Toimintamme on laajaa ja ihmisläheistä. Palveluita kehitämme asiakastarpeiden mukaan.
Kainuu
Asiakashallintaohjemaamme tilastoitujen lukujen mukaan asiakkaita tapahtumissa, kursseilla, opintomatkoilla sekä myynnin/palvelutuotannon kohteena oli noin 1750 henkilöä. Tämän lisäksi kehittämishankkeissa oli muita osallistujia noin 150 henkilöä. Facebookissa seuraajiamme oli vuoden lopussa useita satoja. Piirikeskuksen tuottamaan toimintaan on näin ollen vuoden aikana osallistunut arviolta noin 2 200 henkilöä. Vapaaehtoistyötä yhdistyksissä tehtiin vuodessa noin 3 600 tunnin verran, ja aktiivisia talkoolaisia oli yhdistysten johtokunnissa noin 250 henkilöä ja muita vapaaehtoisia oli toiset 250 henkilöä. Piirikeskuksessa tehtiin yhteensä 4,69 henkilötyövuotta.
Kun otetaan huomioon Kainuun maakunnan pieni väkimäärä, voidaan tavoitettuun henkilömäärään olla tyytyväisiä. Tapahtumat onnistuivat, missä varmasti vuoden aikana somen aktivoituminen oli yksi tekijä. Teimme myös systemaattista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, mikä helpotti kohderyhmän tavoittamista. Toteutimme entistä enemmän vuorovaikutteista pienryhmätyöskentelyä hyödyntäen mobiilitekniikkaan liittyviä yhteydenpitoalustoja sekä digitaalista neuvontaa, myös toiminnan arvioimiseen.
Ihmisten tietoutta kestävistä ruokavalinnoista saimme eteenpäin kursseilla, luennoilla, esittelyin ja tapahtumin, joita oli vuoden aikana Kainuussa yhteensä 14. Näistä 5 tapahtumassa oli esillä Ruokahukka ruotuun -teema. Oppia sai yhteensä noin 600 osallistujaa, joiden joukossa oli huomattava määrä lapsiperheitä ja nuoria sekä mm. syrjäytymisvaarassa olevia pitkäaikaistyöttömiä miehiä, joille mm. veimme tietoutta EU-ruoka-avusta. Kahdessa rantatapahtumassa kohdistettiin Katse vesistöihin. Maiseman- ja luonnonhoidon neuvonnassa sai Rannat kuntoon -hanke mm. pohjustettua Melalahden arvokkaaseen maisemakylään liittyvän erillisselvityshankkeen. Vieraslajiteemassa ja -kilpailussa onnistuimme hyvin medianäkyvyydessä, ja liki samanaikaisesti Kainuussa käynnistyikin kampanja, missä kunnat - Kuhmo esimerkin antajana - kannustivat vieraslajitorjuntaan. MKN yrityspalvelut sisälsi esimerkiksi yrityksiin kohdentunutta somekoulutusta; tässä olimme maakunnassa ensimmäisten joukossa tunnistamassa yrittäjien tarpeen ja tarjoamassa apua. Somessa yritysasiantuntijamme kohensivat näkyvyyttään, verkottuminen vahvistui ja sidosryhmien kanssa toteutimme myös road show -kiertueen useissa kunnissa. Tuloksia saatiin hienosti kaikissa kunnissa, myös harvimpaan asutuissa pitäjissä. Yritysneuvonnan vaikuttavuusluvut kertovat neuvonnan johtaneen yritysten investointeihin ja miljoonaluokan vaikutuksiin aluetalouteen. Vuosi oli Kainuussa kahdella rintamalla pioneerivuosi: aloitimme yrittäjänaisten ja maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön sekä käynnistimme Pieni pala maaseutua -järjestökampanjan.
Pohjois-Karjala
Asiakkaita erilaisissa tapahtumissa, kursseilla, opintomatkoilla sekä myynnin/palvelutuotannon kohteena oli noin 22 000 henkilöä. Suuressa luvussa on yksittäinen tekijä vierailijat Kukkolan maatilalla, jonka toimintoja Pohjois-Karjalan maa- ja kotitalousnaiset koordinoivat ja jonka kävijämäärä oli noin 15 000. Tämä pois lukien olemme joka tapauksessa tavoittaneet suoralla omallakin toiminnalla tuhansia. Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määräksi voidaan arvioida yhdistysten johtokunnista 105 henkilöä, ja muita kyläläisiä toiset 105 henkilöä. Vapaaehtoistyötä tehtiin yhdistyksissä yhteensä 1 500 tuntia ja lisäksi piirikeskukselle noin 120 tuntia. Piirikeskuksessa tehtiin yhteensä 3,6 henkilötyövuotta.
Kohderyhmän tavoittamisessa onnistuttiin kohtuullisen hyvin, mutta aktiivisempaa sosiaalisen median hyödyntämistä tiedottamisessa tarvitaan, jotta tavoitettaisiin kohderyhmään kuuluvia uusia toimijoita. Kohderyhmä osallistui suunnitteluun Karelia à la carte -verkoston valiokunnan, MKN:n johtokunnan ja hankkeiden ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksissa. Toiminnantäyteisen vuoden saavutukset on mahdollistanut laaja yhteistyöverkosto.
Ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä kampanjoita, tapahtumia tai kursseja oli neljä, joissa 800 osallistujaa. Yksi Katse vesistöihin -teemapäivä sisälsi myös Ruokahukka ruotuun -teemaisen ruokahävikkipöydän. Maiseman- ja luonnonhoidon puolella tehtiin vahvaa työtä sekä luonnontuotealan koulutusteemassa että mahdollisuuksien etsinnässä ympäristöyrittäjyyteen. Kymmenissä tilaisuuksissa eri puolilla Pohjois-Karjalaa oli satoja osallistujia. Yrityspalveluiden osalta vuosi oli aktiivinen. Portaat yrittäjäksi -kokonaisuus oli vaikuttava, ja poiki useita uusia yrityksiä. Karelia á la carte -verkoston brändiuudistus aktivoi tämän arvostetun ruoka- ja matkailuyritysverkoston toimintaa entisestään. Yritysneuvonnan tulokset olivat määrällisesti merkittäviä, ja saimme aikaan kasvupanoksia koko maakuntaan. Onnistuimme saamaan kotimaisille valkuaiskasveille – erityisesti härkäpavulle – pohjautuvaa yrittäjyyttä, tuotetestauspilotteja sekä näkyvyyttä kuluttajien ja mm. ammattikeittiöiden silmissä. Ruoka- ja kulttuurimatkailun kehittäminen itärajan läheistä Via Karelia -reittiä hyödyntäen lähti Kulku-hankkeessa hyvin liikkeelle, ja saimme työn ohessa solmittua tärkeitä kontakteja ja yhteistyökuvioita paitsi Etelä-Karjalan kanssa myös valtakunnallisesti.
Pohjois-Savo
Asiakashallintaohjemaan tilastoitujen lukujen mukaan asiakkaita tapahtumissa, kursseilla, opintomatkoilla sekä myynnin/palvelutuotannon kohteena oli arviolta noin 23 500 henkilöä. Lisäksi hankkeissa esim. infotilaisuuksissa oli muita osallistujia noin 200 henkilöä. Tämän lisäksi niissä tapahtumissa, joissa vastuullamme oli ruoka- ja kahvipalveluiden tuottaminen, oli noin 5 000. Pelkästään Satoa-tapahtumaan osallistujia oli noin 20 000 henkilöä, joten tapahtumien kautta toimintaan osallistuu useita kymmeniä tuhansia henkilöitä vuosittain. Facebookissa seuraajiamme oli vuoden lopussa yli 500. Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten (Pohjois-Savon) piirikeskuksen tuottamaan toimintaan on näin ollen vuoden aikana osallistunut arvioilta lähes 30 000 henkilöä. Toimintaan on lisäksi osallistunut noin 530 vapaaehtoista yhdistysten johtokunnissa, ja toiset 530 muuta yhdistysten väkeä, ja talkootyötä järjestössä tehtiin arviolta 7 600 tunnin verran; talkoolaisia omissa tapahtumissamme on ollut hienosti saatavilla, noin 50, arviolta 300 tuntia. Piirikeskuksessa tehtiin yhteensä 5,95 henkilötyövuotta, ja lisäksi syksyllä toimineen mehuaseman palkattuja toimihenkilöitä oli viisi.
Tapahtumat onnistuivat, ja erityisesti Satoa-kokonaisuudessa oli olennaisena osana näkyvä some-tiedottaminen. Teimme myös systemaattista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, mikä helpotti kohderyhmän tavoittamista. Tapahtumiin liittynyt sidosryhmä- ja asiakaspalautteen kerääminen oli säännöllistä.
Ruoka- ja ravitsemusneuvonnan tilaisuuksia tai kursseja oli vuoden aikana Pohjois-Savossa yhteensä 38, joissa oppia sai yhteensä noin 1 000. Ruokahukka ruotuun -teema kulki toiminnassa vahvasti rinnalla. Maiseman- ja luonnonhoidon neuvonnassa tehtiin vahvaa perusneuvonta-, sidosryhmä- ja tiedottamistyötä, ja Liiketoimintaa kulttuurimaisemasta -hanke sai toteutetuksi yrityksiä hyödyttäviä työpajoja, opintomatkan sekä yrityskohtaista neuvontaa. Yrityspalveluiden tuloksena saavutettiin yrittäjien digivalmiuksien, kilpailukyvyn ja yhteistyön paranemista sekä vientivalmiuksien kehittymistä. Tärkeänä tuloksena on myös maaseutuyrittäjien sekä heidän palvelujensa näkyvyyden paraneminen. Neuvonta on myös edesauttanut ja lisännyt yleisen toimeliaisuuden kehittymistä yrittäjien omassa yritystoiminnassa. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoiden palvelut ovat helpottaneet yrittäjien mahdollisuuksia käyttää erilaisia tukimuotoja ja rahoituksia. Yrittäjien kehittämisestä on tullut pitkäjänteistä, ammattimaista ja tavoitteellista. Yritysneuvonnan vaikuttavuusluvut kertovat neuvonnan johtaneen yritysten investointeihin ja miljoonaluokan vaikutuksiin aluetalouteen. Vuosi loi hankepuolella vahvaa pohjaa European Region of Gastronomy -vuosille 2020 ja 2021, ja yritykset laajalla rintamalla olivat kiinnostuneita tulemaan tähän paljon myös kv. ulottuvuuksia sisältävään toimintaan mukaan.
