Vuosikertomus 2024

Meistä lyhyesti

Palvelemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Asiantuntijaorganisaatiossamme työskentelee 113 toimihenkilöä (31.12.2024).
Kehitämme alueen maataloutta ja maaseutua vahvalla kokemuksella ja uudistavalla otteella. Tukenamme on valtakunnallinen ProAgrioiden verkosto ja tiivis yhteistyö oman alueen muiden toimijoiden kanssa.

Henkilöstömäärä 115
4147 palveltua asiakasta
Yrittäjä- ja henkilöjäseniä 1604
Yhdistysjäseniä 2322
Liikevaihto 7,0 milj.
Hankkeet 0,73 milj. 
Henkilöstön koulutuksen tuntimäärä 8829 h
 

Meille on tärkeää asiakkaiden saama asiakaskokemus ja lisäarvo monipuolisen osaamisemme ja asiantuntijatiimiemme toimesta sekä asiakastapaamisissa että etäpalveluissa. 

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa.
Visiomme on tarjota paras asiakaskokemus liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että haluamme olla 

-asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
-kestävästi kannattava ja vaikuttava
-aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
-suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö
-Tahdomme olla edelläkävijöitä
-Arvostamme vastuullisuutta
-Huolehdimme hyvinvoinnista
-Toimimme riippumattomasti
-Onnistumme yhdessä!

Strategia ja toiminta-ajatus

Strategia viitoittaa tietämme tulevaisuuteen. Meille tärkeää on asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme.
Pystymme liittämään eri alojen osaamisen asiakkaidemme ympärille. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissamme että etäpalveluissamme. Palvelumme ovat yhtenäiset koko toiminta-alueellamme.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Strategiamme linjaa, että olemme

1.    asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
2.    kestävästi kannattava ja vaikuttava
3.    aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
4.    suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

#Onnistumme yhdessä

Arvomme

•    Tahdomme olla edelläkävijöitä
•    Arvostamme vastuullisuutta
•    Huolehdimme hyvinvoinnista
•    Toimimme riippumattomasti

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2024 oli organisaatiollemme merkittävä kehityksen ja muutosten vuosi. Kohtasimme haasteita, mutta otimme myös suuria askeleita kohti tulevaisuutta, vahvistaen asemaamme ja kehittäen toimintaamme entistä asiakaslähtöisemmäksi ja kestävämmäksi.

Vuosi oli ensimmäinen MMM:n valtionavun uudistuksen jälkeen, mikä toi mukanaan uuden opettelua ja näkyi käytännöissämme läpi vuoden. Samanaikaisesti toteutettu toiminnanohjausjärjestelmän uudistus lisäsi henkilöstön kuormitusta, mutta suurista muutoksista huolimatta vuosi oli onnistunut.

Vuoden aikana valmistelimme yhdessä henkilöstön kanssa vuoden 2025 alussa toteutettua organisaatiouudistusta. Uusi organisaatiorakenne suunniteltiin tukemaan työn tasaisempaa jakautumista ja tiedonkulun sujuvuutta, perustuen osaamisaluekohtaisuuteen. 

Taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö

Vuoden aikana markkinatilanne oli monin paikoin haastava, mutta strategiset päätöksemme ja ketterä reagointimme ovat mahdollistaneet vakaan kehityksen. Toimintamme on pysynyt kannattavana, ja olemme onnistuneet optimoimaan resurssien käyttöä. Asiakaskunnan tarpeiden muutokset ja sääolosuhteiden vaihtelut vaikuttivat palvelukysyntään, mutta pystyimme sopeutumaan niihin tehokkaasti. Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja prosessien automatisointi ovat tuoneet kustannussäästöjä ja lisänneet asiakastyytyväisyyttä.

Asiakastyö ja palvelukehitys

Vuosi 2024 toi mukanaan uusia mahdollisuuksia asiakastyössä. Olemme panostaneet erityisesti asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen ja digitaalisiin ratkaisuihin. Uudet toimintamallit ja työkalut ovat mahdollistaneet entistä paremman palvelun ja tiiviimmän yhteistyön asiakkaidemme kanssa. Palautteiden perusteella olemme onnistuneet vastaamaan asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti.
Lisäksi olemme laajentaneet kumppanuuksia ja verkostoitumistamme, mikä on tuonut uusia näkökulmia ja toimintamalleja palveluihimme. Koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä olemme hyödyntäneet hybridimalleja, jotka ovat mahdollistaneet laajemman osallistujajoukon tavoittamisen.
Vuoden 2023 lopulla ja vuoden 2024 aikana suunnittelimme aktiivisesti hankkeita yhdessä sidosryhmiemme kanssa asiakkaidemme tarpeita silmällä pitäen. Hankkeemme menestyivät erinomaisesti, mikä vahvistaa kehittämistyömme jatkuvuutta myös vuodesta 2025 eteenpäin.

Maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa kansainvälistyminen vahvistui vuoden 2024 aikana

Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat yhteistyö Japanin kanssa pienyrittäjien vienninedistämisessä, ruokakulttuurien välinen tiedonvaihto sekä osallistuminen kansainvälisiin ruokamatkailuverkostoihin. Lisäksi yhteistyö hollantilaisen sisarjärjestön kanssa toi uusia näkökulmia järjestötyöhön. Myös kotikansainvälistymiseen liittyvät toimet, kuten monikulttuurisuutta edistävät tapahtumat ja verkostot, laajenivat vuoden aikana.

Henkilöstö ja organisaation kehitys

Vuoden aikana henkilöstömme on osoittanut suurta sitoutumista ja joustavuutta muutostilanteissa. Olemme panostaneet henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia sekä joustavia työskentelymalleja. Erityisesti asiantuntijoidemme osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen ovat olleet keskiössä. Henkilöstöetuja kehitimme sairaskuluvakuutuksen käyttöön otolla vuoden 2024 alussa.
Organisaatiomuutokset ovat mahdollistaneet entistä tehokkaamman työnjaon ja paremman asiakaspalvelun. Yhteistyö ja tiimityöskentely ovat olleet keskeisiä menestystekijöitä vuoden aikana.

Kestävä kehitys ja tulevaisuuden näkymät

Kestävän kehityksen periaatteet ovat edelleen toimintamme ytimessä. Olemme kehittäneet ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaidemme kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa. Tulevaisuudessa panostamme entistä enemmän ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.
Vuosi 2025 tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja tavoitteita. Jatkamme strategiamme mukaista kehitystyötä, panostamme henkilöstön hyvinvointiin ja asiakaskokemuksen parantamiseen sekä vahvistamme asemaamme kilpailukykyisenä toimijana. Kiitämme lämpimästi koko henkilöstöä, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Yhdessä rakennamme vahvemman ja kestävämmän tulevaisuuden.
ProAgria Itä-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2024 n. 6,96 milj. euroa. Tuotot laskivat edellisestä vuodesta noin 8 %. Valtion määrärahat toimintaan olivat varsinaisen toiminnan tuotoista 14 %, hankeavustukset 9 % ja asiakaslaskutus 75 %. Hankeavustusten määrä laski hanke-kausien taitteesta johtuen, vanhoja hankkeita oli loppunut ja loppui vuoden edetessä ja uusien hankkeiden toiminta käynnistyi laajasti vasta vuoden lopulla. Vuosi 2023 oli asiakaslaskutuksessa poikkeuksellisen suuri, uuden tukikauden tuodessa lisää asiakkuuksia sekä tukihaun laskutuksen nousuna normaalia suuremmasta ajankäytöstä asiaan johtuen. Tämän lisätekemisen poisjääminen näkyy myynnin laskuna vuodelle 2024. ProAgria Itä-Suomen tilikauden 2024 tulos oli 146 459 euroa ylijäämäinen.

Vt. toimitusjohtaja 2024                                                Toimitusjohtaja 1.1.2025 takaisin töissä     
Operatiivinen johtaja 1.1.2025 alkaen
Tuomo Rissanen                                                               Katri Kostamo    

Hallituksen puheenjohtajan terveiset

Vain muutos on pysyvää

Omavarainen elintarviketuotanto on tärkeä osa jokaisen itsenäisen valtion varautumista kriiseihin. Kotimainen ruoka ja sen saatavuus arvostetaan kansalaisten keskuudessa korkealle. Ruoan tuotannon vastuullisuus on Suomessa todistetusti hyvällä tasolla. Suomessa ruokakauppa on erittäin hyvin kannattavaa ja vuoden 2024 kaupparyhmittymien julkaisemat tulokset ovat olleet ennätyskorkeita. Toivottavaa on että oikeudenmukaisempi tulonjako koko ruokaketjussa näkyisi myös tuottajille parempina tuottajahintoina jatkossa.

Vuonna 2024 eri tuotantosuuntien välillä kannattavuuserot olivat merkittäviä. Kannattavuuteen vaikutti edelleen Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien kohonneet tuotantopanosten hinnat. Onneksi osa tärkeistä ostopanoksista mm. öljyn, sähkön hinnat pysyivät kohtuullisina. Useat maito-osuuskunnat maksoivat merkittäviä jälkitilejä omistaja tuottajilleen koko vuoden 2024 maidontuotannon litrojen perusteella. Nämä vuoden 2025 alussa maksetut jälkitilit toivat helpotusta tilojen maksuvalmiuteen. Erityisesti lihantuottajat tarvitsevat kipeästi positiivisia uutisia tuottajahintoihin. Kauppojen jauhelihahyllyt ovat viime aikoina ammottaneet tyhjyyttään ja tämä hämmentää kuluttajia. Meille tuottajille se on osoitus siitä että kotimainen ruokaketju ei kaikilta osin toimi niin kuin pitäisi. Toivotaan että tasapaino tuotannon ja kulutuksen suhteen löytyisi ja tämä näkyisi myös parempina tuottajahintoina. Taloudellisen luottamuksen myötä tuotantoon uskalletaan investoida ja näin varmistetaan kotimaisen ruoan riittävyys kaikissa olosuhteissa. Tätä kirjoittaessa USA on juuri päättänyt presidentti Trumpin määräyksellä kauppatulleista. EU:lle on asetettu 20 prosentin tullit. Nähtäväksi jää mikä on kauppasodan vaikutus Suomalaisten elintarvikkeiden vientihintoihin.

Spv-kauppojen lisääntyminen oli yksi vuoden 2024 ilonaiheista. Myös investointien piristymisestä tiloilla oli positiivisia merkkejä pitkästä aikaa. Ala tarvitsee uusia yrittäjiä ja investointeja, toivotaan että positiivinen vire tällä saralla jatkuu myös tulevina vuosina.

ProAgria Itä-Suomen 2024 vuoteen mahtui paljon muuttujia. Vuoden 2023 lopulla käyttöön otettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä vaati henkilöstöltä paljon uuden opettelua. Vuoden 2024 alusta voimaan tullut valtionapu uudistuksen tavoitteena on suunnata valtionapua yhä enemmän tiloille, jotka tuottavat ruokaa myös tulevaisuudessa. Painopisteen muutos näkyi asiantuntijoiden työssä merkittävänä uudistuksena.

Maatalouden rakennemuutos etenee vauhdilla ja tämä haastaa myös asiantuntijaorganisaatiota pysymään kehityksessä mukana. Asiantuntijuuden osaamisvaade tiloilla kasvaa ja tätä kautta myös erikoistumisen tarve lisääntyy. Moniammatillisilla asiakastiimeillä luodaan asiakkaiden ympärille asiantuntijoiden tukiverkosto, jonka avulla päästään paremmin vastaamaan asiakkaiden asettamiin tavoitteisiin asiantuntijatyössä.

On tärkeää että myös asiantuntijaorganisaatio elää tilojen ja ympäröivän maailman kehityksessä mukana. Myös meille tärkeät sidosryhmät haastavat meitä yhdenmukaisiin palveluihin. Me haluamme olla vastuullinen työantaja, jonka ”leveät hartiat” pystyy tarjoamaan työntekijöilleen houkuttelevan työyhteisön, jossa on mahdollisuus edetä työurallaan. Osana tulevaisuuteen valmistautumista ovat vuoden 2024 aikana käydyt yhteistyökeskustelut ProAgria Etelä-Savon ja

Keski-Suomen kanssa. Tavoitteena on muodostaa vahva alueellinen ProAgria Järvi-Suomi. Järvi-Suomi tarjoaa asiantuntijapalveluja tasapuolisesti viiden maakunnan; Kainuun, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien alueella.

Keskusten hallinnoissa on tavoitteena tehdä päätöksiä yhdistymisestä vuoden 2025 aikana. Näiden päätösten myötä operatiivinen yhteistyö voisi alkaa jo vuoden 2027 alusta. Uuden hallinnon; edustajiston ja hallituksen vaalit järjestettäisiin vuoden 2027 syksyllä. Hallinnollisesti ProAgria Järvi-Suomi aloittaisi toimintansa vuoden 2028 alusta.

ProAgria Itä-Suomen palvelumyynti vuonna 2024 oli 5.386 milj.euroa, joka oli -3% vähemmän vuoteen 2023 verrattuna. Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämässä jäätiin -19 690 euroa pakkaselle ja tämä haastaa meitä tulevaisuudessa. Hyvät sijoitustuotot paikkasivat toiminnan tulosta ja näin tilikauden 2024 tulokseksi muodostui 146 459,47 euroa ylijäämäinen. Saavutettu positiivinen tulos vahvistaa tasettamme tulevien vuosien varalle ja antaa mahdollisuuden kehittää palvelujamme ja vastata asiakkaidemme asiantuntijatyön kasvaviin haasteisiin myös jatkossa

Lämmin Kiitos kuluneesta vuodesta 2024 ProAgria Itä-Suomen asiakkaille, hallinnolle, johtoryhmälle ja henkilöstölle yhteisesti.

hallituksen pj. Juha Eskelinen, Vieremä

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Jäsenistön määrä

Yhdistyksen jäseninä ovat kuntatason maaseutuseurat tai vastaavat 18 kappaletta sekä kunnan alueella tai kylätasolla toimivat vastaavat yhdistykset 65 kappaletta. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä ja jäseniä niissä on yhteensä 2322. Lisäksi ProAgria Itä-Suomella on yrittäjäjäseninä maatiloja ja maaseutuyrityksiä, sekä näiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä yhteensä 1604 henkilöä. Kannattaja- ja yhteisöjäseniä on 8 ja kunniajäseniä 3. Kaiken kaikkiaan jäseniä oli vuoden 2024 lopussa yhteensä 3937. Yhdistyksen jäsenyys on avoin kaikille yhdistyksen toiminnan tarkoituksen ja säännöt hyväksyville.

Asiantuntijatyön vaikuttavuus

Asiantuntijatyön vaikuttavuus Itä-Suomessa

Panostimme vuonna 2024 tiimimäiseen asiakastyöhön erityisesti maitosektorin asiakkaiden kanssa, ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa. Saimme tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa. 

Itä-Suomessa on vahvasti toimintaansa kehittävä asiakasryhmä, joiden aiempiin vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja oli vuonna 2024 yhteensä 252 kpl. Vuodesta 2020 näiden maitoyritysten keskilehmäluku on noussut vuoteen 2024 mennessä 79:stä 94:een.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. ProAgrian moniammatillisen tiimin työllä voitiin tukea tätä, ja sen vaikuttavuus nähdään asiakkaalle muodostuvana konkreettisena hyötynä. Vaikeassakin talouden tilanteessa on onnistuttu tämän asiakasryhmän kanssa muodostumaan hyötyä keskimäärin n. 6 500 € / tila /vuosi lisätuottoina ja vastaavasti 11 700 €/tila /vuosi säästöinä. Vertailuryhmänä tässä oli kaikki Suomen yli 50 lehmän tuotosseurantakarjat.

Tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 94 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 18 200 €. Tämä tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 5 €/h enemmän palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 4 500 €/tila.
 

Vuoden 2024 aikana maatila-asiakkaillamme saatiin 94 investointisuunnittelua asiantuntijoidemme avustamana valmiiksi. Näihin investointeihin on haettu 9,22 M € avustusta ja investointikohteista 39:ään on haettu korkotukilainaa yhteensä n. 10,7 M €. 
Vuoden 2024 aikana olimme mukana suunnittelijana 24 toteutuneessa tuetussa maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Näihin on haettu 0,92 M € aloitusavustusta sekä korkotukilainaa tilan ostoon n. 3,2 M €. 

Toimimme kansainvälisesti

Hankevastaava Anna-Katri Laakkonen osallistui maaseutuverkoston järjestämälle opintomatkalle yhdessä Itävallan kumppaneiden kanssa 8.-10.10.2024. Matkalla oli 25 osallistujaa, joista puolet CLLD-ryhmää (Community-Led Local Development) ja puolet AKIS-ryhmää (Agricultural Knowledge and Innovation Systems). Matkalla tutustuttiin Itävallan tapaan käyttää eri rahoituskanavia paikalliseen kehittämiseen. 

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Osaamista kehitetään ajan hermolla ja tulevaa ennakoiden koulutuksilla, valmennuksilla, leanin kokeilukulttuurin mukaisilla kokeiluilla ja vertaisoppimisena käytännössä. Koulutusta ja valmennusta toteutetaan sekä osaamisvastaaviemme voimin että ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena.
Ammatilliseen osaamisen kehittämiseen käytettiin v. 2024 yhteensä 8829 tuntia 5,4 % työajasta, joka vastaa tavoitetasoa. Parityöskentelynä tehty oppiminen osana asiakastyötä ei kerry näihin tunteihin. Asiantuntijamme käyttivät työhön perehtymiseen yhteensä 3012 tunnin työpanoksen. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 723 tuntia. Koulutukset ja palaverit toteutettiin sekä verkossa että livenä osallistuen. Etenkin käytännön harjoittelua toteutettiin läsnä ollen mm. yhdessä oppien, pelloilla ja navetoissa. Vertaisoppimisen merkitys on kasvanut, koska se koetaan usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijuutta. 
Kehitys- ja tavoitekeskustelut käytiin sekä ryhminä sekä yksilökeskusteluina, huolimatta johtoryhmän resurssivajeesta. Henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia päivitettiin vastaamaan liiketoimintasuunnitelman tavoitteita.
Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehitti työsuojelutoimikunta. Työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti toteutettiin henkilöstön työhyvinvointiin toimenpiteitä, mm. omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin on käytössä ePassi, erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Sairaskuluvakuutus lisättiin henkilöstöetuihin vuoden 2024 alusta.
Kokonaisvahvuutemme vuonna 2024 oli 115 henkilöä, jotka tekivät yhteensä 100 henkilötyövuotta. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 2,06% kokonaistyöajasta.

ProAgria Itä-Suomen kehitys saa kiitosta

ProAgria Itä-Suomen toiminta on kehittynyt myönteisesti viime vuosina, ja erityisesti asiantuntijuuden laajuus sekä asiantuntijatiimien tuoma lisäarvo ovat saaneet kiitosta. Asiakkaat arvostavat palveluiden joustavuutta, reagointikykyä sekä asiantuntijoiden läheisyyttä ja luotettavuutta.
Henkilöstön näkökulmasta muutos on tuonut mukanaan paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja asiakastyön vahvistamiseen. Myös hallinnon ja johtamisen kehittäminen on edistynyt, ja koulutukset ovat tukeneet työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.
ProAgria Itä-Suomi nähdään tärkeänä kumppanina maatalousyrittäjille, erityisesti tuotannon ja talouden asiantuntijana sekä investointien tukijana. Järjestön rooli tulevaisuudessa on entistäkin merkittävämpi, ja kehittämistyö jatkuu aktiivisesti yhteistyön, tiedonkulun ja asiakaskokemuksen parantamiseksi.
Asiakaspalautteessa korostuu ennen kaikkea se, että ProAgria Itä-Suomen vahvuus on sen asiantunteva ja luotettava henkilökunta.

Vuoden proagrialaiset

Haemme vuosittain keskuudestamme henkilöä / henkilöitä, joka toimintatavallaan ovat tehnyt arvokasta työtä koko työyhteisömme eteen.

Valittava henkilö on mielestämme

• positiivinen
• yhteistyökykyinen
• innostava
• työkavereita kannustava ja motivoiva henkilö
• hän omistaa uudistavan ja kehittävä työotteen

ProAgria Itä-Suomen Vuoden 2024 proagrialaisiksi valittiin neljä asiantuntijaa.
Markkinoinnin- ja viestinnän asiantuntija Jenni Hämynen, Omistusjärjestelyiden ja yhtiöittämisen asiantuntija Leena Eskelinen, Kasvintuotannon asiantuntija Minna Lyyra-Vornanen ja Talousasiantuntija Iita Juntunen.

Vaikuttavuus

Hankkeet 2024

ProAgria Itä-Suomi mukana 30 hankkeessa vuonna 2024

Vuoden 2024 aikana ProAgria Itä-Suomi oli mukana toteuttamassa yhteensä 30 hanketta. Vuoden aikana päättyivät viimeiset edellisen hankekauden projektit, ja samalla käynnistyi runsaasti uusia hankkeita eri rahoituslähteistä, kuten Euroopan maaseuturahastosta, Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), Horizon-ohjelmasta sekä EAKR:stä.

Hankkeiden kirjo oli monipuolinen. Erityisesti korostuivat yhteistyöhankkeet, joita toteutetaan Itä-Suomessa vahvojen verkostojen kautta asiakkaiden hyväksi. Mukana oli myös tiedonvälitys- ja tiedonhankintahankkeita, sekä viljelijä- ja yritysryhmähankkeita.

Hanketoiminta mahdollistaa maaseudun ja maatalouden kehittämisen koko Itä-Suomen alueella. Se tuo mukanaan paitsi uusia toimintamalleja ja osaamista, myös hyvinvointia ja kilpailukykyä alueen elinkeinoille. Yhteensä hanketoiminnan volyymi oli n. 0,73 M€. Hanketoiminnan volyymi oli vuonna 2024 poikkeuksellisen alhainen johtuen hankekausien taitteesta.

Pohjois-Karjalan Metsäbiotalouden ja Uniikin ruoan kansainvälisen kasvun ekosysteemi - BIOSYS Japan -hanke 1.11.23 – 30.11.25. 
BIOSYS-Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Pohjois-Karjalan alueen metsäbiotalouden sekä ruoantuotannon tutkimus-kehitys-innovaatio-koulutus-yhteistyötä, elinkeinojen elinvoimaisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä yhteistyössä Japanin alueiden (Nagano, Hokkaido, mahdollisesti myös muiden) kanssa. Ryhmähanke Luken, P-K maakuntaliiton ja UEF:n kanssa. Maaseutupalveluiden rahoitusta 7 000 eur.

Menestyvä maitotila 1.1.2024-31.12.2025 
Koulutukset maidontuottajille tuotannon eri osa-alueista talous, peltoviljely, tuotanto ja johtaminen. Koulutuksia voivat olla esimerkiksi webinaarit, seminaarit, pienryhmät ja tiloilla pidettävät koulutukset.

Yhteistyöllä kannattavuutta 1.8.24 – 31.7.27 (ProAgria ja MKN yrityspalvelut yhdessä).
Yhteistyöllä kannattavuutta –hankkeen tavoitteena on kehittää maatilojen kannattavuutta, yhteistyötä ja lisätä viljelijöiden verkostoa hankintarenkaan kautta Pohjois-Karjalassa. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa nuoren viljelijän aloitustuen saaneiden yrittäjien omistajanvaihdosten määrää alueella. Hankkeen tavoitteena on aktivoida kehittäviä maatiloja, etenkin omistajanvaihdoksen kautta yrittäjäksi viime vuosina ryhtyneitä, suunnittelemaan tilan tulevaisuutta pitkäjänteisesti huomioiden maatilan ja lähialueiden yhteistyöresurssit.

Oskari -Osaaminen kasvaa verkostoissa 1.9.2024- 31.8.2024 
Hankkeessa toteutetaan kehittämistoimintaa kahdella painopistealueella. Tavoitteena on maatilayritysten johtamisosaamisen kehittäminen nostaen hyväksi havaittuja työkaluja ja menetelmiä erityisesti I tuotannon ja II henkilöstön johtamiseen. Alatavoitteena on yhteistyön ja yrittäjien verkosto-osaamisen kasvattaminen tilatiimitoiminnan avulla. Hankkeeseen osallistuneet tilat osaavat hyödyntää omaa yrittäjäprofiiliaan entistä paremmin sekä oppivat hakemaan helpommin erilaista tukea yrittäjä- ja sidosryhmäverkostojen kautta.

Nauta- ja maito Itä- hanke 1.1.2024 – 31.12.2026
Hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltainen lähestyminen nautakarjatilojen kehittämiseen kahden teemaan puitteissa: Tilojen jatkuvuuden turvaaminen ja investointivalmiuden edistäminen sekä Tilojen muutoskestävyyden, kannattavuuden ja vastuullisuuden kehittäminen. Teemoilla tavoitellaan tuotannon johtamisen kehittymistä kohti kestävää tulevaisuutta ja jatkuvuutta yli sukupolvien.

KasviTieto 2024-2026. 
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on maatilayritysten kasvintuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn paraneminen ympäristönäkökulmat mm. hiilensidonta ja ravinteiden kierrätys huomioiden. Yritysten strategia- ja taloustietämyksen lisääminen.

Valkuaisviisas maidontuotanto 1.11.2023-1.4.2026
ProAgria Itä-Suomen vastuulla olevassa työpaketissa kerätään tietoa hyvistä tilatason käytännöistä, joilla ruokinnan valkuaistasoa (sekä raakavalkuainen että OIV) on pystytty pienentämään onnistuneesti (ns. esimerkkitilat). Samoin kerätään tietoa hyvistä tilatason käytännöistä valkuaiskasvien osalta, esimerkiksi apilan ja kotoisen herneen viljelystä ja käytöstä lypsylehmien ruokinnassa onnistuneesti.

Marjava -Kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin. 1.1.2024-31.12.2026
Tämä hanke on jatkumoa aikaisemmille Marjamaat -hankkeille. Marjamaat 2 -hankkeen vaikutuksesta marja-alalle tuli uusia viljelijöitä ja hankkeen aikana istutettiin Pohjois-Karjalassa merkittävä määrä uutta marjanviljelyalaa. Tässä tilanteessa onkin tarpeen parantaa sekä uusien että vanhojen viljelijöiden markkinaosaamista ja -tietoisuutta, jotta pystytään reagoimaan muuttuviin markkinatilanteisiin ja osataan vastata ostajien tarpeisiin laadun, määrän ja ajoituksen osalta kustannustehokkaasti ja kannattavasti mm. jalostusarvoa nostamalla.

Marjatilojen tarvekartoitukset- osahanke kuntien rahoittamana Pohjois-Karjalassa 2024–2026
Tällä osahankkeella keskitytään selvittämään tilatasolla yritysten marjanviljelyyn liittyviä kehittämiskohteita. Teemat liittyvät sadon laatuun ja markkinoihin, viljelytekniikkaan, yrittäjien työajankäyttöön sekä talouteen ja johtamiseen. Lisäksi tällä osahankkeella jatketaan pienessä mittakaavassa Marjamaat 2 – hankkeessa perustettujen herukanlajikekokeilujen havainnointia. Tarvekartoitukset keskitetään tiloihin, joissa nähdään kehittymishalua ja jatkuvuutta. Kohderyhmään soveltuvat myös osahankkeen aikana viljelyn aloittaneet/aloittavat tilat.

Potkua Pohjois-Karjalan lammastalouteen 2025-2026
Potkua Pohjois-Karjalan lammastalouteen –hankkeen tavoitteena on kehittää Pohjois-Karjalan alueen lammastilojen osaamista sekä ammattimaista toimintaa, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vahvistaa lammastilojen verkostoa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta lammastaloudesta, siitä saatavista tuotteista ja tätä kautta parantaa alueen lammastilojen markkinoita. Hankkeen tavoitteena on myös aktivoida kehittäviä ja aloittavia lammastiloja, kokeilla mentorilammastilatoimintaa ja mahdollistaa viljelijöiden tapaamisia ja toisilta oppimista erilaisten käytännön teemapäivien ja tapahtumien avulla.

Maatilojen varautumishanke, Maatilan Turva 2025-2026
Hankkeen tavoitteena on parantaa maatalous- ja maaseutuyrittäjien   valmiuksia poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin varautumisessa sekä säilyttää alueellinen ruuantuotanto turvallisena, omavaraisena ja vakaana muuttuvissa olosuhteissa. Varautuminen tuo myös kilpailukykyä maatiloille. Maataloustuotannon on pystyttävä tuottamaan elintarvikkeiden raaka-aineita myös poikkeusoloissa. Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat myös tärkeitä asioita maatilojen huoltovarmuudessa. Toiminta-alueena Pohjois-Karjala.

Maatilojen varautumishankkeen osahanke 2024 kuntien rahoittamana 
Osahankkeessa käydään tilatasolla läpi mm. seuraavia asioita: Vesikatkoihin varautuminen, sähkökatkoihin varautuminen, rehujen suojaaminen, suojavarusteet, ensiaputaidot, viestintä tilanteissa, jos puhelimet eivät toimi. Lisäksi selvitetään polttoaineen varastointi toimituskatkojen varalta ja omavara henkilöiden osalta. Toiminta keskitetään tiloihin, joissa nähdään kehittymishalua ja jatkuvuutta. Toimenpidettä toteutetaan 15–20 tilalla ajalla   1.11.2024-31.12.2025

ProYritys Nyt -hanke (MKN) 1.4 24 – 30.6.26. 
Tavoitteena on aktivoida maaseudun yritystoiminnan käynnistämistä ja kehittämistä, sekä maaseudun evl-yritykset että erityisesti maatilat, jotka hakevat uusia elinkeinoja perinteisen maataloustuotannon tilalle tai rinnalle. Lisäksi hanketta voivat hyödyntää henkilöt, jotka suunnittelevat uutta yritystoimintaa, tuotteita tai palveluita. Tuensiirron saajana Suomen 4H-yhdistys. Yhteinen hanke Kainuun ja Pohjois-Savon kanssa.

Pellolta pöytään näkyväksi -hanke (MKN & ProAgria yhdessä) 1.3.24 – 30.6.26. 
Osana European Ragion of Gastronomy Saimaa -toimintaan vahvistetaan alueen ruoka-alueidentiteettiä ja verkotetaan pellolta pöytään -ruokaketjun yrityksiä ja muita toimijoita yli maakuntarajojen Taste Saimaa -brändin alla. Alueen maatiloille ja elintarvike- ja matkailualan yrityksille syntyy uutta liiketoimintaa esim. ruokamatkailuketjun osana ja maaseutuyritysten kilpailukyky ja kannattavuus parantuu. Yhteinen hanke Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan (&Kymenlaakson) kanssa. Maaseutupalveluilta haettu rahoitus 10 000 eur.

Tuohta tarinoista (MKN) 1.12.23 – 31.12.25. 
Pohjois-Karjalassa järjestetään tarinallistamistyöpajoja, valmennuksia ja ruokamatkapilotointeja osana ERG Saimaa-juhlavuotta. Tuensiirtona hallinnoijalta, joka on XAMK ja vastaa Etelä-Savon puolella toiminnasta, ProAgria/MKN Pohjois-Karjalassa.

SERIGO-hanke (MKN) 1.1.24 – 31.12.27. 
Naisyrittäjyyden edistämiseen liittyen toteutamme Horizon-rahoitteista SERIGO-hanketta yhdessä hankkeen hallinnoijan Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja viidentoista muun kv. partnerin kanssa. Hankkeen nimi ja teema on Social Economy for Resilience, Inclusion and Good life in Rural areas. MKN Yrityspalvelut toteuttaa hankkeessa yhden viidestä pilotista, joka suuntautuu harvimpaan asuttuun maaseutuun eli Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan, ja jossa sisältönä on maaseudun naisille suunnattu koulutusohjelma (teemoina esim. itsensä työllistäminen, pienimuotoinen yrittäminen ja myös yhteisöllinen yrittäjyys ja varainhankinta esimerkiksi yhdistyksissä). 
Virtaa Pielisen pintaan - kunnostusta porukalla (MKN) 1.4.2024 –30.11.2026, Vaara-Karjalan Leader. Tavoitteena on kouluttaa ja sitouttaa paikallisia asukkaita ja muita kiinnostuneita vesistö- ja kalatalouskunnostuksiin Pielisen valuma-alueella Lieksassa, Nurmeksessa ja Juuassa. Hankkeessa opastetaan käytännön läheisesti 15-30 paikallisella tasolla toimivaa henkilöä kalatalous- ja vesistökunnostukseen Pielisen ympäristössä. Pilottikohteilla opetellaan työtä käytännössä ja etänä teoriaa. Maastopäivissä tehdään käytännön virtavesikunnostusta ja tutustutaan vesistöihin vaikuttaviin tekijöihin. Hankkeen tuloksena on koulutukset vesistökunnostuksiin liittyen Pielisen altaan näkökulmasta ja sen pohjalta Pielisen ympärille syntyvä vesistökunnostajista muodostava ”nyrkki”, jolla on riittävä tietoja taitotaso toteuttaa toimenpiteitä Pielisen valuma-alueella, pääosin virtavesikunnostusta.
Kestävät ratkaisut valuma-alueilla (MKN) 1.10.24 – 31.12.27, hallinnoija Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys. Kehitetään toimintatapoja, joilla valuma-alueiden yleissuunnitelmat hyödynnetään toteutettaviksi toimenpiteiksi. Työ kohdistuu Liperin Heposelän tilan parantamiseen, ja kokemuksia ja saatuja käytänteitä hyödynnetään P-Savon Pyöreellä Vieremän ja Sonkajärven rajalla. Tuloksena on haastattelujen (40 kpl) pohjalta tehdyt vesienhoitotoimenpiteiden tuuppaukset eli toteutuksen valmistelut, 15-20 erilaiselle kohteelle tai toimenpiteelle, menetelmäkokeilut 2-4 tilanteeseen, yleisö- ja retkitilaisuudet 6-8 kpl sekä ideoista toteutukseen tulleiden ideoiden tuuppausmanuaali. Hankkeen kohderyhmänä ovat valuma-alueen maanomistajat ja yhteisöJäsmy-rahoitus.
Kimalaisen silmin -hanke (MKN ja ProAgria yhdessä) 1.1.2025-31.12.2027 tavoittelee pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten tarpeiden huomioimista tila- ja maisematasolla. Hankkeessa on mukana Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta esimerkkitiloja, joilla kartoitetaan hyönteisten ravintokasveja, talvehtimispaikkoja ja muita tärkeitä maisemapiirteitä. Tiloille laaditaan suunnitelma hyötyhyönteisiä tukevista toimista ja toteutetaan ne yhteistyössä tilojen kanssa. Maisematason monimuotoisuuden lisäämiseksi kannustetaan esimerkkitilojen kyläyhteisön muita viljelijöitä ja asukkaita osallistumaan pölyttäjiä tukeviin toimiin. Hanke selvittää kotimaisten monimuotoisuuskasvien, erityisesti luonnonvaraisten kasvien kotimaisen siemenviljelyn mahdollisuuksia, tuottaa ohjemateriaalia. Hankkeen hallinnointi Savonia AMK.

Mushroom Boost – Sienimatkailusta uutta elinvoimaa Pohjois-Karjalaan ja Satakuntaan -kehittämishanke (MKN) 1.1.25 – 31.12.26. 
Hanke monipuolistaa ja kasvattaa maaseudun matkailuyritysten liiketoimintaa tuotteistamisen, asiakasymmärryksen ja kohdemarkkinatiedon osaamisen lisäämisellä. Tavoitteena on tuottaa yrityksille merkittävää tietoa ja lisätaitoja, jotta ne voivat kehittää toimintaansa sienimatkailupalveluteemassa. Hanke kasvattaa sieniturismin tunnettuutta matkailumarkkinoilla sekä lisää toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Hallinnoija Satakunnan AMK.

Terve ja tuottava nuorkarja monimuotoisessa ja resurssitehokkaassa lypsykarjataloudessa (ProAgria ja MKN yhdessä) 2025-2028 
selvitetään nuorkarjan laidunnuksen potentiaalia hiilensidonnan, biodiversiteetin, energiantuotannon sekä huoltovarmuuden näkökulmasta. Selvitetään laidunnuksen (ja jaloittelun) vaikutusta nuorkarjan terveyteen ja hyvinvointiin.Tuotetaan päivitettyä tietoa uudistuseläinten ruokinnasta ruokinnan suunnittelun ja käytännön toteutuksen tueksi. Kerätään tietoa vierihoidon toteutuksesta ja sen vaikutuksesta vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä vierihoidon aikana että sen jälkeen. Lisätään yhteistyötä ja tehostaa tiedonsiirtoa tutkimuksen, asiantuntijaverkoston, koulutuksen, maatilayrittäjien ja teollisuuden välillä. Hankkeessa tuotetaan päivitettyä tietoa sekä hyvän käytännön ohjeita nuorkarjan ruokintaan, laidunnukseen ja hoitoon. Kohdealue Itä-Suomi ja Etelä-Savo. Hallinnoija Luke. ProAgrian/MKN osuus vuosina -26 ja -27.

Palvelumme

Johtaminen ja talous

Johtaminen - Moniammatillinen tiimi mukana maatilakokonaisuuden johtamisessa

Yrityksen strategia, tuotanto, talous ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla tasapainossa jokaisessa maatalousyrityksessä. On tunnistettava menestystekijät ja pullonkaulat toimintaympäristöstä ja yrityksen sisäisistä prosesseista. Nämä muuttujat on osattava laittaa tärkeysjärjestykseen, jotta voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet työn sujuvoittamiseksi tai tuotannon tehostamiseksi. Hallitusta kokonaisuudesta syntyy taloudellista tulosta.

Talouden ja tuotannon osaaminen sekä yrityksen strateginen johtaminen ovat menestymisen kulmakiviä. Tasapainoisessa, hyvin johdetussa maatilayrityksessä, tavoitteet on määritelty selkeästi ja prosessit sujuvia. Vision pohjalta asetetut välitavoitteet ohjaavat päätöksenteossa. Sen seurauksena työntekijät ja yrittäjät ovat hyvinvoivia, jaksavia ja motivoituneita ja yritys tekee voittoa. Näissä kaikissa asiakkaan tukena on ProAgrian eri toimialojen ammattilaisista koostuva moniammatillinen tiimi. Tiimin kanssa on antoisa seurata tavoitteiden täyttymistä ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä ennakoidusti.

Vuonna 2024 olemme olleet mukana useissa prosesseissa, joissa on parannettu maatilayritysten menestystä tuotannon prosessien kehittämisen ja johtamiskäytäntöjen tehostamisen kautta. Tällaisissa pitkän tähtäimen kehittämishankkeissa hyödynnetään useiden asiantuntijoiden osaamista tuotannon, talouden, johtamisen ja strategisen suunnittelun osa-alueilta. Moniammatillisen tiimin ja asiakkaan kanssa käydyn keskustelun avulla tarkastellaan asioita eri näkökulmista ja kehitetään maatalousyritystä kokonaisuutena. Seuraamme erityisesti näitä pidempiä prosesseja asiakaspalautteiden kautta. Vuoden 2024 aikana käynnistynyt ja edelleen toimiva OSKARI-hanke on tarjonnut webinaarien muodossa keinoja yhdistää verkostot erityisesti tuotannon ja johtamisen aihealueilla. 

Joakim Pitkälä ja Emmi Parkkinen

Talousasiantuntijapalvelut ja Tilitoimisto

ProAgria Itä-Suomessa MVL- ja EVL- veroasiakkaiden määrä pysyi lukumääräisesti hyvin edellisvuotta vastaavalla tasolla. Vuoden lopussa asiakkaita oli 1284 kpl. Perheviljelmä- ja osakeyhtiömaatilojen palveluihin pyrimme asiakkaiden havaittujen tarpeiden mukaisesti nivomaan yhteen entistä saumattomammin taloushallinnon ja liikkeenjohdollisen analyysin ja keskustelut toiminnan suunnasta, unohtamatta sähköisen taloushallinnon kasvavaa kysyntää. ProAgria Itä-Suomella on tarjota sähköiset toimintamallit kaikille maatiloille ja osallistumme aktiivisesti keskusteluun käytössämme olevien ohjelmistojen kehityksessä. ProAgria Itä-Suomen tilipalvelut rakentavat toimenkuvan kokonaan tai osuudella yhteensä 35 asiantuntijalle ja tavoitteena on tarjota asiantunteva taloushallinto sekä palkanlaskenta erityisesti pääkohderyhmällemme maatiloille ja maataloutta harjoittaville yhtiöille.

Investointien ja sukupolvenvaihdosten suunnittelu sekä muut talouden suunnitteluun ja analysointiin liittyvät palvelut ProAgria Itä-Suomen toteuttamana muodostavat talouden hallinnan palvelukokonaisuuden, jossa on taustalla moniammatillinen tiimi. Talouden suunnittelussa ja analysoinnissa huomioidaan tuotannollisten muuttujien lisäksi inhimilliset tekijät. Tilojen taloudelliset tulokset vaihtelivat suuresti, ja uusien investointien lisäksi toiminnan tehostamista pyrittiin saavuttamaan nykyisten tuotantorakennusten parannuksilla tai maltillisilla remontoinneilla sekä muilla kilpailukykyyn, tilojen nykyaikaistamiseen, ympäristön tilaan, kestävään tuotantotapaan ja energiantuotantoon liittyvillä investoinneilla.

Kotieläinpalvelut 

Maidontuotannon palvelut

Menestyvän maidontuotantotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto sekä vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös monet sidosryhmät, mm. eläinlääkärit, rehukaupat ja meijerit. Tuotosseurantatietoja käytetään paljon myös tutkimuksissa ja hankkeissa sekä kansainvälisessä vertailussa. 

ProAgria Itä-Suomen alueella 652 karjaa osallistui tuotosseurantaan vuonna 2024. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 31 230 lehmää. ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantatilojen keskimääräinen lehmämäärä nousi edellisen vuoden 58,5 lehmästä 60,5 lehmään. Koko maan tuotosseurantakarjoissa oli 61,5 lehmää vuonna 2024. Vuonna 2024 holstein-rodun osuuden kasvu jatkui: tuotosseurantalehmistä oli 65 % holsteineja ja 35 % ayrshirejä.

ProAgria Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos nousi 285 kg edelliseen vuoteen verrattuna eli 10 588 kiloon vuonna 2024. Maidossa oli keskimäärin 4,42 % rasvaa ja 3,61 % valkuaista. Energiakorjattu maitomäärä (EKM) nousi 333 kilolla. Vuonna 2024 Itä-Suomen tuotosseurantatilojen EKM tuotos oli keskimäärin 11 347 kg. Koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 371 kg ja EKM-maitotuotos 11 117 kg. Itä-Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos oli Manner-Suomen ProAgrioista korkein! 

Itäsuomalaisten tuotosseurantalehmien EKM-tuotos elinpäivää kohden oli vuonna 2024 16,6 kg ja 18,3 kg poistettujen osalta. Keskimääräinen kaikkien tuotosseurantalehmien elinikäistuotos vuonna 2024 oli 25 746 kiloa ja poistettujen lehmien 34 526 kg.

Suomalaisten tuotosseurantalehmien maidosta 62 % lypsettiin automaattilypsyllä. Karjoista 40 % lypsi robotilla ja kaikista lehmistä 59 % lypsettiin robotilla. ProAgria Itä-Suomen karjojen keskimääräinen maidon solupitoisuus oli 171 kpl /100 ml vuonna 2024.
Itä-Suomen tuotosseurantatiloista 12 kpl oli luomumaidontuotannossa vuonna 2024. Itä-Suomen luomumaitotiloilla oli keskimäärin 66,5 lehmää, joiden keskituotos oli 10 328 kg ja EKM 10 888 kg.
 

Palvelut maitotiloille

Kesän 2024 säilörehut aiheuttivat haasteita edellisten vuosien tapaan ruokinnan suunnitteluun ja ruokintaan. Säiden paikallisen vaihtelun takia korjuun ajoitus tuotti hankaluuksia. Säilörehujen kuiva-aineissa, sulavuuksissa ja valkuaispitoisuuksissa oli suurta vaihtelua tilojen välillä ja tilakohtaisestikin eri korjuuerien välillä. Lypsylehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 3248 kpl 450 asiakastilalle. Tuotosseurantatilat teettivät keskimäärin 6 rehuanalyysiä/tila/vuosi. Viidennes tiloista lähetti rehunäytteen analysoitavaksi useammin kuin kerran kuukaudessa.

Tuotosseurannan tulosten ja karjahavaintojen pohjalta toteutettava Karjatsekki- palvelu on tärkeä osa maitotilojen palveluja. Karjatsekillä tuotosseurantatieto jalostuu maitotilan käyttöön toiminnan ja toimintatapojen arvioinnissa ja kehittämisessä. 

Neuvon Ruokaturva ja eläinten hyvinvointi-aihealuetta tehtiin 240 kotieläintilalle 352 kpl. Neuvo -palveluna tehtiin mm. Täsmäpalveluja, jotka keskittyvät tilan ja asiantuntijan kanssa yhdessä määriteltyihin kehittämiskohteisiin. Täsmäpalveluiden aiheet pureutuvat maidon tuotannon kannalta kriittisiin aiheisiin ja vaiheisiin, esimerkiksi vasikka- ja hiehovaihe, siirtymäkausi, säilörehun laatu, seosrehuruokinnan toimivuus, sorkkaterveys, ruokinta- ja lypsyteknologian tehokas hyödyntäminen. Myös eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyviä asiantuntijapalveluja tehtiin vuonna 2024.

Tiimimäinen toimintatapa on jo usean tilan ja asiantuntijan hyväksi havaitsema toimintatapa, jota mm. pankit arvostavat. Asiantuntijat ja asiakkaat tekevät yhdessä töitä, jotta asiakkaan tavoitteet saavutetaan. Moniammatillisiin tiimeihin sitoutuneilla maidontuottaja- asiakkaillamme toteutuu tutkitusti parempi liiketoiminnan tulos kuin keskimäärin vastaavankokoisilla tiloilla. Vuonna 2024 tilan tarpeiden mukaan koottujen tiimien toiminta kehittyi ja tiimien määrä lisääntyi. Tätä työtä jatketaan edelleen vuonna 2025.

Kasvintuotanto

Itä-Suomen alueella tehtiin viljelysuunnitelmia yhteensä 1050 viljelijälle Minun maatilani -ohjelmistolla. Viljelysuunnitelmat ovat osa laajempaa viljelyn kehittämisohjelmaa, jossa selvitetään tilakohtaisesti mm. viljelyn nykytilanne, tulevaisuuden tavoitteet, kehittämistoimenpiteet ja sovitaan tulosten seurannasta. Tämän lisäksi voidaan tehdä esim. uudistavan viljelyn suunnitelma ja laskentaa maaperän hiilivarannon muutoksesta. Tukihakemuksia tehtiin 1912 viljelijälle ja tukihakemuksien hehtaarien pinta-ala kattaa 40,2 % Itä-Suomen ilmoitetusta pinta-alasta.

Kasvinsuojeluruiskuja testattiin yhteensä 339 kpl. 2024 Itä-Suomen alueella suoritettiin Ruokaviraston valtuuttamia siemenviljelystarkastuksia yhteensä 4943,51 hehtaarille ja lisäksi teimme siemenpakkaamoiden näytteenottoja.

Ajoneuvovaakaus -palvelua tehtiin 25 maatilalle vuonna 2024. Koneyhdistelmien ja kuormien painojen lisäksi mitattiin rengaspaineita ja annettiin suosituksia, millaisilla rengasvalinnoilla ja -paineilla missäkin työvaiheessa ja työkoneilla voi vaikuttaa maan tiivistämisriskin pienentämiseen. Säilörehukuormien mittaamisella pystyttiin pureutumaan säilöntäaineen menekkiin ja sitä kautta päästiin kiinni mahdollisiin rehun säilönnällisiin ongelmiin. 

Neuvo-palveluna tiloille tehtiin mm. kasvustohavaintokäyntejä, kasvinsuojelusuunnitelmia, tukiehtoneuvontaa, hiili-, ravinnetase- ja tuotantokustannuslaskelmia, maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia ja neuvontaa viljelyn kehittämisestä.

Vuonna 2024 meillä työskenteli 36 kasvintuotannon asiantuntijaa. Asiantuntijoina oli sekä vastavalmistuneita että pitkään talossa olleita. Yksi vuoden painopisteistä oli pari- ja tiimitoiminnan kehittäminen asiakastyössä. Tämän avulla sekä asiakastyytyväisyys että osaamisen kehittyminen ovat lähteneet kasvuun. Ikärakenne asiantuntijoiden kesken on hyvinkin tasapainoinen. Työsuhteen pituuden keskiarvo vuonna 2024 oli 9,7 vuotta. 

Kolme kasvintuotannon asiantuntijaa aloitti Palvelukehittäjä - Maan kasvukunnon kehittämisohjelman koulutuksen osana Tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa. Koulutuksen tavoitteena on kehittää asiantuntijoiden maan kasvukunto-osaamista, oppia tunnistamaan ja havaitsemaan kehittämiskohteet sekä laatimaan asiakaskohtaisen maan kasvukunnon hoitosuunnitelman. 

Kasvukausi 2024

Ilmaston lämpeneminen näkyy kasvuolosuhteissa. Vuodesta 2024 tavanomaisesti lämpimämpiä oli 10 kuukautta ja vain kaksi keskimääräistä kylmempiä. Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 100–300 astetta korkeampi kuin edellisvuonna: Joensuussa 1700, Liperissä 1782, Kiteellä 1542, Kesälahdella 1586, Lieksassa 1550, Ilomantsissa 1592, Kuopiossa 1644, Maaningalla 1670, Rautavaaralla 1487, Vieremällä 1458, Kuhmossa 1451, Suomussalmella 1265 ja Kajaanissa 1477. Sateet sen sijaan jäivät keskimääräistä vähäisemmiksi ja paikallisesti vaihtelua oli paljon. Touko- ja kesäkuu olivat vähäsateisia ja sateet painottuivat loppukesälle. 

Syksy 2023 oli märkä ja syysmuokkauksia jäi paljon tekemättä. Osalla tiloista jäi nurmien 3.sato korjaamatta tai niitto tekemättä, jolloin kasvustot jäivät liian pitkinä talvehtimaan. Kuloheinä aiheutti talvituhoja. 

Talven jäljiltä vesistöjen vedenpinta oli korkealla, moni rantapelto oli ainakin osittain veden alla. Toukokuussa oli kylmää ja kuivaa, jonka jälkeen alkoi helle. Nurmia jouduttiin täydennyskylvämään normaalia enemmän. Esimerkiksi timotei kärsi talvituhoja ja natojen talvehtimisessa oli vaihtelevuutta, minkä vuoksi niitä puuttui jonkin verran 1. säilörehusadosta. Peltoja oli runsaasti kevätmuokkauksessa ja kynnetyt pellot kuivuivat nopeasti. Toukotyöt sujuivat sutjakkaasti. Osalla alueista toukotyö jaksottuivat sateiden takia kahteen osaan. Hajanaiset sateet vaikeuttivat myös kasvinsuojelua. Vaikeasti torjuttavia viherpantaheinää ja rikkakananhirssiä tavattiin osassa Itä-Suomen aluetta.

Nurmet kärsivät kuivuudesta vähän jo toukokuun lopussa. Säilörehun 1. sadon korjuun ajoittamisessa oli haasteita, sillä D-arvo laski ja samalla valkuainen kuitenkin pysyi korkealla. Sateiden sattuessa D-arvo lähti uudelleen nousuun. Kuivuus vaikutti selvästi 1. ja 2. sadon korjuun rehumäärään, mutta onneksi 3. sadon korjuu paikkasi tilannetta. Toisaalta taas niillä alueilla, missä sadetta saatiin, oli jo 1. sato hyvä. Kasvukausi oli apiloille edullinen. Kasvukauden haasteista huolimatta korjuuaikanäytteiden avulla saatiin sadonkorjuut ajoitettua niin, että säilörehut ovat pääasiallisesti laadultaan hyviä.

Puimaan päästiin tavanomaista aikaisemmin ja pääsääntöisesti hyvissä olosuhteissa. Sadot olivat kuitenkin määrältään ja laadultaan vaihtelevia. Viljoissa oli runsaasti punahometta, kohonneita DON-pitoisuuksia ja hehtolitrapainot jäivät mataliksi. 

Syksyllä vesistöjen vedenpinta laski paikoitellen todella alas. Lämmintä riitti pitkälle syksyyn ja syyskylvöiset kasvit kasvoivat hyvin. Osalla alueista kasvu saattoi ennättää jo liiankin pitkälle. Suojaviljaan perustetut nurmet näyttivät hyvälle syksyllä.

Peltopinta-ala taulukko

Lähde: Pohjois-Savon Ely -keskus tukihakutilastot

Puutarha

Vuosi 2024 puutarhatuotannon näkökulmasta

Ilmaston lämpeneminen näkyy kasvuolosuhteissa. Vuodesta 2024 tavanomaisesti lämpimämpiä oli 10 kuukautta ja vain kaksi keskimääräistä kylmempiä. Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 100-300 astetta korkeampi kuin edellisvuonna: Joensuussa 1700, Liperissä 1782, Kiteellä 1542, Kesälahdella 1586, Lieksassa 1550, Ilomantsissa 1592, Kuopiossa 1644, Maaningalla 1670, Rautavaaralla 1487 ja Vieremällä 1458. Sateet sen sijaan jäivät keskimääräistä vähäisemmiksi ja paikallisesti vaihtelua oli paljon. 

Kevät oli kylmä ja lunta oli pelloilla pitkään täällä itäisimmässä Suomessa. Kylmän jakson jälkeen alkoi toukokuussa kuukauden sateeton jakso ja samaan aikaan oli ennätysmäärä hellepäiviä. Tämä kiihdytti kasvun kovaan vauhtiin ja mansikat puhkesivat kukkaan laajasti ja samanaikaisesti eri lajikkeiden kesken, joten kukintakausi jäi lyhyeksi. Tästä johtuen pääsatokausi jäi lyhyeksi ja mansikkakausi oli poikkeuksellisen aikainen. Tunneleista sadonkorjuu aloitettiin jo kesäkuun alussa ja avomaalta ennen juhannusta. Sateet jäivät vähäisiksi, toisin kuin suurimmassa osassa maata. Keväällä näytti, että kasvustot olisivat talvehtineet paremmin, kuin mitä sitten kasvukauden edetessä paljastui. Edellisen syksyn runsaat sateet, ja talven/kevään olosuhteet ja vauhdilla alkanut kasvukausi aiheuttivat sen, että suuria vaurioita havaittiin etenkin edellisenä vuonna istutetuilla uusimmilla aloilla. Marjamäärän osalta oltiinkin pitkälti pulan puolella ja 5 kilon laatikoita myytiin normaaliin nähden vähän, valtaosin marjat myytiin pienemmissä rasioissa.  

Herukat talvehtivat pääsääntöisesti hyvin. Hallavioituksia esiintyi paikoittain, mutta vioitus ei ollut niin suurta kuin edellisenä vuotena. Punaherukan satotaso muodostui paremmaksi kuin mustaherukalla, joka oli kohtalainen. Tila- ja lohkokohtaiset erot olivat suuria. 

Vadelmalla oli laajoja talvivaurioita. Edellisen syksyn sateisuus ja talven alle märäksi jäänyt pelto ja juuristo olivat osaltaan tässä vaikuttamassa. Lisäksi talven/kevään olosuhteet sekä vauhdilla alkanut kasvukausi lisäsivät tuhojen laajuutta. Monin paikoin kasvustoista ei saatu satoa juuri laisinkaan, tämä pienensi kokonaissatomäärää. Tunnelivadelman osalta satotasot olivat normaalit.

Marjantuotanto on merkittävä elinkeino Itä-Suomen alueella. Viljelypinta-alojen perusteella Itä-Suomessa tuotetaan 36 % koko maan marjoista ja hedelmistä. Yksittäisistä marjalajeista mustaherukoita tuotetaan 62 % ja mansikkaa 33 % osuudella koko maan viljelyaloista. 

ProAgria Itä-Suomessa toimi puutarhatiimi, joka koostui puutarhatuotannon asiantuntijoista sekä puutarhatuotantoon erikoistuvasta talousasiantuntijasta. Tiimin tavoitteena on puutarhaneuvonnan kehittäminen kokonaisvaltaisemmaksi alan erityispiirteet huomioiden. Tiimi tarjoaa neuvontaa viljelysuunnittelussa, kasvustokäynneillä ja tukijärjestelmään ja tukihakuun liittyvissä asioissa sekä spv- ja talousasioissa.

Toimialalla toimi ProAgrian hallinnoima Marjava- kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin- tiedonhankintahanke. Marjava-hankkeeseen tiiviisti kytkeytyen toimi Marjatilojen tarvekartoitukset- osahanke Pohjois-Karjalan kuntien rahoittamana. Lisäksi ProAgria Itä-Suomen puutarha- asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana Luonnonvarakeskuksen Drosophila suzukiin hallintakeinot marjantuotannossa- yhteistyöhankkeessa. Vuoden 2024 aikana oli käynnissä Itä-Suomen yliopiston hallinnoima KAMUT  - Kasvua mansikoille uusista tekniikoista- hanke sekä Savogrow:n Monimuotoisuuden lisääminen marjatiloilla -hanke, joiden ohjausryhmissä on ProAgria Itä-Suomen puutarhatuotannon asiantuntija. Puutarhatuotannon asiantuntijat toimivat Marjan- ja Hedelmänviljelijöin liiton Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirien sihteereinä. 

Kokonaisviljelypinta-alat vuonna 2024 ProAgria Itä-Suomen alueella ja osuus Itä-Suomen viljelyalasta marjoittain. Lähde Pohjois-Savon Ely -keskus tukihakutilastot.

Luomu

Vuonna 2024 ProAgria Itä-Suomen alueella toimi n. 570 luomumaatilaa. Määrään on laskettu sekä luomussa jo olevat että siirtymävaiheen tilat. Kokonaan uusia luomutiloja ilmoittautui alueellamme valvontaan 4 kpl ja vanhoja poistui 28 kpl. Luomun kokonaisala, osuus alueen peltoalasta ja tilakoko vuonna 2024 ilmenee oheisesta taulukosta.

Luomuvalvonnan kokonaispinta-alassa oli hienoista nousua vuonna 2024. Edellisenä vuonna tulleiden sitoumusehtomuutosten vaikutus luomusektoriin on tasaantunut ja valvonnassa olevien tilojen vähenemä oli varsin maltillinen. Kiinnostus luomutuotantoa kohtaan vaikutti lähtevän uuteen nousuun vuoden 2024 lopulla markkinatilanteen kehittyessä positiivisempaan suuntaan.

Itä-Suomen alueen luomutuotanto on monimuotoista. Luomueläintiloilla on eniten emolehmiä, mutta myös lypsylehmiä ja lampaita, sekä jonkin verran sikoja ja mehiläisiä. Harmillisesti luomukananmunantuotanto on alueellamme loppunut ja keskittyy jatkossa varsin vahvasti Varsinais-Suomeen. Myös luomumaidontuotannon väheneminen Itä-Suomen alueella jatkui vuonna 2024.

Luomupeltoalasta suurin osa on edelleen rehuntuotannossa, minkä lisäksi tuotetaan erilaisia viljoja ja palkoviljoja. Viljoista merkittävin on kaura, jota tuotetaan elintarvikekauraksi ja myös puhdaskaurana.  Puutarhakasveja, mustaherukkaa, mansikkaa ja muita marjoja tuotetaan alueella jonkin verran, mutta luomupuutarhatuotannolle olisi enemmänkin kysyntää. Luomusiementuotantoa Itä-Suomessa on kohtalaisesti, ja alueemme siemenpakkaamot tarvitsisivat vielä lisää sopimustuottajia.

Luomuperuskurssit antavat monipuolisen läpileikkauksen luomuviljelystä ja sen mahdollisuuksista. Kursseilta saa vinkkejä paitsi luomutuotantoon, myös tavanomaisen viljelyn kehittämiseen, maan kasvukunnon parantamiseen ja tuotantokustannusten alentamiseen. 
Itä-Suomen alueella vuonna 2024 toteutettiin yksi luonnonmukaisen tuotannon peruskurssi, missä oli sekä kasvintuotannon että eläintuotannon osiot. Kurssi toteutettiin ns. hybridikoulutuksena, jolloin kurssille oli mahdollista osallistua myös kotoa käsin. 

Luomusuunnitelmien päivityksiin, luomuun siirtymisen suunnitelmiin, luomueläinten hoitoon tai muutoin luomuun liittyviä Neuvo -palveluita toteutettiin edelleen vuonna 2024 suurimmalle osalle luomuasiakkaista. Valtakunnallisesti luomuasiakkaista noin puolet käyttää ProAgrian palveluita, mutta Itä-Suomen alueella osuus on huomattavasti korkeampi.

Maa- ja kotitalousnaiset

Palvelut

Kaiken kaikkiaan asiakkuuksia ja kuluttajakohtaamisia syntyi valtionavullisten, hankkeiden ja asiakasmaksuilla toteutettujen koulutusten, tapahtumien, neuvontapalveluiden ja ruoka- kahvituspalveluiden piiriin 43 478.

Opetushallituksen tukemia ruoka-aiheisia koulutus- tai kampanjatilaisuuksia järjestettiin 47 kpl ja neuvonnan piirissä oli noin 1 900 kuluttajaa. Yli puolet tästä määrästä tavoitettiin erilaisten isojen yleisötapahtumien neuvonta- ja infopisteillä, mutta myös esimerkiksi ruokakursseille ja -luennoille osallistui noin 330 sekä kasvisaarteen sankarit -tapahtumiin 55 lasta. Myös maiseman- ja luonnonhoitoon liittyneet tapahtumat lumoinfoina kokosivat lähes 80 osallistujaa ja luontotekoja-tapahtumat 130. Yritysneuvonnassa Maaseudun Sankarit -tapahtumia oli kymmenen, yhteensä 120 yrittäjälle sekä järjestötapahtumia noin 270 osallistujalle. Palkitsimme valtionavullisina tehtävinä myös Maistuva Maaseutu -yritykset sekä tuotimme videot savolaisesta rieskasta ja kainuulaisesta pettuleivästä. 

Lisäksi tuotimme vesistöneuvontaa ja järjestöpuolta saimme aktivoitua erityisesti Pohjois-Karjalassa ollen monin tavoin mukana myös valtakunnallisessa Nurmeksen maaseutuparlamentissa syyskuussa. 

Erilaisissa kehittämishankkeissa tai asiakasrahoituksella toteutettiin myös kursseja, työpajoja ja pienempiä ja suurempia tapahtumia 127, ja niihin osallistui lähes 22 000 asiakasta. Suurin osa kertyi hankkeissa toteutetuissa suurissa tapahtumissa (mm. Lähellä-tapahtumat, Liperin Leipäpäivät, Taste Savo pop up:n asiakkaat). Kun edellä mainittuihin lukumääriin lisätään myös ne tapahtumat, missä tuotimme suoraan tai osallistuneiden yritysten kautta kahvi- ja ateriapalveluita (Satoa-tapahtumat, elonkorjuupuuro, Kalaryssäys, Ruokakohtaamisia), lisääntyy tavoittamiemme kuluttajien määrä vielä 18 150 asiakkaalla.

Hankkeissa tai asiakasmaksuin toteutettua koulutusta työpajoissa, webinaareissa tai kursseilla sai lähes 1900 yrittäjää tai muuta asiakasta. Näistä hygieniaosaamista sai 122, ja heidän joukossaan oli paljon maahanmuuttajia Kainuussa, kiitos Edukai-yhteistyön.

Muiden tuotettujen palvelujen kuin koulutusten tai tapahtumien ruokamyynnin osalta oli asiakkaita ruokaneuvonnassa kaksi. Vesistönhoidon neuvontaa tai muita maiseman- ja luonnonhoidon kartoituksia ja asiantuntijatyötä tehtiin 51 asiakkaalle. Ympäristö-Neuvo-palvelua tehtiin 34 asiakkaalle; 12 asiakasta sai kauttamme ympäristösopimussuunnitelman. Paikallisyhdistyksille tuotettiin 11 palvelua ja sidosryhmille 67.

Vuosi 2024 oli Itä-Suomen MKN piirikeskuksessa hyvin vilkas erityisesti ohjelmakauden vaihdoksen myötä aktivoituneen hanketoiminnan ansiosta; myös ERG Saimaa -juhlavuosi vaikutti Pohjois-Karjalan toimenpiteitä vilkastuttaen. Palvelumyynnin osalta erityisesti matkailualan tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyvän asiantuntijuuden kysyntä vahvistui, missä taustalla olivat asiantuntijamme verkostot (mm. Visit Finland ja World Food Travel Association). Ruohonjuuritason toimintamme kansainvälisyydessä ja mm. pienten yritysten elintarvikeviennin edistämiseksi huomattiin koko Itä-Suomessa. Yhteydenotot kertoivat, että olimme haluttu kehittäjäkumppani. Karelia á la Carte -verkosto, Taste Savo -verkosto ja Kainuussa tuotettu -verkosto vahvistui edelleen, ja yhteistyö Etelä-Karjalan kanssa erityisen merkittävää.

Yrityspalvelut

Yleiseen yrittäjyyden edistämiseen liittyviä Maaseudun Sankarit -tilaisuuksia Opetushallituksen tuella pidettiin yhteensä 14 päivänä, mm. yritysten yhteisesiintymisiä, verkostotapaamisia, erityyppisiä infoja sekä yhteiskehittämistä/tuotetestausta. Niissä oli yhteensä 120 osallistujaa.  

Erityyppistä asiantuntijapalvelua tekivät yritys- ja matkailuasiantuntijamme yhteensä 317 kpl. Esimerkiksi Visit Finland Akatemiakouluttajana ja WFTA-järjestön ruokalähettiläänä toimivalla matkailuasiantuntijallamme olik ruokamatkailun tuotekehitykseen sekä markkinointiin liittyen useita asiantuntijatöitä. Lisäksi yritysasiantuntija osallistui kolmeen Food Souvenir from Saimaa – tuotteistamisen tuki -tilaisuuteen ja toteutimme elintarvikevientiaiheinen luentosarjan Riveria koulutuspalveluiden JOTPA-koulutukseen. 

Asiantuntijapalveluiden asiakkuuksista 130 liittyi kokonaisasiakasvastaavuuteen Karelia à la Carte-, Taste Savo- tai Kainuussa tuotettu -verkostoissa.

Kilpailukyky-Neuvo-palvelun sai MKN-yritysasiantuntijoiltamme 30 asiakasta. Neuvo-palveluilla kehitettiin maatilojen kilpailukykyä uusien liiketoiminnan osa-alueiden avulla. Monialaistavia maatila-asiakkaita kiinnosti erityisesti matkailu, suoramyynti, elintarvikkeiden jatkojalostus, Green Care -hyvinvointipalvelut, koneurakointi, hevospalvelut, maatilamatkailu, eläinhoitolatoiminta  ja erikoiskasvien viljely.  

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Maakuntien Maistuva maaseutu -yritykset palkittiin Farmarissa Seinäjoella Maa- ja kotitalousnaisten toimesta. Valinnalla halutaan nostaa esiin maaseudun upeita makuja, raaka-aineita, ruokayrityksiä ja ruoka-aarteita. Hiekkalan tila (Pohjolan Hedelmä Oy) on vuoden 2024 Maistuva maaseutu -yritys Pohjois-Savossa. Yritys on kehittänyt hedelmänviljelyä ja jatkojalostusta sinnikkäästi, rohkeasti ja tinkimättömästi. Hedelmien tuotanto on kestävän kehityksen mukaista ja koko viiden hehtaarin tarha-aluetta on monimuotoisuuslähde ja pörriäisparatiisi. Pohjois-Karjalan vuoden 2024 Maistuva maaseutu -yritys on Akselin Herkkupaja Oy. Akselin Herkkupaja Oy:n yrittäjät Kalle ja Riikka Tervonen viljelevät luomumansikkaa tilallaan Kiteen Huikkolassa. Osa luomumansikoista pakastekuivataan ja myydään aho -brändillä kokonaisina, viipaleina, jauheina ja suklaakuorrutettuna.  Yritys on innovatiivinen ja aktiivinen verkostoituja. Maalaiskahvila Mummula on vuoden 2024 Maistuva maaseutu -yritys Kainuussa. Maalaiskahvila Mummulassa on paljon erilaista toimintaa yhdistettynä ruokaan mm. musiikkia ja äänimaljarentoutusta. Kehittävä ote, maistuva ruoka, ihana maalaismiljöö eläimineen. Rahoitus: OPH korvamerkit.

Kainuussa pidettiin 72h-varautumisaiheista luentoa Ristijärvellä ja Hyrynsalmella Suomen Punaisen Ristin Oulun piirille, osallistujia yhteensä 60. Lisäksi Kuhmon ja Suomussalmen kirjastoissa oli varautumispäivänä 7.2.2024 varautumiseen liittyvät infopisteet, joissa kävi yhteensä 30 osallistujaa. Syyskuussa Suomussalmen kunnan varautumisillassa kerrottiin kotivarasta kuntalaisille, kuulijoita 40. 

Olimme monin tavoin – myös yhteistyössä Nurmeksen paikallisyhdistyksen kanssa, sekä osana eri kehittämishankkeiden toimintaa – esillä syyskuun lopulla Nurmeksessa järjestetyssä valtakunnallisessa Maaseutuparlamentissa. Järjestimme luentoja miniseminaareissa, tietoiskun, työpajan sekä esittelypisteen.

MKN yrityspaveluiden työ elinvoimaisuuden kehittämiseksi on vaikuttavaa. Käytännössä tämä näkyi ProYritys-hankkeiden alulle auttamina noin 4,4 miljoonan euron kasvupanoksina Itä-Suomeen (yritysten investointi- ja kehittämisraha- tai lainahakemukset).
 

MKN hanketoiminta

Toimimme kansainvälisesti

Saimme 26. - 30.8. hollantilaisen LTO Noord Vrouw & Bedruf -järjestön vieraaksemme seitsemän emännän voimin. He tutustuivat MKN-toimintaan eri tasoilla, moniin sidosryhmiin sekä maaseutuyrittäjiimme. Kiuruvedellä toteutettiin viimeisenä iltana useita kumppaneita koolle kutsunut toiminnallinen Syödään yhdessä -tilaisuus, missä rakennettiin myös yhteisiä hankekuvioita tulevaisuuteen. Kiuruveden Maa- ja kotitalousnaiset tekivät kanssamme yhteistyötä.  Tehtiin myös lähimatka Pohjois-Karjalaan, missä kuulimme erityisesti hollantilaisten käynnistämästä maaseudun emäntien koulutusohjelmasta.  

BioSys Japani – Pohjois-Karjalan uniikit ruokatuotteet ja elinkeinojen kansainvälisyyspotentiaalin kasvattaminen -hankkeessa valmennettiin yrityksiä kohdemarkkinatapaamisiin. Elokuun loppupuolella Pohjois-Karjalaan saatiin vieraaksi japanilainen huippukokki Zaiyu Hasegawa, joka muutaman päivän vierailulla tutustui mm. pohjoiskarjalaiseen ruokakulttuuriin, osallistui kalastus- ja sieniretkelle ja tapasi Riverian opiskelijoita.  Vierailu poiki näkyvyyttä Aasian markkinoilla sekä yhteisiä jatkotoimenpiteitä. Vuoden toinen merkittävä tapahtuma oli hankkeen järjestämä verkostoitumismatka Japaniin ja Etelä-Koreaan. Reilun viikon mittaisella matkalla saatiin pohjoiskarjalaiselle ruokakulttuurille näkyvyyttä, vahvistettiin jo olemassa olevia verkostoja ja löydettiin myös uusia potentiaalisia kauppakumppaneita erilaisin tapahtumin. Matkalle osallistui myös joukko yrityksiä yritysryhmähankkeena. Yritysten oman ohjelman lisäksi toteutettiin myös yhteisiä tapahtumia Japanissa ja Etelä-Koreassa.    

MKN-keskuksen Barents-hankkeelle tehtiin käsikirjoitus komealupiinin torjunnan videokuvausta varten Polvijärvellä ja osallistuttiin kuvauksiin.
Kotikansainvälistymistä ja yhteisöllisyyttä edistettiin (Ruoka)kohtaamisia Rantapuistossa -tapahtumassa Joensuussa, jossa yhdistyi Ravintolapäivä ja Eat with locals -teema. Tavoitteena oli rento ja yhteisöllinen tapahtuma, jossa erilaiset ruokakulttuurit, -perinteet ja ihmiset kohtaavat.    
Toimimme kv. verkostoissa, mm. Wordl Food Travel Association and IGCAT.

Hankkeet

Agri-Food Network -ryhmähankkeessa (2023 – 2025) 
Pohjois-Savossa keskeistä on keskeistä ollut mm. Taste Savo -verkoston toiminnan koordinointi ja kehittäminen (pop up:t, jäsenhankinta, verkkosivu-uudistuksen valmistelu) sekä Kuopion kauppahallin Lähellä!-tapahtuman kehittäminen. Hankkeen hallinnoija on Savonia-ammattikorkeakoulu ja muut toteuttajat Luonnonvarakeskus sekä Ylä-Savon ammattiopisto.

Ruokaketjun kehittämishanke Siilinjärvelle -hankkeen (2024 - 2025) 
tavoitteena on edistää lähiruuan käyttöä tiivistämällä alueen ruoka-alan toimijoiden yhteistyötä alkutuottajien ja yhdistystoimijoiden kanssa, sekä löytää keinoja Satoa-Siilinjärvi lähiruokatapahtuman vakiinnuttamiseksi osaksi Siilinjärven vuosittaista toriohjelmaa. Hankkeella suunniteltiin Siilinjärvelle toinen Satoa-tapahtuma, joka pidettiin 10.8.2024.

Parasta paikallista pöytiin -hanke (2024 – 2027) 
edistää paikallista lähiruokatarjontaa erityisesti Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026 silmällä pitäen. Se ärjesti Kainuussa webinaareja ja tapahtumia sekä aktivoitiin Kainuun elintarvikealan kehittämistyöryhmän toiminta uudelleen. Hankkeen päätoteuttaja on ProAgria Pohjois-Suomi/MKN Oulu.

Lähituotteilla makua lautaselle -hankkeessa (2024 - 2025) 
on mukana 27 yritystä. Hankkeessa on mm. selvitetty digitaalisten jakelukanavien mahdollisuutta lähituotteiden jakelussa ja myynnissä, sekä digikartan mahdollisuutta, ja järjestetty tapahtumia ja työpajoja. Hanketta hallinnoi Savonia, ja muut yhteistyökumppanit ovat Sakky ja Paok. Rahoitus: maaseuturahoitus, osallistumismaksut.

KantriKestävä-hankkeessa (2022 - 2024) 
on kehitetty yrittäjien liiketoimintaa antamalla asiantuntijaohjausta 12 yritykselle sekä järjestämällä työpajoja ja tuotetestausta Kainuussa.  Hankkeen hallinnoijana on  Kainuun Ammattiopisto (KAO). Hanke päättyi 30.4.2024. Rahoitus: maaseuturahoitus, Kainuun ELY.

KantriLuonto-hanke (2024 – 2026) 
antaa asiantuntijaohjausta luonnontuotealaan liittyville yrityksille mm. tuotekehitykseen Kainuussa. Hankkeen hallinnoijana on Kainuun Ammattiopisto (KAO). Rahoitus: maaseuturahoitus, Kainuun ELY.

Maisemat kuntoon -hankkeen (2023 – 2024) 
pääasiallisena tavoitteena oli Kainuussa kylien viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden vahvistaminen yhteisen ympäristön hoitoa edistämällä sekä jakaa ajantasaista tietoa maisemanhoidosta ja sitouttaa kyläyhdistykset, kunnat, maanomistajat ja muut merkittävät tahot tekemään yhteistyötä maisemanparannuksen edistämiseksi alueen kylissä.  Rahoitus: Oulujärvi Leader.

Innostu ja hyödy kulttuuriympäristöstä IHKU -hankkeessa (2022 - 2024) 
Pohjois-Savossa toteutettiin vuoden aikana mm. maaseudun kulttuuriympäristöjä ja niiden hoitoa käsittelevä Mikä kulttuuriympäristö -julkaisu sekä Innostu- ja hyödy kulttuuriympäristöstä IHKU-tarinakartta.

Virtaa Pielisen pintaan - kunnostusta porukalla (MKN) 1.4.2024 –30.11.2026, 
Vaara-Karjalan Leader. Tavoitteena on kouluttaa ja sitouttaa paikallisia asukkaita ja muita kiinnostuneita vesistö- ja kalatalouskunnostuksiin Pielisen valuma-alueella Lieksassa, Nurmeksessa ja Juuassa. Hankkeessa opastetaan käytännön läheisesti 15-30 paikallisella tasolla toimivaa henkilöä kalatalous- ja vesistökunnostukseen Pielisen ympäristössä. Pilottikohteilla opetellaan työtä käytännössä ja etänä teoriaa. Maastopäivissä tehdään käytännön virtavesikunnostusta ja tutustutaan vesistöihin vaikuttaviin tekijöihin. Hankkeen tuloksena on koulutukset vesistökunnostuksiin liittyen Pielisen altaan näkökulmasta ja sen pohjalta Pielisen ympärille syntyvä vesistökunnostajista muodostava ”nyrkki”, jolla on riittävä tietoja taitotaso toteuttaa toimenpiteitä Pielisen valuma-alueella, pääosin virtavesikunnostusta.

Kestävät ratkaisut valuma-alueilla (MKN) 1.10.24 – 31.12.27, 
hallinnoija Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys. Kehitetään toimintatapoja, joilla valuma-alueiden yleissuunnitelmat hyödynnetään toteutettaviksi toimenpiteiksi. Työ kohdistuu Liperin Heposelän tilan parantamiseen, ja kokemuksia ja saatuja käytänteitä hyödynnetään P-Savon Pyöreellä Vieremän ja Sonkajärven rajalla. Tuloksena on haastattelujen (40 kpl) pohjalta tehdyt vesienhoitotoimenpiteiden tuuppaukset eli toteutuksen valmistelut, 15-20 erilaiselle kohteelle tai toimenpiteelle, menetelmäkokeilut 2-4 tilanteeseen, yleisö- ja retkitilaisuudet 6-8 kpl sekä ideoista toteutukseen tulleiden ideoiden tuuppausmanuaali. Hankkeen kohderyhmänä ovat valuma-alueen maanomistajat ja yhteisöJäsmy-rahoitus.

Pellolta pöytään näkyväksi -hanke (MKN & ProAgria yhdessä) 1.3.24 – 30.6.26. 
Osana European Ragion of Gastronomy Saimaa -toimintaan vahvistetaan alueen ruoka-alueidentiteettiä ja verkotetaan pellolta pöytään -ruokaketjun yrityksiä ja muita toimijoita yli maakuntarajojen Taste Saimaa -brändin alla. Alueen maatiloille ja elintarvike- ja matkailualan yrityksille syntyy uutta liiketoimintaa esim. ruokamatkailuketjun osana ja maaseutuyritysten kilpailukyky ja kannattavuus parantuu. Yhteinen hanke Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan (&Kymenlaakson) kanssa. Maaseutupalveluilta haettu rahoitus 10 000 eur.

Tuohta tarinoista (MKN) 1.12.23 – 31.12.25. 
Pohjois-Karjalassa järjestetään tarinallistamistyöpajoja, valmennuksia ja ruokamatkapilotointeja osana ERG Saimaa-juhlavuotta. Tuensiirtona hallinnoijalta, joka on XAMK ja vastaa Etelä-Savon puolella toiminnasta, ProAgria/MKN Pohjois-Karjalassa.