Vuosikertomus 2025

Meistä lyhyesti

Tarjoamme osaamista, ratkaisuja ja kumppanuutta maatalouden ja muun yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten tuotanto, talous ja johtaminen.

Organisaatiossamme työskentelee nelisenkymmentä yritystoiminnan eri osa-alueita sekä yrityskokonaisuutta hallitsevaa ammattilaista. Toimimme pääasiassa Etelä-Savon alueella, mutta useat asiantuntijoistamme palvelevat asiakkaita ja vaikuttavat erilaisissa kehittämistyöryhmissä yli maakuntarajojen ja valtakunnallisesti.

Hallintomme koostuu vuosikokouksen valitsemista henkilöistä. Varsinaisia jäseniämme ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat. Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme.

Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Tarjoamme osaamista, ratkaisuja ja kumppanuutta maatalouden ja muun yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten tuotanto, talous ja johtaminen.

Organisaatiossamme työskentelee nelisenkymmentä yritystoiminnan eri osa-alueita sekä yrityskokonaisuutta hallitsevaa ammattilaista. Toimimme pääasiassa Etelä-Savon alueella, mutta useat asiantuntijoistamme palvelevat asiakkaita ja vaikuttavat erilaisissa kehittämistyöryhmissä yli maakuntarajojen ja valtakunnallisesti.

Hallintomme koostuu vuosikokouksen valitsemista henkilöistä. Varsinaisia jäseniämme ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat. Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme.

Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Toimintamme perusta

Asiakkaamme ja heidän saamansa asiakaskokemus ja lisäarvo palveluistamme ja osaamisestamme on meille tärkeää. Verkostona pystymme antamaan huippuosaamista asiakkaidemme käyttöön koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme niin tapaamisissa kasvokkain kuin etäpalveluissa. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat yrityskokonaisuuden yhdistäen saumattomasti johtamisen, talouden ja tuotannon. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.
Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö 

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta muun muassa kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti

Onnistumme yhdessä!

Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Etelä-Savo palvelee vuosittain 1300-1400 maatila- ja yritysasiakasta. Kehitämme asiakkaidemme liiketoimintaa tarjoamalla monipuolisesti tuotantoon, talouteen, strategiaan ja johtamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja ja palvelukokonaisuuksia. Edistämme myös asiakkaidemme digipalvelujen osaamista ja käyttöä. Toteutamme palveluja tiiviissä yhteistyössä muiden ProAgria keskusten kanssa.

Vuoden 2025 aikana hanketoimintamme kasvoi, mutta myytyjen asiantuntijapalveluiden liikevaihto kokonaisuutena laski. Liikevaihto kasvoi kuitenkin tilitoimistopalveluissa ja tarkastuspalveluissa. Tiimimäinen toimintatapa lisääntyi asiakkuuksien hoitamisessa kokonaisvaltaisesti siten, että asiakas saa palveluista parhaan mahdollisen hyödyn.

Maatalouden yleinen kannattavuus jatkui heikkona, mutta tilakohtaiset erot ovat suuret. Osa maatiloista pystyy tekemään taloudellisesti hyvää tulosta vaikeinakin aikoina. Ilahduttavaa oli, että maatilojen omistajanvaihdosten määrä lisääntyi merkittävästi myös niiden tilojen osalta, jotka saivat omistajanvaihdokseen nuoren viljelijän aloitustuen.

CAP-ohjelmassa esille nousevat ilmastonmuutoksen hallintaan, vastuullisuuteen sekä ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpiteet maatiloilla. Näiden kysymysten hallitsemiseksi tilatasolla ProAgria toimii yrittäjien keskeisenä tukena ja kumppanina. Tähän etsimme ProAgriassa valtakunnallisesti yhteistyökumppaneidemme kanssa keinoja ja ratkaisuja tilatasolla vastata mm. viranomaisten sekä kaupan ja kuluttajien vaatimuksiin.  

Hanketoimintamme kasvoi budjetoidun mukaisesti ja hanketyöhön käytettiin työaikaa edellistä vuotta enemmän. Työn tehokkuus lisääntyi, mutta kasvanut hanketyön määrä saattoi osittain vaikuttaa siihen, että laskutettava taloudellisesti kannattavampi palvelutoiminta väheni. ProAgria Etelä-Savon hankkeiden sisällöt liittyvät hyvin laajasti maatalouden ja maaseudun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Uuden ohjelmakauden hankkeet ovat aiempaa pienempiä ja hankkeissa on yleensä mukana useampia toimijoita. Tämä edistää toimijoiden välistä yhteistyötä, mutta tekee hanketoiminnan pirstaleisemmaksi ja lisää haasteita hanketoiminnan hallintaan. Kirjanpidossa hanketoiminnan tulos v. 2025 oli kokonaisuudessaan alijäämäinen.

ProAgria Etelä-Savon palvelu- ja myyntituotot olivat 1.423.874 €. Valtion määrärahat (MMM, OPH) alenivat ja valtionavustukset ovat enää selvästi alle 10 % toiminnan tuotoista. Hanketoiminnan tuotot kasvoivat, mutta kokonaisuudessaan toiminnan tuotot jäivät edellistä vuotta pienemmiksi. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 2.317.299 € ja varsinaisen toiminnan tulos oli alijäämäinen 85.600 €. Varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan jälkeen tilikauden tulos muodostui ylijäämäiseksi 18.254 €. Taseen loppusumma 31.12.2025 on 1.729.528,12 €, josta omaa pääomaa on 1.335.226,22 €. Omavaraisuusaste on 77,2 %.

ProAgriassa päivitimme toimintastrategiamme vuosille 2026-2030. Strategiassa painottuvat lisämyynnin aikaansaaminen ja asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu. Painopisteinä ovat asiakkaat, kumppanit ja henkilöstö. Epävarmassa maailmassa tärkeää on maatilojen kannattavuusedellytysten parantamisen lisäksi pystyä turvaamaan myös ruoantuotantomme huoltovarmuus kaikissa tilanteissa.  

ProAgria Itä-Suomen ja ProAgria Keski-Suomen kanssa jatkoimme neuvotteluja organisaatioiden yhdistymiseksi 1.1.2028. Kaikkien kolmen keskuksen päätökset yhdistymiselle olivat myönteiset ja yhdistymisen valmistelu jatkuu. Yhdistyminen käsitellään keskusten päättävissä kokouksissa toistamiseen keväällä 2026.  

Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, jäsenyhdistyksiämme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Onnistumme yhdessä!

Heikki Pahkasalo
Toimitusjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus.
ProAgria Etelä-Savo ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Nousiainen ja jäseninä Esa Karjalainen, Juha Lahtinen, Mirjami Pitkonen, Antti Pulkkinen, Virpi Rantalainen ja Sanni Saari. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimi Heikki Pahkasalo.

Tilintarkastusyhteisö

BDO Oy, HT Tuomo Sirviö

Karjavaliokunta

Karjavaliokunnan tarkoituksena on suunnitella ja ohjata maitotilojen tuotosseurantaa ja neuvontaa niin, että se vastaa tuotosseurantajärjestelmän vaatimuksia ja maitotilojen tarvetta. Valiokunnan tehtävänä on lisäksi avustaa ProAgria Etelä-Savon hallitusta tuotosseurantaa koskevissa asioissa sekä edistää maitotilojen asiantuntipalvelujen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Varsinaiset jäsenet karjavaliokuntaan valitsee Etelä-Savon karjakerho ry, asiantuntijajäsenet valitsee ProAgria Etelä-Savon hallitus. Karjavaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Mirjami Pitkonen vuodesta 2019 lähtien.

Karjavaliokunnan jäsenet

• Mirjami Pitkonen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Helena Karjalainen, maitotilayrittäjä, Puumala
• Roosa Logren, maitotilayrittäjä, Juva
• Tanja Laamanen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Laura Rantala, maitotilayrittäjä, Mikkeli
• Pekka Poikolainen, maitotilayrittäjä, Pieksämäki
• Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli 

Asiantuntijajäsenet

• Minna Jolkkonen, eläinten hyvinvoinnin asiantuntija, Osuuskunta Maitosuomi
• Anne Konsti, Heatime-asiantuntija, jalostusasiantuntija, seminologi, Faba osuuskunta
• Eeva Koivisto, palvelupäällikkö, Faba osuuskunta
• Sanna Kakriainen-Rouhiainen, tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito
• Liisa Heinonen, maidontuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo
• Minna Pirkkalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Etelä-Savo (esittelijä, sihteeri)

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus 

ProAgria Etelä-Savo ry:n osana rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimii Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo hallitus.

Hallituksen jäsenet 

• Sanni Saari, yrittäjä, Rantasalmi, puheenjohtaja
• Pauliina Arra-Sävilammi, maatalousyrittäjä, Kangasniemi, varapuheenjohtaja
• Iina Haikarainen, analyysipalvelupäällikkö, Mikkeli, jäsen
• Kaisa Koivunen, operaatioesimies, Juva, jäsen
• Anu Marttinen, maatalousyrittäjä, Mikkeli, jäsen
• Outi Kiesilä, maatalousyrittäjä, Hirvensalmi, jäsen
• Eija Utti, erityisopettaja, Punkaharju, jäsen
• Satu Valtonen, yrittäjä, puutarhuri, Puumala, varajäsen
• Kaija Hellman, emäntä, Juva, varajäsen
• Päivi Matilainen, sisäinen tarkastaja, Savonlinna, varajäsen

ProAgria Etelä-Savo ry:n edustajat hallituksessa

• Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, Mikkeli
• Jukka Nousiainen, maatalousyrittäjä, Savonlinna, varajäsen
• Sanna Lento-Kemppi, toiminnanjohtaja, Lappeenranta, sihteeri

Jäsenemme 2025

ProAgria Etelä-Savo ry:n varsinaisia jäseniä olivat 7 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 73 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Kuntakohtaiset jäsenseurat sijaitsevat Kangasniemellä, Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Sulkavalla.

Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 7.
Paikallisyhdistyksissä oli 1597 naisjäsentä ja 1256 miesjäsentä.
Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme. Asiakasjäseninä oli yrittäjäjäseniä 211, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 165, yritysjäseniä 14 ja  henkilöjäseniä 8.

Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 11 henkilöä.
ProAgria Etelä-Savon kunniajäsen on kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa.
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäsen on emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.

Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Maitosuomi, Osuuskunta Maitomaa,  SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK Etelä-Savo.

Tunnustukset, järjestömerkit

Tuotosseurantatilojen palkitseminen 75 v

• Rantala, Maatalousyhtymä Karhu Sirpa Tiilikka Lari ja Miika, Mikkeli
• Notkola, Maatalousyhtymä Turakainen Martti ja Petri, Juva
• Peltoniemi, Tonteri Veijo, Pertunmaa
• Jokela, Uotinen Petri, Pertunmaa
• Koskela, Kärki Kukka-Maaria ja Johannes, Sulkava

Kunniamerkit

Suomen Leijonan ansioristi

• Palvelupäällikkö Minna Pirkkalainen, Rantasalmi
   

ProAgria Keskusten Liiton ansiomerkit

Kullattu ansiomerkki

• Talouden asiantuntija Vuokko Ahonen, Sulkava
   

Kultainen järjestömerkki

• Luomumaidontuotannon asiantuntija Niina Saastamoinen, Joroinen
   

Hopeinen järjestömerkki

• Maidontuotannon asiantuntija Liisa Heinonen, Parikkala 

Hallituksen puheenjohtajan terveiset 

Viime vuosi muistetaan ruuantuotannon osalta ainakin yhdestä asiasta, joka oli ruokakauppojen tyhjenevät hyllyt naudan jauhelihan osalta. Tilanne konkretisoitui viime keväänä ja jatkuu edelleen. Tämä ei meille tuottajille tullut niinkään yllätyksenä.  Asia kertoo paljon ruokaketjun tilanteesta ja lähinnä sen toimimattomuudesta. Tuottajan asema on ollut pitkään huono ruokaketjussa ja kauppa on sanellut hinnat. Tilanteeseen on pakko tulla muutos ja tuleva elintarvikemarkkinalaki osaltaan tätä muutosta toivottavasti luo. Asia on tärkeä, jos halutaan pitää kiinni kotimaisesta ruokaturvasta. Tärkeys ei pitäisi olla epäselvää päättäjillekään, ennen kaikkea nykyisessä tilanteessa, jossa soditaan keskellä Eurooppaa. 

ProAgria Etelä-Savon osalta viime vuosi oli taas kerran työntäyteinen ja taloudenkin osalta päästiin hieman plussalle. Tässä vaiheessa kiitokset niin henkilöstölle kuin johtoryhmälle. Vuoteen mahtui paljon asiakaskohtaamisia, niin kasvokkain kuin Teamsin välityksellä. 

Tällä hetkellä olemme ison muutoksen äärellä, joka on ProAgria Järvi-Suomi. Tammikuussa 2023 tavattiin ensimmäisen kerran aiheen tiimoilta Kuopiossa. Asiana oli mahdollinen yhdistyminen kolmen ProAgria keskuksen kesken: ProAgria Keski-Suomi, ProAgria Itä-Suomi ja ProAgria Etelä-Savo. Paikalla olivat hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Tapaamisen jälkeen asiaa on työstetty eri hallituksissa ja ohjausryhmissä lukuisia kertoja. Syyskuussa 2024 pidettiin ensimmäinen hallitusten yhteinen tapaaminen Hankasalmella. Nyt olemme tilanteessa, jossa syksyllä 2025 oli ensimmäiset päätöskokoukset ja tulevana keväänä toiset edustajakokoukset, joissa tehdään lopulliset päätökset tulevasta yhdistymisestä. Varsinainen yhdistymissopimus allekirjoitettiin Tikkurilassa joulukuussa.

Kuluvan vuoden keväällä päätöksiä tehdään jo tulevan toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan sekä maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajan osalta. Myös johtoryhmän valinta tulee ajankohtaiseksi tämän vuoden puolella. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että vuoden 2028 alusta olemme Etelä-Savossa osana ProAgria Järvi-Suomea mikä kertoo siitä, että ProAgria elää ajassa ja on valmis reagoimaan muutoksiin, kuten yrityksissä ja tiloillakin on tehty ja tehdään. Henkilöstöä on informoitu ja hallitusten tahtotila on, että ollaan mahdollisimman avoimia hankkeen etenemisen ja päätöksien suhteen. Pitää muistaa, että monesti muutos on mahdollisuus, mutta luo myös epävarmuutta meille kaikille. Sitä halutaan vähentää avoimuudella viestinnässä. 

Tuleva ProAgria Järvi-Suomi on suuri niin pinta-alaltaan kuin henkilöstöltään kuin liikevaihdoltaan. Henkilöstöä on tällä hetkellä n.170 ja liikevaihtoa n.11,5milj. €. Asiakkaina on yhteensä n. 7000 maaseudun yritystä. Näillä päätöksillä ja toimenpiteillä varmistamme, että palvelut ovat jatkossakin lähellä asiakkaita. Toimipisteisiin ei ole tulossa muutoksia ja olemme paremmin valmiita asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaammalla ja kilpailukykyisellä palvelulla.

Jukka Nousiainen
Hallituksen puheenjohtaja

Osaamisen johtaminen ja henkilöstö

ProAgria Etelä-Savossa työskenteli 37 toimihenkilöä vuonna 2025 ja henkilöstön keski-ikä oli 53 vuotta. Vuoden aikana työyhteisömme sai kolme uutta asiantuntijaa. 

Neuvonta-alan työ vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksen etujoukoissa kulkemista. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta kehittämällä sisäistä tiedon vaihtoa sekä hankkimalla strategiamme mukaista valmennusta ProAgria Keskusten Liitolta tai oman keskuksen toteutuksena. Henkilöstöllä on myös päätoimialojemme ammattimediat käytössään. 

Osaamisvastaavat seuraavat oman toimialansa uusinta tietoa ja välittävät sitä asiantuntijoiden käyttöön ja edelleen asiakkaille. Osaamisvastaavat osallistuvat myös sisäisten koulutusten suunnitteluun, perehdyttämiseen ja neuvonnan kehittämiseen. Osaamisvastavia toimii tilitoimisto-, talous-, kasvintuotanto- ja kotieläintuotannon palveluissa. He kuuluvat myös oman osaamisalueensa valtakunnalliseen osaamisvastaavien verkostoon. Vuonna 2025 osaamisvastaavatyöhön käytettiin yhteensä 280 tuntia.

Oman työn kehittäminen on jatkuva prosessi. Keskusteluun esihenkilön, työkavereiden ja tiimin kanssa ei ole kynnystä. Muutaman kerran vuodessa järjestämme henkilöstöpäivät, joiden sisältöön kuuluu virkistäytymisen ja asiaohjelman lisäksi usein ulkopuolisen kouluttajan luento ja yhdessä oppimista. Henkilökohtaisille kehitys- ja tavoitekeskusteluille varaamme aikaa kahdesti vuodessa. Vuosittain päivitetään myös henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

Organisaatiomme työsuojeluryhmään kuuluvat työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, HRD-vastaava ja luottamusmiehet. Työsuojeluryhmä organisoi ja kehittää työsuojelua, työhyvinvointia ja yhteistyötä työterveyshuoltojen kanssa. Työsuojeluryhmä rakentaa vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. 

Henkilöstöetuja ovat muun muassa lakisääteisen vähimmäistason ylittävä yleislääkäritasoinen työterveyshuolto, Smartum-edut, päivälehdet ja ammattijulkaisut sekä henkilöstötapahtumat. Työn organisoinnin ja henkilöstömme hyvinvoinnin tukena ovat joustava työaika sekä mahdollisuus etätyöhön, osa-aikatyöhön, opintovapaaseen sekä lomaltapaluurahan vaihtamiseen vapaaksi.

Valitsemme vuosittain Vuoden ProAgrialaisen ja vuonna 2025 hän oli kasvituotannon asiantuntija Atso Mehto. 

Omistajanvaihdospalvelut

Vuonna 2025 omistajanvaihdospalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan, ja ProAgria Etelä-Savo tuki kymmeniä maatiloja sukupolvenvaihdoksissa, kuolinpesien järjestelyissä sekä tilakauppojen ja lahjakirjojen laadinnassa. Työ painottui erityisesti maatilojen jatkuvuuden turvaamiseen: tilojen taloudellinen kantokyky, verosuunnittelu ja perheiden yhteiset päätökset olivat palveluiden keskiössä.

Palvelukokonaisuudet vaihtelivat laajoista SPV-suunnitelmista ja arvostuslaskelmista yksittäisiin kauppa- ja lahjakirjoihin. Monilla tiloilla prosessi sisälsi useita tilakäyntejä, perhepalavereita ja monialaista asiantuntijatyötä. Kuolinpesien selvitysten määrä kasvoi edelleen, ja ne muodostivat usein lähtökohdan tuleville sukupolvenvaihdoksille.

Ennakoiva omistajanvaihdos -hanke lisäsi palvelun vaikuttavuutta. Hankkeessa tehtiin runsaasti tilannekartoituksia, järjestettiin teemapäiviä ja tuotettiin laskentataulukoita, tarkastuslistoja ym. työkaluja sekä luopujille että jatkajille. Hanke vahvisti myös alueellista osaamista ja tuki tiloja talouden, verotuksen ja yritystoiminnan suunnittelussa.

Vuoden aikana vahvistui käsitys, että omistajanvaihdos on maatilalle/yritykselle strateginen prosessi, ei pelkkä juridinen toimenpide. ProAgrian rooli sparraajana, laskelmien tekijänä ja prosessin ohjaajana korostui selvästi, ja palvelun vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen maatilojen elinvoimassa ja alueen ruokaturvassa.

Strategia- ja talouspalvelut 

Vuosi 2025 oli Strategia- ja talouspalveluissa vahvan kysynnän ja laaja-alaisen asiakastyön vuosi. Maatilojen neuvontajärjestelmän kautta maatilat ja maaseutuyritykset saivat asiantuntijoiltamme tukea erityisesti talouden analysointiin, maksuvalmiuden hallintaan, muutoksiin varautumiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun. Neuvo-palvelu nousi keskeisimmäksi työkaluksi maatilayritysten muutoskestävyyden vahvistamisessa, ja sen avulla teimme laajoja talousanalyysejä, kassabudjetointeja ja tuotannon muutosten arviointeja.

Investointeihin liittyviä palveluja teille maatilayrityksille, laadimme kattavia laskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia, joita hyödynnettiin sekä rahoittajien kanssa että strategisen päätöksenteon tukena. Nuorten viljelijöiden kanssa teimme talouden perusasioihin, tukijärjestelmien vaatimuksiin ja yrityksen käynnistämiseen liittyvää työtä.

Strateginen johtaminen ja yrityskehitys olivat edellisvuotta näkyvämpi osa palvelukokonaisuutta. Toteutimme maatilayritysten kanssa johtamiskeskusteluja, toimintamallien uudistamista ja pitkän aikavälin suunnittelua. Hankkeet, kuten Johtamisen juuret – ammattimaisen johtamisen mallit maaseudun yrityksissä, ja maaseutuyritysten omat strategiset kehittämisprojektit, vahvistivat tätä kokonaisuutta.
Kokonaisuutena palvelut paransivat tilojen päätöksenteon laatua, talouden hallintaa ja investointien suunnittelua. Vuosi 2025 osoitti, että talouden ja strategian sparraus on entistä tärkeämpi osa maatilojen ja maaseutuyritysten muutoskestävyyttä ja kilpailukykyä.

Tilitoimistopalvelut ja kannattavuuskirjanpito

Kauttamme saa sähköisellä kirjanpito-ohjelmalla hoidetun taloushallinnon kokonaisuuden: kirjanpidon hoitamisen, alv-laskennan, palkkahallinnon, sähköiset ostolaskut ja myyntilaskut sekä tilinpäätökset ja veroilmoituksen verosuunnitteluineen. Perheviljelmä- ja osakeyhtiömaatilojen tilitoimistopalveluihin pyrimme yhdistämään taloushallinnon palveluiden lisäksi liikkeenjohdon konsultointi- ja tuotannon neuvonnan palvelut yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Asiakaspalautteet ovat olleet moniammatillisesta yhteistyöstä hyvät. Sähköisten taloushallinnon palveluiden määrä kasvoi hiukan ja lisäksi opastimme maatilayrittäjiä niiden käyttöönottoon. Tilitoimistopalvelujen liikevaihto kasvoi  6% edellisestä vuodesta. 

Toimimme Luonnonvarakeskuksen alihankkijana kannattavuuskirjanpidon aineiston kerääjänä ja tiedon tallentajana. Vuoden loppupuolella avustimme kannattavuuskirjanpidossa ProAgria Pohjois-Suomea ja Keski-Pohjanmaata.

Yrityspalvelut

Vuosi 2025 oli yritysneuvonnassa tekemisen, kumppanuuksien ja käytännönläheisen kehittämisen vuosi. Autoimme maaseudun yrityksiä etenemään kolmella toisiaan tukevalla rintamalla. Ensinnäkin toteutimme laajaa yrittäjäkohtaista neuvontaa, jossa investointivalmistelut olivat keskiössä. Rahoitus hakemusten sisällöt, liiketoimintasuunnitelmat, kilpailija-analyysit sekä hinnoittelu- ja kannattavuuslaskelmat koottiin asiakaskohtaisesti, jotta sekä rahoittajien vaatimukset että yritysten oma päätöksenteko saivat vahvan pohjan. Toiseksi tuimme yrityksiä strategisessa kehittämisessä ja digiloikassa. Työssä kirkastimme asiakaspolkuja ja ansaintalogiikkaa, kehitettiin myynnin ja sosiaalisen median mittareita, rakennettiin yhteistyömalleja sekä valmisteltiin rahoitushakemuksia Leader-, ELY- ja kokeilutuki rahoitus instrumentteihin. Lisäksi brändin ja visuaalisen ilmeen kehittäminen vahvisti yritysten erottuvuutta kilpailussa. Kolmantena kokonaisuutena toimivat ruokaketjun ja alueen yhteistyöhankkeet, jotka toivat yrityksille näkyvyyttä, osaamista ja uusia toimintamalleja. Hankkeissa järjestettiin kymmeniä tilaisuuksia, tietoiskuista ja webinaareista työpajoihin ja yleisötapahtumiin sekä tuotettiin runsaasti viestintämateriaalia uutiskirjeistä some-sisältöihin, artikkeleihin ja videoihin.

Teimme työtä yrityksissä, toimistoissa ja verkossa, ja tulokset näkyivät sekä laadussa että määrässä. Kehittämishankkeet olivat keskeinen työväline yritysneuvonnassa, ja toimintavuoden aikana toteutimme Pellolta pöytään-, Saimaa Lautasella-, LIKE-, Artesaaniruoka-, Johtamisen Juuret- ja Digiportaat-hankkeita. Näiden kautta järjestetyt tapahtumat, webinaarit, työpajat ja verkostotilaisuudet lisäsivät yritysten näkyvyyttä, toivat uusia markkinakanavia ja vahvistivat osaamista. Kokonaisuutena vuodesta muodostui vaikuttava ja käytännönläheinen tukipaketti maaseudun yritysten kasvuun, kehittämiseen ja jatkuvuuteen.

Kasvintuotannon palvelut

Vuonna 2025 kasvintuotannon asiantuntijoiden tiimin osaamistarpeissa nousi esille muun muassa maatalouden teknologia ja digitalisaatio, esimerkiksi täsmäviljelyteknologia ja sääasemista saatavan datan ja satelliitti aineistojen hyödyntäminen, maaperän kasvukunnon ylläpito ja parantaminen sekä kierrätysravinteiden käyttö. Osaamistarpeita kartoittamalla voidaan suunnitella tiimille tarpeellista koulutusta jatkoa ajatellen. 

Osaamistarpeet pohjautuvat luonnollisesti asiakaspinnasta nousseeseen kysynnän kasvuun ja kiinnostukseen erilaisia ja uusia menetelmiä, ohjelmistoja ja tuotantopanoksia kohtaan. Myös kasvintuotantopuoli on jatkuvasti kehittyvä, mikä lisää asiantuntijoiden koulutustarvetta. Kasvintuotannon asiantuntijat osallistuivatkin muun muassa valtakunnallisille Kasvintuotannon ajankohtaispäiville sekä Luomupäiville, josta tietä ammennettiin koko tiimille. Osaamista kehitettiin myös useammissa lyhyemmissä verkkokoulutuksessa ja webinaarissa.

Etelä-Savossa viimeisenä parina vuotena leviämään päässyt rikkakananhirssi puhututti sekä kasvintuotannon asiantuntijoita että asiakkaita. Rikkakananhirssi on erittäin haitallinen rikkakasvi, joka tuottaa siemeniä valtavat määrät ja näin ollen leviää nopeasti peltolohkolta toiselle. Rikkakananhirssin torjunta on haastavaa ja leviämisen estämiseksi kasvin tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää. Heinäkuun alussa järjestetyssä peltotapahtumassa kasvintuotannonasiantuntijat pääsivät esittelemään ja neuvomaan rikkakananhirssin tunnistamisessa sekä keskustelemaan torjunta keinoista. Peltotapahtumassa oli esillä myös muita kasvintuotannon teemoja, kuten satokarttoja ja erilaisia viljelykasveja. 

Viljelysuunnitelmia tehtiin myös vuonna 2025 ahkerasti. Viljelysuunnittelun painottamisesti syksyyn keskusteltiin kasvitiimissä, muutenkin kiireisen kevään helpottamiseksi. Viljelysuunnittelun painottaminen syksyyn tasaisi asiantuntijoiden työhuippuja, mutta myös mahdollistaisi eri vaihtoehtojen puntaroinnin asiakkaan kanssa ja tuotantopanosten hankinnan hyvissä ajoin. Viljelysuunnittelussa pohdittiin vastauksia melko tärkeään kysymykseen, mitä kannattaisi viljellä? Erityisesti kasvinviljely tilat pohtivat erityisen paljon viljelykasvivalikoimaansa, alhaisen rehuviljan ostohinnan takia. Vaihtoehtoina rehuviljoille suunniteltiin muun muassa hernettä, kuminaa sekä myös erilaisia viherlannoitus tarkoituksessa viljeltäviä nurmia. 

Kasvukausi 2025 oli kohtuullisen hyvä. Kylvämään päästiin Etelä-Savon alueella hyvissä olo suhteissa ja orastuminen oli tasaista. Myös syysviljat menestyivät hyvin menneellä kasvukaudella. Viileä alkukesä pidätti kosteutta maassa ja edesauttoi nurmen pensomista ja viljan kasvua. Säilörehua päästiin korjaamaan hyvissä olosuhteissa ajallaan ja 1. sato oli runsas. Heinäkuun loppupuoliskon hellejakso vaikutti etenkin myöhään kylvettyihin viljoihin, jolloin hehtolitrapainot jäivät matalammiksi. Ajoissa kylvetyt viljat välttyivät pahimmilta tappioilta jyvän painossa ja myös viljasadot olivat kohtuullisen korkeita. Puinnit päästiin tekemään pääasiassa hyvissä olosuhteissa, ennen syksyn runsaampia sateita. 

Maidontuotannon ja naudanlihantuotannon palvelut

Lypsykarjan tuotosseuranta

Menestyvän maitotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto ja vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös maitotilan yhteistyökumppanit.
Tuotosseurantaan kuului ProAgria Etelä-Savossa 141 karjaa vuonna 2025, ja tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 8 145 lehmää. Tuotosseurantaan kuuluu koko maan lehmistä 79,2 prosenttia. Tuotosseurantakarjojen keskikoko Etelä-Savossa oli 58,2 lehmää, kun koko maan keskikarjakoko oli 66,1 lehmää.
Tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 678 kiloa ja energiakorjattu maitomäärä (EKM) 11 434 kiloa. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 536 kiloa ja 11 347 kg EKM. Eteläsavolaisen tuotosseurantalehmän maito sisälsi rasvaa keskimäärin 4,4 prosenttia ja valkuaista 3,62 prosenttia, solupitoisuus oli 176 kpl/100 ml. Alueeltamme sijoittui 24 maitotilaa EKM-tuotoksen perusteella maan TOP 500 -listalle. Tuotosseurantatiloista kahdeksan oli luomumaidontuotannossa vuonna 2025.

Muut tuotannon palvelut

Ruokinnan optimointi on kannattavuuden perusta. Teimme tila- ja navettakäyntejä, ruokinnan onnistumisen seurantaa ruokinnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta sekä laadimme ja päivitimme ruokintasuunnitelmia. Ruokinnan arviointiin liittyvät kiinteästi elopainojen ja kuntoluokkien mittaukset. Ruokintapalveluja käytti 120 maitotilaa, joka on 85 % tuotosseurantatiloista. Lehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin 520 kpl ja hiehojen 264 kpl. Seurantalaskelmia tehtiin yhteensä 228 kpl.  

Karjatsekki-palvelun avulla käydään läpi karjan tilanne: tuotannon tunnusluvut, eläinten terveystilanne, olosuhteet sekä tulosten vertailu muihin tuotosseurantatiloihin. Karjatsekki-käynnin avulla pystytään tunnistamaan kehittämiskohteita ja asettamaan tavoitteita. Näistä havainnoista voidaan muodostaa esimerkiksi vuosikelloa kotieläinpalveluiden toteuttamiselle sekä runkoa mahdolliselle asiantuntijatiimin toiminnalle ja yhteistyölle.  KarjaTsekki-palvelua tehtiin 78 maitotilalle vuonna 2025.
Maidon yksikkökustannuslaskelmia tehtiin 44 kpl ja Kustannuspuntareita 35 kpl. 
Tuotantoeläimiin liittyvää Neuvo-palvelua tehtiin 47 kotieläintilalle. Neuvo-rahoituksella tehtiin mm. eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyvää neuvontaa ja selvityksiä. Neuvopalveluilla avustettiin karjatiloja tekemään myös tuotannon vastuullisuusvalintoja ja hiilijalanjälkilaskelmia. 
Ruokinnan, talouden, tuotannon, hyvinvoinnin ja vastuullisuuden yhdistävä monipuolinen asiantuntijatyö on asiakkaille arvokasta silloin kun asiat ratkaistaan kokonaisuutta ymmärtäen.
 

Lammastuotannon palvelut

Lammasneuvonta 2025 – kokonaisvaltaista kehittämistä tiloilta tietopankkeihin

Vuosi 2025 oli lammasneuvonnassa syvenevän erikoisosaamisen ja laajan hanketyön vuosi. Työ jakaantui tilakohtaiseen neuvontaan, ruokinnan ja tuotosseurannan kehittämiseen sekä koko maan lammasalan osaamista uudistaviin hankkeisiin.

Maatalouden neuvontajärjestelmää (Neuvo) hyödynnettiin erityisesti karitsoiden kasvun arviointiin, uuhien tiineyden seurantaan, kuntoluokituksiin ja hoidon ohjeistuksiin. Neuvonta tarjosi tiloille konkreettisen kuvan eläinten kehityksestä ja antoi pohjan hyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyville parannuksille. Tilakäynneillä tehtiin lisäksi kilpailukyky- ja luomuneuvontaa sekä eläinten hyvinvointikorvauksen edellyttämien ruokinta- ja hoitosuunnitelmien päivityksiä. Puhelinneuvonta laidunnuksesta ja paimenkoirien käytöstä täydensivät asiakkaille tarjottua arjen tukea. 

Ruokinnan suunnittelu ja tuotosseuranta – kannattavuuden kulmakivet

Neuvonta-alueellamme on tuotosseurantatiloja 47 kpl, joista on Etelä-Savossa 25 kpl. Vuonna 2025 eteläsavolaisilla tuse-tiloilla oli karitsoineita uuhia yhteensä 926 kpl. 

Tuotosseurannan uudistettu toimintamalli otettiin käyttöön ProAgria Etelä-Savon ja Itä-Suomen alueella. Tuotosseurantaan kuuluvissa etäpalavereissa analysointiin tuotosseurannan tuloksia ja suunniteltiin tilakohtaisesti kehittämistoimenpiteitä liittyen niin eläimiin, rehuntuotantoon kuin talouteen sekö varmistettiin, että tuotostiedot palvelevat ruokinnan ja jalostuksen johtamista. 

Teimme sisä- ja laidunkauden ruokintasuunnitelmia eri eläinryhmille, päivitimme rehustrategioita rehuanalyysien pohjalta ja laadimme vaihtoehtoisia ruokintamalleja säävaihteluihin varautumiseksi.

Lammasloishanke (EIP) – uuden tiedon ja työkalujen rakentaja

Lammasloishanke (EIP) keskittyi loistilanteen ajantasaiseen kartoittamiseen. Työ sisälsi laajoja kyselyitä, laboratoriotiedon kokoamista, loistilanteen analysointia ja uusien torjuntamallien valmistelua.
Hankkeessa valmisteltiin projektisuunnitelma, tehtiin yhteistyötä ELY-keskuksen ja tutkijaverkoston kanssa sekä aloitettiin käytännön kohderyhmien sitouttaminen. Projektin tavoitteena on tuottaa  tietopohja Haemonchus-tilanteesta ja kokeilla erilaisia menetelmiä hallita loistilannetta lammastiloilla. 

Vastuullisen lammasyrittämisen ABC – valtakunnallinen tietopankki ja koulutusalusta

ProAgria Etelä-Savo toteutti yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen kanssa Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hankkeen. Hankkeessa rakennettiin sähköinen tietopankki, johon koottiin ja linkitetään ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä tietoa vastuullisen lammastilan johtamisesta ja tuotantoprosesseista. Hankkeessa tuotettiin kymmeniä artikkeleita ruokinnasta, loistorjunnasta, laidunnuksesta, tuotantorytmeistä, taloudesta ja johtamisesta, julkaistiin Viikon vinkki -sisältöjä tilojen arkeen. Hankkeessa myös suunniteltiin ja toteutettiin lammaspäivien ohjelma, työpajoja ja seminaareja, rakennettiin uusia laskureita ja vuosikelloja, kehitettiin video- ja podcast-sisältöjä.

Hanke vahvisti lammasalan yhteistä osaamista ja loi pysyviä työkaluja niin aloitteleville kuin kokeneillekin tiloille.

LIKE – Lähilihan ketjun vahvistaminen

Lammasneuvonnan asiantuntijat osallistuivat myös LIKE-hankkeeseen, jossa kartoitettiin lammastilojen kehittämistarpeita, suunniteltiin opintomatkoja ja tuotettiin materiaalia lammastiloille. Työ vahvisti lammaslihan asemaa lähiruokaketjun osana ja lisäsi yhteistyötä tuottajien ja jalostavan teollisuuden välillä.
 

Energiaratkaisut

Energiaratkaisujen työ painottui vuonna 2024–2025 käytännön neuvontaan, energiaselvityksiin ja alueelliseen kehittämiseen. Toimintaa toteutettiin kuluttajille, maatiloille, yrityksille ja kyläyhteisöille yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Keskeisiä neuvontatehtäviä olivat energialaskelmien ja -selvitysten laadinta, aurinkosähkö- ja varavoimaratkaisujen suunnittelu sekä energiatehokkuuteen liittyvä asiantuntijaneuvonta. Kohdekohtaisissa selvityksissä huomioitiin niin loma-asunnot, maatilat kuin kylä- ja yhdistysrakennukset.

Energiatietoa jaettiin laajasti webinaarien, podcastien ja tapahtumien kautta. Kevään webinaarit ja Laiturilla-podcastit laajensivat neuvonnan saavutettavuutta ja vahvistivat ajankohtaista energiatietoutta. Alueellinen energianeuvonta näkyi myös messuilla ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa.

Neuvo-palveluiden kautta laadittiin useita maatilojen energiasuunnitelmia, joissa painotettiin energiatehokkuutta, uusiutuvan energian hyödyntämistä ja huoltovarmuutta. Energiaratkaisut kytkeytyivät vahvasti myös varautumiseen Varaudu viisaasti -kokonaisuuden kautta, jossa järjestettiin koulutuksia, varautumispäiviä ja kuntakierroksia.

Kokonaisuutena energiatoiminta vahvisti Etelä-Savon energiatehokkuutta, uusiutuvan energian osaamista ja alueellista varautumiskykyä sekä toi konkreettisia ratkaisuja arkeen ja elinkeinotoimintaan.

Kehittämishankkeet

Kehittämishankkeet täydentävät ydinpalvelutarjontaamme. Kehittämishankkeiden avulla tavoitamme satoja eteläsavolaisia maatila- ja maaseutuyrittäjiä sekä yritysten henkilöstöä. Hankkeiden toimenpiteisiin osallistumalla yritykset voivat kasvattavat osaamispääomaansa ja vaihtaa ajatuksia muiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi hankkeet synnyttävät uusia toimialaa ja yrityksiä tukevia työkaluja, ratkaisuja ja verkostoja. Meille hanketoteuttajille kehittämishankkeet tarjoavat arvokkaita kasvun ja muuntautumisen mahdollisuuksia.

Vuonna 2025 käynnissä oli 10 hanketta, joissa toimimme hankkeen hakijana ja päätoteuttajana. Lisäksi toimimme osatoteuttajana 9 hankkeessa. 

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Toimihenkilöt 2025

toiminnanjohtaja, MKN yritysasiantuntija Lento-Kemppi, Sanna
MKN ympäristöasiantuntija Lahtinen, Eeva 
MKN yritysasiantuntija Pajari, Tarja
MKN ruoka-asiantuntija Rissanen, Katja        
MKN maisema- ja ympäristöasiantuntija Ryhänen, Saara

Vuonna 2025 Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset juhlistivat työn merkeissä ”Ilolla yhdessä 100v. Etelä-Savon MKN” -teemaa. Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijatyötä ja paikallisyhdistysten toimintaa tuotiin esille mm. some-viestinnässä. Kestävää, paikallista ruoantuotantoa, ruokaa ja ruokakulttuuria ja -matkailua tuotiin esille useissa tapahtumissa - näin tavoitettiin myös laajempaa yleisöä ja siten saatiin vaikuttavuutta viestintään.   

Monimuotoinen luonto ja kestävä yhteiskunta -teema näkyi mm. Luonnonlaidunpäivänä ja Puunhalausviikolla. Erilaisten tapahtumien kautta tavoitettiin laajaa yleisöä ja saatiin vaikuttavuutta neuvontaan ja viestintään. Vuoden aikana valmisteltiin, käynnistettiin ja päätettiin useita hankkeita.

Suomalaisen ruuan sankaritarinat  

Vuonna 2025 Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten toiminta oli monipuolista ja laaja-alaista, kattaen ruokakasvatusta, lähiruoan edistämistä sekä erilaisia ruokakursseja ja tapahtumia. Toiminnan kohderyhmänä olivat lapset, nuoret ja aikuiset eri puolilla Etelä-Savoa. 

Ruokakursseja järjestettiin vuoden aikana seitsemän, ja lisäksi ruokakasvatusta toteutettiin varhaiskasvatuksen, koulujen ja 4H-yhdistysten kanssa mm. kasvistyöpajoissa. 
Ruoka-asiantuntija oli mukana monissa tapahtumissa tuomassa esiin paikallista  ruokakulttuuria, lähiruoan merkitystä ja kestävän ruokailun teemoja. 

OPH-rahoituksella toimintaa vahvistettiin erityisesti käytännönläheisellä ruokakasvatuksella: osallistuttiin Savonlinnassa MTK:n järjestämään 4.-luokkalaisten maaseutupäivään, jossa oppilaat vierailivat maatilalla ja tutustuivat sen arkeen toiminnallisten rastien kautta. MKN:n rastilla korostettiin kasvisten syönnin merkitystä tuoreiden, juuri pellosta nostettujen kasvisten avulla. Lisäksi Lähiruokapäivässä toteutettiin kasvisaiheinen aistirasti perheille, joka innosti lapsia tutustumaan kasviksiin eri aistien kautta. Toimintavuoden aikana oltiin mukana useissa lähiruokaa ja paikallista ruokakulttuuria esille tuovissa tapahtumissa. Kasvuniloa-hankkeessa järjestettiin kaksi maatilavierailua yhteensä 59 lapselle, ja 109 lasta osallistui kesäkurpitsan istutukseen, johon laadittiin myös oma istutusopas. Luonnosta elämää ja hyvinvointia -toimintaa toteutettiin Juvalla järjestämällä neljä metsäretkeä lapsiperheille, joihin osallistui yhteensä 48 perhettä, ja toiminnan tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten tietoisuutta luonnontuotteista ja niiden hyödyntämisestä; lisäksi järjestettiin infotilaisuuksia kierrätyksestä ja ruokahävikistä. Ruoka-asiantuntija oli mukana monissa tapahtumissa tuomassa esiin paikallista ruokakulttuuria, lähiruoan merkitystä ja kestävän ruokailun teemoja. Kaiken toiminnan keskiössä oli ruoan arvostuksen ja ruokakasvatuksen edistäminen, kestävä ruoka-ajattelu sekä paikallisen ruoantuotannon tukeminen, ja toiminta tavoitti laajasti eri kohderyhmiä edistäen opetushallituksen tukemia ruokakasvatuksen tavoitteita.

Valtakunnallisen luonnonlaidunpäivän viettoon liittyvän yleisötapahtuman järjestimme 14.6.2025 Hirvensalmen Tuukkalassa, kylätalon pihalla ja uuden perinnebiotooppilaitumen äärellä. Yleisöllä oli mahdollisuus laidunkierrokseen Kiesilän tilan perinnebiotoopilla ja keskusteluun maatalousyrittäjien Jarmo ja Outi Kiesilän sekä ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuteen osallistui 40 kävijää. Tapahtuman muun ohjelman toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen ja Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hankkeen kanssa.

Vesiviisas maaseutu -hankkeessa järjestettiin tapahtuma yhdessä Etelä-Savon kalatalouskeskuksen ja Kyyveden osakaskunnan kanssa. Haukivuoren satamassa, aiheena kalaruokien maistelua, vähäarvoisen kalan hyödyntäminen ja valuma-alueasiaa. Osallistujia 105 koululaista ja 12 aikuista.

Saimaa lautasella-hankkeessa järjestimme 8.8.2025 Kerimäen Kirkkorannassa koululaisten kalastustapahtuman yhteistyössä mm. Kala-Harrien ja Etelä-Savon Kalatalouskeskuksen kanssa. Tapahtumassa oli mm. rannalta ongintaa, kalojen tunnistusta, kalaruokien maistelua. Tapahtumaan osallistui 160 Kerimäen alakoulun oppilasta. Olimme mukana myös Sulkavan kesäasukastapahtumassa 6.7., maistatuksessa oli JärkiSärki-kalaleipiä sekä tietoa hankkeen tulevista tapahtumista. Tapahtuma kokosi n. 110 henkilöä Soutustadionille. Sulkavan perinnepäivässä 6.7. Rauhaniemessä kiperiin Kalavisan kysymyksiin vastasi 90 henkilöä. Sulkavan tapahtumat toteutettiin yhteistyössä Kaartilan osakaskunnan kanssa.

Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen lähiruoka- ja kauppatapahtumissa (yht. 6kpl) tehtiin näkyväksi paikallisia ruoantuottajia, jatkojalostajia ja heidän tuotteitaan. Näissä tapahtumissa tavoitettiin yli tuhat kuluttajaa. Tapahtumien yhteydessä tuotiin esille alkuperä- ja laatumerkkejä (D.O.Saimaa, Karelia á la carte ja EU:n nimisuoja). Yhteistyössä Etelä-Savon keittiömestareiden kanssa edistettiin paikallisten raaka-aineiden käyttöä ja näkyvyyttä Jukolan Viesti -tapahtuman VIP-ruokailussa (7 paikallisyrityksen tuotteet). 
”Pellolta pöytään” pellonpiennartapahtumassa Mikkelin Karilassa tehtiin näkyväksi koko kestävää ruokaketjua, mm. kahvion tarjoiluissa oli käytetty 13 eri paikallistuottajaa/-toimijaa raaka-ainetoimittajina.

Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE) ja Artesaaniruoka AITO O ÄKTA -hankkeet alkoivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Hankkeiden avulla mm. edistetään paikallista ruoka- ja elintarviketuotantoa ja tehdään näkyväksi paikallisia ruoantuottajia ja pieniä elintarvikejatkojalostajia.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Olimme mukana maakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä maakunnan ympäristökasvatusverkostossa. Osoitimme yhteisien keskustelujen kautta palvelun tarjonnan ja yhteistyön mahdollisuuksia.

Kosteikkoihin liittyviä neuvontatapahtumia/kartoituksia oli 8 asiakkaalle Ruokaviraston NEUVO-palveluna. On tehty 1 kpl ympäristölupaan sisällytettävä dokumentti. Valuma-alueen yleissuunnitelmaa tuli toteutettua 2 kpl.

Uusi hanke ”Kyyvesitalkkarin avulla valuma-alueet kuntoon” käynnistyi. Hanke on Leader-rahoitteinen ja hankeaika on 1.4.2025-31.3.2027. Yhteistyökumppanina on Kyyveden osakaskunta. Hanke toimii Veej'jakaja Leaderin alueella EU-osarahoituksella. Hanke on jatkoa Kyyveden valuma-aluetalkkarin pilottihankkeelle. Hankkeella kehitetään Kyyvesitalkkarin talkkarimallia ja edistetään edellisessä hankkeessa työstettyjä tehtäviä mm. Lietjärven peltojen ojitusyhtiön vesiensuojeluhanke. Verkostoituminen ja vuorovaikutus ovat edelleen hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää ja sitä on toteutettu olemalla yhteydessä muun muassa viranomaisiin. Viestintää ja aktivointia hyödynnetään pääosin sosiaalisella medialla, Kyyvesitalkkarin postilistalla ja tapahtumilla. Tekemisien avulla kehitetään asiantuntijatyöskentelyä ja sitä kautta saadaan tarkennettua asiakaspalvelun tarvetta ja sisältöä. Yleisen tason neuvonta on maksutonta. Kohdekohtaisissa palveluissa hinta määräytyy sen mukaan, sijaitseeko kohde hankkeen päätoimialueella Kyyveden valuma-alueella vai muualla Veej'jakaja Leaderin alueella Etelä-Savossa. EU-osarahoitteisuus mahdollistaa hyvin edulliset hinnat hankealueella hankeaikana.

Vesiviisas maaseutu -tiedotushanke toimii ajalla 1.10.2024-31.12.2026. Hanke välittää tietoa maa- ja metsätalouden toimenpiteistä ja ratkaisuista, joilla voidaan vaikuttaa vesien tilaa parantavasti. Hankkeessa järjestettiin webinaareja 3kpl, aiheena osakaskuntien yhdistämisen hyödyt vesiensuojelussa (12 osall), maanomistajan kokemuksia maatalouskosteikosta (21 osall.) ja sinimailasen monet hyödyt viljelykierrossa (8 osall.). Hankkeessa järjestettiin yhdessä ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon MKN:n hankkeiden sekä Luonnonvarakeskuksen hankkeiden ja Luomuinstituutin sekä Juvan Muumaa Ay:n kanssa iso ”Pellolta pöytään” pellonpiennartapahtuma Mikkelin Karilassa 9.7.2025, jossa hankkeen aiheista valuma-alueet, maan rakenne olivat näkyvästi esillä (osallistujia yhteensä 450). Esedun ja Metsäkeskuksen järjestämässä Kosteikkorakentamisen työnäytöstilaisuudessa Mikkelin Salosaaressa maisema-asiantuntijalla oli puheenvuoro kosteikoista (150 osall.).

Hankkeessa järjestettiin pienempi pellonpiennarpäivä salaojien huuhtelusta yhdessä Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun - ja Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeiden kanssa Mikkelin Ristiinassa 14.10.2025 (7 osallistujaa). Hankekumppaneiden Suomen metsäkeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin kanssa järjestimme yhteisponnistuksena kosteikkosuunnittelun inspiraatiosarjan 29.9.-14.10, johon maisema-asiantuntijamme valmistelivat ja esittivät yhteensä kahdeksan infoa/luentoa. Osallistujia kurssilla oli 23. Kurssiin sisältyivät lähiopetuspäivät Mikkelissä ja maastossa Mikkelin Haukivuorella, Pieksämäellä ja Kangasniemellä.

Hankkeessa laadittiin pilottina valuma-aluesuunnitelma Mikkelin Kapakanojalle, ja siihen liittyen järjestettiin tupailta maanomistajille (9 osallistujaa) sekä tuotettiin nettiin vietävään tarinakarttaan sisältöä. Hankkeessa tehtiin viestintää eri tavoin, mm. kirjoitettiin yhteisartikkeli maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta XAMKin vuosijulkaisuun, viestittiin uutiskirjeissä ja somessa. Tavoitteena on lisätä valuma-aluelähtöistä ajattelua vesienhoidossa. Suomen metsäkeskuksen vetämässä hankkeessa toimimme yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin kanssa. Hankkeen rahoitus tulee EU:n maaseuturahastolta.

Kasvuniloa-hankkeessa laadittiin Kesäkurpitsamestarin käsikirja -niminen viljelyopas.

Monimuotoinen luonto

Maisema-asiantuntija oli mukana luonnonmonimuotoisuusaiheisella bussiretkellä Mikkelin Ristiinassa, jossa tutustuttiin mm. perinnebiotooppeihin ja piti puheenvuoron niityistä (40 osall.)

Järjestettiin tapahtuma valtakunnallisena luonnonlaidunpäivänä Tuukkalan kylätalolla Hirvensalmella ja kampanjoitiin Puunhalausviikkoa. Olimme mukana maakunnan Helmi-METSOn ja Helmi-perinnebiotooppien yhteistyöryhmässä.

Maatalousluonnon ja maiseman hoidon ympäristösopimusten hakua varten tehtiin neuvontaa 12 kpl ja hoitosuunnitelmia 9 kpl Ruokaviraston NEUVO-palveluna vuonna 2025.

Saaristoluonto ja maisema Järvi-Suomessa -hankkeessa tehtiin kaksi perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten kartoitusta sekä osallistuttiin Koskelan luomumaitotilan avointen ovien päivään Sulkavalla elokuussa 2025.

Kasvuniloa-hankkeen toimintana järjestettiin pölyttäjäaiheinen työpaja 8.5.2025 Pieksämäen Maaselän koululla (2 kpl, yhteensä 43 lasta ja 4 opettajaa). Pölyttäjät ja ruoka -aihetta esiteltiin Karilan Pellolta Pöytään tapahtumassa, pisteellä kävi yleisöä 20 henkilöä.

Hankkeessa tuotettiin pölyttäjäaiheinen infotaulu Mikkelin Haukivuorelle, Haukivuoren Lionsien rakentamaan linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja esittelevään esittelytelineeseen. Mikkelin Anttolassa järjestettiin niitynperustamistalkoot 16.10.2025. Niittytalkoisiin osallistui 7 henkilöä. Yhteistyössä oli mukana Maaseudun sivistysliiton Lumoava-hanke.

Vieraslaji-info ja torjuntatalkoot 27.5.2025 Kangasniemen Koittilassa yhteistyössä Koittilan koulun ja Pieksämäen seudun 4H:n kanssa (osallistujia 14 koululaista ja 3 aikuista) sekä 26.6.2025 Koittilan kyläseuran ja Pieksämäen seudun 4H:n kanssa (osallistujia 12).

Mikkelin kaupungin puistotoimen tilauksesta tehtiin viisi avoimen viheralueen kartoitusta, luokittelua (RAMS) sekä kohdekorttia ja inventoitiin kolme arvokasta perinnebiotooppia.

Luontoselvityksiä maa-ainesalueille tehtiin 3 kpl.

Maisema-asiantuntijat olivat mukana useissa valtakunnallisissa ja alueellisissa tarjouskilpailuissa osana valtakunnallista MKN maisemapalvelut -ryhmittymää.

Suomi kutsuu kylään

Maakunnallinen OPH -korvamerkki toteutettiin Mikkelissä, Jukolan Viestin puurobaarissa. Osaavat maa- ja kotitalousnaiset opastivat toisiaan puuron keitossa ja puuropatojen käytössä. Kahden päivän aikana puuroa keiteltiin läpi yön, yhteensä 4500 annosta. Maa- ja kotitalousnaisia oli talkoissa 21 henkilöä, viidestä paikallisyhdistyksestä ja hienosti toteutui puurotaloissa maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen teema ”Ilolla yhdessä”.

Kansainvälistä maisemapäivää vietettiin Juvan Pattoilla 20.10.2025 yhteistyössä Juvan kunnan ja Savonlinnan Riihisaaren museon kanssa. Osallistujia oli 25 kpl. Aiheesta tehtiin myös some-viestintää facebookissa. Olimme mukana maakunnan kulttuuriympäristön yhteistyöryhmässä.

Toteutimme Maaseudun sankarit-infoja viisi kappaletta, joissa tuotiin esille mm. yrittäjien välisiä verkostomaisia toimintamalleja ja hyviä toimintatapoja, yritystoiminnan kehittämistä sekä rahoitusmahdollisuuksia ja MKN Yrityspalveluja. Kohdeyleisönä oli mm. elintarvike-, ruoka-, matkailu- ja ohjelmapalveluyrityksiä yht. 181 kpl. Lisäksi MKN Yritys ajankohtaisia asioita tuotiin esille mm. jäsentiedotteissa ja julkaistiin Etelä-Savon ruokaklusterin uutiskirjeitä.

Kangasniemellä Luusniemen kylätalon pihamaalla toteutettiin yhdessä kyläyhdistyksen ja LUMOAVA-hankkeen kanssa kohennustoimia mm. kahden viljelylaatikon rakentaminen ja niityn kunnostus. 14 osallistujaa, ostopalveluna.

Venevajat-otsikolla kulttuuriympäristöaiheinen webinaariesitys Riihisaaren museossa osana Etelä-Savon kulttuuriympäristöpalkinnon jakotilaisuutta, Saaristoluonto ja maisema Järvi-Suomessa -hankkeella. Yleisöä oli 34 kpl. Hankkeessa esiteltiin myös sisävesien saaristoalueita ja tuotiin esille aihepiirissä piilevä potentiaali matkailulle ja kuntamarkkinoinnille yhteensä kuudessa tilaisuudessa ja sidosryhmätapaamisessa, joissa tavoitettiin 140 ihmistä.

Pellolta pöytään näkyväksi-hankkeessa toteutettiin neljä vierailumaatilojen konseptointiin liittyvää webinaaria keväällä 2025, joihin ilmoittautui yht. 108 henkilöä. Teemoina olivat maatila-, vapaaehtois- ja koulutusmatkailu sekä paimenlomat. Lisäksi toteutettiin Saimaa lautasella-hankkeen kanssa yhteinen Paimenloma-työpaja 26.11. Rantasalmella.

Saimaa lautasella-hankkeen toimintavuosi oli laaja ja monipuolinen. Toteutimme hankkeen pää- ja osatoteuttajien sekä yrittäjien kanssa Saimaan Satojuhlat 12-14.9.2025, uudenlaisen ruokamatkailun tapahtumakonseptin hankealueella (Savonlinnan seutukunta, Kitee). Hajautettu alueellinen sadonkorjuutapahtuma kokosi viiden kunnan alueella, kahdessa maakunnassa 28 käyntikohdetta, 15 ravintolaa ja kävijöitä lähes 7 000! Tapahtumakohteina olivat maatilat, ravintolat, kahvilat sekä taidekohteet. Jokainen käyntikohde rakensi oman juhlan yhteisen teeman mukaisesti. Lähiruoka- ja tuottajatapahtumia toteutimme Savonlinnassa kaksi yhteistyössä Osuuskauppa Suur-Savon/Prisman kanssa. Sulkavan Suursoutujen yhteydessä Lähiruokatorin yhteistyötaho oli Tiittala Events Oy ja Sulkavan kunta. Lisäksi toteutimme Paimeloma-työpajan ja -webinaarin yhteistyössä Pellolta pöytään näkyväksi-hankkeen kanssa. Osta ja myy -treffejä järjestettiin kahdet vähän erilaisilla toteutusmuodoilla (yhteensä 22 osallistujaa) ja parhaimmillaan tavoitteet toteutuivat loistavasti, kun kauppaa käytiin jo eteisessä.  Syksyn treffit toteutettiin yhteistyössä Pellolta pöytään näkyväksi ja Lihat läheltä -ketju kuntoon (LIKE) -hankkeiden kanssa. Paikallisten raaka-aineiden myyntiä, ostoa ja käyttöä edistettiin webinaareissa (”Vinkkejä suoramyyntiin” ja ”Osta ja myy -toimivat jakelukanavat”) ja työpajassa (yhteensä 39 osallistujaa). Lisäksi laadittiin ”Selvitys myynti- ja jakelukanavista”.  

Hankkeet

Vastuullisena toteuttajana
Kasvuniloa, Leader rahoitus 1.2.2024-31.12.2025
Kyyvesitalkkarin avulla valuma-alueet kuntoon, Leader rahoitus 1.4.2025-31.3.2027
Luonnosta elämää ja hyvinvointia, Leader rahoitus 1.1.2025-31.12.2026
Pellolta pöytään näkyväksi, Maaseuturahasto 1.3.2024-30.6.2026
Saaristoluonto ja maisema Järvi-Suomessa, Maaseuturahasto 1.6.2025-31.12.2027
Varaudu viisaasti, Maaseuturahasto 30.4.2025-31.12.2027

Muut hankkeet – oltu mukana toteutuksessa
Artesaaniruoka tutuksi AITO O ÄKTA, Maaseuturahasto 1.8.2025-31.3.2027
Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE), Maaseuturahasto 1.5.2025-31.12.2027
Saimaa lautasella, JTF, Etelä-Savon maakuntaliitto 1.12.2023-31.12.2025 
Vesiviisas maaseutu, Maaseuturahasto 1.10.2024-31.12.2026

Talouden tunnusluvut

ProAgria Etelä-Savon toimintasuunnitelma vuodelle 2026

Vuosikokousedustaja, tutustu toimintasuunnitelmaan

Maa- ja kotitalousnaisten toimintasuunnitelmaan voit tutustua täältä: MKN toimintasuunnitelma