Toiminnastamme yleisesti

ProAgria Itä-Suomi on ProAgria ryhmän jäsen ja alueellinen puolueeton asiantuntijaorganisaatio. Tarjoamme palveluita, maaseudun yritystoiminnan kannattavuuteen, tuotantoon, talouteen ja johtamiseen. Asiantuntijoita on palveluksessamme n. 115 henkilöä.

Toiminta-alueemme on laaja kattaen Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä Vaalan kunta. Huippuasiantuntijamme toimivat valtakunnallisesti ja useat asiantuntijamme ovat mukana valtakunnallisissa kehittämisryhmissä.

ProAgria Itä-Suomessa toimii rekisteröimätön Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Piirikeskus suunnittelee, ohjaa ja tuottaa kotitalous-, maiseman-, luonnon- ja ympäristönhoidon ja yritysten asiantuntijapalveluita ja niihin liittyvää edistämistoimintaa

Jäsenistö, hallinto ja organisaatio

ProAgria Itä-Suomen jäsenistö koostuu yhdistysjäsenistä sekä yritys- ja yrittäjäjäsenistä.  Vuonna 2021 yrittäjäjäseniä oli 1899 henkilöä ja  kunniajäseniä 3kpl.
Jäsenyhdistyksiä oli  maakunnissa 122 kpl, joissa yhdistysjäseniä oli 2901 henkilöä.

Edustajisto 2020-2023

ProAgria Itä-Suomen edustajisto valitaan vaaleilla, sähköisellä äänestyksellä ja postiäänestyksellä. Edustajistossa on 20 jäsentä ja varajäsentä. 
Edustajiston puheenjohtaja on Teuvo Mutanen Polvijärveltä ja varapuheenjohtaja Satu Jääskeläinen Suonenjoelta.

Hallitus

ProAgria Itä-Suomen hallituksessa on 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Juha Eskelinen Vieremältä ja varapuheenjohtajana Anssi Sirviö Sotkamosta.

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta

ProAgria Itä-Suomessa toimii rekisteröimätön Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Piirikeskus suunnittelee, ohjaa ja tuottaa kotitalous-, maiseman-, luonnon- ja ympäristönhoidon ja yritysten asiantuntijapalveluita ja niihin liittyvää edistämistoimintaa.
Piirikeskuksen puheenjohtajana on Tarja Tervo, Sotkamosta ja varapuheenjohtajana Anne Mujunen, Joensuusta.

Kehitämme osaamistamme ja henkilöstöämme

Toimihenkilöiden koulutus on toteutettu omana ja ProAgria Keskusten Liiton kautta järjestettynä koulutuksena. Ammatilliseen osaamisen koulutukseen käytettiin v. 2021 yhteensä n. 12159 tuntia 7,3% työajasta, joka vastaa tavoitetasoa. Koulutukset järjestettiin pääosin sähköisinä etäkoulutuksina koulutusmäärän kasvu liittyy Maakuntarajat ylittävä ProAgria Itä-Suomi hankkeen aktiiviseen toimintaan vuoden aikana(kasvu 1,1 %). Uusien toimihenkilöiden perehdyttämiseen käytettiin yhteensä 884 tunnin työpanos. Osaamisvastaavat käyttivät osaamisen kasvattamiseen koko henkilöstössä yhteensä 1306 tuntia. Verkkoympäristössä tapahtuva kouluttautuminen ja palaverointi oli pääasiallinen kouluttautumisen muoto Korona tilanteen takia. Vertaisoppimista käytetään aktiivisesti osaamisen kasvattamisessa ja se koetaan usein parhaaksi tavaksi kasvattaa omaa asiantuntijaosaamista.

Kehitys- ja tavoitekeskustelut käydään säännöllisesti henkilöstön kanssa ryhmänä sekä yksilökeskusteluina. Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat luovat konkretiaksi koko organisaation asiakastarvepohjaiseen osaamisen tavoitetasoihin, jotta osaamisemme vastaa asiakastarvetta myös tulevaisuudessa.

Työsuojelua, työhyvinvointia ja työterveystoimintaa organisoi ja kehittää työsuojelutoimikunta, joka laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan henkilöstön työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöllä on käytössään omaehtoiseen työhyvinvointia edistäviin tarpeisiin epassi sovellus, jonka lisäksi on erilaisia palveluryhmien yhteisiä sekä koko organisaatiolle suunnattuja tapahtumia. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli 2,7 %. Sairauspoissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta.

Talouden tunnusluvut

Talouden tunnusluvut

Asiantuntijan työn vaikuttavuus Itä-Suomessa

Panostamme tiimimäiseen asiakastyöhön ja asiakasyritysten tuotannon monipuolinen kehittäminen näkyy tuloksissa. Näiden maitosektorin asiakkaiden kanssa olemme saaneet tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa.

Itä-Suomessa asiakasryhmä on vahvasti toimintaansa kehittävää ja vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja. Näitä tiloja on yhteensä 142 kpl. Vuodesta 2017 keskilehmäluvun noustessa vuoteen 2021 81:sta 94:en ja samalla keskituotoksen noustua meijerimaidosta mitattuna noin 426 l/lehmä voi todeta yhdessä onnistumista tapahtuneen.

Maidontuotannon laajentaminen ja tuotostason nosto on tehty monipuolisesti prosesseja kehittämällä. Tässä näkyy ProAgrian moniammatillisen tiimin vaikuttavuus hyvin asiakkaalle muodostuvana hyötynä. Vaikeassakin talouden tilanteessa on saatu tälle joukolle asiakasyrityksistämme muodostumaan hyötyä n. 11 150 € lisätuottoina (vertailuryhmänä kaikki Suomen yli 40-lehmän tuotosseurantakarjat) ja vastaavasti 7 200 € säästöinä.

Kaikki tämä on mahdollista, koska tuotantoa on saatu nostettua samalla kustannuksia alentaen. Yhdessä asiantuntijatiimin ja asiakkaan kanssa luotu hyöty palvelusta on siis yhteensä n. 94 lehmän lypsykarjassa keskimäärin 18 400 €, joka tarkoittaa yrittäjäpariskunnalle n. 4 €/h lisää palkkaa jokaiselle tehdylle työtunnille. Tämän lisäksi kunnalle tai valtiolle on muodostunut lisää verotuloa noin 4 000 €/tila.

Meijeriin toimitettu maitomäärä
Maitotuotto ja rehukustannus

Vuoden 2021 aikana maatila asiakkaillamme saatiin 86 investointisuunnittelua asiantuntijoidemme avustamana valmiiksi. Näihin investointeihin on haettu yli 6,2 M € avustusta ja investointikohteista 24:en on haettu korkotukilainaa yhteensä n. 5,9 M €.

Vuoden 2021 aikana olimme mukana suunnittelijana 21 toteutuneessa maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Näihin on haettu n 660 000 € aloitusavustusta sekä korkotukilainaa tilan ostoon n. 3,4 M €.

Sukupolvenvaihdoksista 0 kpl toteutui Kainuussa, 9 kpl Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa 12 kpl. Lisäksi olemme olleet mukana lähes 50 valmiiksi saadussa muussa omistusjärjestelyssä. Lisäksi olemme tehneet useita kymmeniä lisämaakauppa investointeja, yhtymien purkamisia ja perinnönjakoja maatiloille.

Vuoden proagrialaiset

Henkilöstömme valitsee keskuudestaan vuosittain "Vuoden proagrialaisen”. Tänä vuonna kaikkien hyvien joukosta nousi seuraavat henkilöt:

Edelläkävijä proagrialaiset (samalla äänimäärällä) Joakim Pitkälä ja Sanna Vidgren : Omalla osaamisellaan ja kiinnostuksellaan nämä työkaverit toimivat edelläkävijöinä asiakkaiden ja kollegojen joukossa. He auttavat muita kehittymisessä jakamalla osaamistaan ja ajatteluaan sekä kannustamalla muita. Molemmat ovat itse edelläkävijöitä ja kannustavat sekä auttavat muita samaan!

Vastuullinen proagrialainen Hertta Mikkonen; Tämän työkaverin arjessa vastuullisen toiminnan arvot ovat vahvasti näkyvissä. Kestävät arvot ohjaavat toimintaa ja arkea – elä niin kuin puhut kuvastaa hyvin tätä kolleegaamme.

Hyvinvoiva proagrialainen Paula Antikainen; Oma, työkavereiden ja asiakkaiden hyvinvointi ja sen tukeminen ovat tämän työkaverin arjessa vahvasti läsnä ja näkyvät arjen valinnoissa ja omassa toiminnassa päivittäisellä tasolla. Hänen olemuksessaan ja toiminnassaan näkyy eri elämänosa-alueiden tasapaino.

Kuvassa vasemmalta: Sanna Vidgren, Hertta Mikkonen, Paula Antikainen ja Joakim Pitkälä