Alkuperäisrodut edelleen suosituimpia lammastiloilla – liharotujen ja risteytysten osuus lisääntyy

Liharotujen ja risteytysten lisääntyminen näkyy teurastuloksissa. Lihaksikkuus parani ja R-luokan ruhot lisääntyivät kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Keskimääräinen ruhopaino pysyi 20,4 kilossa. Karitsoiden päiväkasvuissa parhaisiin tuloksiin ylsi suffolk, ja risteytyskaritsoista parhaat kasvut saavutettiin texel–suomenlammas–dorset-yhdistelmillä.
 

– Tilakoon kasvaessa risteytyksistä haetaan tehokkuutta ja helppohoitoisuutta. Toki täytyy muistaa, että korkeatasoisten risteytyksien saamiseksi tarvitaan puhdasrotujalostusta, Kantakirjat mahdollistavat lammasrotujen ylläpidon ja kehittämisen – ilman niitä rotuja ei ole virallisesti olemassa ja jalostustyö on mahdotonta, ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog selventää.

Alkuperäisrotuisten lampaiden ansiosta sikiävyys pysyy korkealla tasolla

Alkuperäisrotujemme osalta on kuitenkin oltava tarkkana, sillä kainuunharmaan ja ahvenanmaanlampaan uuhimäärät ovat melko pieniä, kun tarkastellaan rotujen elinvoimaa jalostusta. Kainuunharmaita on 1 102 kappaletta ja ahvenanmaanlammasta 1 118 kpl. Lisäksi pässien hankinnassa on haasteena tilojen erilaiset terveysstatukset. Näitä haasteita pyritään ratkaisemaan antamalla tiloille ohjausta ja neuvontaa sekä varastoimalla geenimateriaalia pitkäaikaissäilytykseen yhteistyössä Luken kanssa. Tilakohtainen säilytystyö on kuitenkin merkittävintä.

Alkuperäisrotuisten lampaiden hyviä puolia ovat korkea sikiävyys ja hyvä villan laatu. Hienovilla-laatu sopii erinomaisesti käsitöihin, koska se ei kutia siten kuin karkeampi villa. Keskimääräinen karitsamäärä vanhemmilla uuhilla oli 2,21 ja nuorilla uuhilla 1,54 karitsaa uuhta kohden. Korkein sikiävyys saavutettiin Keski-Pohjanmaalla, jossa tulos oli 2,45 karitsaa uuhta kohden. Roduista sikiävin on kainuunharmas keskimäärin 2,79 karitsalla uuhta kohden.

Yleisin katraskoko edelleen 50–99 uuhta

ProAgrian lammastuotosseurannassa tuotosuuhien määrä laski 2 547 uuhella 16 815 uuheen. Keskimääräinen katraskoko pieneni 53,5 uuheen tilaa kohden. Tuotosseuranta kattaa edelleen yli kolmanneksen suomalaisista uuhista, mikä on kansainvälisesti hyvä taso. Yleisin katraskoko oli edelleen 50–99 uuhta.

Alueellisesti eniten tuotosuuhia oli Länsi-Suomessa (934 uuhta), ja karitsoineita uuhia eniten samalla alueella (1 849 uuhta).

– Uuhimäärän vähenemiseen on useita syitä. Maisemakohteiden leikkaus aiheutti pari vuotta sitten vähenemistä. Lisäksi jatkuvat petovahingot haastavat lammastuotannon jatkoa, koska laiduntavat eläimet ovat suojattomampia petoaitojen rakentamisesta huolimatta. Jossain määrin eläintautien lisääntyminen haastaa tuotantoa vaikkakin lammaspuolella sairauksia on erittäin vähän. Uusille tuottajille tai tuotannon nostoon on tilaa markkinoilla, koska karitsanlihan kulutus on nousussa ja kotimainen ei riitä joten tuontilihan osuus on noussut kertoo ProAgrian lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist.

Tuotospunnituksia tehdään 12 500 karitsalle vuosittain. Kuuden viikon painoissa oxford down -rotu nousi kärkeen tuloksella 20,47 kiloa. Toisena oli viimevuoden suffolk 19,84 kilolla. Parhaimman päiväkasvun saavutti keskiarvotuloksissa texel-suomelammas-dorset-yhdistelmä 334 gramman päiväkasvulla. Puhdasrotuisten korkeimman tuloksen sai suffolk, 271 gramman päiväkasvulla.

– Kantakirjat ovat jalostustyön kannalta erittäin tärkeitä, sillä ilman kantakirjoja ja niihin sisältyviä polveutumistietoja sekä mittaustuloksia ei rotuja ole virallisesti olemassa ja jalostustyö on mahdotonta. Alkuperäisrodut ovat kulttuuriperinnön kannalta korvaamattomia. Kotimaisten rotujen osalta jalostustyötä eivät käytännössä pysty tekemään muut kuin suomalaiset, muistuttaa Ahlskog.

Tutustu ProAgrian lammastuotosseurannan vuosiyhteenvetoon 2025 tästä.

Lisätietoja

Uusimaa ja Nylands Svenska, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ja Finska Hushållningssällskapet

Kaie Ahlskog, ProAgria Etelä-Suomi
puh. 0400 731 81
kaie.ahlskog@proagria.fi
 

Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Österbottens Svenska Lantbrukssällskap

Milla Alanco-Ollqvist, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
puh. 040 706 0558
milla.alanco-ollqvist@proagria.fi
 

Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

Heli Jolkkonen, ProAgria Itä-Suomi
puh. 050 439 0119
heli.jolkkonen@proagria.fi

Oulu, Kainuu ja Lappi

Henna Satokangas, ProAgria Pohjois-Suomi
puh. 050 470 3730
henna.satokangas@proagria.fi