesken sekä parantaa oppimisen nopeutta ja kehittymistä. Jo ensimmäinen vuosi on osoittanut organisaatiorakenteen toimivuuden. Kun seurasimme kertyneitä ylityösaldotunteja henkilöstöllä, oli vuoden 2025 tuntimäärä kesäkuun lopulla 500 h pienempi samalla henkilöstömäärällä edellisvuoteen verrattuna. Jatkamme käytäntöjen kehittämistä niin työmäärän tasaisuuden kuin osaamisen kehittämisessä. Lisäksi budjetointi osaamisalueilta tii-meiltä jakautuen toi liiketoimintasuunnitelmatyöhön vahvaa osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuutta, jota hyvät raportoinnin työvälineemme tukevat. Jokainen voi nähdä oman työn vaikutuksen tiimin, osaamisalueen ja koko organisaation toteutumaan loogisesti.

Saimme vuoden aikana monia käytäntöjä vahvasti eteenpäin uuden toiminnanohjausjärjestelmämme käytössä sekä 2024 uudistuneessa MMM valtionavussa. Hyvät ohjeet ja yhteinen keskustelu osoittavat käytäntöjen olevan nyt hyvällä tasolla. Voimme keskittyä nyt näiden vahvistamiseen sekä toiminnanohjausjärjestelmämme hyötyjen ulosmittaamiseen asiakkaillemme mm. toimivana asiakastiimien yhteydenpitona. Hyvä toiminnanohjausjärjestelmä tuo tulevina vuosina lisähyötyjä toimintaamme oppiessamme uusia tapoja hyödyntää sitä asiakaspalvelumme kehittämisessä.

Erityisenä vuoden 2025 onnistumisena koko henkilöstöltä haluan tuoda esille 261 kokonaisvaltais-ta tarjousta, jotka teimme ja esittelimme asiakkaillemme ja jäsenillemme. Koko henkilöstö sitoutui yhteiseen tavoitteeseemme toisiaan tukien ja kaikki tekivät 3 tarjousta ja näin saimme myös viime vuonna palkita koko henkilöstöä rupeamasta marraskuun palkan maksun yhteydessä 150 € tulospalkkiolla.

Edustajistomme hyväksyi marraskuun kokouksessaan osana valtakunnallista strategiatyötä meille omana priorisoitinamme vuoteen 2030 tähtäävässä strategiassa viisi kehitysohjelmaa, joihin panostamme erityisesti:

1.     Innostavaa, rohkeaa, vaikuttavaa viestintää, jokaisessa kohtaamisessa
2.    Asiakkaan ja jäsenen rinnalla – yhdessä uudistuen ja kehittyen, lisäarvoa ja hyötyä luoden
3.    Toimintatavat kunnossa jokaisella
4.    Kestävästi tuottava ProAgria Itä-Suomi
5.    Hyvinvointia ja urapolkuja, jokainen vahvistaa työpaikkamme kulttuuria

ProAgria Itä-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2025 n. 7,47 milj. euroa. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 7 %. Valtion määrärahat toimintaan olivat varsinaisen toimin-nan tuotoista 11 %, hankeavustukset 17 % ja asiakaslaskutus 72 %. Hankeavustusten määrä kasvoi hankekauden alun jälkeen ja hanketoiminnan kannattavuus oli tavoitellulla tasolla ollen vain 1500 € alijäämäinen. Uusi Flat rate malli hankkeiden hallinnoissa tuo yhdessä osaavan hankehenkilös-tön kanssa hankkeiden johtamiseen taloudellista tasapainoa. ProAgria Itä-Suomen tilikauden 2025 tulos oli 39 306 euroa ylijäämäinen. 

Toimitusjohtaja
Katri Kostamo

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Sääntöpohjainen maailmanjärjestys murroksessa

Viimeaikaiset myllerrykset eri puolilla maailmaa ovat haastaneet sääntöpohjaista kansainvälistä maailmanjärjestystä. Presidentti Sauli Niinistön YK:n yleiskokouksen 69. New Yorkissa 24. syyskuuta 2014 pitämä puhe tätä jo osasi ennakoida.  Lyhyt ote Presidentti Sauli Niinistön puheesta; ” Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja turvallisuuden edellytys sekä ihmisoikeuksien kehityksen tae. Jos lakkaamme puolustamasta tätä järjestelmää, lakkaa sekin puolustamasta meitä. Olisi suunnaton ja kauaskantoinen virhe päästää sääntöihin perustuva maailmanjärjestys luisumaan kohti kaaosta ja viidakon lakia”. On todettava että; tämän suunnattoman ja kauaskantoisen ”virheen” maailmassa me nyt elämme vuonna 2026, reilu yksitoista vuotta Presidentti Niinistön varoittavan puheen jälkeen. 

Kotimainen ruoka ja sen saatavuus arvostetaan kansalaisten keskuudessa korkealle. Ruoan tuotannon vastuullisuus on Suomessa todistetusti hyvällä tasolla. Kauppojen jauhelihahyllyt ovat reilun vuoden aikana olleet ajoittain tyhjinä ja talven aikana on ollut välillä pulaa myös kananmunista - tämä hämmentää kuluttajia.  Oikeutettua on todeta, että kotimainen ruokaketju ei kaikilta osin toimi niin kuin pitäisi. Toivotaan että tasapaino tuotannon ja kulutuksen suhteen löytyisi ja tämä näkyisi parempina tuottajahintoina ja tätä kautta varmistaisi kuluttajille kotimaisten elintarvikkeiden saatavuuden kaikkina aikoina. Parhaillaan lausuntokierroksilla olevan elintarvikemarkkinalain uudistuksella halutaan turvata reilut pelisäännöt alan toimijoiden sopimuksissa ja estää vahvan markkinavallan väärinkäyttö. Suomalainen ruoka-ala on koko yhteiskunnan kannalta kriittinen toimiala. Tärkeä osa itsenäisen valtion huoltovarmuutta ja varautumista, tätä tuskin tarvitsee näinä aikoina erikseen todistaa. 
Tätä kirjoittaessa USA: n ja Israelin sota Irania vastaan jatkuu yli kolmatta viikkoa ja se tuo paljon epävakautta maailman talouteen. Polttoaineiden ja lannoitteiden kallistuminen vaikuttaa laajasti maatalouden tuotantopanosten hintoihin, nähtäväksi jää miten epävakaus vaikuttaa pidemmällä aikaa? Suomen kovasti odotettu ja jo orastaneeseen talouskasvuun viime aikojen ennusteet eivät valitettavasti lupaa hyvää.
Spv-kauppojen lisääntyminen oli yksi vuoden 2025 ilonaiheista. Myös investointien piristymisestä tiloilla oli positiivisia merkkejä pitkästä aikaa. Ala tarvitsee uusia yrittäjiä ja investointeja, toivotaan että positiivinen vire tällä saralla jatkuu myös tulevina vuosina. Maatalouden rakennemuutos etenee vauhdilla ja tämä haastaa myös asiantuntijaorganisaatiota pysymään kehityksessä mukana. Asiantuntijuuden osaamisvaade tiloilla kasvaa ja tätä kautta myös erikoistumisen tarve lisääntyy. Moniammatillisilla asiakastiimeillä luodaan asiakkaiden ympärille asiantuntijoiden tukiverkosto, jonka avulla päästään paremmin vastaamaan asiakkaiden asettamiin tavoitteisiin asiantuntijatyössä.
On tärkeää että myös asiantuntijaorganisaatio elää tilojen ja ympäröivän maailman kehityksessä mukana. Myös meille tärkeät sidosryhmät haastavat meitä yhdenmukaisiin palveluihin. Me haluamme olla vastuullinen työantaja, jonka riittävän ”leveät hartiat” pystyy tarjoamaan työntekijöilleen houkuttelevan työyhteisön, jossa on mahdollisuus edetä työurallaan.

Osana tulevaisuuteen valmistautumista on vuoden 2025 aikana päätetty yhdessä ProAgria Etelä-Savon ja Keski-Suomen kanssa muodostaa vahva aluekeskus ProAgria Järvi-Suomi. ProAgria Järvi-Suomi tarjoaa asiantuntijapalveluja tasapuolisesti; Kainuun, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Ensimmäiset hallinnolliset päätökset yhdistymisestä on tehty loppuvuoden 2025 aikana ja toisten sääntömääräisten päätösten aika on huhti-toukokuussa 2026. Yhdistyvien keskuksen hallitukset ovat päättäneet kutsua ProAgia Jävi-Suomen toimitusjohtajaksi Katri Kostamon ja varatoimitusjohtajaksi Heikki Pahkasalon. Johtotyhmän jäsenet valitaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Näiden päätösten myötä operatiivinen yhteistyö alkaa vuoden 2027 alusta. Uuden hallinnon; edustajiston ja hallituksen vaalit järjestetään vuoden 2027 syksyllä. Hallinnollisesti ProAgria Järvi-Suomi aloittaa toimintansa vuoden 2028 alusta.
Yhteisenä tavoitteena on rakentaa menestyvä ProAgria Järvi-Suomi!

ProAgria Itä-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2025 7.47milj.euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 7 %. Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä oli -73 777 euroa pakkaselle ja tämä haastaa meitä tulevaisuudessa. Hyvin onnistunut varainhankinta ja vakaat sijoitustuotot mahdollistivat tilikauden positiivisen tuloksen. Tilikauden 2025 tulos on 39 306,57  euroa ylijäämäinen.  Saavutettu positiivinen tulos vahvistaa tasettamme tulevien vuosien varalle ja antaa mahdollisuuden kehittää palvelujamme ja vastata asiakkaidemme asiantuntijatyön kasvaviin haasteisiin myös jatkossa
Lämmin Kiitos kuluneesta vuodesta 2025 ProAgria Itä-Suomen asiakkaille, hallinnolle, johtoryhmälle ja henkilöstölle yhteisesti.

hallituksen pj. Juha Eskelinen, Vieremä

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Jäsenistön määrä

Yhdistyksen jäseninä ovat kuntatason maaseutuseurat tai vastaavat 18 kappaletta sekä kunnan alueella tai kylätasolla toimivat vastaavat yhdistykset 57 kappaletta. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä ja jäseniä niissä on yhteensä 2157. Lisäksi ProAgria Itä-Suomella on yrittäjäjäseninä maatiloja ja maaseutuyrityksiä, sekä näiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä yhteensä 1652 henkilöä. Kannattaja- ja yhteisöjäseniä on 8 ja kunniajäseniä 3. Kaiken kaikkiaan jäseniä oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 3820. Yhdistyksen jäsenyys on avoin kaikille yhdistyksen toiminnan tarkoituksen ja säännöt hyväksyville.

Asiantuntijatyön vaikuttavuus

Asiantuntijatyön vaikuttavuus Itä-Suomessa

Olemme panostaneet tiimimäiseen toimintaan sekä asiakasvastaavana toimimiseen ProAgria Itä-Suomessa useiden vuosien ajan. Erityisesti maitosektorin asiakkaiden kanssa niiden tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa. Saimme tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Itä-Suomessa on vahvasti toimintaansa kehittävä maitoasiakasryhmä, joiden aiempiin vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja oli vuonna 2025 yhteensä 252 kpl. Vuodesta 2021 näiden maitoyritysten keskilehmäluku on noussut vuoteen 2025 mennessä 82:stä 96:een.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. ProAgrian moniammatillisen tiimin työllä voitiin tukea tätä, ja sen vaikuttavuus nähdään asiakkaalle muodostuvana konkreettisena hyötynä. Tämän asiakasryhmän asiakashyöty on keskimäärin n. 5 700 € / tila /vuosi lisätuottoina ja vastaavasti 20 000 €/tila /vuosi säästöinä. Vertailuryhmänä tässä oli kaikki Suomen yli 50 lehmän tuotosseurantakarjat.

Tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 96 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 25 700 €. Tämä tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 7 €/h enemmän palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 6 500 €/tila.
 

Vuonna 2025 maatilayrityksille toteutettiin 57 investointisuunnitelmaa, joihin haettiin maatalouden investointitukea. Näihin investoihin haettiin yhteensä 5,5 M€ investointiavustusta ja 25 kohteelle tämän lisäksi myös 6,2 M€ korkotukilainaa. 
Tuettuja sukupolvenvaihdoksia suunniteltiin yhteensä 33 kappaletta vuonna 2025. Näihin avustusta haettiin 1,36 M€ ja 3,42 M€ korkotukilainaa sukupolvenvaihdoksen yhteyteen. 

Toimimme kansainvälisesti

Päivi Turunen osallistui ja oli järjestämässä Marjava- kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin hankkeessa syyskuussa 2025 pensasmarja-aiheisen opintomatkan Pohjois-Suomeen ja Pohjois-Ruotsiin. Matkalla nähtiin monipuolisesti eri marjalajeja, sadonkorjuuta ja koneistusta. Reissun aikana oli myös hyvää aikaa vaihtaa kesän viljelykokemuksia ja verkostoitua. Matkaraportti on luettavissa täältä.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Osaamista kehitetään ajan hermolla ja tulevaa ennakoiden koulutuksilla, valmennuksilla, leanin kokeilukulttuurin mukaisilla kokeiluilla ja vertaisoppimisena käytännössä. Koulutusta ja valmennusta toteutetaan sekä osaamisvastaaviemme voimin että ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena.

Ammatilliseen osaamisen kehittämiseen käytettiin v. 2025 yhteensä 4555 tuntia 3 % työajasta, joka yhdessä perehtymisen tunnit 2172 h vastaa tavoitetasoa. Parityöskentelynä tehty oppiminen osana asiakastyötä ei kerry näihin tunteihin. Parityöskentelystä on kehittynyt osa työarjessa oppimista, jonka koetaan vastaavan parhaalla tavalla asiakastyössä osaamisvaateeseen. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 771 tuntia. Koulutukset ja palaverit toteutettiin sekä verkossa että livenä osallistuen. Etenkin käytännön harjoittelua toteutettiin läsnä ollen mm. yhdessä oppien, pelloilla ja navetoissa. Vertaisoppimisen merkitys on kasvanut, koska se koetaan usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijuutta työn äärellä oppien. 

Kehitys- ja tavoitekeskustelut käytiin sekä ryhminä sekä yksilökeskusteluina, huolimatta johtoryhmän resurssivajeesta. Henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia päivitettiin vastaamaan liiketoimintasuunnitelman tavoitteita. ProAgrioiden valtakunnallinen urapolku työkalu on käytössä konkretisoimassa omaa toiveiden urapolkua. Osana urapolkua on viestitty urapolkujen eri tasojen palkkahaarukoista, joka vastaa myös palkka-avoimuusdirektiivin vaateisiin. 

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehitti työsuojelutoimikunta. Työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti toteutettiin henkilöstön työhyvinvointiin toimenpiteitä, mm. omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin on käytössä ePassi, erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Sairaskuluvakuutus lisättiin henkilöstöetuihin vuoden 2024 alusta. Osallistuimme koko organisaationa Kuopion kaupungin Mieliteko hankkeeseen. Hankkeessa kaikki tiimit ovat osallistuneet muutosvalmennukseen tiimin valitsemilla teemoilla oman mielen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Loppuvuodesta käynnistyi osana Mieliteko -hanketta lähettilästoiminta, jossa työsuojelutoimikunta ja johtoryhmä yhdessä kehittävät käytäntöjä tavoitteena saada pysyviä muutoksia yhteiseen keskusteluun, jotta kehittämisen tavat juurtuvat osaksi normaalia toimintaamme. 

Kokonaisvahvuutemme vuonna 2025 oli 114 henkilöä, jotka tekivät yhteensä 101 henkilötyövuotta. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 3,2 % kokonaistyöajasta.

ProAgria Itä-Suomen kehitys saa kiitosta

ProAgria Itä-Suomen toiminta on kehittynyt myönteisesti viime vuosina, ja erityisesti asiantuntijuuden laajuus sekä asiantuntijatiimien tuoma lisäarvo ovat saaneet kiitosta. Asiakkaat arvostavat palveluiden joustavuutta, reagointikykyä sekä asiantuntijoiden läheisyyttä ja luotettavuutta. Vuoden 2025 aikana panostimme erityisesti asiakastiimitoimintaan sekä asiakasvastaavan roolin kirkastamiseen. Vuoden aikana tehtiinkin 261 asiakkaalle tarjous kokonaisvaltaisesta asiakkaan palvelusta tiiminä tai työparina. Tarjouksista 80 % sai asiakkaan hyväksynnän, mikä on erinomainen tulos ja kertoo palveluidemme tuottamasta lisäarvosta asiakkaille, jolloin asiakkaat kokevat saavansa aitoa hyötyä.

Henkilöstön näkökulmasta muutos on tuonut mukanaan paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja asiakastyön vahvistamiseen. Myös hallinnon ja johtamisen kehittäminen on edistynyt, ja koulutukset ovat tukeneet työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.

ProAgria Itä-Suomi nähdään tärkeänä kumppanina maatalousyrittäjille, erityisesti tuotannon ja talouden asiantuntijana sekä investointien tukijana. Järjestön rooli tulevaisuudessa on entistäkin merkittävämpi, ja kehittämistyö jatkuu aktiivisesti yhteistyön, tiedonkulun ja asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Asiakaspalautteessa korostuu ennen kaikkea se, että ProAgria Itä-Suomen vahvuus on sen asiantunteva ja luotettava henkilökunta.

Vuoden proagrialaiset

Haemme vuosittain keskuudestamme henkilöä / henkilöitä, joka toimintatavallaan ovat tehnyt arvokasta työtä koko työyhteisömme eteen.

Valittava henkilö on mielestämme

• positiivinen
• yhteistyökykyinen
• innostava
• työkavereita kannustava ja motivoiva henkilö
• hän omistaa uudistavan ja kehittävä työotteen

ProAgria Itä-Suomen Vuoden 2025 proagrialaisiksi valittiin kaksi asiantuntijaa.
Kotieläinasiantuntija Venla Niskanen Iisalmesta ja talousasiantuntija Jenni Eskelinen Ylämyllyn toimipisteestä.

Palvelumme

Johtaminen ja talous

Johtaminen - Moniammatillinen tiimi mukana maatilakokonaisuuden johtamisessa

Yrityksen strategia, tuotanto, talous ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla tasapainossa jokaisessa maatalousyrityksessä. On tunnistettava menestystekijät ja pullonkaulat toimintaympäristöstä ja yrityksen sisäisistä prosesseista. Nämä muuttujat on osattava laittaa tärkeysjärjestykseen, jotta voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet työn sujuvoittamiseksi tai tuotannon tehostamiseksi. Hallitusta kokonaisuudesta syntyy taloudellista tulosta.

Talouden ja tuotannon osaaminen sekä yrityksen strateginen johtaminen ovat menestymisen kulmakiviä. Tasapainoisessa, hyvin johdetussa maatilayrityksessä, tavoitteet on määritelty selkeästi ja prosessit sujuvia. Vision pohjalta asetetut välitavoitteet ohjaavat päätöksenteossa. Sen seurauksena työntekijät ja yrittäjät ovat hyvinvoivia, jaksavia ja motivoituneita ja yritys tekee voittoa. Näissä kaikissa asiakkaan tukena on ProAgrian eri toimialojen ammattilaisista koostuva moniammatillinen tiimi. Tiimin kanssa on antoisa seurata tavoitteiden täyttymistä ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä ennakoidusti.

Vuonna 2024 olemme olleet mukana useissa prosesseissa, joissa on parannettu maatilayritysten menestystä tuotannon prosessien kehittämisen ja johtamiskäytäntöjen tehostamisen kautta. Tällaisissa pitkän tähtäimen kehittämishankkeissa hyödynnetään useiden asiantuntijoiden osaamista tuotannon, talouden, johtamisen ja strategisen suunnittelun osa-alueilta. Moniammatillisen tiimin ja asiakkaan kanssa käydyn keskustelun avulla tarkastellaan asioita eri näkökulmista ja kehitetään maatalousyritystä kokonaisuutena. Seuraamme erityisesti näitä pidempiä prosesseja asiakaspalautteiden kautta. Vuoden 2024 aikana käynnistynyt ja edelleen toimiva OSKARI-hanke on tarjonnut webinaarien muodossa keinoja yhdistää verkostot erityisesti tuotannon ja johtamisen aihealueilla. 

Joakim Pitkälä ja Emmi Parkkinen

Talousasiantuntijapalvelut ja Tilitoimisto

ProAgria Itä-Suomessa MVL- ja EVL- veroasiakkaiden määrä pysyi lukumääräisesti hyvin edellisvuotta vastaavalla tasolla. Vuoden lopussa asiakkaita oli 1284 kpl. Perheviljelmä- ja osakeyhtiömaatilojen palveluihin pyrimme asiakkaiden havaittujen tarpeiden mukaisesti nivomaan yhteen entistä saumattomammin taloushallinnon ja liikkeenjohdollisen analyysin ja keskustelut toiminnan suunnasta, unohtamatta sähköisen taloushallinnon kasvavaa kysyntää. ProAgria Itä-Suomella on tarjota sähköiset toimintamallit kaikille maatiloille ja osallistumme aktiivisesti keskusteluun käytössämme olevien ohjelmistojen kehityksessä. ProAgria Itä-Suomen tilipalvelut rakentavat toimenkuvan kokonaan tai osuudella yhteensä 35 asiantuntijalle ja tavoitteena on tarjota asiantunteva taloushallinto sekä palkanlaskenta erityisesti pääkohderyhmällemme maatiloille ja maataloutta harjoittaville yhtiöille.

Investointien ja sukupolvenvaihdosten suunnittelu sekä muut talouden suunnitteluun ja analysointiin liittyvät palvelut ProAgria Itä-Suomen toteuttamana muodostavat talouden hallinnan palvelukokonaisuuden, jossa on taustalla moniammatillinen tiimi. Talouden suunnittelussa ja analysoinnissa huomioidaan tuotannollisten muuttujien lisäksi inhimilliset tekijät. Tilojen taloudelliset tulokset vaihtelivat suuresti, ja uusien investointien lisäksi toiminnan tehostamista pyrittiin saavuttamaan nykyisten tuotantorakennusten parannuksilla tai maltillisilla remontoinneilla sekä muilla kilpailukykyyn, tilojen nykyaikaistamiseen, ympäristön tilaan, kestävään tuotantotapaan ja energiantuotantoon liittyvillä investoinneilla.

Kotieläinpalvelut 

Maidontuotannon palvelut

Menestyvän maidontuotantotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto sekä vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös monet sidosryhmät, mm. eläinlääkärit, rehukaupat ja meijerit. Tuotosseurantatietoja käytetään paljon myös tutkimuksissa ja hankkeissa sekä kansainvälisessä vertailussa. 

ProAgria Itä-Suomen alueella 607 karjaa osallistui tuotosseurantaan vuonna 2025. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 39 337 lehmää, mikä on 8 107 lehmää enemmän kuin edellisenä vuonna. ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantatilojen keskimääräinen lehmämäärä nousi edellisen vuoden 60,5 lehmästä 64,8 lehmään. Koko maan tuotosseurantakarjoissa oli keskimäärin 66,1 lehmää vuonna 2025. Koko maan tuotosseurantalehmistä oli 65,7 % holsteineja, 31,6 % ayrshirejä ja 1,6 % muita rotuja. Suomalaisten tuotosseurantalehmien maidosta 65 % ja lehmistä 62 % lypsettiin robotilla. 

ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos nousi 244 kg edelliseen vuoteen verrattuna eli 10 812 kiloon vuonna 2025. Maidossa oli keskimäärin 4,45 % rasvaa ja 3,65 % valkuaista. Energiakorjattu maitomäärä (EKM) nousi 337 kilolla. Vuonna 2025 Itä-Suomen tuotosseurantatilojen EKM tuotos oli keskimäärin 11 684 kg. Koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 536 kg ja EKM-maitotuotos 11 347 kg. Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos ja EKM-tuotos olivat Suomen ProAgrioista suurimmat. ProAgria Itä-Suomen karjojen keskimääräinen maidon solupitoisuus oli 179 kpl /100 ml vuonna 2025. 

Itäsuomalaisten tuotosseurantalehmien EKM-tuotos elinpäivää kohden oli 15,9 kg ja 18,7 kg poistettujen osalta. Keskimääräinen kaikkien tuotosseurantalehmien elinikäistuotos vuonna 2025 oli 25 785 kiloa ja poistettujen lehmien 34 288 kg.
Itä-Suomen tuotosseurantatiloista 10 kpl oli luomumaidontuotannossa vuonna 2025. Itä-Suomen luomumaitotiloilla oli keskimäärin 67,6 lehmää, joiden keskituotos oli 10 455 kg ja EKM 11 121 kg.

Palvelut maitotiloille

Kesän 2025 säilörehut aiheuttivat haasteita edellisten vuosien tapaan ruokinnan suunnitteluun ja ruokintaan, mutta pääosin rehukesä oli suosiollinen. Kylmä ja kuiva kesäkuu aiheutti päänvaivaa ensimmäisen säilörehunteon ajoituksessa. Säilörehujen kuiva-aineissa, sulavuuksissa ja valkuaispitoisuuksissa oli suurta vaihtelua tilojen välillä ja tilakohtaisestikin eri korjuuerien välillä. Kylmä sää aiheutti mm. sen, että varsinkin Pohjois-Savossa jo ennestään matalat rehun magnesiumtasot olivat vielä matalampia. Kesän hellejakso ei aiheuttanut maitotuotoksiin notkahdusta, mikä on aikaisempina kesinä ja syksyinä ollut tyypillistä.

Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin vuonna 2025 yhteensä 3 083 kpl 435 asiakastilalle. Tuotosseurantatilat teettivät keskimäärin 7 rehuanalyysiä/tila/vuosi. Kolmannes tiloista lähetti rehunäytteen analysoitavaksi vähintään kerran kuukaudessa.

Tuotosseurannan tulosten ja karjahavaintojen pohjalta toteutettava Karjatsekki- palvelu on tärkeä osa maitotilojen palveluja. Karjatsekillä tuotosseurantatieto jalostuu maitotilan käyttöön toiminnan ja toimintatapojen arvioinnissa ja kehittämisessä. 
Neuvon Ruokaturva ja eläinten hyvinvointi-aihealuetta tehtiin 183 kotieläintilalle 227 kpl. Neuvo -palveluna tehtiin mm. Täsmäpalveluja, jotka keskittyvät tilan ja asiantuntijan kanssa yhdessä määriteltyihin kehittämiskohteisiin. Täsmäpalveluiden aiheet pureutuvat maidon tuotannon kannalta kriittisiin aiheisiin ja vaiheisiin, esimerkiksi vasikka- ja hiehovaihe, siirtymäkausi, säilörehun laatu, seosrehuruokinnan toimivuus, sorkkaterveys, ruokinta- ja lypsyteknologian tehokas hyödyntäminen. Myös eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyviä asiantuntijapalveluja tehtiin vuonna 2025.

Maitoalan huippuseminaari kokosi Kuopioon lokakuussa yli 100 maidontuotannon asiantuntijaa sekä yrittäjiä ympäri Suomen. Kahden päivän seminaarissa kuultiin puheenvuoroja laajasti maidontuotantoon liittyen. Tapahtuman pääpuhujana oli Susanne Pejstrup, joka kertoi meille johtamisesta maitotiloilla. Lisäksi kuulimme puheenvuoroja mm. utareterveyteen ja kasvintuotantoon liittyen. Keskiviikko iltana nautimme yhdessä maistuvan illallisen ja illan päätteeksi laitoimme jalalla koreasti bilebändin tahdittamana. 

Kasvintuotanto

Itä-Suomen alueella tehtiin viljelysuunnitelmia yhteensä 1112 viljelijälle Minun maatilani -ohjelmistolla. Viljelysuunnitelmat ovat osa laajempaa viljelyn kehittämisohjelmaa, jossa selvitetään tilakohtaisesti mm. viljelyn nykytilanne, tulevaisuuden tavoitteet, kehittämistoimenpiteet ja sovitaan tulosten seurannasta. Tämän lisäksi voidaan tehdä esim. uudistavan viljelyn suunnitelma ja laskentaa maaperän hiilivarannon muutoksesta.

Neuvo2030 -palveluina on viljelijöille tehty esimerkiksi neuvontaa kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä, maan rakenteen parantamisesta, maisemasta ja luonnon monimuotoisuudesta, vesiensuojelusta, ehdollisuuden vaatimuksista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoista. Lisäksi palvelutarjontaamme on vuoden aikana kuulunut ajoneuvovaakaukset, tuotantokustannuslaskelmat sekä säilörehulle että yksivuotisille kasveille ja kasvustohavaintokäynnit.

Tukihakemuksia tehtiin 1837 viljelijälle, joista 1174 otti myös tukiturvan. Lisäksi eläintukihakemuksia tehtiin 432 kpl muita tukihakupalveluja 572 kpl. Kasvinsuojeluruiskuja testattiin yhteensä 472 kpl. 2024 Itä-Suomen alueella suoritettiin Ruokaviraston valtuuttamia siemenviljelystarkastuksia, siemenpakkaamoiden näytteenottoja ja sertifioidun luomutuotannon tarkastuksia sekä puhdaskauran tuotannon laatuauditointeja.

Hanketoiminta oli vilkasta, ja KasviTieto -hankkeen järjestämissä pienryhmissä oli paljon osallistujia. Hankkeissa järjestettiin pellonpiennarpäivät joka maakunnassa ja muutama opintomatka ulkomaille. Lisäksi järjestettiin webinaareja.

Vuonna 2025 meillä työskenteli 34 kasvintuotannon asiantuntijaa. Asiantuntijoina oli sekä vastavalmistuneita että pitkään talossa olleita. Yksi vuoden painopisteistä oli kehittää edelleen pari- ja tiimitoimintaa asiakastyössä.  Asiakasvastaava toimintamallia kehitettiin jokaisen asiantuntijan ja asiakastiimin voimin. Tämän avulla sekä asiakastyytyväisyys että osaamisen kehittyminen ovat lähteneet kasvuun. 

Kolme kasvintuotannon asiantuntijaa valmistui Palvelukehittäjäksi - Maan kasvukunnon kehittämisohjelman koulutuksen osana Tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa. Koulutuksen aikana asiantuntijat kehittivät maan kasvukunto-osaamista, oppivat tunnistamaan ja havaitsemaan kehittämiskohteet sekä laativat asiakaskohtaisia maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia. Yksi asiantuntija aloitti Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät -koulutuksen YAMK- tutkintoon johtavina opintoina.
 

Kasvukausi 2025

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli noin 100 astetta matalampi kuin edellisvuonna: Joensuussa 1471, Liperissä 1552, Lieksassa 1357, Ilomantsissa 1372, Kuopiossa 1552, Maaningalla 1480, Rautavaaralla 1291, Vieremällä 1296, Kuhmossa 1231, Suomussalmella 1079 ja Kajaanissa 1302. Sateet olivat hyvin paikallisia. Osalla alueista vettä tuli liikaa, kun taas toiset alueet kärsivät kuivuudesta. Heinäkuun hellejakso oli poikkeuksellisen pitkä. Toukokuussa koko Suomen korkein mittaus tehtiin Ilomantsin Pötsönvaaralla. Keväällä eniten sadetta tuli Puolangalla. Kevät oli tavanomaista vähäsateisempi. 

Pohjois-Savossa toukokuu oli viileä ja kylvöt sijoittuivat pääosin kuun loppupuolelle. Alkukasvukausi oli vähäsateinen. Viljojen alkukehitykselle oli hyvin aikaa.  Alkukasvukauden sateet olivat hyvin paikallisia. Hanhet aiheuttivat suuria tuhoja keväällä viljoille sekä nuorille nurmille. Ensimmäinen säilörehusato oli määrältään ja laadultaan pääosin erinomaista. Suurimmat sateet sijoittuivat juhannuksen jälkeen. Tämä aiheutti osittain haastetta lietteenlevitykseen. Heinäkuu oli helteinen. Toinen säilörehusato oli tavanomainen. Vaihtelua alueellisesti oli paljon. Osassa maakuntaa korjattiin myös hyvälaatuista kolmatta satoa. Viljasadot olivat määrällisesti ja laadullisesti hyviä. Lentonokea esiintyi poikkeuksellisen paljon. Syystöille kelejä riitti pitkään. Syksy oli pitkä ja lämmin.

Pohjois-Karjalassa lumet lähtivät aikaisin, mutta alkukesä oli tavallista viileämpi pitkälle kesäkuuta. Kylmän alkujakson jälkeen oli pitkä kuuma ja kuiva heinäkuu. Viileys antoi viljalle rauhaa kasvattaa vahvaa juuristoa. Tämä näkyi viljasadoissa sekä määränä että hyvänä laatuna siellä, missä pellon vesitalous oli hyvässä kunnossa eikä kuivuus aiheuttanut suurempia haasteita. Puintiolosuhteet olivat hyvät. Nurmesta saatiin hyviä satoja. Valkoposkihanhituhot levittäytyivät laajemmalle, mikä näkyi hieman pienempinä tuhoina Keski-Karjalan alueella, mutta suurempina tuhoalueina esimerkiksi Liperissä ja savon puolella. Rikkakananhirssitilanne pahenee etenkin Keski-Karjalan alueella kuumien kesien myötä. 
Kainuussa satoi keväällä suhteessa enemmän kuin muissa Itä-Suomen maakunnissa. Alkukesän viileys hidasti kylvöjä. Rehunkorjuissa saatiin hyvälaatuista rehua riittävästi.

Peltopinta-ala taulukko

Pinta-alat maakunnittain v. 2025

Lähde: Itä-Suomen elinvoimakeskus. (Ei huomioitu kasvikoodeja viljelemätön, tuen peruminen, pienet vierekkäiset alat, kasvimaa, muu luomuvalvonnan ala ja pysyvät kasvit)

Puutarha

Vuosi 2025 puutarhatuotannon näkökulmasta

Maapallon mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta ovat olleet 11 viimeisintä vuotta. Ilmaston lämpeneminen näkyy myös kasvuolosuhteissa. Esimerkiksi Joensuussa ainoastaan touko- ja kesäkuu olivat keskimääräistä viileämpiä kuukausia, kaikki muut ylittivät keskimääräisen.  Joensuun koko vuoden sademäärä oli vain 458 mm, joka on 70 % keskimääräisestä 650 mm:stä. Takana on kaksi tavallista vähäsateisempaa vuotta.

Talven jäljiltä kasvustot olivat hyvässä kunnossa, eikä talvivaurioita juurikaan esiintynyt. Kasvukauden alku oli myös suosiollinen kasvuston kehityksen osalta, sillä toukokuu oli viileä ja kasvit ennättivät kehittyä hyvin ennen satokautta. Kasvukausi oli vähäsateinen ja kastelun merkitys korostui. Mikäli ei ollut kastelumahdollisuutta näkyi se marjakoossa ja satotasossa.

Mansikan osalta viileä alkukesä tarkoitti pitkää kukinta-aikaa ja mansikat kypsyivät hitaasti porrastuen eri lajikkeiden kesken. Pääsatokausi alkoi normaalia myöhemmin, vasta heinäkuun puolessa välissä. Mansikan tarjonta olikin välillä kysyntää pienempi. Tilanne parani kuitenkin satokauden edetessä ja helteiden myötä. Tunnelissa mansikkakasvustot kärsivät osittain kuumuudesta. 

Herukoilla pitkäksi venyneen kukinnan takia myös sadonkorjuun aloitusta jouduttiin odottelemaan mustaherukan päälajikkeiden osalta elokuun viimeiselle viikolle. Sadonkorjuun aikaan ajoittuneet kuurottaiset sateet haittasivat poiminnan ajoittamista ja osittain terttujen ylimmät marjat ennättivät ylikypsiksi ja rikkoontuivat konekorjuussa. Sato muodostui runsaaksi, selvästi paremmaksi kuin edellisenä vuotena, vaikka paikoin kesän kuivuus pienensi marjakokoa. Runsas sato mahtui markkinoille hyvin, koska halla oli käynyt Puolassa, eikä koko Suomessa ollut yhtä hyvä sato. Punaherukasta markkinoilla oli pulaa.

Vadelmalla sato jäi paikoin normaalia heikommaksi sekä avomaalla että tunnelissa. Tämä johtui kuumuudesta ja sateen vähyydestä, joka johti pienempään marjakokoon. Kysyntä oli kuitenkin erittäin hyvä.

ProAgria Itä-Suomessa toimi puutarhatuotannon ympärillä tiimi, joka koostui puutarhatuotannon asiantuntijoista sekä puutarhatuotantoon erikoistuvasta talousasiantuntijasta. Ryhmän tavoitteena on puutarhaneuvonnan kehittäminen kokonaisvaltaisemmaksi alan erityispiirteet huomioiden. Ryhmä tarjoaa neuvontaa viljelysuunnittelussa, kasvustokäynneillä ja tukijärjestelmiin ja tukihakuun liittyvissä asioissa sekä spv- ja talousasioissa

Toimialalla toimi ProAgrian hallinnoima Marjava- kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin- tiedonhankintahanke. Marjava-hankkeeseen tiiviisti kytkeytyen toimi Marjatilojen tarvekartoitukset- osahanke Pohjois-Karjalan kuntien rahoittamana. Vuoden 2025 aikana oli käynnissä Itä-Suomen yliopiston hallinnoima KAMUT  - Kasvua mansikoille uusista tekniikoista- hanke sekä Savogrow:n Monimuotoisuuden lisääminen marjatiloilla -hanke, joiden ohjausryhmissä on ProAgria Itä-Suomen puutarhatuotannon asiantuntija. Puutarhatuotannon asiantuntijat toimivat Marjan- ja Hedelmänviljelijöin liiton Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirien sihteereinä. 

Marjantuotanto on merkittävä elinkeino Itä-Suomen alueella. Yllä olevassa taulukossa kokonaisviljelypinta-alat vuonna 2025 ProAgria Itä-Suomen alueella ja osuus Itä-Suomen viljelyalasta marjoittain. Lähde Pohjois-Savon Ely -keskus tukihakutilastot.

Luomu

Luomutuotanto säilyi vuonna 2025 ProAgria Itä‑Suomen alueella merkittävänä ja monipuolisena osana maataloutta. Alueella toimii laaja joukko sekä vakiintuneita luomutiloja että siirtymävaiheessa olevia tiloja, ja luomutuotanto kattaa edelleen huomattavan osan alueen peltopinta‑alasta. Tiloja on alueella luomuvalvonnassa yhteensä 555 kpl. Luomutilojen keskikoko on kasvanut, mikä kuvastaa tilojen kehittämistyötä ja tuotannon pitkäjänteisyyttä.

Luomutuotanto Itä‑Suomessa on rakenteeltaan monipuolista. Luomueläintuotannossa painottuvat erityisesti emolehmä‑ ja nautakarjatuotanto, mutta alueella tuotetaan myös luomumaitoa, -lampaita, -sikoja ja -hunajaa. Vaikka osa tuotantosuunnista on keskittynyt alueellisesti muualla Suomessa, on Itä‑Suomen luomutuotannon vahvuutena kokonaisuuden monimuotoisuus ja vahva märehtijöihin perustuva rehuntuotantopohja.

Luomupeltoalasta merkittävä osa onkin edelleen rehuntuotannossa, minkä lisäksi alueella viljellään erilaisia viljoja ja palkokasveja. Erityisesti kaura on tärkeä luomukasvi sekä elintarvike‑ että rehukäytössä. Luomusiementuotantoa on alueella kohtalaisesti, ja tuotannon kehittämisessä nähdään edelleen kasvupotentiaalia. Myös luomupuutarhatuotannossa on kysyntää, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuuden kehitykselle. Alueelta löytyy vahvaa osaamista mm. marjanviljelyssä ja omenantuotannossa aina jatkojalostukseen saakka.
 

Luomuasiantuntijatyö Itä‑Suomessa vuonna 2025

Vuonna 2025 ProAgria Itä‑Suomen luomuasiantuntijatyö keskittyi tilojen käytännönläheiseen tukemiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Luomuasiantuntijat työskentelivät tiiviisti sekä luomuun siirtymistä suunnittelevien että pidempään luomussa olleiden tilojen kanssa.

Vuoden aikana luomuasiantuntijatyössä:

• tuettiin luomuun siirtymistä ja siirtymävaiheen suunnittelua tilakohtaisesti
• päivitettiin luomusuunnitelmia ja autettiin tiloja kehittämään tuotantoaan ja tilojen johtamista
• tarjottiin Neuvo‑palveluita luomueläinten hoitoon, viljelyratkaisuihin ja tukikysymyksiin
• toteutettiin luonnonmukaisen tuotannon koulutusta, jossa korostuivat käytännön ratkaisut ja tilojen tarpeet – sekä luomuperuskursseja että jatkokoulutusta
• jaettiin luomutuotannon hyviä käytäntöjä myös laajemmin osana kehittämishankkeita ja yhteistyöverkostoja

Itä‑Suomen alueella luomutilojen aktiivisuus ProAgrian palveluiden käytössä on edelleen korkeaa. Asiantuntijatyön vahvuutena on paikallistuntemus ja pitkä kokemus luomutuotannosta, mikä mahdollistaa luotettavan ja tilojen arkeen sopivan neuvonnan.

Vuoden aikana käynnistyi myös yhteistyössä ProAgria Etelä-Savon ja Luomuliiton kanssa toteutettava kolmevuotinen Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hanke, jonka avulla pyritään saamaan hankealueen luomutuotantoon uutta nostetta ja positiivista kehitystä. Hanke kattaa koko luomuketjun tuottajista kuluttajiin. 

Maa- ja kotitalousnaiset

Palvelut

MKN-palvelut tavoittivat erilaisten yleisötapahtumien ja niihin liittyvien ateriapalveluiden sekä sosiaalisen median kanavien kautta arviolta 55 000 osallistujaa vuoden -25 aikana. Suoria asiakkuuksia ja kuluttajakohtaamisia syntyi valtionavullisten, hankkeiden ja asiakasmaksuilla toteutettujen koulutusten, tapahtumien, neuvontapalveluiden ja ruoka- tai kahvituspalveluiden piiriin 34 750.

Opetushallituksen tukemia ruoka-aiheisia koulutuksia tai luentoja järjestettiin 34 kpl ja osallistujia oli 545 henkilöä.  Maisema-aiheisia koulutuksia tai infoja oli vastaavasti 17 kpl ja niissä 274 osallistujaa. Valtionavullisia yrityspalveluihin liittyviä verkostoitumistapaamisia, koulutuksia tai infoja oli 20 kpl ja niissä 157 osallistujaa. Järjestötapahtumiin osallistui 86. Alueellisina opetushallituksen tukemina toimenpiteinä onnistuimme mainiosti SATOA-tapahtumien järjestämisessä ja kehittämisessä Pohjois-Savossa. Vesistökunnostusverkoston ylläpidon ja verkostoon liittyvän tiedottamisen jatkuvuus onnistui valtionavun turvin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Ukrainalaisiin maahanmuuttajiin ja osin erityisesti maahanmuuttajanaisiin kohdistunut työt Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa kannusti heitä mm. yrittäjyyteen ja mm. suomen kielen oppimiseen.

Erilaisissa kehittämishankkeissa tai asiakasrahoituksella toteutettiin koulutusta työpajoissa, webinaareissa tai kursseilla ruoka-aiheesta 15 kpl, ja osallistujia oli 691. Maisemapuolen tilaisuuksia oli 16, ja osallistujia 321 sekä yrityspalveluissa 42 tilaisuutta ja 1060 osallistujaa. Hygieniaosaamistestin suoritti kauttamme 169, missä Edukai-yhteistyö Kainuussa mahdollisti kotikansainvälisyyden.

MKN-maisemapalveluina vesistönhoidon neuvontaa tai muita maiseman- ja luonnonhoidon kartoituksia tai suunnittelua tehtiin Ympäristö-Neuvo-palveluna 29 asiakkaalle, joista 21 teetti hoitosuunnitelman. Lisäksi oli muuta maiseman- ja luonnonhoidon palveluihin liittyvää myyntiä kolmelle asiakkaalle. Toimenpiteidemme kohteena oli yhteensä 449 hehtaaria.

Kilpailukyky-Neuvo-palvelun sai MKN-yritysasiantuntijoiltamme 34 asiakasta. Muuta palvelumyyntiä hyvin monipuolisina asiantuntijapalveluina tai luento- ja kurssitoimintana tekivät ruoka-, yritys- ja matkailuasiantuntijamme yhteensä 251 asiakkaalle; reilulle puolelle näistä muodostui asiakkuus yritysverkostojemme - Taste Savo, Karelia á la Carte sekä Kainuussa tuotettu – kautta. Niissä kaikissa jäsenyritysten määrä oli nousussa. Järjestötyöhön liittyvää asiantuntijapalvelua paikallisyhdistyksille tuotettiin 19 kpl
Vuosi 2025 näyttäytyi Itä-Suomessa kaiken kaikkiaan hyvin vahvana hanketoiminnan ja erityisesti kansainvälisyyden vuotena: oli monipuolisia yhteyksiä Kaukoitään ja Eurooppaan. Ruokakulttuuria ja esimerkiksi nimisuoja-asioita saatiin myös hyvin esille, myös uudistettujen tastesavoa.fi -sivujen ja satoa.fi -sivujen kautta. Viestintä kaikkiaan oli aktiivista, toimenpiteitä kertyi noin 300.

Markkinointi ja viestintä 2025

ProAgria Itä-Suomi järjesti Maitoalan huippuseminaarin Kuopiossa lokakuun lopussa 29.–30.10.2025. Maitoalan huippuseminaari kokosi yhteen 267 maitoalan yrittäjää ja asiantuntijaa. Vuoden 2025 huippuseminaarin pääteema oli automaattilypsy ja onnistumisen avaimet, ja ohjelma tarjosi runsaasti käytännön vinkkejä maitotilojen johtamiseen, lypsylehmien ruokintaan sekä eläinten hyvinvointiin.

Seminaarin pääpuhujana kuultiin tanskalainen Lean Farming -asiantuntija Susanne Pejstrup, joka toi esiin, miten hyvä johtaminen sekä eläinten että ihmisten osalta voi merkittävästi tehostaa automaattilypsyä. Hänen käytännönläheiset esimerkkinsä herättivät vilkasta keskustelua ja tarjosivat konkreettisia työkaluja tilojen arkeen.

ProAgria Itä-Suomi ja MKN Itä-Suomi järjestivät vuonna 2025 yhteensä noin 116 webinaaria ja livetapahtumia.

ProAgria Itä-Suomi -asiakaslehti ilmestyi joulukuussa 2025, joka tavoitti 3 212 lukijaa printti- ja digimuodossa.

Viestintä ProAgria Itä-Suomen sosiaalisen median kanavissa oli aktiivista vuonna 2025. Vuoden aikana julkaistiin yhteensä 1 343 julkaisua. Julkaisut tavoittivat Facebook-kanavalla 805 507 katsojaa ja Instagram-kanavalla 256 065 katsojaa, vahvistaen organisaation näkyvyyttä ja vuorovaikutusta kohderyhmien kanssa.

ProAgria Itä-Suomi ja MKN Itä-Suomi lähettivät vuonna 2025 yhteensä 25 mediatiedotetta. Lisäksi hanketoiminnassa tuotettiin kaksi podcast-jaksoa.

ProAgria Itä-Suomi osallistui myös ProAgrian valtakunnalliseen talouswebinaarisarjaan. Webinaariin osallistui 187 henkilöä, ja tallenne tavoitti saman verran katsojia.

Osallistuimme valtakunnallisen asiakaslehden tuotantoon (2 lehteä vuonna 2025). Lehti julkaistiin Maaseudun tulevaisuuden välissä ja tavoitti alueellamme 6 930 taloutta.