Vuosikertomus 2021

Meistä lyhyesti

Tarjoamme osaamista, ratkaisuja ja kumppanuutta maatalouden ja muun yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten tuotantoon, talouteen ja johtamiseen liittyvät kysymykset. 

Organisaatiossamme työskentelee nelisenkymmentä yritystoiminnan eri osa-alueita sekä yrityskokonaisuutta hallitsevaa ammattilaista. Toimimme pääasiassa Etelä-Savon alueella, mutta useat asiantuntijoistamme palvelevat asiakkaita ja vaikuttavat erilaisissa kehittämistyöryhmissä yli maakuntarajojen ja valtakunnallisesti.

Hallintomme koostuu vuosikokouksen valitsemista henkilöistä. Varsinaisia jäseniämme ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat. Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme. 

Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Avainlukumme ja kohokohdat

Strategiamme toteutumiseksi uudistimme ProAgria Etelä-Savossa toimintaorganisaatiomme vuoden 2021 aikana. Uudistuksen tavoitteeksi asetimme asiakkaidemme kokeman palveluhyödyn parantamisen, liiketoimintapotentiaalimme laajemman hyödyntämisen, ratkaisukeskeisemmän palvelutoiminnan, henkilöstön työtyytyväisyyden lisäämisen sekä toiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden parantamisen.

Palvelukehityksessämme keskityimme yritys-/tilakokonaisuuteen ja liiketoiminnan johtamispalveluihin.

Koronapandemian vaikutuksesta vauhdilla kehittyneet digi- ja etäpalvelut vakiintuivat toimintatapoihimme. Palvelimme asiakkaita myös tilakäynneillä ja toimistossa, mutta suuri osa palveluista toteutettiin etänä, mistä saatiin hyvää palautetta sekä asiakkailta että asiantuntijoilta.

Palvelujamme käytti 1368 asiakasta. Asiakasmäärät lisääntyivät erityisesti tilitoimisto- ja Neuvo-palveluissa. Tilitoimistopalvelujen liikevaihto kasvoi noin 4 prosenttia. Neuvo-palvelujen asiakasmäärä kokonaisuutena kasvoi noin 3 prosenttia, Neuvon tuotantoeläimet-osion asiakasmäärä kasvoi 18 prosenttia ja Neuvon luomupalvelujen asiakasmäärä kasvoi 7 prosenttia ja liikevaihto 34 prosenttia. Ympäristö-Neuvon laskutuksen määrä kasvoi noin 4 prosenttia asiakasmäärän pysyessä edellisvuoden tasolla.

Maa- ja kotitalousnaisten palvelujen kysyntä kasvoi edellisestä vuodesta asiakasmäärän osalta 27 prosenttia ja liikevaihdon osalta 7 prosenttia.
Ympäristösopimus- ja maisemasuunnittelussa asiakkaiden määrä ja liikevaihto viisinkertaistui. Koulutus ja osaamisen kehittäminen -palveluja käyttävien asiakkaiden määrä kaksinkertaistui ja liikevaihto kasvoi myös merkittävästi.
Pienyrityksille tarjottavien palvelujen asiakasmäärä ja laskutus säilyi edellisvuoden tasolla.

Lypsykarjan tuotosseurantaan kuului 210 maitotilaa ja 9289 lehmää. Tuotosseurantaan kuului 85 prosenttia lehmistä, kasvua edelliseen vuoteen 1 prosenttiyksikköä. Myös keskikarjakoko ja keskituotos jatkoivat nousuaan ollen 43,2 lehmää ja 10129 kiloa maitoa (10775 kg EKM).

Ruokinnan ohjaus -palvelua käytettiin edellisen vuoden tapaan (178 asiakasta).
Toteutimme 17:ää kehittämishanketta, joista kahdeksaa toteutettiin yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Hankkeissa kehitettiin asiakkaiden tuotanto-, talous-, johtamis- ja henkilöstöjohtamisosaamista.

Toimintamme kokonaistuotot olivat 2,43 milj. euroa, joka muodostui palvelu- ja projektituotoista sekä vuosittain maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävään tulossopimukseen liittyvästä rahoituksesta.

Toimintamme perusta

Asiakkaamme ja heidän saamansa asiakaskokemus ja lisäarvo palveluistamme ovat meille tärkeitä. Verkostona pystymme antamaan huippuosaamista asiakkaidemme käyttöön koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissa että etäpalveluissa. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset. Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden ja pystymme yhdistämään johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Haluamme parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuuden.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Uusi strategia vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta muun muassa kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia. Onnistumme yhdessä!

Toimitusjohtajan katsaus

Ratkaisuja ja keinoja kannattavuuden parantamiseksi

ProAgrian strategiaan kirjattuna avaintavoitteenamme on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu tulevaisuudessa. Tähän kiteytyy asiantuntijoidemme osaamisen yhdistäminen kattavasti tarjoamalla asiakkaillemme laajin palvelukokonaisuus ja paras asiakaskokemus liiketoiminnan kehittämisessä.

Strategian toteutumiseksi uudistimme ProAgria Etelä-Savossa toimintaorganisaatiomme vuoden 2021 aikana. Projektin tavoitteeksi asetimme asiakkaidemme kokeman palveluhyödyn parantamisen, liiketoimintoimintapotentiaalimme laajemman hyödyntämisen, ratkaisukeskeisemmän palvelutoiminnan, henkilöstön työtyytyväisyyden lisäämisen sekä toiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden parantamisen. Uusi toimintaorganisaatio otettiin käyttöön 1.1.2022.

Vuotta 2021 leimasi Suomessa ja laajemminkin maatilojen tuotantokustannusten nopea nousu, mikä koski mm. rehujen, lannoitteiden, energian ja rakentamisen hintaa. Pyrimme asiakaskohtaisesti löytämään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden varmistamiseksi. Palvelumme tukevat työtä kansallisen elintarvikehuollon varmistamiseksi kriisitilanteissa. Samalla edistimme asiakkaidemme digipalvelujen osaamista ja käyttöä, mm. Bisnes+ sähköistä työpöytää.

Jatkoimme Farmari 2022 maatalousnäyttelyn valmisteluja. Päävastuu Farmari 2022 toteutuksessa on ProAgria Tapahtumat Oy:llä. Kolmipäiväinen maatalousnäyttely avautuu Mikkelissä 30.6.2022 ja ProAgria Etelä-Savolla tulee edelleen olemaan merkittävä rooli näyttelyn käytännön toteuttamisessa.

Vuonna 2021 ProAgria Etelä-Savon palvelu- ja myyntituotot säilyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 1.45 milj. €. Palvelukysynnän kasvua tapahtui mm. tilipalveluissa ja Neuvopalveluissa. Hanketyön määrä ja liikevaihto pienenivät, kuten yleensä tapahtuu ohjelmakausien vaihteessa. Valtion määrärahan osuus varsinaisen toiminnan tuotoista oli 12 %. Toiminnan kokonaistuotot olivat 2,43 milj. €. ProAgria Etelä-Savon tilikauden tulos v. 2021 oli varainhankinnan sekä rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen ylijäämäinen 3863 €.

Uusi EU-ohjelmakausi CAP 27 on käynnistymässä maaseuturahaston osalta vasta v. 2023. Ohjelmakausien välillä 2021-2022 on kuitenkin käytössä rahoitusjärjestelmä, josta voidaan hakea ja rahoittaa uusia kehittämishankkeita. On oletettavaa, että hanketoiminnan määrä uuden ohjelmakauden käynnistyttyä hiukan lisääntyy. Samalla tavoitteenamme on kasvattaa myös normaalin palvelutoiminnan volyymiä. Esille nousevat teemoina mm. ilmastonmuutoksen hallinta sekä bioenergian tuotantoon liittyvät kysymykset. Ensiarvioiden tärkeää on etsiä ja löytää tilakohtaisesti ratkaisuja maatilayritysten kustannuskilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi. Tässä ProAgria tekee kehitystyötä laajana valtakunnallisena osaamis- ja palveluverkostona.

Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, jäsenyhdistyksiämme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Onnistumme yhdessä!

Heikki Pahkasalo
toimitusjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus.

ProAgria Etelä-Savo ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Jukka Nousiainen, ja jäseninä Esa Karjalainen (varapuheenjohtaja), Juha Lahtinen, Mirjami Pitkonen, Antti Pulkkinen, Virpi Rantalainen ja Marttiina Sihvola. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii Heikki Pahkasalo.

Tilintarkastaja

KHT, JHT Heidi Rimpilä, BDO

Karjavaliokunta

Karjavaliokunnan tarkoituksena on suunnitella ja ohjata maitotilojen tuotosseurantaa ja neuvontaa niin, että se vastaa tuotosseurantajärjestelmän vaatimuksia ja maitotilojen tarvetta. Valiokunnan tehtävänä on lisäksi avustaa ProAgria Etelä-Savon hallitusta tuotosseurantaa koskevissa asioissa sekä edistää maitotilojen asiantuntipalvelujen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Varsinaiset jäsenet karjavaliokuntaan valitsee Etelä-Savon karjakerho ry, asiantuntijajäsenet valitsee ProAgria Etelä-Savon hallitus. Karjavaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Mirjami Pitkonen vuodesta 2019 lähtien.

Karjavaliokunnan varsinaiset jäsenet:

• Mirjami Pitkonen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Helena Karjalainen, maitotilayrittäjä, Puumala
• Stina Kurki, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Saara Laamanen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Jaana Nikulainen, maitotilayrittäjä, Mikkeli
• Pekka Poikolainen, maitotilayrittäjä, Pieksämäki
• Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Asiantuntijajäsenet:

• Eija Järvinen, tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito
• Seija Kokkonen, alkutuotantopäällikkö, Osuuskunta Maitomaa
• Anne Konsti, Heatime-asiantuntija, jalostusasiantuntija, seminologi, Faba osuuskunta
• Anu Myllys, palvelupäällikkö, Faba osuuskunta
• Arja Rissanen, laatuasiantuntija, Osuuskunta Maitosuomi
• Outi Kiesilä, maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo
• Minna Pirkkalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Etelä-Savo (esittelijä, sihteeri)

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

ProAgria Etelä-Savon yhteydessä rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimii Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Piirikeskuksessa ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus.

Piirikeskuksen hallituksen puheenjohtajana toimii Marttiina Sihvola Sulkavalta.

Piirikeskuksen jäsenet:

• Marttiina Sihvola, Sulkava
• Päivi Lappalainen, Kangasniemi
• Anu Marttinen, Mikkeli
• Emmi Mattila, Pertunmaa
• Eija Utti, Savonlinna
• Leena Pekonen, Pieksämäki
• Riitta Savikurki, Pertunmaa
• Heikki Pahkasalo, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli
• Kirsi Mutka-Paintola, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset (esittelijä, sihteeri)

Jäsenemme 2021

ProAgria Etelä-Savo ry:n varsinaisia jäseniä olivat 8 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 90 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme.

Kuntakohtaiset jäsenseurat sijaitsevat Anttolassa, Kangasniemellä, Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Sulkavalla ja Virtasalmella.

Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 10.

Paikallisyhdistyksissä oli 1860 naisjäsentä ja 1401 miesjäsentä.

Asiakasjäseninä oli yrittäjäjäseniä 267, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 220 ja henkilöjäseniä 8.

Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 28 henkilöä.

ProAgria Etelä-Savon kunniajäsen on kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa.

Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäsen on emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.

Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Maitosuomi, Osuuskunta Maitomaa, Lumme Energia Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK Etelä-Savo.

Tunnustukset, järjestömerkit

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein

• maidontuotannon asiantuntija Virpi Reinikainen, Hirvensalmi

ProAgria Keskusten Liiton ansio- ja järjestömerkit

Kullattu ansiomerkki:

• maidontuotannon asiantuntija Sinikka Luostarinen, Mikkeli
• talouden asiantuntija Matti Lyömiö, Mäntyharju

Hopeinen järjestömerkki:

• maatalousyrittäjä Esa Karjalainen, Puumala
• luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki, Mikkeli
• kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Riitta Savikurki, Pertunmaa

Tuotosseurantatilojen palkitseminen, 50 vuotta tuotosseurannassa:

• Rantalan tila, Konnu Jani, Savonlinna
• Ruskosalmen tila, Pesonen Erik, Juva
• Väntin tila, Torniainen Päivi, Mäntyharju
• Virtaisen tila, Nenonen Reijo, Kangasniemi

Hallituksen näkökulma

Vuosi 2021 oli jälleen erikoinen sekä viljelijän että neuvonnan näkökulmasta. Kahta samanlaista vuotta ei nykyisin tunnu olevan, vaan joka vuosi toimintaympäristömme muuttuu ja kohtaamme uusia ilmiöitä. Pandemia jatkui toista vuotta peräkkäin, ja sen arkeen aiheuttamiin vaikutuksiin tuntui jo tottuvan. Kesällä tilanne näytti jo normalisoituvan, mutta valitettavasti syksyyn ja alkutalveen mennessä palattiin huonompaan taudin osalta.

Kesä oli myös hyvin erikoinen. Loppukevään runsaiden sateiden jälkeen tuli reilun kuukauden mittainen hellejakso, eikä sateista ollut tietoakaan. Tämä tarkoitti, että viljelyn osalta voitiin puhua jopa katovuodesta, varsinkin viljoilla. Kun siihen lisätään kustannusten voimakas nousu, erityisesti energian ja lannoitteiden osalta, tiloilla oltiin varsin tukalassa tilanteessa. Se heijastui väkisin myös neuvontaan ja asiantuntijoihin.

Syksyä ja talvea kohti mentäessä tilanne valitettavasti paheni ja varsinkin karjatiloilla oli nousseiden kustannusten takia vaikeuksia, kun tuotteiden hinnat eivät seuranneet kohonneita kustannuksia. Hintojen nousu kotieläintuotteissa loppuvuodesta ei ollut alkuunkaan riittävää. Sanonta, että markkinatalous toimii maataloudessa vain kulujen puolella, näyttää valitettavasti olevan totta.

Vuonna 2021 työstimme organisaatiouudistusta yhdessä henkilöstön kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana oli mukana Tommi Talasto Heromaker -yhtiöstä. Vuoden 2022 alussa käyttöön otettu uusi organisaatio antaa varmasti paljon mahdollisuuksia parantaa työn tekemistä ja erityisesti henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Asia, jota ei voi liikaa korostaa ja ottaa huomioon päivittäisessä tekemisessä.

Tämä aika ja mennyt vuosi lisääntyvine haasteineen maatiloilla ei voi olla tuntumatta ja näkymättä henkilöstön jaksamisessa. Myös tuleva Farmari-maatalousnäyttely tuo lisätyötä ja stressiä, vaikka varsinainen päävastuu onkin vuonna 2020 perustetulla ProAgria Tapahtumat Oy:llä. On todettava, että kun runsas viisi vuotta sitten haimme näyttelyä Etelä-Savoon, ei olisi voinut uskoa, miten paljon tilanne elää järjestelyjen suhteen. Nyt, keväällä 2022, usko näyttelyn onnistumiseen on vahva, ja toivomme sään suosivan tapahtumaa.

Viime vuoden tilinpäätös osoittaa, että vaikeuksista huolimatta selvisimme vuodesta vähintäänkin kohtuullisesti tuloksen ollessa plusmerkkinen. Tulos ei ole tullut ilman ponnisteluja, ja siitä isot kiitokset henkilöstölle.

Maatilat kamppailevat tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa, ja haasteita tulee monelta suunnalta. Tähän asiakkaiden tarpeeseen meidän tulee vastata. Asiantuntemustamme tarvitaan nyt, jos koskaan.

Jukka Nousiainen
puheenjohtaja

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Olemme Etelä-Savon merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio. Palvelutoimintamme kattaa varsinaisen tuotannon ja talouden hallinnan lisäksi yrityksen strategisen johtamiseen, riskien hallintaan, yrittäjän jaksamiseen, elintarvikeketjun kehittämiseen ja hyvinvointiin sekä ympäristön tilan kohentamiseen liittyvän asiantuntemuksen. Palveluillamme edistämme maatilayritysten kannattavuutta ja omistajanvaihdoksia sekä sitä kautta parannamme elintarviketuotannon jatkuvuutta ja kansallista huoltovarmuutta.

Osallistuimme aktiivisesti alueemme elinkeinotoiminnan kehittämiseen myös seudullisen yrityspalveluyhteistyön avulla. Olemme mukana elinkeinoyhtiöiden, uusyrityskeskusten sekä muiden toiminta-alueemme elinkeinojen kehittäjätahojen kumppanina varmistamassa palveluja niin aloittaville kuin kasvua hakevillekin maaseutualueiden pk-yrittäjille.

Olemme vahvasti mukana vastuullisen ruokaketjun rakentamisessa. Tavoitteena on vahvistaa vastuullisuuden näkökulmaa niin, että vastuullisuus näkyisi ketjun eri osissa pellolta pöytään. Tavoitteena on myös selvittää, pystytäänkö vastuullisuuden näkyväksi tekemisellä erilaistamaan lopputuotetta niin, että se mahdollistaisi paremman tulonmuodostuksen viljelijälle.

Olemme olleet vahvasti mukana Farmari 2022 -maatalousnäyttelyn suunnittelussa ja valmistelutyössä. Farmari 2022 on valtakunnallinen maa- ja metsätalouden näyteikkuna niin ammattilaisille kuin kuluttajille.

Osaamisen johtaminen ja henkilöstö

ProAgria Etelä-Savossa työskenteli vuoden 2021 lopussa 39 eri alojen asiantuntijaa.

Panostimme henkilöstön koulutukseen yhteensä noin 2630 tuntia. Asiantuntijamme ovat ylläpitäneet osaamistaan omilla erityisaloillaan ja lisäksi heitä on osallistunut ratkaisumyyntivalmennukseen sekä konsulttivalmennukseen.

Henkilöstön kanssa käydään henkilökohtaiset kehitys- ja tavoitekeskustelut kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi ryhmäkehityskeskustelut. Osaamista varmistetaan tekemällä jokaisen kanssa henkilökohtainen kehittymissuunnitelma vuosittain. Kehittymissuunnitelmissa painottuivat uuden strategian mukaiset tulevaisuuden työroolit sekä konsultointi-, tuotantotalous- ja myyntiosaamisen lisääminen.

Työsuhteet ovat olleet perinteisesti pitkiä. Henkilöstöstämme 64 prosenttia on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta, 28 prosenttia 5 vuotta tai vähemmän. Henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta.

Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen ja kiertotalouden kehittäminen

Edellisen vuoden tapaan keskityimme maataloustuotannon hiilijalanjäljen selvittämiseen ja ilmaston tilaa edistäviin ratkaisuihin asiakastiloillamme sekä biokaasun liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen ja tuottajaryhmien luotsaamiseen kohti investointeja ja liiketoiminnan käynnistämistä.

Jatkoimme työskentelyä Joroisten biokaasu -yritysryhmän kanssa. Selvitimme tuotannollistaloudellisesti parasta tapaa järjestää viiden maatilayrityksen biokaasun tuotanto, jakelu ja raaka‐aineen hankinta Joroisissa. Vuoden lopussa päättyneen hankkeen päätavoitteena oli auttaa yrittäjiä tekemään investointipäätös biokaasun tuotantolaitoksesta ja jakeluaseman investoinnista sekä valmistella tarvittavat suunnitelmat, selvittää tarvittavat luvat ja muut selvitykset investointia varten. Selvitysten perusteella yritykset eivät vielä tehneet investointipäätöstä johtuen laitosinvestoinnin huomattavasta pääomatarpeesta, kaasumarkkinan kehittymättömyydestä ja epävarmoista tuotto-odotuksista. Markkinatilanteen muuttuessa yrittäjillä on kuitenkin mahdollisuus tarttua investointiin nopeasti.

Niin ikään jatkoimme kehittämistyötä eteläsavolaisten maatilayritysten ja energiatoimijoiden kanssa tavoitteena luoda eri kokoisten ja rooliltaan erilaisten toimijoiden yhteinen ja kaikille oikeudenmukainen yhteistyömalli hajautetusti tuotetun liikennebiokaasun jakelulle. Vaikuttamismahdollisuudet tunnistettuihin liikennebiometaanin tuotannon ja jakelun kehittymisen esteisiin ovat olleet hyvin vähäiset Järvi-Suomen biokaasu -hankkeessa, joten investointipäätöksiin asti ei ole edetty. Kuitenkin tuotimme ja kokosimme biokaasun ja erityisesti liikennebiokaasun tuotantoinvestoinnin suunnitteluun ja kannattavuusarviontiin välttämätöntä tietoa olemassa olevista tuotantokonsepteista, tuotantoteknisten vaihtoehtojen soveltuvuudesta erilaisille biomassoille, ja ryhmien käytettävissä olevien biomassojen määrästä, laadusta ja soveltuvuudesta. Lisäksi kokosimme tietoa tuensaantimahdollisuuksista, uusiutuvan energian kestävyysvaatimusten ehdoista alkuperän ja päästövähennysvaatimuksen näkökulmasta, yhteistyömahdollisuuksista alueella ja tuotteen mahdollisesta markkinasta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kehitetty laskenta hyödyttää jatkossa biokaasuinvestointien kannattavuuden arviointia, kuten biomassojen kestävyyslaskentaa ja ravinnetuotteiden arvon ja määrän arviointia.

Valiolaisille Mainio maitotila -hankkeen maitotilayrityksille teimme hiiliviljelysuunnitelmia ja Carbo-laskelmia.

Maatilayritysten energianeuvonta

Maatilojen energianeuvonnan perusta on tilan energiankulutuksen kokonaisuuden laskenta ja suhteuttaminen tilan rakennuskantaan, tuotantoon ja viljelyalaan. Näiden pohjalta laskemme energiatehokkuuden tilan kotieläintuotannossa, peltoviljelyssä ja muussa toiminnassa ja löydämme kannattavimmat toimenpiteet energiatehokkuuden parantamisessa tai uusiutuvan energian käyttöönotossa.

Yleisimmin energianeuvonnan palvelupyyntö liittyi kiinnostukseen hankkia aurinkovoimala, ja sen mitoituksessa kulutuksen laskenta on keskeisellä sijalla. Huomioitavaa on toteutuneen sähkön kulutuksen lisäksi myös ne osa-alueet, joissa aurinkosähköä voidaan hyödyntää, vaikka käyttövoima perustuisi muihin energialähteisiin. Myös lämmitysratkaisun vaihtaminen, biokaasu ja viljan kuivauksen energiaratkaisut kiinnostivat. Maatilayritysten energianeuvonnan toteutimme Neuvo-palveluina.

Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savo

Alueellisella energianeuvonnalla lisäämme tietoutta energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta ja päästöjen vähentämiskeinoista. Etelä-Savon alueellinen energianeuvonta -palvelumme välittää kunnille ja pk-yrityksille tietoa paitsi energiatehokkuussopimuksista, myös ympäristöjohtamiseen, liikenteeseen ja energiainvestointeihin saatavista yhteiskunnallisista kannustimista ja säästömahdollisuuksista. Asukkaita palvellaan puhelinneuvontana ja yleisin yhteydenottoaihe on lämmitykseen liittyvät kysymykset. Energiaviraston ja Motivan kumppanuuden myötä olemme laajentaneet neuvontaa myös perinteistä asiakaskuntaamme laajemmalle; kuntiin, pk-yrityksiin, taloyhtiöihin ja kotitalouksiin.

Kasvintuotannon palvelut

Kasvintuotannon palvelumme on suunnattu niin erikoistuneille kasvinviljelytiloille, avomaan puutarhatiloille kuin kotieläintilojen peltoviljelyn kehittämiseen. Toimintavuoden aikana otimme käyttöön viljelyn kehittämisohjelman. Räätälöimme palvelukokonaisuuden asiakkaan tarpeen mukaan ja toteutamme sen konsultointityyppisesti. Palvelu voi olla myös kokonaisvaltaista tuotannon kehittämistä, joka ottaa huomioon maatilan tavoitteet, resurssit sekä talouden ja markkinat viljelysuunnittelun lisäksi. Laajimmillaan tarkastelemme asiakkaan kanssa kasvintuotannon strategiaa ja johtamista.

Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja sen parantaminen ovat avainasemassa tavoiteltaessa korkeampia satotasoja, parempia tuottoja sekä tehokkaampaa hiilensidontaa. Kiinnostus oman tilan hiilijalanjäljen selvittämiseen ja hiiliviljelyn menetelmiin lisääntyi viime vuoden aikana selvästi. Teimme asiakkaillemme hiilitaseen laskentaa, tuotimme webinaareja ja niistä myöhemmin kuunneltavia tallenteita ja toteutimme neljää pienryhmää Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan hankkeessa.

Meillä oli 330 viljelysuunnitteluasiakasta. Sen lisäksi pohdimme asiakkaiden kanssa mm. ympäristöön, luomuun, kasvinsuojeluun ja tuotannon talouteen liittyviä kysymyksiä ja laadimme selvityksiä ja alustavia laskelmia Neuvo-palveluina.

Kotieläintuotannon palvelut

Kilpailukyvyn parantaminen oli päätavoitteemme maito-, lihanauta- ja lammastilojen neuvonnassa. Panostimme ratkaisuihin, joilla kotieläinyritykset voivat vaikuttaa myös hiilijalanjälkensä pienentämiseen ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen. Asiantuntijoidemme osaaminen ja verkostoituminen yhdistettynä toimivaan työkalupakkiin tarjosivat asiakkaillemme tietoa ja tukea ratkaisuissa haastavan vuoden aikana.

Maidontuotanto

Kilpailukyvyn kehittäminen maitotilayrityksissä käsittää muun muassa maidontuotannon sopeuttamista tilan tuotantosopimukseen, maidon- ja rehuntuotannon tuotantokustannusten tarkastelemista ja hallintaa, rehukustannuksen hallintaa ja ruokinnan optimointia sekä ilmastomuutokseen vaikuttamista hiiliviljelyä edistämällä. Analysoimme sopimusmääriä ja niiden vaikutuksia maidontuotantoon, peltoviljelyyn ja tuotannon strategiaan. Tuotannon optimointilaskennan tukena olivat täsmäpalvelut.

Mittaaminen ja seuranta kehittämisen kivijalka

ProAgrian lypsykarjan tuotosseuranta tuo arvokasta tietoa ja varmuutta tuotannon ja tilakokonaisuuden johtamiseen. Tuotosseuranta on kivijalka, jonka perusteella pystymme analysoimaan mennyttä, asettamaan uusia tavoitteita ja miettimään ratkaisuja. Mittaaminen ja seuranta sekä vertaaminen oman ja muiden alueiden tuloksiin mahdollistavat kehittämisen.

Etelä-Savon lehmistä 9289 kpl ja 85 prosenttia kuului tuotosseurantaan. Tuotosseurantaan kuuluvia maitotiloja oli 210 kappaletta ja niillä keskimäärin 43,2 lehmää, jotka tuottivat keskimäärin 10129 kg maitoa. Vastaavat luvut koko maan osalta olivat 200134 lehmää, 83,9 %, 3755 tilaa, 52,5 lehmää/tila ja 10073 kg maitoa. Etelä-Savossa on vuosia oltu piirun verran valtakunnan keskiarvoa edellä niin tuotosseurantaan kuulumisessa kuin maidon vuosituotoksessa, maidon pitoisuuksissa, elinikäistuotoksessa ja keskipoikimakerrassa. Alueeltamme sijoittui 23 maitotilaa EKM-tuotoksen (energiakorjattu maitotuotos) perusteella maan TOP 500 -listalle.

Kannattavuutta haettiin monesta suunnasta

Asiakkaamme tunnustavat tuotantokustannuksen ja rehukustannuksen merkityksen tilan taloudelle. Neljännekselle tuotosseurantatiloista tehtiin tarkempaa kustannusten haarukointia Kustannuspuntarin avulla. Uudistettu maidon yksikkökustannuslaskelma (snt/meijerimaitolitra tai €/lehmä) ja Kustannuspuntari ovat olleet hyviä työkaluja haastavan kustannustilanteen avaamiseen ja vertailemiseen. Uutta peltoviljelyn tuotantokustannuslaskentaa pilotoi alueellamme 12 maitotilayritystä.

Lähes 60 prosenttia tuotosseurantatiloista käyttää tuotannon ohjaus -palveluja. Näistä yleisin on tulosten läpikäymiseen ja tavoitteiden asettamiseen keskittyvä KarjaTsekki.

Ruokinnansuunnittelu perustuu suurelta osin rehuanalyyseihin. Tuotosseurantatilamme teettivät rehuanalyysin keskimäärin 8,5 säilörehuerästä, ja ruokintaa säädettiin analyysitulosten perusteella. Tuotosseurannan ja rehuanalyysien tulokset ohjaavat parhaimmillaan myös karjatilan peltoviljelyä.

Taulukko: Kotieläintuotannon palvelujen käyttö 2021 (kpl yrityksiä)

Lammas- ja vuohituotanto

Etelä-Savon lammasaines on kehittynyt valtakunnallisesti erittäin hyvätasoiseksi. Alueella toimivat suomenlammas-, texel- ja dorset -rotujen jalostuslampolat, ja jalostuslampolaksi oli hakeutumassa myös kainuunharmasta jalostava tila. Karitsoiden kasvut, rakennearvostelut ja lihasmittaukset olivat varsinkin syksyn karitsoilla poikkeuksellisen hyviä. Hyvän eläinaineksen lisäksi huippulaatuinen säilörehu, hyvä ruokinnan suunnittelu sekä hoito ovat palkinneet lampurit hienoilla tuloksilla.

Lammasasiantuntijamme palvelevat Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lammastiloja. Kehittävien tilojen katraat kuuluivat lähes poikkeuksetta tuotosseurantaan. Asiantuntijamme kannustivat ja sparrasivat asiakkaita tulosten hyödyntämisessä, eläinaineksen kehittämisessä, tuotannon suunnittelussa ja johtamisessa. Eläinaineksen kehittämispalveluihin kuuluvat eläinten mittaaminen ja jalostusarvostelu sekä eläinvälitys. 

Lammastilojen toiminnan kehittämisessä käytettiin Neuvo-palveluja sekä Lampurivalmennus-toimintamallia. Tavoitteenamme on kehittää tilojen tuotannon, peltoviljelyn ja talouden toimintoja. Etelä-Savossa on ympärivuotista karitsointia, jolloin tuotannon optimointia suunnitellaan markkinoinnin ja resurssien mukaan tilakohtaisesti.

Marraskuussa isännöimme Valtakunnallisia lammaspäiviä Savonlinnassa ja Rantasalmella. Päivien teemana oli tuotannon suunnittelu ja talous. Yhteistyössä alueen lampuriyhdistyksen ja kehräämön kanssa järjestimme työnäytöksiä ja opastusta lampolarakenteista, lampaiden käsittelystä ja villan lajittelusta ja saimme tutustua kahden lammastilan toimintaan. Lounaalla oli maisteltavana muutaman vuoden takaisessa Unelmakauppa-hankkeessa kehitetystä tuotteistuksesta syntynyt Suur-Savon Lampureiden Paimenenpaistos-niminen ruokalaji.

Pilotoimme Etelä-Savossa myös lampaiden tuotosseurantaan ja lampaiden ja vuohien kantakirjaukseen kehitettyä uutta, myös mobiilisti toimivaa NettiKatras-ohjelmistoa, jonka käyttöä aloiteltiin vuoden lopussa. NettiKatras helpottaa ja nopeuttaa tuotannonhallintaa.

Johtamisen ja talouden palvelut

Johtamispalvelut

Siirryimme yhä voimakkaammin yksittäisten tuotteiden tuottamisesta asiakaskohtaisesti räätälöityjen ratkaisujen toimittamiseen sekä asiakkaan yrityskokonaisuuden johtamiseen.

Vuosi 2021 oli johtamispalveluiden juurruttamisen aikaa. Asiantuntijamme osallistuivat kansalliseen konsulttiverkoston toimintaan ja kasvattivat sitä kautta konsultointiosaamistaan. Konsulttiverkosto kokoontui säännöllisesti ja tämän lisäksi oli valmennuksia osaamisen kasvattamiseen.

Toimintavuoden aikana strategiakonsultointia tehtiin niin maatila- kuin maaseutuyrityksille. Etelä-Savossa monet maatilayritykset ovat laajentaneet liiketoimintaansa myös muuhun yritystoimintaan tai miettivät sitä, joten strategiakonsultoinnissa on luontevaa tarkastella laaja-alaisesti toimintaympäristön tuomia mahdollisuuksia. Monesti konsultointi on toteutettu tiiviissä yhteistyössä esim. maitotilayritys- ja matkailuyrityskonsultin voimin, jotta on saatu riittävän laaja näkemys toimialojen mahdollisuuksista. Toiminnassa tärkeänä on pidetty myös sitä, että asiakaskokonaisuuden ympärillä on tarvittavaa osaamista talouden ja tuotannon asiantuntijoilta. Asiakkaiden ympärille on rakennettu moniammatillisia tiimejä, jotka osaltaan ovat varmistamassa asiakkaalle luodun strategian käytäntöön viemistä.

Maatalousyrittäjille, joilla on tiedossa työuran muutostarpeita tai työn luonne muuttunut, olemme tarjonneet työnohjausta työn jaksamisen tueksi sekä työyhteisöjen toiminnan ja työn kehittämiseksi. Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on alan määritelmän mukaan työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Henkilöstöömme kuuluu koulutettu työnohjaaja, STOry.

Työnohjaukset ovat muodostuneet useamman tapaamisen prosesseista, ja tapaamisissa on keskusteltu työhön liittyvistä kokemuksista ja niiden yhteydestä asetettuihin tavoitteisiin. Tapaamisen kesto on ollut noin kaksi tuntia, ja niitä on pidetty noin kuukauden välein. Työnohjauksia on toteutettu sekä yksilöohjauksena, että ryhmäohjauksena Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeen asiakkaille. Saatujen kokemusten pohjalta kehitämme työnohjauksen toimintamallia eteen päin. Parhaimmillaan työnohjaus voisi olla tunnettu valmentava ja ennaltaehkäisevä toimintatapa maatalousyrityksiin. Tällöin arjen jaksamisen haasteet työnohjauksissa jäisivät vähemmälle.

Hankkeilla vauhtia maatilojen kehittämiseen

Viime vuoden aikana käynnistimme hanketoimintaa, jonka avulla tilat pääsevät kehittämään johtamista, vastuullisuutta ja markkinointiketjujen toimintaa.

Digi-Märe -hankkeessa luodaan kuvaus maatalousyrityksen johtamisjärjestelmästä, tunnistetaan osallistuvien yritysten johtamisen taso ja kehittämiskohteet ja laaditaan yrityksille kehittymissuunnitelma. Lisäksi yrityksiä autetaan hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat yrityksen parempaa johtamista. Hanke on suunnattu alueemme maito-, naudanliha- ja lammastiloille.

Digiportaat 2.0 -hankkeessa tiedolla johtamista viedään pidemmälle tilakohtaisen digiosaamiskartoituksen pohjalta. Esimerkiksi tuotteidensa saamisesta kaupan valikoimiin kiinnostunut maatilayritys voi hankkeen infoihin ja koulutuksiin osallistumalla kehittää osaamistaan digitaalisista ratkaisuista.

YLLI yhessä lihat liikkeelle -hankkeessa kehitetään pienten lihaketjujen toimintaa kuluttajien toiveista alkutuotannon suunnitteluun saakka. Tavoitteena on yhteinen ymmärrys ja tehokkaampia toimintamalleja lihaketjuun jokaisen ketjun yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Hanke kohdistuu erikoislihoihin, kuten lammas, highland cattle - ja kyyttö -rotuiset naudat, pienkasvattamoiden siat, mangalitsa-sika, hevoset, kanit ja erikoislinnut.

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeen tavoitteena on muodostaa eteläsavolaisen ruokaketjun toimijoiden yhteistyönä yhtenäinen näkemys vastuullisuudesta, sen kehittämistavoitteista ja yhteisestä kuluttajalle suunnattavasta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästä. Yritystasolla määritetään oman tilan/yrityksen vastuullisuustyön vaihe seitsemällä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Sen jälkeen määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa perustetaan ruokaklusteri vauhdittamaan Etelä-Savon ruoka-alan kehitystä. Klusterin tärkeänä tavoitteena on edistää yrittäjyyttä sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja sitä kautta tukea alueen taloudellista kehitystä. Lisäksi klusterin toiminnan tavoitteena on tukea yritysten ja ruokajärjestelmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistä tuotteistamista.

Talouspalveluilla kova kysyntä kannattavuuskriisin syvetessä toimintavuoden aikana

Talouden haasteet voimistuivat vahvasti asiakasyrityksissämme. Talouspalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana ja Neuvo-kilpailukyky-palvelua tuotettiin 226 asiakkaalle. Kilpailukykypalvelulla teimme muun muassa strategista suunnittelua, talouden simulointia, talouden hallinnan kehittämistä, riskianalyysiä sekä talouteen liittyvien erityiskysymysten ratkaisua. Kokonaisuutena Neuvo-palveluita hyödynnettiin 419 asiakkaalla.

Konsultoimme maatilayrityksiä laajasti talouden johtamisessa ja tilipalveluissa. Maatila-asiakkaiden investointeja suunniteltiin aiempien vuosien tapaan. Kaikilla investointituen hakukierroksilla teimme laskelmia, riskianalyysejä ja liiketoimintasuunnitelmia. Esimerkiksi omistajanvaihdospalveluita tehtiin 70 asiakkaalle, liiketoimintasuunnitelmia 35 asiakkaalle.

Näiden lisäksi tuotimme tilinpäätös-, tulosanalyysi- ja tuotantokustannuslaskenta -palveluita.

Talouspalvelujen laskentatyökalujen uudistamista tehtiin toimintavuoden aikana. Likwi alkaa olla tiensä päässä ja uusi työkalu kantaa nimeä TalousVisio. Ensimmäisiä laskelmia tehtiin uudella työkalulla loppuvuodesta. TalousVisioon tehdään myös tilinpäätös- ja tulosanalyysi. Uudella ohjelmistolla tehtiin muutamia laskelmia vuoden aikana. TalousVisio mahdollistaa asiakasyrityksen taloustietojen siirtymisen Bisnes+ alustalle. Tämä antaa asiakkaalle ja asiantuntijalle mahdollisuuden hyödyntää vertailutietoa entistä paremmin. Työkalukehityksen lisäksi aloitettiin talousneuvonnan konsultointipalvelujen kehittäminen.

Yrityspalvelut

ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelujen kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Yrittäjien tekemissä investoinneissa näkyi piristymisen merkkejä, vaikka koronapandemia vaikutti edelleen asiakasyritystemme toimintaan. Esimerkiksi kotimaan matkailupalvelujen kysyntä oli maakunnassa hyvällä tasolla. Kasvuun tähtäävät investoinnit olivat vaikuttavia ja ne konkretisoituivat yrityksiin työpaikkojen lisäyksenä sekä liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä.

Olimme yritysten apuna investointien suunnittelussa, liiketoiminnan kehittämisessä ja uudelleen suuntaamisessa. Asiakkaita ohjattiin koronatukien hakemiseen ja avustettiin hakemusten teossa. Palveluja tuotettiin muun muassa ProKasvu-hankkeessa, joka päättyi toimintavuoden puolessa välissä. Palveluja tuotettiin myös ELY-keskuksen yritysten kehittämispalveluina, Neuvo-palveluina sekä muuna laskutettavana palveluna.

Palvelimme asiakkaita edellisvuoden tapaan suurelta osin etänä. Digitaaliset yhteydet mahdollistivat tehokkaan työskentelyn sekä asiantuntijalle että asiakkaalle. Myönteisten kokemusten myötä palvelujen tuottaminen etänä lisääntynee edelleen, mutta pidämme asiakkaan kohtaamista myös kasvotusten tärkeänä.

Vuoden 2021 aikana suunniteltiin ProAgria Etelä-Savon organisaatiouudistusta. Uudistuksen myös yritysasiantuntijamme ovat jatkossa Liikkeenjohto tiimissä. Tiimi koostuu Liikkeenjohdon asiantuntijoista: johtaminen, strategia, talous, omistajanvaihdos. Tiimin asiantuntijat tuottavat palveluja maatila- ja maaseutuyrityksille.

Kaksi yritysasiantuntijaamme valittiin ELY-keskuksen kehittämispalvelujen toteuttajiksi. Näille palveluille todettiin olevan tarvetta. Teimme myös tiivistä yhteistyötä Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen asiantuntijoiden kanssa käytännön asiakastyössä ja hanketyössä.

Kehittäminen hankkeissa

Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi palvelutoimintamme lisäksi yritysryhmähankkeista sekä kehittämishankkeista, joissa toimimme hallinnoijana ja asiantuntijana.

Hallinnoimme itse neljää yritysryhmähanketta: Nettikaupparyhmä, Joroisten Biokaasu, Puumala Mikkeli Georeitti ja Saimaan maaseutuhelmet. Yritysryhmissä kehitettiin muun muassa yritysten tuotteita, pakkauksia, liiketoimintaa ja markkinointia. Keskeinen asia oli myös yritysten yhteistyön kehittäminen. Yritysryhmissä oli mukana kaikkiaan 20 yritystä.

Alkuvuodesta toiminnassa oli ProKasvu hanke, jonka puitteissa ohjattiin yrityksiä kehittämisen polulle. Järvi-Suomen Biokaasuhankkeessa tavoiteltiin biokaasulaitosinvestointeja. Yrittäjillä oli aitoa kiinnostusta investointien selvittelyyn, mutta perusteellisten selvittelyn pohjalta investoinneille ei nähty mahdollisuuksia tässä vaiheessa.

Tilitoimistopalvelut

Toimintavuotta sävytti keskeisen kirjanpito-ohjelmiston vaihtaminen nykyaikaiseen Procountor-ohjelmistoon. Procountor-ohjelmiston avulla pystymme palvelemaan asiakkaita entistä monipuolisemmin ja vastaamaan asiakkaiden sähköisen taloushallinnon tarpeisiin entistä paremmin. Sähköinen taloushallinto kiinnostaa asiakkaita kasvavassa määrin. Myös pitkään käytössä ollutta maatilan kirjanpito-ohjelmaa WebWakkaa jatkokehitettiin vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita.

Tilitoimistomme liikevaihto jatkoi tasaista noin neljän prosentin vuosittaista kasvua. Asiakasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin kaksi prosenttia. Kannattavuuden kehityksen osalta ei saavutettu tavoitetta ohjelmistovaihdoksen aiheuttaman suuren työmäärän takia. Ohjelmistovaihdos aiheutti painetta myös asiakkaille.

Suuri osa palveluista tuotettiin jo toista vuotta etäyhteyksillä koronapandemian takia. Etäyhteydet mahdollistivat tehokkaan työskentelyn niin asiantuntijan kuin asiakkaan näkökulmasta.

Selkeä vahvuutemme on laaja-alainen asiantuntijaverkostomme ja kykymme huomioida asiakkaan yrityskokonaisuus. Tili-, tuotanto- ja johtamispalvelujen toimintamallin jatkuva kehittäminen on sekä asiakkaan että asiantuntijoiden etu.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa seurataan maatalous- ja puutarhayritysten talouden kehitystä kirjanpitotiloilta kerättävän yritysaineiston perusteella. Kannattavuuskirjanpitotiloilta saatavaa aineistoa hyödynnetään mm. tutkimuksessa, maataloushallinnossa, talousneuvonnassa, edunvalvonnassa, maatalousopetuksessa, mediassa, kirjanpitotiloilla ja muissakin yrityksissä.

Toimimme Luonnonvarakeskuksen alihankkijana kannattavuuskirjanpidon luottamuksellisen aineiston keräämisessä, tallennuksessa Luken Tilastopalveluun sekä tarkistamisessa. Käsittelemme vuosittain aineistot Etelä-Savon alueen 25 kannattavuuskirjanpitoon kuuluvalta maatilalta. Lisäksi opastamme uusia kannattavuuskirjanpidon aloittavia yrityksiä.

Kannattavuuskirjanpidon hyödynnettävyyttä maatilayrityksessä ja kirjanpidon tekemisprosessia pyritään kehittämään käynnistyneessä Digi-Märe -hankkeessa. Tavoitteena on helppous niin yrittäjän kuin aineiston kerääjän kannalta.

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Vuosi 2021 oli toiminnallinen vuosi, jolloin uudet toimintatavat olivat jo arkea ja etäyhteydet tulivat tutuksi myös jäsenille.

 Vuoden 2021 toimintaan vaikuttivat edelleen koronviruksen aiheuttamat rajoitukset, siitä huolimatta vuoden aikana onnistuttiin toteuttamaan monipuolista ja kattavaa toimintaa. Toiminta toteutettiin joko virtuaalisesti etäyhteyksillä tai terveysturvallisesti ulkoilmatapahtumina. Vuoteen mahtui paljon eri tapahtumia ruuan, maiseman ja yrittämisen ympärillä.

Kevään aikana järjestimme Teams-yhteydellä neljä virtuaalista jäseniltaa, joissa jokaisessa esiteltiin illan aiheet uuden MKN-strategian mukaan.

Yhteistyössä Maaseudun terveys- ja hyvinvointiliiton kanssa toteutimme neljä virtuaalista ruokakurssia, joiden teemoina olivat kotimaista ja maistuvaa arkiruokaa sekä terveelliset välipalat. Sen lisäksi pidettiin yksi oma ruokakurssi etäyhteydellä ja kokkailtiin isälle Facebook livelähetyksessä.

Järjestimme yhteistyössä Saimaa Global Geoparkin kanssa kolme infotilaisuutta Geofoodista sekä niiden jatkoksi suunnittelutyöpaja, kaikki etäyhteydellä. Verkkoluentoja ja -infoja pidettiin myös mm. savolaisesta ruokaperinnöstä, maiseman tuotteistuksesta ja luonto- ja kulttuuriympäristökohteista.

Kesän kohokohdiksi nousivat kevään virtuaalitapahtumien jälkeen oikeat kohtaamiset osallistujien ja yhteistyökumppanien kanssa. Vespaikka – hankkeen tapahtumat Saimaan saaristoluontopäivät Savonlinnassa ja Mikkelissä sekä Kelluva kalakukko -tapahtuma, jossa kisattiin Savon parhaasta kalakukosta Savonlinnan Riihisaaren pihassa, saavuttivat runsaasti osanottajia ja näkyvyyttä eri medioissa. Osallistuimme myös Metsähallituksen Luonnon konserttisalikiertueeseen Savonlinnassa, aiheina pölyttäjien merkitys ruoantuotannolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Syksyn suuret tapahtumat osuivat Suomalaisen ruuan päivään 4.9 ja Lähiruokapäivään 14.9 Näissä molemmissa olimme mukana tukemassa paikallisia yrityksiä ja yhteisöjä neuvomalla ja tukemalla tapatumien järjestämistä ja niissä onnistumista sekä esittelemässä omaa toimintaamme. Neuvoimme alueemme uusia REKO -lähiruokarenkaita toiminnan aloittamisessa ja käytännön toimintatavoissa järjestämällä Elonkorjuuetkot -tapahtuman lammastilalla Savonlinnassa. Maataloustuotannon vastuullisuutta toimme esille laajapohjaisen osallistujajoukon kokoontuessa info-, tilavierailu- ja työpajatapaamiseen Rantasalmella.

Vuoden aikana käynnistyivät valtakunnalliset hankkeet Kädet multaan ja Älä ruoki hukkaa, joita toteutimme varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Lisäksi asiantuntijamme toimivat keskeisissä rooleissa alueellisissa hankkeissa: kolmessa ruoka-alan hankkeessa Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta, YLLI – yhessä lihat liikkeelle sekä Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle, ympäristöhankkeessa Hiili hallintaan, ravinne ruokkimaan Hihat sekä kolmessa yrityshankkeessa ProKasvu, Saimaan maaseutuhelmiä ja Mikkeli-Puumala georeitti.

Neuvo 2020 -palveluja teimme maisema- ja luontokohteiden sekä kosteikkojen kartoituksina 22 kpl sekä kilpailukykypalveluina 19 kpl. ELY-keskusten yritysten kehittämispalveluihin teemoilla analyysi, kasvu ja kansainvälistyminen sekä tuottavuus ja digitalisointi toteutimme kahdeksalle asiakkaalle.

Osallistuimme Valion, Atrian ja Fingridin kanssa sovittuihin valtakunnallisiin, luonnon monimuotoisuuteen liittyviin yhteistyöprojekteihin, joihin kuuluu tilakäyntejä ja kartoituksia. Lisäksi teimme vieraslajineuvontaa, järjestimme kansainväliseen maisemapäivään liittyvän maisemakävelyn ja teimme maa-ainestenottoalueen luontoselvityksen.

Järjestimme Vuoden maisematekokilpailun Etelä-Savossa, jonka voittajaksi nousi Harjunmaan maa- ja kotitalousseura Kangasniemeltä kylätalon kunnostushankkeellaan.

Toteutimme kaksi videota teemalla ”Pienet, suuret elämyspaketit”. Toisella videolla esittelimme asiakasyritystemme toimintaa ja toiselle videolle koottiin rengasmatka Etelä-Savon julkisilla jatkuvaliikenteisillä losseilla.

Teimme yhteistyötä alueen maakuntaliiton, käsityö- ja designalan yrittäjien, matkailuyrittäjien sekä sidosryhmien kanssa D.O.Saimaa design of origin -merkin kehittämiseksi. Osana #nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat -hanketta pyrimme edistämään Savonlinnan seudun leipomoiden kanssa yhden uuden leipomotuotteen nimisuojaamista.

Olimme mukana toteuttamassa valtakunnallista Isoäitien herkut digitaalista keittokirjaa, johon kokosimme eteläsavolaisten paikallisherkkujen ohjeita menneiltä ajoilta. Olimme mukana keräämässä vinkkejä valtakunnalliseen #52 arjen ilmastotekoa kampanjaan.

Jatkoimme ruoka-aiheisten artikkeleiden kirjoittamista Savonlinnan seudulla julkaistavaan aluelehti Savonmaahan. Vuoden aikana julkaistiin viisi artikkelia, joiden teemana olivat ilmastoystävällinen ja kotimainen ruoka.

Lisäksi julkaisimme eri aiheisia, toimintaamme liittyviä päivityksiä säännöllisesti Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Kehittämishankkeemme

Toteutimme 17:ää kehittämishanketta, joista kahdeksaa toteutettiin yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Hankkeissa asiakkaamme kehittivät tuotanto-, talous-, johtamis- ja henkilöstöjohtamisosaamistaan.

Talouden tunnusluvut