Vuosikertomus 2022

Meistä lyhyesti

Tarjoamme osaamista, ratkaisuja ja kumppanuutta maatalouden ja muun yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten tuotantoon, talouteen ja johtamiseen liittyvät kysymykset.

Organisaatiossamme työskentelee nelisenkymmentä yritystoiminnan eri osa-alueita sekä yrityskokonaisuutta hallitsevaa ammattilaista. Toimimme pääasiassa Etelä-Savon alueella, mutta useat asiantuntijoistamme palvelevat asiakkaita ja vaikuttavat erilaisissa kehittämistyöryhmissä yli maakuntarajojen ja valtakunnallisesti.

Hallintomme koostuu vuosikokouksen valitsemista henkilöistä. Varsinaisia jäseniämme ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat. Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme.

Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Toimintamme perusta

Asiakkaamme ja heidän saama asiakaskokemus ja lisäarvo palvelustamme ja osaamisestamme on meille tärkeää. Verkostona pystymme antamaan huippuosaamista asiakkaidemme käyttöön koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme sekä tapaamisissa että etäpalveluissa. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat koko yrityskokonaisuuden. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta muun muassa kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia. 

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti
  

Onnistumme yhdessä!

Avainlukumme ja kohokohdat

Vuoden 2022 aikana otimme käyttöön edellisen vuoden aikana uudistettua toimintaorganisaatiota. Uudistuksen tavoitteena on asiakkaidemme kokeman palveluhyödyn parantaminen, liiketoimintapotentiaalimme laajempi hyödyntäminen, ratkaisukeskeisempi palvelutoiminta, henkilöstön työtyytyväisyyden lisääminen sekä toiminnan tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen.

Palvelukehityksessämme keskityimme yritys-/tilakokonaisuuteen ja liiketoiminnan johtamispalveluihin.

Palvelujamme käytti 1320 maatila- ja yritysasiakasta.

Strategisen johtamisen ja liikkeenjohdon kehittämisen merkitystä kertoo palvelujen liikevaihdon kasvu lähes kolminkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Omistajanvaihdospalvelujen ja tilitoimistopalvelujen liikevaihto pysyi ennallaan.

Asiakasmäärät kasvoivat Neuvo-neuvontajärjestelmän osioissa energia ja tuotantoeläimet 50 % edellisvuodesta. Maisemapalvelujen kysyntä kasvoi noin kolmanneksen.

Lypsykarjan tuotosseurantaan kuului 189 karjaa, joiden keskituotos oli 9 991 kg ja energiakorjattu maitomäärä (EKM) 10 655 kg. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 8 877 lehmää, joiden osuus alueemme kaikista lehmistä oli edelleen 85 %.

Farmari 2022 -maatalousnäyttelyn toteuttaminen ProAgria Tapahtumat Oy:n toimesta Mikkelissä kesä-heinäkuun vaihteessa sävytti myös ProAgria Etelä-Savon toimintaa koko alkuvuoden ajan. Työpanoksemme näyttelyn valmistelussa ja toteuttamisessa oli yhteensä 2,72 henkilötyövuotta.

Toteutimme 14:ää kehittämishanketta, joista 9:ää toteutettiin yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Hankkeissa kehitettiin asiakkaiden tuotanto-, talous-, johtamis- ja henkilöstöjohtamisosaamista, lyhyiden lihaketjujen toimintaa sekä selvitettiin yhteensä 23 eteläsavolaisen maatilayrityksen toiminnan vastuullisuutta kehitetyn kartoitustyökalun avulla.

Vuoden 2022 palvelu- ja myyntituottomme olivat 1,52 miljoonaa euroa ja toiminnan kokonaistuotot 2,34 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen 6951 €.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Olemme Etelä-Savon merkittävin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittäjäorganisaatio. Toimintavuoden aikana olemme olleet mukana laatimassa maakuntamme tulevaisuutta luotsaavia kehittämisohjelmia, kuten Etelä-Savon ilmastotiekarttaa. Etelä-Savon ilmastotiekartta linjaa ne painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Etelä-Savo maakuntastrategiansa mukaisesti tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Maatalouden osuus on merkittävä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Olimme mukana myös CAP 27 alueellisen ohjelman laadintatyössä sekä laatimassa Leader-ohjelmia, jotka linjaavat alkavan ohjelmakauden maaseudun kehittämisen painopisteitä.

Toimimme aktiivisesti arkityössä eri sidosryhmätahojen kanssa niin kaupallisten kuin julkisten toimijoiden kanssa. Sidosryhmätyön keskeinen tavoite on edistää maatalous- ja maaseutuyritysten kehittymistä niin taloudellisesti kuin henkisesti. Tavoitteena on myös maaseudun kehittäminen laajasti. Esimerkkeinä voisi mainita Etelä-Savon ruokaklusterin synnyttäminen elintarvikkeisiin liittyvien kehittäjäorganisaatioiden kanssa, kuntien elinkeinotoimijoiden sekä rahoituslaitosten kanssa. Merkittävää on myös ympäristöön liittyvä yhteistyö maiseman ja vesistöjen tilan kehittämiseksi.

Vastuullisuus nousi viime vuonna yhdeksi keskeiseksi teemaksi työssämme niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Sen lisäksi, että työstimme vastuullisuutta omassa toiminnassamme suhteessa asiakkaisiimme, kumppaneihimme ja sidosryhmiin, vastuullisuus oli kantavia teemoja Farmari 2022-maatalousnäyttelyn ohjelmistossa, ProAgrian omilla osastoilla sekä varsinkin kotieläinkentällä. Vastuullinen toiminta näkyi yli 200 eläintä ja noin 100 kilpailuun osallistuvaa eläintä kattavan näyttelyalueen rakentamisessa, eläinten hyvinvoinnin varmistamisessa ja näyttelyssä mukana olevien ihmisten toiminnassa.

Toimitusjohtajan katsaus

Maailmanpoliittinen tilanne muuttui rajusti alkuvuonna 2022. Koronapandemian helpottaessa alkoi Ukrainassa sota, mikä kiihdytti edellisenä vuonna käynnistynyttä energian ym. tuotteiden hintojen kohoamista. Maatiloilla tuotantokustannukset nousivat selvästi nopeammin kuin elintarvikkeiden tuottajahinnat. Monilla maatiloilla kannattavuus heikkeni ja tulevaisuuden suunnitteluun ilmaantui uusia epävarmuustekijöitä. Myös korot lähtivät nousuun.

ProAgria Etelä-Savon palvelu- ja myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,52 milj. €. Palvelumyynnin kasvuun vaikutti mm. ProAgria Tapahtumat Oy:lle tehty työ Farmarinäyttelyn toteuttamiseksi Mikkelissä. Hanketoiminnan tuotot jäivät edellistä vuotta pienemmiksi, minkä johdosta kokonaisliikevaihto jonkin verran aleni. Toiminnan kokonaistuotot olivat 2,34 milj. €. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen 6951 €.

Farmarinäyttelyn kävijä- että näytteilleasettajakyselyjen mukaan näyttelyn järjestelyissä onnistuttiin hyvin. Näyttelyvieraat ja näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä myös näyttelypaikkaan. Johtuen helteisestä säästä, näyttelyn yleisömäärä ja taloudellinen tulos jäivät kuitenkin tavoiteltua pienemmäksi.

ProAgria Etelä-Savolla on vuosittain n. 1400 maatila- ja yritysasiakasta. Kehitämme asiakkaidemme liiketoimintaa tarjoamalla monipuolisesti tuotantoon, talouteen, strategiaan ja johtamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja ja palvelukokonaisuuksia. Palvelumme tukevat samalla työtä kansallisen elintarvikehuollon varmistamiseksi kriisitilanteissa. Edistämme myös asiakkaidemme digipalvelujen osaamista ja käyttöä. Toteutamme palveluja tiiviissä yhteistyössä muiden ProAgria keskusten kanssa. Esimerkiksi lammastuotantoon ja puutarhatuotantoon liittyvissä palveluissa olemme sopineet erikoistumisesta ja työnjaosta keskusten välillä.

Uusi EU-ohjelmakausi CAP 27 on käynnistymässä maaseuturahaston osalta v. 2023. On oletettavaa, että hanketoiminnan rahoitus uuden ohjelmakauden käynnistyttyä lisääntyy. Samalla tavoitteenamme on kasvattaa myös normaalin palvelutoiminnan volyymiä, sillä kohdennetuille ja laajemmille asiantuntijapalveluille on maatiloilla ja maaseutuyrityksissä nyt tarvetta. CAP-ohjelmassa esille nousevat entistä voimakkaammin mm. ilmastonmuutoksen hallintaan sekä bioenergian tuotantoon liittyvät kysymykset. Ensiarvioiden tärkeää on löytää tilakohtaisesti ratkaisuja maatilayritysten kustannuskilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi.

Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, jäsenyhdistyksiämme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Onnistumme yhdessä!

Heikki Pahkasalo
toimitusjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus.

ProAgria Etelä-Savo ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Nousiainen, ja jäseninä Esa Karjalainen, Juha Lahtinen, Mirjami Pitkonen, Antti Pulkkinen, Virpi Rantalainen ja Marttiina Sihvola. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimi Heikki Pahkasalo.

Tilintarkastaja

KHT, JHT Jarmo Raati, BDO Oy

Karjavaliokunta

Karjavaliokunnan tarkoituksena on suunnitella ja ohjata maitotilojen tuotosseurantaa ja neuvontaa niin, että se vastaa tuotosseurantajärjestelmän vaatimuksia ja maitotilojen tarvetta. Valiokunnan tehtävänä on lisäksi avustaa ProAgria Etelä-Savon hallitusta tuotosseurantaa koskevissa asioissa sekä edistää maitotilojen asiantuntipalvelujen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Varsinaiset jäsenet karjavaliokuntaan valitsee Etelä-Savon karjakerho ry, asiantuntijajäsenet valitsee ProAgria Etelä-Savon hallitus. Karjavaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Mirjami Pitkonen vuodesta 2019 lähtien. 

Karjavaliokunnan jäsenet:

• Mirjami Pitkonen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Helena Karjalainen, maitotilayrittäjä, Puumala
• Stina Kurki, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Saara Laamanen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Jaana Nikulainen, maitotilayrittäjä, Mikkeli
• Pekka Poikolainen, maitotilayrittäjä, Pieksämäki
• Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Asiantuntijajäsenet:

• Eija Järvinen, tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito
• Seija Kokkonen, alkutuotantopäällikkö, Osuuskunta Maitomaa
• Anne Konsti, Heatime-asiantuntija, jalostusasiantuntija, seminologi, Faba osuuskunta
• Eeva Koivisto, palvelupäällikkö, Faba osuuskunta
• Minna Jolkkonen, eläinten hyvinvoinnin asiantuntija, Osuuskunta MaitoSuomi
• Outi Kiesilä, maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo
• Minna Pirkkalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Etelä-Savo (esittelijä, sihteeri)

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n osana rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimii Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, jonka ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus.

Hallituksen jäsenet

• Marttiina Sihvola, Sulkava, 19.11.2022 asti puheenjohtaja
• Sanni Kemppainen, Rantasalmi, 19.11.2022 alkaen puheenjohtaja
• Pauliina Arra-Sävilammi, Kangasniemi, 19.11.2022 alkaen
• Kaisa Koivunen, Juva, 19.11.2022 alkaen
• Päivi Lappalainen, Kangasniemi, 19.11.2022 asti
• Anu Marttinen, Mikkeli
• Emmi Mattila, Pertunmaa
• Leena Pekonen, Pieksämäki, 19.11.2022 asti
• Riitta Savikurki, Pertunmaa
• Eija Utti, Savonlinna
• Heikki Pahkasalo, Mikkeli, ProAgria Etelä-Savo
  
  
  

Jäsenemme 2022

ProAgria Etelä-Savo ry:n varsinaisia jäseniä olivat 8 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 85 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Kuntakohtaiset jäsenseurat sijaitsevat Anttolassa, Kangasniemellä, Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Sulkavalla ja Virtasalmella.

Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 9. 

Paikallisyhdistyksissä oli 1726 naisjäsentä ja 1300 miesjäsentä.

Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme. Asiakasjäseninä oli yrittäjäjäseniä 250, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 205 ja henkilöjäseniä 8.

Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 25 henkilöä. 
ProAgria Etelä-Savon kunniajäsen on kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa.
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäsen on emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.

Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Maitosuomi, Osuuskunta Maitomaa, Lumme Energia Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK Etelä-Savo.

Tunnustukset, järjestömerkit

• Suomen Leijonan Ansioristi
  Toiminnanjohtaja Kirsi Mutka-Paintola, Rantasalmi
• Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein
  Maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen Mikkeli
• Kullattu ansiomerkki
  Talouden ja johtamisen erityisasiantuntija Arto Karila, Kangasniemi
  Maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija Outi Kiesilä, Hirvensalmi
  Kasvintuotanto- ja energia-asiantuntija Jukka Sairanen, Savonlinna
• Kultainen järjestömerkki
  Lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä, Juva
• Hopeinen järjestömerkki
  Maatalousyrittäjä Jukka Nousiainen, Savonlinna
  Tilipalveluasiantuntija Jarmo Piiparinen, Leppävirta
  Maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen, Mikkeli

Hallituksen näkökulma

Meillä on takana kolme varsin erikoista vuotta. Vuoden 2020 keväällä tuli pandemia. Kun siitä alettiin selvitä, tuli helmikuussa 2022 tilanne, jota tuskin kukaan uskoi tapahtuvan: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämän seurauksena meidän kaikkien elämä muuttui, eikä vähiten maatalouden osalta. Seurasi hintojen merkittävä nousu, ja etenkin energian hinnan nousu heijastui lähes kaikkiin maatalouden hankintoihin, mikä heikensi ennestäänkin huonoa tilojen kannattavuutta. Seurannut inflaatio ja sittemmin korkojen nousu yhdessä kohdistuivat ennen kaikkea investoineiden tilojen talouteen heikentävästi.

Viime vuonna saatiin viimein pidettyä Farmari-maatalousnäyttely Mikkelissä parin siirron jälkeen. Farmari 2022 -näyttely oli iso ponnistus henkilöstölle, ja työmäärämme oli jopa oletettua isompi. Näyttely onnistui hyvin ja palautteet niin yleisöltä kuin esittelijöiltä olivat myönteisiä. Vaikka Farmari työllisti paljon, jäi tapahtumasta kuitenkin myönteinen ja positiivinen kuva. Farmari 2022 oli näyteikkuna varsinkin kuluttajille, ja paikkana Mikkelin Kalevankangas oli erityisen hyvä. Helteinen sää verotti kuitenkin osaltaan kävijämäärää, joka jäi tavoitteesta. Näyttely oli ensimmäinen, jonka vastuullisena järjestäjänä oli valtakunnallinen ProAgria Tapahtumat Oy.

Viime vuodesta selvittiin talouden osalta vähintäänkin kohtuullisesti. Monista haasteista ja Farmari-näyttelystä huolimatta saatiin tulos pidettyä hieman plussalla. Se ei ole itsestäänselvyys, kun muuttujia oli vähintäänkin riittävästi vuoden aikana. Iso kiitos henkilöstölle ja johtoryhmälle!

Maatilojen tilinpäätösten perusteella kustannusten nousu on heijastunut valitettavan paljon tilojen tuloksiin. Tuottajahintoja ei ole saatu riittävästi nousemaan, ja tämän tilanteen on pakko korjaantua jatkossa, mikäli halutaan turvata kotimainen tuotanto.

Kuluva vuosi tuo paljon muutoksia tullessaan. Ohjelmakauden vaihtuminen ja tukimaksatuksien siirtyminen seuraavalle vuodelle tarkoittaa osin sitä, että talouden seuranta tiloilla on entistä tärkeämpää ja neuvonnan tarve lisääntyy.

Kevään 2023 eduskuntavaalit toivat oman mielenkiinnon ennen kaikkea talouden osalta niin maatilojen kuin ProAgria Keskusten tilanteeseen. Valtiontalous on ollut paljon esillä ennen vaaleja ja tulevina säästökohteina ovat esiin nousseet myös maataloustuet. Toivottavasti tulevilla kansanedustajilla on riittävästi ymmärrystä ruokahuollon ja maatalouden tärkeydestä. Varsinkaan tänä aikana sitä ei voi liikaa korostaa.

Henkilöstöresurssien riittävyys ja henkilöstön hyvinvointi ovat olleet esillä vuoden aikana hallituksessa ja tahtotilamme on selvä. Tämä on asia, jonka haluamme hoitaa niin, että sekä henkilöstön että johdon työn edellytykset ja työolosuhteet paranevat, ja tarvittavat rekrytoinnit onnistuvat riittävän ajoissa. 

Jukka Nousiainen
hallituksen puheenjohtaja

Osaamisen johtaminen ja henkilöstö

Oman osaamisen kehittämiseen käytettiin 2 356 tuntia vuonna 2022, joka on 4 % kokonaistyöajasta. Toimihenkilöiden ja esihenkilöiden koulutus on toteutettu ProAgria Keskusten Liiton järjestämänä ja sisäisenä koulutuksena. Osaamista on merkittävästi kehitetty myös kehittämishankkeissa osana hanketyötä.

Meillä työskenteli 43 toimihenkilöä, joista vuoden aikana aloitti kolme uutta toimihenkilöä. Perehdyttämiseen käytettiin aikaa 655 tuntia.

Osaamisvastaavien tehtävänä on seurata oman toimialan uusinta tietoa ja jalkauttaa sitä neuvontaan, osallistua sisäisten koulutusten suunnitteluun ja perehdyttämiseen. Vuonna 2022 osaamisvastaavatyöhön käytettiin yhteensä 221 tuntia.

Henkilöstön kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa kehitys- ja tavoitekeskustelut. Jokaiselle tehdään kerran vuodessa henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Vuoden 2022 kehittymissuunnitelmien sisältöihin vaikuttivat maatalouden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja vaateet entistä nopeampaan reagointiin erityisesti tuotantotalouden osaamisessa.

Työsuojeluryhmään kuuluvat työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, HRD vastaava ja luottamusmiehet. Työsuojeluryhmä organisoi ja kehittää työsuojelua, työhyvinvointia ja yhteistyötä työterveyshuoltojen kanssa. Työsuojeluryhmä rakentaa vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstöetuja ovat muun muassa yli lakisääteisyyden kattava yleislääkäritasoinen työterveyshuolto, Smartum-edut, päivälehdet ja ammattijulkaisut sekä henkilöstötapahtumat. Työn organisointiin ja henkilöstömme hyvinvoinnin tukena ovat joustava työaika, etätyömahdollisuus, osa-aikatyö, opintovapaa ja lomaltapaluurahan vaihto vapaaksi. Vuoden loppupuolella aloitettiin henkilöstön ryhmätyönohjaus, jota jatketaan seuraavana vuonna.
Sairauspoissaoloja oli 2,7 % työajasta. Korona aiheutti normaalia enemmän poissaoloja, mutta sairaspoissaolot olivat lyhyitä.

Valitsemme vuosittain Vuoden ProAgrialaisen ja vuonna 2022 hän oli palvelu- ja kehityspäällikkö Pekka Häkkinen. Äänestyksen valintakriteereitä olivat yhdessä tekeminen, tiimipelaamisen edistäminen ja asiakkaista huolehtiminen (sisäiset ja/tai ulkoiset).

Strategia-, johtamis- ja talouden palvelut

Jatkoimme siirtymää yksittäisistä palveluista asiakaskohtaisesti räätälöityjen ratkaisujen toimittamiseen ja asiakkaan yrityskokonaisuuden johtamiseen.

Strategiakonsultointia tehtiin niin maaseutu- kuin maatilayrityksille. Strategiakonsultoinnissa tarkastellaan laaja-alaisesti toimintaympäristön tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi kun maatila on laajentanut liiketoimintaansa muuhun yritystoimintaan tai miettii sitä. Tilanteen mukaan konsultointi toteutetaan kahden konsultin tiiviinä yhteistyönä, jolloin saadaan riittävän laaja näkemys esimerkiksi maito- ja matkailutoimialojen mahdollisuuksista. Asiakaskokonaisuuden ympärille kootaan tarvittavaa osaamista myös talouden ja tuotannon asiantuntijoilta, jotka muodostavat moniammatillisen tiimin varmistamaan asiakkaalle luodun strategian käytäntöön viemistä.

Neuvo-palvelut, joilla Maaseuturahasto rahoittaa maatilojen kehittämistä, olivat merkittävässä roolissa asiakastiloillamme vuonna 2022, jolloin Euroopan turvallisuus järkkyi koronapandemian jälkeen uudelleen Venäjän sotatoimien johdosta. Epävarmuus ja tuotantopanosten hintojen nousu näkyi erityisesti Neuvo-kilpailukyky, -energia sekä -tuotantoeläimet -palvelujen kysynnässä.

Työnohjauksen pilotointi maatalousyrittäjille työn jaksamisen tueksi sekä työyhteisöjen toiminnan ja työn kehittämiseksi jatkui edellisen vuoden tapaan. Työnohjauksessa tutkitaan, arvioidaan ja kehitetään koulutetun työnohjaajan kanssa omaa työtä, työyhteisöä ja omaa työroolia kokemusten ja tunteiden kautta. Työnohjaajamme toteutti työnohjausta sekä yksilöohjauksena että ryhmäohjauksena Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeen asiakkaille. Kokemusten pohjalta kehitämme työnohjauksen toimintamallia eteen päin.

Alueemme maito-, naudanliha- ja lammastiloille tarjottiin mahdollisuutta Digi-Märe -hankkeessa luoda asiantuntijoidemme johdolla kuvaus maatalousyrityksen johtamisjärjestelmästä, tunnistaa oman yrityksen johtamisen taso ja kehittämiskohteet ja laatia kehittymissuunnitelma. Lisäksi autoimme yrityksiä hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat yrityksen parempaa johtamista.

Tiedolla johtamista vietiin pidemmälle tilakohtaisen digiosaamiskartoituksen pohjalta Digiportaat 2.0 -hankkeessa. Digitaalisia ratkaisuja kehittäessään ja käyttöön ottaessaan yrityksen on ollut mahdollista osallistua infoihin ja koulutuksiin.

Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeessa kehitetyn vastuullisuuskartoitus-työkalun avulla määritimme yritystasolla kaikkiaan 23 maatilatilan/yrityksen vastuullisuustyön vaiheen seitsemällä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yritysten kiinnostus selvittää oman yrityksen vastuullisuuden tila ja kehittämisen kohteita oli merkillepantavaa. Kartoitusten perusteella voidaan todeta, että yritykset ovat omien arvojensa ja vakiintuneiden toimintatapojensa pohjalta toimineet usein tiedostamattaan hyvinkin vastuullisesti. Vähimmällä huomiolla monissa yrityksissä ovat kuitenkin olleet yrittäjien oma hyvinvointi ja yrityksen talous. Kartoitusten jatkoksi määritettiin vastuullisten toimintatapojen omat tavoitetasot ja valittiin havaittuihin kehittämistarpeisiin antamistamme kehittämisehdotuksista arjessa toteutettavat toimenpiteet.

Asiakasyritystemme talouden haasteet voimistuivat edelleen tuotantopanosten hintojen voimakkaan nousun myötä. Talouspalvelujen kysyntä oli vilkasta. Teimme muun muassa strategista suunnittelua, talouden simulointia, talouden hallinnan kehittämistä, riskianalyysiä sekä talouteen liittyvien erityiskysymysten ratkaisua.

Ilmasto- ja energiaratkaisut

Maatilalla strategisen toiminnan keskiössä on kannattava ja kestävä tuotanto, jolle saadaan riittävä arvonlisä kattamaan muuttuvat tuotantokustannukset, pääoman sijoittamisen kulut ja palkkaa omalle työlle. 

Työskentelimme aktiivisesti ilmastopositiivisten tuotannollisten ratkaisujen eteen kasvintuotannossa ja kotieläintuotannossa sekä energiaratkaisujen energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistämiseksi asiakasyrityksissämme.

Hiiliviljely

Maatilojen toiminnan tuotannollisen ja taloudellisen kestävyyden parantamiseksi työskenneltiin erityisesti Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan -hankkeessa, joka päättyi vuoden 2020 lopussa. Kehitettyjä hiilikartoitustyökalua ja vastuullisuustyökalun ympäristöosiota hyödyntäen maatilat hahmottivat oman tuotantonsa tilannetta ja kasvattivat osaamistaan vuorovaikutteisesti pienryhmissä sekä konkreettisesti kokeilemalla ratkaisuja omalla tilallaan.

Viljelijät ottivat viljelykiertoon kerääjäkasveja, kevätvihreyttä, nurmea ja syyskylvöisiä kasveja, jolloin vihreät viikot pitenivät. He vähensivät kyntöä ja kevensivät muokkauksia, käyttivät maanparannusaineita, kuten paikallisen kaasutehtaan kuonakalkkia ja vaneritehtaan kuusen hautomokuorta. He lisäsivät nurmen lajeja, monipuolistivat kylvöseoksia myös juuriston osalta sekä uudistivat laiduntamiskäytäntöjä ympäristöystävälliseen suuntaan. Tiloilla kiinnitettiin huomiota vesitalouteen: kunnostettiin ojitusta, selviteltiin kuivatusongelmia, huuhdeltiin salaojia, täydennysojitettiin. Multavuutta määritettiin hehkutuskevennyksellä, jotta saatiin tarkkoja lukuja hiilen määrästä. Myös taloudelliseen ajotapaan, koneiden sopivuuteen, rengaspaineiden säätöön kiinnitettiin huomiota. Toimenpiteet vähentävät hiilen päästöjä, lisäävät eloperäistä ainesta peltoon ja edesauttavat hiilen pysymistä pellon viljelykierrossa. Hiilen vaikutus maan kasvukunnon ja mikrobiologisen aktiivisuuden ylläpitoon konkretisoitui oman tekemisen kautta tavoitteena sadonlisä. Kananmunantuottajat laskivat lisäksi tuotannon hiilijalanjälkeä VTT:n laskurilla ja hahmottivat, mitkä munantuotannon osa-alueet vaikuttivat eniten tuotteen hiilijalanjälkeen.

Energiaratkaisut

Energian hinnannousun myötä energianeuvonnan kysyntä tuplaantui viime vuoden aikana. Energia-asiantuntijamme teki noin 40 energiasuunnitelmaa, joihin sisältyi lämmitystaparatkaisujen laskemista, tuotantorakennusten ja asumisen sähkönkulutuksen selvittämistä ja kehittämisehdotusten tekemistä. Lisäksi kaikissa suunnitelmissa käytiin läpi mahdollisuus omaan sähköntuotantoon, useimmiten aurinkosähkövoimalan hankintaan. Asiakasyrityksistämme noin 30 % sijaitsi Etelä-Savossa, 30 % Pohjois-Savossa, 30 % Pohjois-Karjalassa ja 10 % Etelä-Karjalassa.

Alkuvuonna 2022 päättyneessä Järvi-Suomen biokaasu -hankkeessa tuotimme ja kokosimme biokaasun ja erityisesti liikennebiokaasun tuotantoinvestoinnin suunnitteluun ja kannattavuusarviontiin välttämätöntä tietoa olemassa olevista tuotantokonsepteista, tuotantoteknisten vaihtoehtojen soveltuvuudesta erilaisille biomassoille, ja ryhmien käytettävissä olevien biomassojen määrästä, laadusta ja soveltuvuudesta. Lisäksi kokosimme tietoa tuensaantimahdollisuuksista, uusiutuvan energian kestävyysvaatimusten ehdoista alkuperän ja päästövähennysvaatimuksen näkökulmasta, yhteistyömahdollisuuksista alueella ja tuotteen mahdollisesta markkinasta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kehitetty laskenta hyödyttää jatkossa biokaasuinvestointien kannattavuuden arviointia, kuten biomassojen kestävyyslaskentaa ja ravinnetuotteiden arvon ja määrän arviointia.

Eteläsavolaisten maatilayritysten ja energiatoimijoiden kanssa kehitimme eri kokoisten ja rooliltaan erilaisten toimijoiden yhteistä ja kaikille oikeudenmukaista yhteistyömallia hajautetusti tuotetun liikennebiokaasun jakelulle. Vaikuttamismahdollisuudet tunnistettuihin liikennebiometaanin tuotannon ja jakelun kehittymisen esteisiin ovat kuitenkin olleet viime vuosina hyvin vähäiset, joten investointipäätöksiin asti ei edetty.

Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savo

Tarjoamme kunnille, pk-yrityksille ja kuluttajille maksutonta energianeuvontaa Energiaviraston toimeksiannosta vuosina 2019-2025. Palvelu toteutetaan puhelimitse, sosiaalisessa mediassa, sähköisin uutiskirjein sekä webinaareissa ja kampanjatapahtumissa kumppanimme ProAgria Keskusten Liiton sekä muilla alueilla vastaavaa palvelua tuottavien tahojen kanssa.

Alueellisen energianeuvonnan kontakteista 90 % on kuluttajia, pääasiassa omakotitalon tai loma-asunnon omistajia, jotka kysyivät asumiseen liittyvistä energiaratkaisuista. Jonkin verran yhteydenotoista tulee yrityksistä, joilla on useita energiaa kuluttavia rakennuksia, kuten majoitus-, matkailu- ja ruokapalveluyrityksistä.

Vuonna 2022 toteutimme lisäksi kampanjan taloyhtiöille sekä Astetta alemmas -kampanjan, joka oli kohdennettu laajasti kuluttajille, kunnille, pk-yrityksille ja taloyhtiöille. Kampanjoissa levitettiin energiatehokkuustietoutta sekä tapoja säästää energiaa arjessa. Kampanjan valtakunnallinen aloitustapahtuma lähetettiin striiminä internetissä ja TV:ssä, ja samassa yhteydessä järjestimme alueellisen tapahtuman energianeuvonnan sidosryhmille Mikkelissä. Varsinainen kampanja toteutettiin lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. 

Kasvintuotannon palvelut

Vuoden 2022 aikana markkinoiden muutokset olivat erityisen voimakkaita. Tuotantopanosten käytön tehokkuus oli keskeinen suunnittelun osa-alue viljelysuunnittelussa. Maaperän hiilivarannon muutoksen laskentaa tehtiin useille asiakkaille. Asiakastyössä veimme eteenpäin myös digitalisaatioon ja täsmäviljelyyn liittyviä elementtejä.

Viljelyn suunnittelupalvelussa on mahdollista hyödyntää Minun Maatilani -ohjelmistojen Wisun Smart Farming -osiota mm. peltolohkojen biomassan arvioimisessa, kasvuerojen havainnollistamisessa ja lannoituksen tarkentamisessa. Vaikutukset maaperän hiilivarantoon voidaan huomioida ja tehdä uudistavan viljelyn suunnitelma.

Ympäristö-neuvopalveluja tehtiin 78 asiakkaalle ja neuvo-kasvinsuojelupalveluja 11 asiakkaalle. Ruokaviraston valtuuttamina tarkastajina toimineet asiantuntijamme käyttivät 540 h työaikaa siemenviljelysten ja luomuviljelyn tarkistamiseen sekä siemenpakkaamojen näytteiden ottoon.

Luomusyysrypseissä runsaan kannan kasvattaneen rapsikuoriaisen elinkaaren havainnointia, biologisten vihollisten (loispistiäiset) esiintymistä ja kuoriaisten määrän arviointia uusilla syysrypsilohkoilla jatkettiin aktiivisesti yhteistyössä viljelijöiden ja valtakunnallisen RypsiRapsi2025-hankkeen kanssa. Syksyllä 2022 todettiin rapsipistiäisen esiintyvän syysrypsikasvustoissa yhä runsaampana ja pitkän aikajänteen sisällä aina elokuun puolivälistä syyskuun loppuun saakka. Vielä ensimmäisten kovempien yöpakkasten jälkeenkin kasvustoista löytyi runsaasti eläviä aikuisia ja eri kokoisia rapsipistiäisen toukkia.

Luomutuotannon palvelujen kysyntä säilyi vakaana. Luomuvalvontaan valmistautuville maatiloille päivitettiin suunnitelmat ja kirjanpito ajan tasalle. Kasvukauden aikaiset kasvustokäynnit olivat hyvin kysyttyjä, ja niiden yhteydessä asiakkaitamme kiinnostivat erityisesti maan kasvukunto, uudet kasvilajiseokset sekä ravinnetalouden ja rikkakasvien hallinta. Syksyllä luonnonmukaisen tuotannon asiantuntijamme tarkastelivat satokauden tuloksia ja valmistelivat asiakastiloja uuteen ohjelmakauteen muun muassa tukien optimoinnilla ja muulla talousneuvonnalla.

Vuoden 2022 luomuperuskurssille alkuvuodesta osallistui 12 maatilayrittäjää, mikä on tavanomaista vähemmän johtuen ohjelmakauden vaihtumiseen liittyvistä epävarmuuksista. Kurssilaisten kanssa jatkettiin yhteistyötä tekemällä luomuun siirtymisen suunnitelmat ja luomusuunnitelmat. Keväämmällä työllistivät luomuvalvontaan ja luomusitoumukseen liittymiset. Uusien tuotantoehtojen mukaisia luomusuunnitelmien päivityksiä ja luomuviljelysuunnitelmia tehtiin myös.

Kotieläintuotannon palvelut

Lypsykarjan tuotosseuranta

Menestyvän maidontuotantotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto ja vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös maitotilan muut yhteistyökumppanit kuten eläinlääkärit.

Tuotosseurantaan kuului ProAgria Etelä-Savossa 189 karjaa vuonna 2022, ja tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 8 877 lehmää. Tuotosseurantatilojen lehmämäärän osuus alueen kaikista lehmistä oli 85 prosenttia. Tuotosseurantakarjojen keskikoko Etelä-Savossa oli 47 lehmää, kun koko maan keskikarjakoko oli 56,3 lehmää.

Tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 9 991 kiloa ja energiakorjattu maitomäärä (EKM) 10 655 kiloa. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 033 kiloa ja 10 694 kg EKM. Eteläsavolainen tuotosseurantalehmän maito sisälsi rasvaa keskimäärin 4,38 prosenttia ja valkuaista 3,58 prosenttia, solupitoisuus oli 167 kpl/100 ml. Alueeltamme sijoittui 27 maitotilaa EKM-tuotoksen perusteella maan TOP 500 -listalle.

Tuotosseurantatiloista kuusi oli luomumaidontuotannossa vuonna 2022. Luomumaitotiloilla oli keskimäärin 63 lehmää, joiden keskituotos oli 9 292 kiloa ja 9 969 kg EKM.

Eteläsavolaisesta tuotosseurantalehmien maidosta 49 prosenttia tuli automaattilypsytiloilta, joiden määrä oli 27 prosenttia kaikista lypsykarjoista. Lehmiä automaattilypsytiloilla oli 46 prosenttia alueen koko lehmämäärästä. Vastaavat valtakunnalliset luvut olivat 55,  31,6  ja  52,4 prosenttia.

Tuotannon asiantuntijapalvelut

Ruokinnan onnistuminen määrittyy paljolti säilörehupellolla ja -siilolla. Ruokinnan suunnittelun pohjana ovat riittävän kattavat näytetiedot sekä säilörehuista että viljoista. Etelä-Savossa otettiin keskimäärin 8 säilörehuanalyysia/tila vuonna 2022 ja 11 kpl/tila yli 10 000 kilon keskituotoksen karjoissa. Koko maassa otettiin keskimäärin 9,2 rehuanalyysiä/tila, ja rehuja analysoitiin korkeatuottoisimmissa karjoissa matalampituottoisia karjoja enemmän.

KarjaTsekki-palvelussa asiantuntija ja asiakas käyvät karjan tuotantotuloksia lävitse havainnoiden kehittymistä ja asettavat tavoitteita eteenpäin. Samalla voidaan tarkastella tulosten kehittymistä muihin tuotosseurantatiloihin nähden. KarjaTsekki-käynnillä havainnoidaan myös eläimiä ja olosuhteita. Palvelua tehtiin 108 maitotilalle vuonna 2022.

Ruokinnan ohjaus -palvelujen avulla pystyimme tarjoamaan asiakkaillemme hyviä näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja vuoden aikana tapahtuneisiin tuotantoympäristön muutoksiin, joista ostorehukustannusten nousu oli selvästi vaikuttavin. Rehut ovat suurin maidon- ja lihantuotantoon tarvittava kustannuserä, joten taloudellisesti optimoitavan ruokinnan suunnittelun ja tulosten seurannan kautta saadaan hyvä käsitys rehukustannusten vaikutuksesta ja muutoksista. Ruokintapalveluja käytti 143 maitotilaa ja 20 lihatilaa. Lehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin 620 kpl ja hiehojen 319 kpl. Seurantalaskelmia tehtiin yhteensä 336 kpl 142 tilalle.

Tuotantoeläimiin liittyvää Neuvo-palvelua tehtiin 95 kotieläintilalle. Neuvo-rahoituksella tehtiin mm. täsmäpalveluja, jotka keskittyvät tilan ja asiantuntijan kanssa yhdessä määrittelemiin kehittämiskohteisiin, sekä eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyvää neuvontaa ja selvityksiä.

Kustannuspuntarilaskelma tehtiin 46 tilalle, yksikkökustannuslaskelma 31 tilalle ja kasvikate laskettiin 13 tilalle.

Lammastuotanto

Eteläsavolainen lammastuotannon osaaminen oli kattavasti esillä Farmari 2022 -maatalousnäyttelyssä. Eläinaineksemme sai tunnustusta lammasnäyttelyn englantilaiselta tuomarilta, joka valitsi näyttelyn parhaaksi lampaaksi alkuperäisrotua edustavan kainuunharmasuuhen Noittaan Pike Soinilanmäen jalostuskatraasta. Tuontirotumme eläimet olisivat hänen mukaansa pärjänneet myös Britannian isoissa näyttelyissä. Laadukasta jalostustyötä alueellamme tekevät kainuunharmas-rodun lisäksi texel- ja dorset-rotujen sekä suomenlampaan jalostuslampolat. Lampaiden käsittely- ja paimennusnäytökset sekä lampuriteltassa kokoontuneet lammastalouden sidosryhmät ja jaettu tieto lammastuotannosta vetivät puoleensa runsain joukoin kiinnostuneita Farmari-kävijöitä.

Lampaiden tuotosseurantaan liittyi vuoden aikana kolme uutta tilaa. Nettikatras-ohjelma tuotannon seurantaan ja hallintaan otettiin aktiivisesti käyttöön.

Asiantuntijamme kannustivat ja sparrasivat asiakkaita tulosten hyödyntämisessä, eläinaineksen kehittämisessä, tuotannon suunnittelussa ja johtamisessa. Eläinaineksen kehittämispalveluihin kuuluvat eläinten mittaaminen ja jalostusarvostelu sekä eläinvälitys. Lammasasiantuntijamme palvelevat Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lammastiloja. Lampaiden ruokinnansuunnittelun osaamisemme on arvostettua laajemminkin.

Lammastiloillamme on vahva halu toimia ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja paikallisuutta edistävissä asioissa. Toisaalta suurimpia haasteita ovat yrittäjien jaksaminen ja yrityksen talous. Nämä tulivat selkeästi esille tiloille tehdyissä vastuullisuuskartoituksissa ja huomioitiin kehittämisen toimenpide-ehdotuksissa osana Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hankkeen toimintaa. 

Alueemme lampurit antoivat  aktiivisesti ideoita lyhyen lihaketjun kehittämiseksi Yhessä lihat liikkeelle -hankkeen työpajassa ja tilakohtaisissa kartoituksissa. 

Yrityspalvelut

ProAgria Etelä-Savon ja Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelujen kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Etelä-Savossa muun yritystoiminnan merkitys maatalouden ohessa on tärkeää, koska maatilojen koko on keskimäärin varsin pieni. Muu yritystoiminta antaa lisätoimeentuloa maa- ja metsätalouden rinnalla. Vuoden aikana oli havaittavissa, että alkutuotannon yritykset kiinnostuivat kehittämään muuta yritystoimintaa maatalouden rinnalle. Osalla yrittäjistä oli selkä tavoite kasvattaa muu yritystoiminta maataloustoimintaa isommaksi. Näiden muutosten yhteydessä strategia- ja johtamispalvelujen tarve näkyi selkeästi.

Yrityspalvelujen kysyntä jatkui vakaana. Yrittäjien investoinneissa näkyi rahoituskauden vaihdos. Rakennerahastojen investointirahoitus käynnistyi vuoden alkupuolella ja maaseuturahaston osalta oli käytettävissä siirtymäkauden rahoitusta. Yrittäjien investoinnit olivat keskimääräisellä tasolla verrattuna edellisiin vuosiin. Palveluja tuotettiin ProVisio-hankkeessa, jossa yrityksiä ohjattiin kehittämisen polulle, ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalveluina, Neuvo-palveluina sekä muuna laskutettavana palveluna. Alueellisia elinkeinoelämän vaikutuksia syntyi lisäksi Saimaan maaseutuhelmet yritysryhmähankkeessa, jossa oli mukana 9 yritystä.

Vuoden 2022 aikana jalkautettiin ProAgria Etelä-Savon organisaatiouudistusta. Uudistuksen myös yritysasiantuntijamme ovat jatkossa Liikkeenjohto-tiimissä. Tiimi koostuu johtamisen, strategian, talouden ja omistajanvaihdoksen asiantuntijoista, jotka palvelevat sekä maatila- että maaseutuyrityksiä.

Tilitoimisto

Sähköinen taloushallinto kiinnostaa asiakkaitamme kasvavassa määrin. Ajanmukaiset ja toimivat ohjelmat mahdollistavat sujuvan sähköisen taloushallinnon asiakkaidemme toimialasta riippumatta. Pitkään käytössä ollutta maatilan kirjanpito-ohjelmaa WebWakkaa jatkokehitettiin vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita. Osakeyhtiömuotoisilla maatiloilla on pääasiassa käytössä Procountor-ohjelma, johon vaihtamisen sekä työprosessien tehostamisen myötä paransimme työn tuottavuutta tilitoimistossamme.

Tilitoimistomme liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta hieman.

Osallistuimme vuoden aikana käynnistyneeseen valtakunnalliseen tilitoimistopalvelujen kehittämisprojektiin. Projektin tavoitteena on kehittää keskusten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja yhtenäistää palvelutuotantoa entisestään. Tavoitteena on myös vahvistaa osaamista sekä tehostaa työn tuottavuutta.

Selkeä vahvuutemme on laaja-alainen asiantuntijaverkostomme ja kykymme huomioida asiakkaan yrityskokonaisuus. Tili-, tuotanto- ja johtamispalvelujen toimintamallin jatkuva kehittäminen on sekä asiakkaan että asiantuntijoiden etu.

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Vuonna 2022 Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten toimihenkilöt käyttivät ison osa työpanoksestaan Farmari 2022 -maatalousnäyttelyn valmisteluihin ja toteutukseen. Koko toimintavuoden teemoina olivat:

• Suomalaisen ruoan sankaritarinat
• Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta
• Monimuotoinen luonto
• Suomi kutsuu kylään

Suomalaisen ruoan sankaritarinat

Toimme esille suomalaista ruokakulttuuria ruokineen, tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen. Annoimme suomalaisille ruoantekijöille kasvot ja heidän ansaitsemansa kiitokset. Toimintavuonna keskityimme ensisijaisesti tuottajiin ja yrittäjiin. Vaikutimme myös uusien suomalaisen ruoan sankaritarinoiden syntymiseen.

Suomalaista ja paikallista eteläsavolaista ruokakulttuuria tuotiin esille ja vahvistettiin muun muassa ruokakursseilla, luennoilla ja lehtiartikkelilla, joissa teemoja olivat mm. kalojen käsittely, kasvisten monipuolinen käyttö, kotivara ilman sähköä, ”Lupsakasti laavulla”, yrttien ja mausteiden monipuolinen käyttö ja ”Kotivara 72 h kuntoon”.

Savolainen kesämenu -kampanja suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Osuuskauppa Suur-Savon kanssa. Savolainen kesämenu nosti esille paikallisia ruoantuottajia ja raaka-aineita Etelä-Savon S-marketeissa näyttötauluilla ja hyllymainoksilla. Yhteistyöprojektin palaute oli hyvää, erityisesti kesäasukkaat olivat kiinnostuneita kokeilemaan paikallisia tuotteita ja valmiiksi mietityt reseptit ja raaka-ainelistat helpottivat lomalaisten arkea. Osuuskauppa jatkoi kampanjan päätyttyä yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa tuoden näkyvästi esille heidän tuotteitaan ja toimintaansa vuoden 2023 seinäkalenterissa, joka jaettiin  yli 70 000 asiakasomistajatalouteen Etelä-Savon alueelle.

Maistuva maaseutuyritys -tunnustus eteläsavolaisille yrittäjille julkistettiin ja jaettiin Farmari 2022 -näyttelyssä Mikkelissä. Palkinnon sai kolmen tilan muodostama Koirakiven lähiruokakierros, joka on esimerkillisesti tuonut esille yrittäjien omaa verkostoitumista kilpailuetuna ja kuluttajien palvelun parantamisena.

Olimme myös mukana järjestämässä Farmarin näyttelyalueelle lähiruokatoria yhteistyössä MTK Etelä-Savon kanssa. Lähiruokatorilla oli paikallisia tuottajia ja yrittäjiä myymässä ja esittelemässä tuotteitaan.

Toteutimme asiantuntijapanoksellamme Yhessä lihat liikkeelle YLLI – eteläsavolaisen lihaketjun yhteistyöhanketta, jossa kehitetään lyhyen toimitusketjun tehokkaampaa ja asiakaslähtöisempää toimintamallia.

Saimaan maaseutuhelmiä -yritysryhmän kehittämishanke saatiin päätökseen. Seitsemän matkailuyrityksen yhteisen kehittämistyön tuloksena oli muun muassa uusia yhteisiä palvelutuotteita, markkinointitoimenpiteitä ja -välineitä ryhmän yhteisellä visiolla ja visuaalisella ilmeellä. Yritysten yhteistyö syveni ja jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. ProAgria toimi kehittämishankkeen hallinnoijana ja koordinoijana sekä tuotti yrittäjille asiantuntijapalveluja.

Yrityskohtaisia kartoituskäyntejä toteutettiin osana ProVisio-hankkeen toimintaa. Niiden pohjalta yrityksiä jatko-ohjattiin muun muassa Neuvo-palveluna maaseuturahaston investointituen hakemiseen sekä elpymisvaroista haettaviin uusiutuvan energian käyttöönottoon ja -lisäämiseen liittyviin hankkeisiin. Järjestimme alueemme yrittäjille myös kolme rahoitusinfoa vuonna 2023 alkavan uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien esittelemiseksi yhteistyössä Urakka-hankkeen kanssa. Laajemmalle yleisölle ProVisio-hanketta ja sen palveluita yrityksille tuotiin esille Farmari-näyttelyssä ProAgrian näyttelyosastolla sekä ProNostetta maaseudun yritystoimintaan -haastattelussa. 

Pienet, suuret elämyspaketit -teeman alla kokoontui matkailualan yrittäjiä suunnittelemaan yhteistä palvelutoimintaa ja kuulemaan uuden, tulevan rahoituskauden mahdollisuuksista yritystoiminnan kehittämiseen.

Neuvo 2020 Kilpailukyky -palveluita tuotimme 12 maatilayritykselle.

Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeen tuloksena ruokaklusteriin sitoutui jäsensopimuksilla yhteensä 17 jäsentä, joista 11 on yrityksiä. Rekisteröinti ECCP-alustalle hyväksyttiin heinäkuussa 2022.

Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO -hanke käynnistyi loppuvuodesta tavoitteena kehittää ja vakiinnuttaa Etelä-Savon ruokaklusterin toimintoja ja palveluja. Toimenpiteillä kehitetään koko ruokaketjun toimijoiden välistä yhteistyötä, yhteistyön muotoja, verkostoitumista sekä osaamisen ja näkyvyyden lisäämistä. Laajempana tavoitteena on Etelä-Savon ruoka-alan kehittäminen.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta

Tavoitteenamme oli, että eri-ikäiset kuluttajat oppivat toteuttamaan ja tekemään pieniä arkisia sekä suuria tekoja luonnon hyväksi.

Vuoden aikana kirjoitettiin 6 lehtiartikkelia Savonlinnan seudulla julkaistavaan kaupunkilehti Savonmaahan. Artikkeleiden teemoina olivat kotimaisuus ja terveellisyys ruokavalinnoissa sesongit huomioiden. Sosiaalisessa mediassa viestittiin ajankohtaisista asioista ja levitettiin ruokatietoutta. Toteutettiin myös 4 vinkkiä Huomisen hyvä teko -somekampanjaan yhteistyössä MKN-Keskuksen kanssa. 

Syksyllä olimme mukana järjestämässä minihävikkimessut Silvaniemen tilalla Savonlinnassa Kuluttajaliiton kanssa. Hävikkimessut olivat osa tilavierailupäivää, johon osallistuivat kaikki Savonlinnan alueen 4. luokat, yhteensä yli 400 lasta. Loppuvuodesta toteutimme Tampereen taloussäätiön rahoittaman Melonia meilläkin -hankkeen ruokakurssin, jossa tutustuttiin tulevaisuudessa meillä Suomessa mahdollisesti viljeltäviin kasviksiin. Lisäksi järjestimme kaksi lasten Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumaa eri koululla. Älä ruoki hukkaa -hankkeen kahdessa tietoiskussa kouluihin jalkautimme toimintamalleja, miten oppilaat voivat vaikuttaa ruokahävikin vähentämiseen kotitalouksissa.

Käynnistimme Puutarhasankarit-hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tietoisuutta ruuan reitistä pellolta pöytään, parantaa lasten luontosuhdetta ja lisätä alueellista yhteisöllisyyttä. Hanketta rahoittaa Rajupusu Leader ja Etelä-Savon ELY-keskus Maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. 

Monimuotoinen luonto

Toimme esille luonnon monimuotoisuuden merkitystä, selvitimme sen tilaa tutkimuksella ja kartoituksilla sekä edistimme monimuotoisuutta hoitosuunnitelmilla ja -toimenpiteillä yhdessä maanomistajien, kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Lisäksi jalkautimme uusinta tutkimustietoa ja tuotteistimme teemaan liittyviä palvelupaketteja.

Lisäsimme yleistä tietoisuutta kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista, paikallisesta kulttuuriperinnöstä, ruokaperinteestä, tavoista, taidoista ja historiasta. Lisäksi edistimme näistä lähtevää aitouteen perustuvaa kestävää yrittäjyyttä.

Vuoden isoimmaksi tapahtumaksi nousi Farmari 2020 -maatalousnäyttely Mikkelissä, joka keräsi kolmen päivän aikana 56 000 kävijää. Asiantuntijapanoksemme näky paikallisen ruokaperinteen esittelyssä karjalanpiirakkatyöpajassa, jossa karjalanpiirakan tekoon tutustui ja osallistui yli 1300 henkilöä, ja koko tapahtuman aikana tavoitimme 23 000 ihmistä. Piirakkapajan onnistumiseen vaikutti paikallisyhdistysten vapaaehtoisten suuri panos.

Viestimme aktiivisesti Suomalaisen ruoan päivästä sekä Osta tilalta – Makumatka maalle -lähiruokapäivästä, jota olimme mukana toteuttamassa Maatilamatkailu Höökin pihapiirissä. Tapahtumaan osallistui 15 paikallista lähituottajaa ja yrittäjää, ja vierailijoita tapahtumassa kävi 400.

Kekrijuhlissa Pien-Toijolan talonpoikaismuseolla Ristiinassa olimme mukana osatoteuttajana. Toimme esille kekrijuhlan historiaa ja ruokaperinnettä muun muassa kävijöitä osallistavan karjalanpiirakkatyöpajan avulla. Ensimmäistä kertaa pidetty tapahtuma keräsi paljon kiitosta monipuolisella ohjelmalla ja mielenkiintoisilla esityksillään.

Kehittämishankkeet

Kehittämishankkeet täydentävät ydinpalvelutarjontaamme. Kehittämishankkeiden avulla tavoitamme satoja eteläsavolaisia maatila- ja maaseutuyrittäjiä sekä yritysten henkilöstöä. Kehittämishankkeet kasvattavat yritysten osaamispääomaa ja lisäksi ne synnyttävät uusia toimialaa ja yrityksiä tukevia työkaluja, ratkaisuja ja verkostoja. Myös hankkeiden toteuttajille kehittämishankkeet tarjoavat kasvun ja muuntautumisen paikkoja.

Talouden tunnusluvut