Vuosikertomus 2024

Meistä lyhyesti

Tarjoamme osaamista, ratkaisuja ja kumppanuutta maatalouden ja muun yritystoiminnan kilpailukyvyn, kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittämiseen. Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten tuotanto, talous ja johtaminen.

Organisaatiossamme työskentelee nelisenkymmentä yritystoiminnan eri osa-alueita sekä yrityskokonaisuutta hallitsevaa ammattilaista. Toimimme pääasiassa Etelä-Savon alueella, mutta useat asiantuntijoistamme palvelevat asiakkaita ja vaikuttavat erilaisissa kehittämistyöryhmissä yli maakuntarajojen ja valtakunnallisesti.

Hallintomme koostuu vuosikokouksen valitsemista henkilöistä. Varsinaisia jäseniämme ovat kuntakohtaiset maaseutuseurat, joiden jäseniä ovat puolestaan maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat ja kyläseurat. Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme.

Jäsenyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia ProAgrian palvelujen kehittämiseen. Aktiivinen yritystoimintaansa kehittävä yrittäjä saa yrittäjäjäsenyydestä myös rahanarvoisia etuja.

Toimintamme perusta

Asiakkaamme ja heidän saamansa asiakaskokemus ja lisäarvo palveluistamme ja osaamisestamme on meille tärkeää. Verkostona pystymme antamaan huippuosaamista asiakkaidemme käyttöön koko Suomessa. Toimimme lähellä asiakkaitamme niin tapaamisissa kasvokkain kuin etäpalveluissa. Tavoitteemme on, että palvelumme ovat yhtenäiset.

Palvelumme kattavat yrityskokonaisuuden yhdistäen saumattomasti johtamisen, talouden ja tuotannon. Tavoitteenamme on parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä ja varmistaa sitä kautta maaseudun elinvoimaisuus.

Missiomme

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

Visiomme

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. Strategiamme linjaa, että olemme

• asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
• kestävästi kannattava ja vaikuttava
• aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
• suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö

Strategiamme vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksessa pinnalla pysymistä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja vuorovaikutuksesta muun muassa kehittämällä sisäistä viestintää ja järjestämällä strategianmukaisia valmennuksia.

Arvomme

• Tahdomme olla edelläkävijöitä
• Arvostamme vastuullisuutta
• Huolehdimme hyvinvoinnista
• Toimimme riippumattomasti

Onnistumme yhdessä!

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti noin 1300 maatila- ja yritysasiakasta.

Kasvavaa kysyntää oli neuvopalveluissa (+16,2 %), tilitoimistopalveluissa (+5,4 %), tarkastustoiminnassa (+74,9 %) ja asiantuntijapalveluissa (pl. EVL) (+108,3 %).

Lypsykarjan tuotosseurantaan kuului 157 karjaa, joiden keskituotos oli 10383 kg ja energiakorjattu maitomäärä (EKM) 11119 kg. Tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 8 344 lehmää, joiden osuus alueemme kaikista lehmistä oli 84 %. Tuotosseurantakarjojen keskikoko oli 52,8 lehmää.

Toimitusjohtajan katsaus

Sekä palvelutoimintamme että hanketoimintamme kasvoivat vuonna 2024. Jatkoimme uuden toiminnanhallintajärjestämme haltuunottoa, mikä osaltaan lisäsi henkilöstömme työtä. Toiminta kehittyi hyvään suuntaan, jotta jatkossa pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin.  

Maatalouden yleinen kannattavuus jatkui heikkona, mutta tilakohtaiset erot ovat suuret. Osa maatiloista pystyy tekemään taloudellisesti hyvää tulosta vaikeinakin aikoina. Tuotantopanosten hinnat säilyivät korkeina. Maataloustuotteiden hintakehityksessä oli nähtävissä eroavaisuuksia eri tuotantosuuntien välillä.

Elinkeinolle on tärkeää, että maatila- ja maaseutuyrityksissä investoinnit ja muut kehitystoimenpiteet viriävät jälleen uudelle ohjelmakaudelle. Hyviä merkkejä tästä on ilmassa, sillä investointirahoituksen ja nuoren viljelijän aloitustuen kysyntä Etelä-Savossa on selvästi vilkastunut. Samalla CAP-ohjelmassa esille nousevat entistä voimakkaammin myös ilmastonmuutoksen hallintaan, vastuullisuuteen sekä ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpiteet maatiloilla. Näiden kysymysten hallitsemiseksi tilatasolla ProAgria toimii yrittäjien keskeisenä tukena ja kumppanina.

ProAgria Etelä-Savolla on vuosittain n. 1300 maatila- ja yritysasiakasta. Kehitämme asiakkaidemme liiketoimintaa tarjoamalla monipuolisesti tuotantoon, talouteen, strategiaan ja johtamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja ja palvelukokonaisuuksia. Edistämme myös asiakkaidemme digipalvelujen osaamista ja käyttöä. Toteutamme palveluja tiiviissä yhteistyössä muiden ProAgria keskusten kanssa. MMM valtionavustusjärjestelmä uudistui merkittävästi aikaisemmasta, mitä edellytti ProAgrialta ja asiakkailtamme uusia käytäntöjä ja niiden opettelua.

Maatila- ja maaseutuyritysasiakkaiden asiantuntijapalveluissa kysyntä edelleen lisääntyy, vaikka maatilojen lukumäärä laskee. Kasvavaa palvelutarvetta on nähtävissä mm. tilitoimistopalveluissa. Ajantasainen sähköinen taloushallinto on perusta toiminnan ja talouden analysoinnille sekä oikeiden kehitystoimenpiteiden määrittämiselle. Tässä tuotamme monialaisten asiantuntijatiimien avulla laaja-alaista näkemystä yritysten päätöksenteon tueksi.

Uuden ohjelmakauden kehittämishankkeiden rahoituspäätöksiä alettiin saada v. 2024 aikana. ProAgria Etelä-Savon hankkeiden sisällöt liittyvät hyvin laajasti maatalouden ja maaseudun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Uuden ohjelmakauden hankkeet ovat aiempaa pienempiä ja hankkeissa on yleensä mukana useampia toimijoita. Tämä edistää toimijoiden välistä yhteistyötä, mutta tekee hanketoiminnan pirstaleisemmaksi ja lisää haasteita hanketoiminnan tulokselliseen hallintaan. Tavoitteemme kuitenkin on, että hanketoiminnan liikevaihto jonkin verran edelleen kasvaa tulevina vuosina.

ProAgria Etelä-Savon palvelu- ja myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,65 milj. €. Valtionavustukset pienenivät, mutta hanketoiminnan tuotot kääntyivät lievään nousuun. Toteutuneet valtionavustukset olivat enää 0,24 milj. € eli alle 10 % toiminnan tuotoista. Varsinaisen toiminnan tulos muodostui alijäämäiseksi 79.000 €. Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojen jälkeen tilinpäätöksen tulokseksi muodostui + 13.230 €.

ProAgriassa jatkoimme toimintastrategiamme päivittämistä vuosille 2026-2030. Strategia valmistuu syksyn 2025 aikana.  Epävarmassa maailmassa tärkeää on maatilojen kannattavuusedellytysten parantamisen lisäksi pystyä turvaamaan myös ruoantuotantomme huoltovarmuus kaikissa tilanteissa.  

ProAgria Itä-Suomen ja ProAgria Keski-Suomen kanssa jatkoimme neuvotteluja organisaatioiden yhteistyön kehittämiseksi ja yhdistymisen mahdollistamiseksi lähivuosina. Keskusten hallitukset kokoontuivat syksyllä 2024 ja tavoite on, että yhdistyminen voisi tapahtua 1.1.2028. Tämän toteutuminen edellyttää asioiden huolellista valmistelua ja myönteisiä päätöksiä keskusten jäseniltä päättävissä kokouksissa v. 2025-2026 aikana. 

Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, jäsenyhdistyksiämme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Onnistumme yhdessä!

Heikki Pahkasalo
toimitusjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokouksen valitsema hallitus. ProAgria Etelä-Savo ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Nousiainen ja jäseninä Esa Karjalainen, Juha Lahtinen, Mirjami Pitkonen, Antti Pulkkinen, Virpi Rantalainen ja Sanni Saari. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimi Heikki Pahkasalo.

Tilintarkastusyhteisö

BDO Oy, HT Tuomo Sirviö

Karjavaliokunta

Karjavaliokunnan tarkoituksena on suunnitella ja ohjata maitotilojen tuotosseurantaa ja neuvontaa niin, että se vastaa tuotosseurantajärjestelmän vaatimuksia ja maitotilojen tarvetta. Valiokunnan tehtävänä on lisäksi avustaa ProAgria Etelä-Savon hallitusta tuotosseurantaa koskevissa asioissa sekä edistää maitotilojen asiantuntipalvelujen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Varsinaiset jäsenet karjavaliokuntaan valitsee Etelä-Savon karjakerho ry, asiantuntijajäsenet valitsee ProAgria Etelä-Savon hallitus. Karjavaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Mirjami Pitkonen vuodesta 2019 lähtien.

Karjavaliokunnan jäsenet

• Mirjami Pitkonen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Helena Karjalainen, maitotilayrittäjä, Puumala
• Roosa Logren, maitotilayrittäjä, Juva
• Tanja Laamanen, maitotilayrittäjä, Savonlinna
• Jaana Nikulainen, maitotilayrittäjä, Mikkeli
• Pekka Poikolainen, maitotilayrittäjä, Pieksämäki
• Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Asiantuntijajäsenet

• Minna Jolkkonen, eläinten hyvinvoinnin asiantuntija, Osuuskunta Maitosuomi
• Seija Kokkonen, alkutuotantopäällikkö, Osuuskunta Maitomaa
• Anne Konsti, Heatime-asiantuntija, jalostusasiantuntija, seminologi, Faba osuuskunta
• Eeva Koivisto, palvelupäällikkö, Faba osuuskunta
• Sanna Kakriainen-Rouhiainen, tuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito
• Liisa Heinonen, maidontuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo
• Minna Pirkkalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Etelä-Savo (esittelijä, sihteeri)
   

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus

ProAgria Etelä-Savo ry:n osana rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimii Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, jonka ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus.

Hallituksen jäsenet

• Sanni Saari, Rantasalmi, puheenjohtaja
• Riitta Savikurki, Pertunmaa
• Pauliina Arra-Sävilammi, Kangasniemi
• Kaisa Koivunen, Juva
• Anu Marttinen, Mikkeli
• Iina Haikarainen, Mikkeli
• Eija Utti, Savonlinna
• Heikki Pahkasalo, toimitusjohtaja, ProAgria Etelä-Savon edustaja, Mikkeli

Jäsenemme 2024

ProAgria Etelä-Savo ry:n varsinaisia jäseniä olivat 7 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 76 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Kuntakohtaiset jäsenseurat sijaitsevat Kangasniemellä, Juvalla, Joroisissa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Sulkavalla.

Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 8.
Paikallisyhdistyksissä oli 1527 naisjäsentä ja 1148 miesjäsentä.
Paikallisseuraan kuulumaton maatila- tai maaseutuyrittäjä sekä hänen perheenjäsenensä voivat liittyä suoraan asiakasjäseneksemme. Asiakasjäseninä oli yrittäjäjäseniä 223, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 181, yritysjäseniä 15 ja
henkilöjäseniä 9.

Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 15 henkilöä.
ProAgria Etelä-Savon kunniajäsen on kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa.
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäsen on emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.

Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Maitosuomi, Osuuskunta Maitomaa, Lumme Energia Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK Etelä-Savo.

Tunnustukset, järjestömerkit

Tuotosseurantatilojen palkitseminen 50 v

• Lyytikäinen mty, Mikkeli
• Kevo, Löppönen Pasi, Sulkava

Kunniamerkit

Suomen Leijonan ritarimerkki SL R

• Luomuasiantuntija Tero Tolvanen, Rääkkylä

ProAgria Keskusten Liiton ansiomerkit: Kullattu ansiomerkki

• Asiakaspalvelusihteeri Marjo Laitinen, Mikkeli
• Toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo, Mikkeli

Hallituksen näkökulma

Vuosi on taas vaihtunut ja kevättä sekä uutta viljelykautta kohti ollaan menossa kovaa vauhtia. Tulevan kesän viljelysuunnitelmat ovat varmasti monilla tiloilla tehtynä, mutta mietittävääkin vielä riittää: mitä viljellään ja miten, jotta edes jonkinlainen korvaus jäisi viljelystä ja tuotantopanoksista. Varsinkin rehuviljan viljelyä nykyisillä hinnoilla ja satomäärillä on vaikeaa saada kannattavaksi. Karjatiloilla toki viljelypäätökset on helpompi tehdä, rehut ja viljat on järkevämpää saada omilta viljelyksiltä, sikäli kun peltojen pinta-ala antaa siihen mahdollisuuden.

Tulevaisuuden tukipolitiikka tuo myös oman epävarmuutensa päätöksiin. Näyttää, että muutoksia on tulossa, mutta mitä ne muutokset ovat? Keskusteluissa on nostettu esille tukien kohdentamista enemmän ruuan tuotantoon ja aktiivitiloille. Eipä ole helppoja asioita ratkottaviksi päättäjille, mutta tulevilla päätöksillä on iso merkitys yksittäisille tiloille.
Etelä-Savon osalta näyttää siltä, että pahin aallonpohja on ohitettu maatalouden investointien ja spv:n osalta. Viime vuonna ELY-keskuksen myöntämiä aloitustukia myönnettiin 6 kpl. Luku ei ole suuri, mutta edellisenä vuonna se oli 0, eli suunta on hyvä. Kertonee uskon palautumisesta maatalouteen ja yrittämiseen.

Etelä-Savo on aiempina vuosina jäänyt paljon jälkeen investoinneissa, etenkin Pohjois-Savoon ja Pohjanmaahan verrattuna. On tärkeää, että elinvoimainen karjatalous säilyy. Se antaa mahdollisuuden myös kasvinviljelyyn tällä alueella. Ei voi myöskään unohtaa kylien elinvoimaisuutta, tilat tarvitsevat monia palveluita ympäriltään.

Tilarakenteen muutokset, etenkin karjatilojen osalta, näkyvät myös ProAgria Etelä-Savon palvelujen kysynnässä. Tilojen lukumäärä pienenee, ja se tarkoittaa palvelujen määrän vähenemistä, mutta samaan aikaan palvelujen tarve tilaa kohti kasvaa. Tämä sama muutos on toki muuallakin nähtävissä.

Näihin muutoksiin on reagoitu myös ProAgria Etelä-Savossa. Viime kevään henkilöstöpäivillä kerrottiin, että hallitus on aloittanut neuvottelut yhdistymisestä ProAgria Keski-Suomen ja ProAgria ltä-Suomen kanssa. Tässä, kuten monessa muussa tapauksessa, on parempi reagoida riittävän ajoissa. Tällä hetkellä emme ole pakon edessä, mutta meillä pitää olla kyky ja tahtotila katsoa riittävän pitkälle eteenpäin. Näin myös tiloilla täytyy tehdä, ja silloin kun on pakko, ollaan myöhässä. Mainitut neuvottelut ei ole ainoita Suomessa, myös Pohjanmaan suunnalla käydään keskusteluja samoista asioista.

Mahdollinen yhdistyminen ei tapahdu hetkessä. Neuvottelut vievät aikaa, ja varsinaiset päätökset tehdään kahdessa yleisessä kokouksessa tämän vuoden syksyllä ja vuoden 2026 keväällä. Tämänhetkinen suunnitelma yhdistymisprosessin aikataulusta on, että toimintoja yhtenäistetään vuosien 2026 ja 2027 aikana ja uusi ProAgria Järvi-Suomi aloittaisi vuoden 2028 alussa. Kolmen eri keskuksen yhdistymiseen on syynsä, eli tällä ratkaisulla mahdollistetaan paremmat ja laadukkaammat palvelut asiakkaille ja parempaa työhyvinvointia henkilöstölle.

Jukka Nousiainen
hallituksen puheenjohtaja

Osaamisen johtaminen ja henkilöstö

ProAgria Etelä-Savossa työskenteli 38 toimihenkilöä vuonna 2024 ja henkilöstön keski-ikä oli 51,8 vuotta. Vuoden aikana työyhteisömme sai yhden uuden asiantuntijan. Lisäksi meillä oli yksi kesätyöntekijä sekä yksi henkilö aloitti syksyllä työssäoppimisjakson, joka jatkui seuraavan vuoden puolelle. Perehdyttämiseen käytettiin aikaa yhteensä 324 tuntia.

Neuvonta-alan työ vaatii uudistumista, uuden oppimista ja muutoksen etujoukoissa kulkemista. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta kehittämällä sisäistä tiedon vaihtoa sekä hankkimalla strategiamme mukaista valmennusta ProAgria Keskusten Liitolta tai oman keskuksen toteutuksena. Henkilöstöllä on myös päätoimialojemme ammattimediat käytössään. Vuonna 2024 oman osaamisen kehittämiseen käytettiin 3 826 tuntia, joka on 6,3 % kokonaistyöajasta ollen näin tavoitteen mukainen.

Osaamisvastaavat seuraavat oman toimialansa uusinta tietoa ja välittävät sitä asiantuntijoiden käyttöön ja edelleen asiakkaille. Osaamisvastaavat osallistuvat myös sisäisten koulutusten suunnitteluun, perehdyttämiseen ja neuvonnan kehittämiseen. Osaamisvastavia toimii tilitoimisto-, talous-, kasvintuotanto- ja kotieläintuotannon palveluissa. He kuuluvat myös oman osaamisalueensa valtakunnalliseen osaamisvastaavien verkostoon. Vuonna 2024 osaamisvastaavatyöhön käytettiin yhteensä 407 tuntia, mikä oli kutakuinkin saman verran kuin edellisenä vuonna.

Oman työn kehittäminen on jatkuva prosessi. Keskusteluun esihenkilön, työkavereiden ja tiimin kanssa ei ole kynnystä. Muutaman kerran vuodessa järjestämme henkilöstöpäivät, joiden sisältöön kuuluu virkistäytymisen ja asiaohjelman lisäksi usein ulkopuolisen kouluttajan luento ja yhdessä oppimista. Henkilökohtaisille kehitys- ja tavoitekeskusteluille varaamme aikaa kahdesti vuodessa. Vuosittain päivitetään myös henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Vuonna 2024 tehtiin henkilöstölle työyhteisökysely yhteistyössä ELO:n kanssa. Tulosten mukaan kokonaisarvio työtyytyväisyydestä oli parantunut ja kyselyn osa-alueiden parhaimmiksi koettiin esihenkilöiden toiminta ja oma osaaminen ja uudistuminen.

Organisaatiomme työsuojeluryhmään kuuluvat työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, HRD-vastaava ja luottamusmiehet. Työsuojeluryhmä organisoi ja kehittää työsuojelua, työhyvinvointia ja yhteistyötä työterveyshuoltojen kanssa. Työsuojeluryhmä rakentaa vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, jossa sovitaan työhyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä. Vuoden vaihteessa valittiin uusi työterveyshuollon palvelujen toimittaja.

Henkilöstöetuja ovat muun muassa lakisääteisen vähimmäistason ylittävä yleislääkäritasoinen työterveyshuolto, Smartum-edut, päivälehdet ja ammattijulkaisut sekä henkilöstötapahtumat. Työn organisoinnin ja henkilöstömme hyvinvoinnin tukena ovat joustava työaika sekä mahdollisuus etätyöhön, osa-aikatyöhön, opintovapaaseen sekä lomaltapaluurahan vaihtamiseen vapaaksi.

Valitsemme vuosittain Vuoden ProAgrialaisen ja vuonna 2024 hän oli yritysasiantuntija Riikka Kosonen.

Strategia-, johtamis- ja talouden palvelut

Toimintavuoden aikana aloitimme työstämään ennakoivan omistajanvaihdoksen palveluprosessia. Strategiapalvelut ovat oleellinen osa ennakoivassa omistajanvaihdoksessa. Ennakoivalla omistajanvaihdoksella tarkoitetaan noin 5-10 vuotta ennen omistajanvaihdossa aloitettavaa palveluprosessia. Kehitystyön aikana havaittiin, että omistajanvaihdoksen valmistelu on järkevää aloittaa yrityksen strategiatyöllä eli paaluttamalla keskeiset asiat, mihin suuntaan yritystä halutaan kehittää. Toisena näkökulmana on jatkajakysymys: löytyykö jatkaja omasta perheestä vai laitetaanko yritys myyntikuntoon. Toki yksi valinta on sekin, että jatkajaa ei tule omasta perheestä eikä haluta laittaa yritystä myyntikuntoon. Muutamia ennakoivia palveluprosesseja saatiin liikkeelle. Työstön pohjalta määritellään yrityksen strategiset tavoitteet sekä kehitysohjelmat, joiden toimenpiteillä kehitetään yritystä haluttuun suuntaan. Määritetään myös yrittäjien kehitysohjelmat esimerkiksi tulevan yrittäjän osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Ennakoiva omistajanvaihdos -hankeen puitteissa tehdään tätä kehittämistyötä.

Strategiakonsultointia tehtiin sekä maaseutu- että maatilayrityksille. Strategiakonsultoinnissa tarkastellaan laaja-alaisesti toimintaympäristön mahdollisuuksia esimerkiksi omistajanvaihdostilanteessa. Strategityön merkitys korostuu, kun jatkaja muuttaa yrityksen tuotantosuuntaa tai toimialaa omistajanvaihdoksen yhteydessä. Tilanteen mukaan palvelu toteutetaan kahden konsultin tiiviinä yhteistyönä, jolloin saadaan riittävän laaja näkemys esimerkiksi maito- ja matkailutoimialojen mahdollisuuksista. Asiakaskokonaisuuden ympärille kootaan tarvittavaa osaamista myös talouden ja tuotannon asiantuntijoilta, jotka muodostavat moniammatillisen tiimin asiakkaalle luodun strategian käytäntöön viemisen varmistamiseksi.

Talousneuvonnan osalta kysyntä on ollut maltillista. EteläSavossa on ollut muutamia varsin isoja maatilojen investointeja, kuitenkin määrällisesti eniten on ollut suhteellisen pieniä investointeja. Kokonaisuutena talousneuvonnan tarve on ollut melko vähäistä.

Tuettuja omistajanvaihdoksia oli Etelä-Savossa kuusi kappaletta, joiden suunnittelussa olimme mukana. Kaiken kaikkiaan omistajanvaihdospalveluja on tehty noin sadalle eri asiakkaalle. Tämä tarkoittaa, että omistajanvaihdoksia tapahtuu, mutta ne ovat kokoluokaltaan melko pieniä.

Tilitoimistopalvelut ja kannattavuuskirjanpito

Kauttamme saa sähköisellä kirjanpito-ohjelmalla hoidetun taloushallinnon kokonaisuuden: kirjanpidon hoitamisen, alv-laskennan, palkkahallinnon, sähköiset ostolaskut ja myyntilaskut sekä tilinpäätökset ja veroilmoituksen verosuunnitteluineen. Perheviljelmä- ja osakeyhtiömaatilojen tilitoimistopalveluihin pyrimme yhdistämään taloushallinnon palveluiden lisäksi liikkeenjohdon konsultointi- ja tuotannon neuvonnan palvelut yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Asiakaspalautteet ovat olleet moniammatillisesta yhteistyöstä hyvät. Sähköisten taloushallinnon palveluiden määrä kasvoi hiukan ja lisäksi opastimme maatilayrittäjiä niiden käyttöönottoon.

Toimimme Luonnonvarakeskuksen alihankkijana kannattavuuskirjanpidon aineiston kerääjänä ja tiedon tallentajana. Vuoden alkupuolella toteutettiin valtakunnallisen kannattavuuskirjanpitoja tekevien asiantuntijoiden verkostossa koulutus, jonka tavoitteena oli tehostaa tiedon keräämistä erilaisia järjestelmiä hyödyntäen. Tavoitteeksi asetettu tiedon keräämisen helpottuminen sekä asiakkaalla että asiantuntijoilla toteutui. Kannattavuuskirjanpitoa markkinoitiin ja saimme uusia kannattavuuskirjanpitotiloja. 

Yrityspalvelut

Yritysten konsultoinnin teemoina oli liiketoiminnan johtamiseen liittyvät asiat, jotka pitivät sisällään muun muassa johtamisen, talouden, markkinoinnin, digitaalisuuden, kansainvälistymisen, palvelumuotoilun ja investointien suunnittelun. Investoinnit ja kehittämistyö näkyivät yrityksissä lisääntyvinä työpaikkoina ja liiketoiminnan tuloksenteon kehittymisenä.

Yritysten investoinnit olivat varsin maltillisia toimintavuoden aikana. Yritysten kehittämistyötä tehtiin aktiivisesti muun muassa Leader-ryhmien myöntämien kehittämistukien avulla. Yrittäjät ottivat hyvin vastaan yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen tarkoitetut Leader-tuet. Asiantuntijapalveluja tuotettiin osaltaan näiden tukien avulla. Kehittämistuet mahdollistivat yritystoiminnan kokeilun, omistajanvaihdoksen suunnittelun, maatalouden kokeiluun ja yritystoiminnan kehittämisen.

Yrityspalvelujemme kärkitoimialoja ovat matkailu-, elintarvike-, urakointi-, energia-, puunjalostus- ja palveluyrittäjyys. Erityisesti näillä toimialoilla yritysasiantuntijoillamme on vahvaa alan osaamista. Tunnemme yritysten toimintaympäristön niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Syksyllä 2024 tehtiin valtakunnallinen laaja kyselytutkimus monialaistaneille ja mahdollisesti monialaistaville maatiloille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 638 henkilöä maatiloilta ja maaseutuyrityksistä. Tästä joukosta jo yli 60 prosentilla oli yritystoimintaa maatalouden rinnalla. Kysely osoitti, että monialaistaminen kiinnostaa lisätulojen näkökulmasta, ja että osaamista yrittäjillä on, mutta ei aikaa uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Tutkimuksen perusteella Etelä-Savossa monilaistaneita maatiloja on yli 60 prosenttia. Muun yritystoiminnan liikevaihto on suurempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Etelä-Savossa muun yritystoiminnan merkitys maatalouden ohessa on tärkeää, koska maatilojen koko on keskimäärin varsin pieni. Muu yritystoiminta antaa lisätoimeentuloa maa- ja metsätalouden rinnalla. Vuoden aikana oli havaittavissa, että alkutuotannon yritykset kiinnostuivat kehittämään muuta yritystoimintaa maatalouden rinnalle.

ProVisio-, Ruokaklusterin toiminnallistaminen- ja Digiportaat -hankkeiden, maatalouden neuvontajärjestelmän (Neuvo) sekä ProAgrian palvelujen asiakasmäärä oli yhteensä reilut 100 asiakasta. ProVisio-hankeen tavoitteena oli ohjata yrityksiä kehittämisen polulle. Varsinainen kehittämistyö tehtiin ELY-keskuksen Yritysten kehittämispalveluina, Neuvo-palveluina sekä muuna yritysten konsultointina.

Sidosryhmätoiminta oli sangen aktiivista. Teimme yhteistyötä alueen kuntien elinkeinotoimijoiden sekä koulutus ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Etelä-Savon ruokaklusterin rakentamisessa olimme mukana aktiivisena hanketoimijana. Keskusteluyhteys oli myös maa- ja metsätalousministeriöön ja Ruokavirastoon.

Kasvintuotannon palvelut

Vuonna 2024 tiivistettiin kasvintuotannon tuotannonasiantuntijoiden sekä maito- ja kotieläinasiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön tiivistämisen tavoitteena oli mahdollistaa entistäkin laajempien kokonaisuuksien tarjoaminen asiakkaille. Yhteistä tekemistä tarjottiin räätälöidyillä toimenpideohjelmina muun muassa lypsykarja- sekä lammastiloille. Yhteistyön tiivistämiseksi ja joustavan yhteistyön takaamiseksi eri osaamisalueiden välillä tutustuttiin käytännössä sekä maidontuotannonasiantuntijan työhön yhteisen navettavierailun merkeissä sekä vastavuoroisesti kasvintuotannonasiantuntijan työhön kasvustokäynnillä pellolla.

Viljelysuunnittelussa kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota uuden CAP 27 ohjelmakauden viljelykiertovaatimukseen sekä ympäristösitoumuksen toimenpiteisiin. Myös tuotantopanosten käytön optimointi ja ohjaaminen sadon tuoton kannalta potentiaalisimmille lohkoille oli keskusteluissa esillä. Yhä useampi asiakas on kiinnostunut maan kasvukunnosta ja sen parantamisesta ja näitä asioita käytiin läpi kasvustokäynneillä kesällä 2024. NIR-analyysien tulkinnalle oli myös kasvava kysyntä.

Kasvintuotannon kannattavuutta tarkasteltiin Minun Maatilani Wisu-ohjelmiston KasviKat€-työkalulla. KasviKat€ -työkalulla voidaan muun muassa simuloida, kuinka sato tasoa kasvattamalla tietyn viljelykasvin tuotantokustannus muuttuu. Omalla tilalla tuotetun rehun todellisen tuotantokustannuksen tunteminen on tärkeää, jotta pystytään määrittämään todellinen ruokinnan kokonaiskustannus. Tieto tuotantokustannuksesta on tärkeää myös, kun sato myydään tilalta ulos. 

Vuoden 2023 kevään tukihakemuksia täydentäviä syysilmoituksia tehtiin poikkeuksellisesti vasta tammikuussa 2024. Syysilmoituksien siirtyminen syksystä tammikuulle ruuhkautti alkuvuotta, sillä muun muassa verosesonki alkaa samoihin aikoihin. Lisäksi syysilmoitus oli vuonna 2023 ensimmäistä kertaa pakollinen täyttää kaikilla peltotukia hakeneilla tiloilla. 

Luonnonmukaisen tuotannon 5-päiväinen peruskurssi järjestettiin kevättalvella hybriditilaisuutena eli paikan päällä Mikkelissä sekä etäyhteydellä. Hyvän palautteen saaneella kursilla oli yhteensä 16 osallistujaa.

Kasvukausi oli vuonna 2024 jälleen poikkeuksellinen. Talven jälkeen kevät tuli nopeasti ja pelloille päästiin aikaisin toukokuussa. Kevät oli jälleen kuiva ja kuivuus verotti niin ensimmäistä säilörehu satoa kuin viljasatojakin. Ensimmäinen rehunteko alkoi todella aikaisin kesäkuun alussa. Kesän ja loppukesän aikana sateet olivat paikoittain runsaita ja paikoittain kasvustoja vaivasi kuivuus. Puimaan päästiin myös ajoissa elokuun alussa, hyvissä poutaisissa keleissä. Kuivat keväät ja kesän aikana saadut rankat sadekuurot haastavat kasvilaji ja -lajike valinnassa. Myös maan hyvä kasvukunto on tärkeässä asemassa kuivuutta ja liiallista märkyyttä vastaan. 

Maidontuotannon ja naudanlihantuotannon palvelut

Lypsykarjan tuotosseuranta

Menestyvän maidontuotantotilan johtaminen ja kehittäminen perustuu luotettavaan, kattavaan ja ajantasaiseen tietoon omasta karjasta. Tuotosseurannan ja ProAgrian seuranta-, suunnittelu- ja kehittämispalvelujen kautta saatu tieto ja vertailutieto toisilta tiloilta on arvokas työkalu tilan kehittämisessä. Tuotosseurantatieto on pohja jalostukselle ja sitä hyödyntävät myös maitotilan muut yhteistyökumppanit kuten eläinlääkärit.

Tuotosseurantaan kuului ProAgria Etelä-Savossa 157 karjaa vuonna 2024, ja tuotosseurantatiloilla oli yhteensä 8 344 lehmää. Tuotosseurantatilojen lehmämäärän osuus alueen kaikista lehmistä oli 84 prosenttia. Tuotosseurantakarjojen keskikoko Etelä-Savossa oli 52,8 lehmää, kun koko maan keskikarjakoko oli 61,5 lehmää.

Tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 383 kiloa ja energiakorjattu maitomäärä (EKM) 11 119 kiloa. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskituotos oli 10 371 kiloa ja 11 117 kg EKM. Eteläsavolainen tuotosseurantalehmän maito sisälsi rasvaa keskimäärin 4,41 prosenttia ja valkuaista 3,58 prosenttia, solupitoisuus oli 179 kpl/100 ml. Alueeltamme sijoittui 31 maitotilaa EKM-tuotoksen perusteella maan TOP 500 -listalle. Tuotosseurantatiloista yhdeksän oli luomumaidontuotannossa vuonna 2024.

Muut tuotannon palvelut

Ruokinnan onnistumiseen vaikuttaa paljon onnistuminen säilörehun tekemisessä. Ruokinnan suunnittelun pohjana ovat riittävän kattavat näytetiedot sekä säilörehuista että viljoista. Etelä-Savossa otettiin keskimäärin 8,8 säilörehuanalyysia/tila vuonna 2024. Etelä-Savon karjoista 20 % eniten meijeriin maitoa tuottaneet tuotosseurantaan kuuluneet karjat ovat ottaneet keskimäärin 16,3 rehuanalyysiä vuonna 2024. 

KarjaTsekki-palvelussa asiantuntija ja asiakas käyvät karjan tuotantotuloksia lävitse havainnoiden kehittymistä ja asettavat tavoitteita eteenpäin. Samalla voidaan tarkastella tulosten kehittymistä muihin tuotosseurantatiloihin nähden. KarjaTsekki-käynnillä havainnoidaan myös eläimiä ja olosuhteita. Palvelua tehtiin 91 maitotilalle vuonna 2024.

Ruokinnan ohjaus -palvelujen avulla pystyimme tarjoamaan asiakkaillemme hyviä näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja vuoden aikana tapahtuneisiin tuotantoympäristön muutoksiin, joista ostorehukustannusten nousu oli selvästi vaikuttavin. Rehut ovat suurin maidon- ja lihantuotantoon tarvittava kustannuserä, joten taloudellisesti optimoitavan ruokinnan suunnittelun ja tulosten seurannan kautta saadaan hyvä käsitys rehukustannusten vaikutuksesta ja muutoksista. Ruokintapalveluja käytti 116 maitotilaa, joka on 74 % tuotosseurantatiloista. Lehmien ruokintasuunnitelmia tehtiin 522 kpl, hiehojen 285 kpl ja sonnien 60 kpl. Seurantalaskelmia tehtiin yhteensä 350 kpl.  

Tuotantoeläimiin liittyvää Neuvo-palvelua tehtiin 83 kotieläintilalle. Neuvo-rahoituksella tehtiin mm. täsmäpalveluja, jotka keskittyvät tilan ja asiantuntijan yhdessä määrittelemiin kehittämiskohteisiin, sekä eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyvää neuvontaa ja selvityksiä. Neuvopalveluilla avustettiin karjatiloja tekemään myös tuotannon vastuullisuusvalintoja ja hiilijalanjälkilaskelmia. 

Kustannuspuntarilaskelmia tehtiin maitotiloille 42 kpl ja maidon yksikkökustannuslaskelmia 40 kpl. Kasvikate laskettiin 16 tilalle. Maidontuotanto-, tilipalvelu- ja talouden asiantuntijat kävivät maidontuotannon tilakohtaisten tulosten tunnuslukuja läpi yrittäjien kanssa yhteensä 134 tilan kanssa Tilakunto-raportin avulla. 

Lammastuotannon palvelut

Vuonna 2024 Etelä-Savossa jatkettiin määrätietoista työtä lammastilojen kannattavuuden parantamiseksi. Neuvonnan avulla tiloja ohjattiin tuotannon suunnitteluun, eläinaineksen kehittämiseen sekä ruokinnan tehostamiseen. Uutena toimintatapana otettiin käyttöön tiimityöskentelymalli, jossa tila ja lammasneuvonta tekevät yhteistyötä kasvintuotannon ja talousneuvonnan asiantuntijoiden kanssa tuotannon kehittämiseksi kokonaisvaltaisesti.
Etelä-Savon lammasasiantuntijat tarjoavat asiantuntemustaan myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lammastiloille, ja jonkin verran muillekin alueille. Tämä on mahdollista erityisesti etäneuvonnan ansiosta. Alueella toimii jalostuslampola suomenlampaalle, kainuunharmakselle, dorsetille ja texelille. Vuoden aikana toteutettiin lisäksi jalostusarvostelut suomenlammas- katraalle, dorset-katraalle, kahdelle oxford down -katraalle ja kahdelle kainuunharmas-katraalle. 

Neuvonta-alueellamme on tuotosseurantatiloja nelisenkymmentä, joista Etelä-Savossa 23 kpl. Vuonna 2024 eteläsavolaisilla tuse-tiloilla oli karitsoineita uuhia 992 kpl, joiden keskisikiävyys oli 2,1 karitsaa/uuhi, joista eloon 1,8 karitsaa. 

Vuoden aikana kehitettiin myös uudenlainen malli lampaiden tuotosseurantaan. Mallissa tiloille järjestetään etäneuvontapalaveri, jossa analysoidaan tuotosseurannan tulokset ja suunnitellaan kehittämistoimia liittyen niin eläimiin, rehuntuotantoon kuin talouteen. Varsinaiset tilakäynnit toteutetaan jatkossa pääosin maatalouden neuvotajärjestelmää (Neuvo) hyödyntäen.

ProAgria Etelä-Savo käynnisti yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen kanssa Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hankkeen. Hankkeessa rakennetaan sähköinen tietopankki, johon kootaan ja linkitetään ajankohtaista kotimaista ja kansainvälistä tietoa vastuullisen lammastilan johtamisesta ja tuotantoprosesseista. Hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun asti, ja sen toiminta-alueina ovat Etelä-Savo, Varsinais-Suomi ja Uusimaa.

Energiaratkaisut 

Energian hinnan ja erityisesti sähkön hinnan tasaannuttua keväällä 2023 myös energianeuvonnan kysyntä maaseutuyrityksissä on pysynyt maltillisena aiempien vuosien kysyntään verrattuna. Teimme noin 15 energiasuunnitelmaa, joihin sisältyi kohteen energiamuotojen ja -määrien selvittelyä, lämmitystaparatkaisujen laskemista, tuotantorakennusten ja asumisen sähkönkulutuksen selvittämistä ja kehittämisehdotusten tekemistä. Lisäksi kaikissa suunnitelmissa käytiin läpi mahdollisuus omaan sähköntuotantoon, useimmiten aurinkosähkövoimalan hankintaan. Myös maatilakoon tuulivoimaloista tehtiin kaksi kannattavuuslaskelmaa.

Energiaviraston toimeksiannosta tarjosimme Alueellisen energianeuvonnan palveluja pääasiassa kuluttajille, mutta myös mikroyrityksille ja taloyhtiöille. Neuvontapalvelu toteutettiin puhelimitse ja sähköpostilla sekä kampanjatapahtumissa alueellamme toimivien energia-alan kehittäjien ja alasta viestivien tahojen kanssa. Kuntien ja pk-yritysten energianeuvontaan keskittyi kumppanimme Sweco Oy.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa oli aktiivista sisältäen tiedonvaihtoa, yhteistyön suunnittelua sekä yhteisosallistumisia tapahtumiin energiansäästöön, -tehokkuuteen ja -ratkaisuihin liittyen. Järjestimme energiansäästöviikolla lokakuussa yleisötilaisuuden, jossa paikalliset toimijat esittelivät energiatehokkuus- ja kiertotalousratkaisujaan ja vastasivat tapahtumassa kävijöiden kysymyksiin. Taloyhtiöiden aktiiveille ja niitä lähellä oleville toimijoille suunnatuilla messuilla marraskuussa yhteistyössä Swecon kanssa keskustelimme ja neuvoimme kävijöitä liittyen lämmityskuluihin, sähkökuluihin, energiaremontteihin ja auton lataukseen.

Energia-asiantuntijamme on ollut mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkelin hallinnoimassa hankkeessa tarjoamassa energianeuvontaa alueen vapaa-ajanasukkaille ja suunnittelemassa uusia palvelukonsepteja etätyötilojen ympärille kokeilukunnissa Etelä-Savon alueella. Tavoitteena on pienentää Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä, edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä hiilineutraalien toimintamallien kehittämistä vapaa-ajan asumisessa ja edistää energiatehokkuutta koskevaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä Etelä-Savon vapaa-ajan asumiseen liittyen.

Kehittämishankkeet

Kehittämishankkeet täydentävät ydinpalvelutarjontaamme. Kehittämishankkeiden avulla tavoitamme satoja eteläsavolaisia maatila- ja maaseutuyrittäjiä sekä yritysten henkilöstöä. Hankkeiden toimenpiteisiin osallistumalla yritykset voivat kasvattavat osaamispääomaansa ja vaihtaa ajatuksia muiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi hankkeet synnyttävät uusia toimialaa ja yrityksiä tukevia työkaluja, ratkaisuja ja verkostoja. Meille hanketoteuttajille kehittämishankkeet tarjoavat arvokkaita kasvun ja muuntautumisen mahdollisuuksia.

Vuonna 2024 käynnissä oli 11 hanketta, joissa toimimme hankkeen hakijana ja päätoteuttajana. Lisäksi toimimme osatoteuttajana 5 hankkeessa. 

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Vuonna 2024 Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset edistivät suomalaista ruokakulttuuria, kestävää kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta monipuolisella ja vaikuttavalla toiminnalla. Vuoden teemoina olivat suomalaisen ruoan sankaritarina, ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, monimuotoinen luonto sekä Suomi kutsuu kylään.

Ruoka ja ruokakasvatus

Ruokakasvatusta ja lähiruoan tunnettuutta vahvistettiin seitsemällä ruokakurssilla, koulu- ja 4H-yhteistyöllä sekä tapahtumilla kuten Olavinlinnan Kekri ja Lähiruokapäivä. Ruoka-asiantuntijat toivat esiin kestävän ruokailun merkitystä ja paikallista ruokaperinnettä eri puolilla maakuntaa. Toiminta tavoitti laajasti eri ikäryhmiä ja tuki opetushallituksen ruokakasvatustavoitteita. Etelä-Savossa Maistuva Maaseutu -yritykseksi valittiin Restaurant Solitary / Remi Trémoille Rantasalmelta.

Hankkeet ja verkostot

Ruokaklusterin RUOTO-hankkeessa pilotoitiin viisi toimintamallia, joissa 42 yrittäjää ja 37 sidosryhmää kehittivät tuotteitaan ja verkostoituivat. Puutarhasankarit-hankkeessa toteutettiin kasvisten käyttöön ja kasvatukseen liittyviä työpajoja, ja yhteistyössä ukrainalaisten kanssa laadittiin sadonkorjuuherkkujen tarinakartta. Saimaa Lautasella -hankkeessa järjestettiin tapahtumia, joissa tuottajat ja ravintolat kohtasivat.

Ympäristö ja vesienhoito

Kyyveden valuma-aluetalkkari pilotointi saatiin päätökseen. Sen aikana tehtiin yhdeksän alustavaa suunnitelmaa vesiensuojelurakenteista, yksi kosteikko toteutettiin ja kaksi suunniteltiin. Vesiviisas maaseutu -hanke käynnistyi syksyllä yhteistyössä XAMKin ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Lisäksi osallistuttiin maakunnallisiin ympäristöverkostoihin ja annettiin neuvontaa kosteikkojen ja maisemien hoitoon.

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuutta edistettiin luonnonlaidunpäivän tapahtumilla, pölyttäjäaiheisilla koulutuksilla ja kulttuuriympäristön kartoituksilla. Mikkelin kaupungille tehtiin 87 viheraluekartoitusta ja laadittiin asiantuntijateksti ProAgrian oppaaseen. Osallistuttiin myös Helmi-METSO-yhteistyöhön ja järjestettiin niittyaiheisia yleisöluentoja.

Kulttuuri ja yhteisöllisyys

Valmisteltiin MKN Etelä-Savo 100v-juhlavuotta ja aktivoitiin jäseniä mukaan. Kansainvälistä maisemapäivää vietettiin Savonlinnassa ja järjestettiin maisemakävely Saimaan saaristokylässä. Maaseudun sankarit -infoissa tuotiin esiin yrittäjien verkostoitumista ja yrityspalveluja. Saimaa Lautasella, Pellolta pöytään näkyväksi ja RUOTO -hankkeiden tapahtumat tukivat  European Region of Gastronomy Saimaa -juhlavuoden tavoitteita.

Talouden tunnusluvut

ProAgria Etelä-Savon toimintasuunnitelma vuodelle 2025

Vuosikokousedustaja, tutustu toimintasuunnitelmaamme tästä linkistä.