Kasvintuotanto
Kasvukauden aikaisilla peltokäynneillä, on vahva yhteys jokaiseen tuottamaamme kasvintuotannon asiantuntijapalveluun. Peltokäyntien teemat vaihtelevat tilojen tarpeiden mukaan. Tarkastelussa voi olla esimerkiksi maan kasvukunto, viljojen kasvinsuojelutarpeen arviointi tai nurmen satopotentiaalin arviointi.
Vuonna 2021 Itä-Suomen alueella tehtiin viljelysuunnitelmia yhteensä 1408 maatilalle WebWisu -ohjelmistolla. Viljelysuunnittelun yhteydessä tehdään asiakkaille kattava viljelyn kehittämissuunnitelma. Viljelyn kehittämissuunnitelmassa käydään läpi tilakohtaisesti viljelyn nykytilanne ja yrityksen tavoitteet tulevalle vuodelle ja vuosille.
Ympäristö neuvoa toteutettiin alueellamme 471 asiakkaalle ja kasvinsuojelua 77 asiakkaalle. Vuonna 2021 lanseerattiin uutena palveluna ajoneuvovaakaus. Vaakoilla punnittiin mm. säilörehukuormien painoa, jotta tiloilla voidaan esimerkiksi tarkentaa säilöntäaineen määrää.
Eu-tukihakuja alueellamme tehtiin 1906 kappaletta.
Kasvinsuojeluruiskuja testattiin yhteensä 164 kpl.
Asiantuntijoitamme toimivat Eviran valtuuttamina siemenviljelysten tarkastajina, luomutarkastajina sekä siemenpakkaamojen näytteenottajina, yhteensä noin 360 työpäivää.
Kuulumiset maakunnittain
Kesä 2021 Kainuussa
Kainuun alueella lämpösummaa ehti kertyä n. 1000-1200 astetta (syyskuun alkupuoli). Alhaisin lämpösummakertymä oli Ylä-Kainuun alueella. Sadesummaa kertyi noin 345-500 mm lokakuun loppuun mennessä Kainuun alueella. Sademäärä oli suurinta Ylä-Kainuussa ja vähäisintä Sotkamon ja Kajaanin alueella, sääasemien mukaan verrattuna. Sademääräkin oli yleisesti Kainuun alueella lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Kainuussa säilörehua tuli todella hyvin ensimmäisessä korjuussa. Toinen sato oli monella tilalla määrällisesti huonompi. Pääosin säilörehua tuli tiloille riittävästi. Kolmannen sadon korjuulle ei ollut Kainuun alueella tarvetta. Keskisato oli myös viljojen osalta tavanomaisella tasolla.
Rehun laatu oli pääosin hyvä molemmissa sadoissa. Rehuanalyyseissä oli mm. hivenravinteiden osalta poikkeavuuksia normaaliarvoista. Poikkeavuuksiin vaikutti erityisesti sääolosuhteet mm. kuivuus ja lohkokohtaisesti maan kasvukunnon tila.Rehuanalyysejä Artturi palvelun mukaan Kainuun alueelta 1. sadosta analysoitiin 98 kpl. Rehuanalyysejä 2. sadosta analysoitiin 23 kpl. Raakavalkuaispitoisuudet olivat keskimäärin 1. sadossa 142 g/ka kg ja 2. sadossa 147 g/ka kg. Sulavuus keskimäärin 1. sato 659 ja 2. sato 670. Näytteitä 3.sadoista ei ole lainkaan. Havaintona näytteitä otettiin määrällisesti aika vähän ja tähän täytyy tulevina kausina saada muutosta aikaan.
Viljojen sadot ja laadut olivat keskimääräistä tasoa aiempiin vuosiin verraten.
Lannoitteiden hinnan nousu vaikutti viljelynsuunnitteluun ja ratkaisuihin jonkun verran jo 2021 loppuvuoden aikana. Kierrätyslannoitteet ja erilaiset ratkaisut kiinnostivat aiempaa enemmän tiloja. Käytettäviin seoksiin ja lannoitusvaikutuksiin paneuduttiin enemmän ja ratkaisuja pohdittiin. Typensitojakasvien lisäämistä käytettäviin seoksiin mm. nurmissa ja seoskasvustoissa on nähty tarpeelliseksi lisäykseksi valkuaisen ja lannoitusvaikutusten vuoksi.
Tapahtumia vuoden aikana kasvintuotannon puolella
Rehun laatuasioihin haluttiin kiinnittää neuvonnan puolella enemmän huomiota. Tällä halutaan varmistaa rehun säilönnällinen laatu. Rehuanalyyseja tulkittiin yhdessä ja mietittiin ratkaisuja seuraaville kasvukausille. Säilörehun laatuun ja havaintoihin liittyen järjestettiin yksi päivätapahtuma maaliskuun aikana Kajaanissa. Saimme päivästä erittäin hyviä havaintoja mm. säilönnän onnistumisista ja niihin vaikuttavista asioista. Käytännössä punnitsimme rehupaaleja ja arvioimme säilöntäaineen oikeaa menekkiä.
Kuluneena kautena meillä oli käytössämme myös ajoneuvovaaka. Kiersimme tiloilla punnitsemassa säilörehun teon aikana rehukuormia ja paaleja. Arvioimme ja havainnoimme säilöntäaineen menekkiä ja näin säilönnän onnistumista. Saimme hyviä havaintoja kauden aikana. Tärkeänä havaintona säilöntäainetta meni rehuun yleisesti liian vähän, jotta paras laatu olisi mahdollista saavuttaa. Kuiva-aineen arviointi ja näytteidenotto rehumassasta olisi näin erittäin tärkeää. Satotasojen vaihtelu saatiin samalla kätevästi selville. Kuormakoot olivat myös hämmentävän erilaisia kärryjen erilaisuudesta ja täytöstä johtuen. Merkittävää on, että tämän vuoksi säilöntäaineen menekkiä arvioidaan usein väärin.
Maan kasvukunnon tilaa ja peruskuntoa on tärkeää edistää ja neuvonnan kautta tähän on merkittävästi panostettu enemmän kuluneena vuonna. Maan kasvukunnon ympärille järjestettiin tapahtumapäivä lokakuun alussa Kajaanissa Kaon maatalousoppilaitoksella Seppälän toimipisteellä. Esillä oli tärkeitä asioita mm. tiivistymisriskien minimointi rengaspaineita säätämällä. Kuoppahavaintoja tehtiin maan rakenteen arvioimiseksi. Havainnoimme myös nurmen lopetusta käytännössä. Eri toimijat esittelivät käytännössä nurmen muokkausmenetelmiä erilaisin koneistuksin. Saimme hyviä havaintoja muokkauskoneiden eroista ja tekniikoista.
Hankkeiden toimintaa
Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU-hanke)
Toiminta alkoi Kainuun alueella huhtikuussa 2019. Hanke toimi vuoden 2022 alkupuolelle saakka. Kainuun alueelta pilottitiloina oli mukana yhteensä 6 tilaa. Samoin Keski-Pohjanmaalta oli mukana 6 tilaa. Hankkeessa käsiteltiin turvemaiden viljelyn kestävää tehostamista syvällisesti pienryhmätoiminnan kautta. Pilottitilatoiminnan kautta keskityttiin viljelyyn turvemailla. Tilojen kanssa toteutettiin 2021 kaudella piennartapaamisia, joissa pohdittiin mm. nurmen talvehtimista, lannoitusten vaikutuksia, maan kasvukunnon tilaa sekä uusien kasvien mahdollisuuksia. Uutuuksina hankkeen aikana oli kasveissa mm. syysruis ja pehmeälehtinen ruokonata.
Pilottitilojen kautta oli myös yhteistyötä mm. Yaran kanssa. Havainnoimme havaintoruutujen kautta kaliumin hyväksikäyttöä nurmella turvemaan lohkolla. Havainnot olivat hyvin konkreettisia, mutta näitä ei voi kuitenkaan verrata tutkimustoimintaan. Halusimme käytännön havaintoina selvittää, onko mm. lisäkalium lannoituksella vaikutusta nurmen satotasoihin. Havaintoina saimme satotasoja nostettua merkittävästi ruutujen välillä. Ruuduilla käytettiin lannoituksina 0 lannoitus, N lannoitus ,normaali suunniteltu lannoitus + K 50 kg lannoitus ja tästä vielä tupla K lannoitus. Satotasot vaihtelivat sadoittain 500 kgka/ha-3200 kgka/ha.
Pilottitiloina hankkeessa toimi tiloja, joilla on turvepeltoja viljelyssä. Pilottitiloille tehtiin haastatteluja ja kartoituksia keskustelujen kautta hankkeen alussa. Näiden avulla hankkeessa pohdittiin oikeita viljelyratkaisuja juuri turvemaille. Hankkeessa tuotettuja aineistoja voi käydä katselemassa täältä.
Hankkeessa mukana olevien pilottitilojen kanssa järjestettiin työpajatoimintaa mahdollisuuksien mukaan, etänä ja ryhmänä kokoontuen myös vuoden 2021 aikana. Pilottitilat kokoontuivat myös alueittain muutamia kertoja kauden aikana. Hyvien havaintojen ja käytänteiden kautta ProAgria keskusten liitto kokosi turvemaita koskevan viljelyoppaan hankkeen lopuksi.
Turvepelto-opas tuotettiin osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) -hanketta. Opas kokoaa hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja tietoa turvepeltojen viljelystä sekä hankkeessa ja aiheesta muualla tuotetuista julkaisuista. Oppaaseen on koottu yli sata linkkiä ulkoisiin lähteisiin. Opas toimii myös hyvänä johdantona maatalouden ilmastoteemaan ja käsitteisiin sekä omatoimiseen opiskeluun. Tutustu oppaaseen.
Hankkeen tavoitteena oli löytää käytännön ratkaisuja ja toimintamalleja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi turvemailta ja edistää hiilensidontaa. Hankkeessa yhteistyössä toimivat Luke, ProAgria Itä-Suomi, ProAgria Keski-Pohjanmaa, ProAgria Keskusten Liitto sekä Maanmittauslaitos.
Kesä 2021 Pohjois-Karjalassa
Lämpösummaa kertyi Joensuussa reilu 200 astetta normaalia enemmän eli 1483 astetta ja kasvukautta jatkui lokakuun loppupuolelle. Sadesummaa kertyi huhtikuusta lokakuun loppuun 332 mm.
Kylvötöihin päästiin normaaliaikaan mutta viileä sadejakso keskeytti kylvötyöt. Kasvukautta varjosti toukokuun jälkeinen kuivuus. Sademäärät jäivät pieniksi, mikä näkyi viljan, rypsin ja herneen kasvussa. Lisäksi kesäkuussa ja heinäkuussa oli normaalia lämpimämpää. Tuhohyönteisistä eniten haittoja aiheuttivat kirvat, joita oli paikoitellen runsaasti. Ravinnepuutoksia oli tavanomainen määrä. Paikoitellen kasvustot pakkotuleentuivat helteiden vuoksi. Viljasadot olivat huonoja ja keskimäärin jäätiin puoleen tai jopa alle keskimääräisestä sadosta. Parhaat viljasadot saatiin hikeviltä mailta ja turvemailta, joissa kosteutta riitti. Hehtolitran ja tuhannen siemenen painot olivat alhaiset. Apilan siementuotantoalat onnistuivat erinomaisesti ja puimaan niitä päästiin ennätysaikaisin jo elokuussa. Myöskin nurmiheinien siemensato oli hyvä.
Ensimmäinen säilörehusato oli keskimääräistä parempi ja laadultaan hyvä. Toinen säilörehusato taas oli kuivuuden vuoksi monella tilalla huono. Osa tiloista korjasi myös kolmatta satoa ja siinä sato oli hyvä. Kuivissa olosuhteissa apila paransi monella tilalla toisen sadon määrää. Artturi tilastojen mukaan säilörehun säilönnän onnistumiseen vaikutti ratkaisevasti säilöntäaine ja happopohjaisilla aineilla saatiin paras tulos.
Maakunnassa on lisääntynyt kiinnostus erilaisten vilja- ja herne-viljaseosten käyttöön karjan ruokinnassa, samoin kevätruisvehnän viljely on lisääntynyt.
Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla oli taas ongelmia hanhien vuoksi. Ne söivät ensimmäistä säilörehusatoa. Lisäksi tietyillä alueilla syysviljojen viljely ei ole mahdollista hanhien vuoksi.
Viljellään viisaasti – hanke
Ilmastoystävällistä viljelyä Pohjois-Karjalassa
Viljellään viisaasti- hanke on Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman mukainen hanke, jossa edistetään vesistöjen suojelua, peltojen vesitaloutta, kiertotaloutta ja ilmastoystävällistä viljelyä. Hankkeessa järjestetään erilaisia havaintokokeita, tilaisuuksia, webinaareja ja pienryhmiä.
Korona rajoitti hankkeen toimintaa ja sisätilaisuuksia luentosaleissa ei järjestetty vuonna 2021. Tilaisuudet siirtyivät Teams:iin ja erilaisia webinaareja järjestettiin kuusi kappaletta yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Teemoina oli avomaanvihannestuotanto, uudet kasvit, luomussa rikkakasvien hallinta, biokaasu, hiilinurmen tuotanto ja hiiliviljelyn talous. Pienryhmätoimintaa järjestettiin luomusiementuotannon, hiiliviljelyn, turvepeltojen viljelyn ja pellon vesitalousteemalla. Pienryhmiä kokoontui kaikkiaan viisi kappaletta.
Uusia havaintokokeita järjestettiin kolmella teemalla: boori-kalium-rikki koe apilanurmella, uudet kierrätyslannoitteet ja Thermoseed. Boori-kalium-rikkikokeessa havainnoidaan näiden ravinteiden merkitystä apilan viihtymiseen. Kierrätyslannoitekokeessa tutkitaan uusia luomulannoitteita ja Thermoseed kokeessa tutkittiin käsittelyn vaikutusta viljan siemenen itävyyteen ja oraiden tautipaineeseen.
Hankkeessa järjestettiin pellonpiennartilaisuuksia Savon siemenellä (luomusiementeema yhdessä valtakunnallisen Tuottavaa luomua hankkeen kanssa), Kiteellä Koivikon kartanolla (Thermoseed koe, luomumaitotilan hiilensidonta, uusi teknologia, kierrätysravinteet, työkoneiden painot), Lieksassa laidunteemalla ja Nurmeksessa pellon muokkaus- ja vesitalousteemalla.
Videomateriaalia tehtiin Youtubelle: maan kasvukuntoon vaikuttaminen koneiden punnituksella ja rengaspaineiden säädöllä, apilan siementuotannon ABC.
Hankkeen toiminta-aika 1.1.2020-31.12.2022
Hankkeen hallinnoija on ProAgria Itä-Suomi. Osatoteuttajina ovat Luke, Maveplan ja ProAgria Keskusten Liitto
Kesä 2021 Pohjois-Savossa
Peltotyöt saatiin alkuun hyvin, toukokuussa tuli sadejakso, joka keskeytti peltotöitä. Kylvöjä meni osin pilalle rankkojen sadekuurojen takia. Kylvöt venyivät pitkälle kesäkuulle, niitä tehtiin rehunteon jälkeen kesäkuun loppuun saakka.
Nurmen 1. satoa päästiin korjaamaan normaaliajassa. Sato oli erittäin runsas. Kasvukausi jatkui poikkeuksellisen kuivana ja vähäiset sadekuurot olivat hyvin paikallisia, jossain vettä tuli hiukan enemmän ja jossain ei laisinkaan. Nurmen 2. sato oli määrällisesti todella pieni, mikäli sitä korjattiin normaaliin aikaan heinä- elokuun vaihteessa. Joillakin 2.sato oli lähellä normaalia, mikäli sadekuuroja oli sattunut kulkemaan, tämä oli kuitenkin vain harvoilla. Nurmen 3. sato oli hyvä. Monilla tiloilla ensimmäinen sato oli niin runsas, että kolmatta ei ollut tarpeen korjata ja 2. lannoituksesta osittain tingittiin.
Viljojen sato jäi ennätyksellisen alhaiseksi. Viljan kylvöihin päästiin normaaliin aikaan alueella, mutta toukokuun puolen välin sadejakso keskeytti kylvöt reiluksi viikoksi alueella.
Orastuminen oli viljoilla tasaista ja ennen Juhannusta näytti, että alueelle saadaan kasvustoista päätellen hyvä viljasato.
Rikkakasvien torjuntaa ja lisälannoituksia ym. tehtiin kasvustolle kesäkuun lopussa ja odotukset olivat vielä tässä vaiheessa korkealla sadolle.
Heinäkuun alussa alkoi noin kuukauden kestänyt poutajakso, jolloin se satanut yksittäisiä kuuroja enempää. Lämpötilakin nousi päivisin lähelle +30c. Hellejakso joudutti viljat ennen aikojaan ja samalla menivät toiveet hyvästä satomäärästäkin viljassa. Kaikki viljat kärsivät kuivuudesta yhtä paljon. Aikaisilla ohrilla sato jäi todella vaatimattomaksi. Myöhäiset lajikkeet ohrasta, kaura ja vehnä antoivat hieman paremman sadon.
Keskisato alueella oli viljoilla noin 1500-1900kg/ha.
Varsin vaatimaton sato oli kuitenkin laadultaan hyvää ja kuivauskustannukset jäivät alhaisiksi, kun viljat olivat täysin joutuneita jo kasvukaudella.
Siemenviljaa alueella kertyi myös paljon vähemmän, kuin normaalina kasvukautena ja siitä tulee puutetta kevään 2022 kylvöillä, ohrassa on eniten sillä se on yleisin rehuvilja alueella.
Syysviljoja kylvettiin alueelle syksyn aikana pieniä aloja.
Monella karjatilalla jouduttiin miettimään eläinten ruokintaa uusiksi sisäruokintakaudelle, kun varastoihin ei kertynyt syksyllä paljon rehuviljaa. Loppu vuodesta 2021 viljan hinnat alkoivat myös nousta reilusti ja ostajia oli enemmän kuin alueella oli tarjolla viljaa myytäväksi.
Maaninka: lämpösumma 1475 astetta, sadekertymä 372 mm. Kasvukausi oli poikkeuksellisen kuuma ja kuiva.
