Uutta virtaa Järvi-Suomen Luomuun

Uutta virtaa Järvi-Suomen Luomuun -hanke toimii Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Hankkeen tavoitteena on tehostaa luomumaatalouden markkinointiyhteistyötä paitsi alueen tuottajien välillä, myös tuottajien ja tuotteita jatkojalostavien ja markkinoivien yritysten välillä etsien uusia keinoja markkinointiin. Luomumaatalous pyritään tuomaan tutummaksi kuluttajille avaamalla sen positiiviset ympäristövaikutukset ja kestävän tuotannon periaatteet sekä auttamalla kuluttajia tunnistamaan paikallisen tuotannon vahvuudet. Tavoitteena on, että Järvi-Suomi on hankkeen päättyessä vahvaa luomumaatalousaluetta, jossa luontaisiin resursseihin perustuva tuotanto on mahdollisimman tehokasta ja monipuolista, ja tuotteet haluttuja. 

Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun on aktivointihanke, joka välittää tietoa luomusta järjestämällä muun muassa työpajoja, koulutustilaisuuksia ja opintomatkoja, ja hyödyntämällä sähköisiä alustoja. Hankkeiden välisellä yhteistyöllä varmistetaan, että luomunäkökulmat tulevat mahdollisimman laajalti huomioitua alueen muussakin hanketoiminnassa.

Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat alueen luomutoimijat alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa sekä kuluttajat. Hanketta toteuttavat ProAgria Itä-Suomi, ProAgria Etelä-Savo ja Luomuliitto ajalla 1.4.2025-31.12.2027.
Hanketta rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja Itä-Suomen Elinvoimakeskus. Toimintaa tukevat myös Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiö, Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry ja Saimaan Luomu ry.

Lisätietoja:

Pirkko Tuominen, ProAgria Itä-Suomi
p. 0400 124 976
pirkko.tuominen@proagria.fi

Ulla Turunen, ProAgria Itä-Suomi
p. 040 301 2453
ulla.turunen@proagria.fi

Sami Tiihonen, ProAgria Etelä-Savo
p. 050 479 3502
sami.tiihonen@proagria.fi

Brita Suokas, Luomuliitto
p. 044 528 8722
brita.suokas@luomuliitto.fi

Kuluttajapaneelin aloituskyselyn tuloksia 21.1.2026 tilanteen mukaan

Kaikki kyselyyn osallistuneet kiinnittivät huomiota siihen, onko tuote viljelty tai valmistettu Suomessa. Enemmistölle tämä oli arkipäiväinen tapa, noin kolmasosa tarkisti asian useimmiten ja loput ainakin silloin tällöin. Oli ilahduttavaa huomata, että kotimaisuus vaikuttaa vahvasti ostopäätöksiin.

Suurimman osan edellisen kuukauden elintarvikehankinnoista arvioitiin olevan Suomessa viljeltyjä tai valmistettuja. Joissakin vastauksissa osuus arvioitiin vain pieneksi tai sitä ei osattu määritellä. Kukaan ei kuitenkaan vastannut, että kaikki ostokset olisivat olleet kotimaisia. Kysymyksessä ei selvitetty sitä, kuinka tarkasti arvio osattiin tehdä – perustuiko se oletukseen vai oliko asiaa selvitetty esimerkiksi kuiteista tai ostosovelluksista. Erilaisten etukorttien käyttäjillä voi olla mahdollista saada varsin tarkkojakin tietoja ostosten kotimaisuusasteesta kauppojen sovelluksista. Esimerkiksi S-Mobiili-sovelluksesta saa halutun aikajakson ostosten Suomessa valmistettujen %-osuuden selville helposti.
Kysyttäessä raaka-aineiden tuotantomaan tarkastamista, oli vastauksissa hajontaa jo enemmän. Keskimäärin raaka-ainetasolla kotimaisuutta tutkitaan ”useimmiten”. Tämänkin kysymyksen kohdalla tieto tarkistetaan ainakin satunnaisesti, eikä kukaan vastannut, etteikö kiinnittäisi asiaan koskaan huomiota.
 

Mielenkiintoisesti, kun kysyttiin, mikä osuus edellisen kuukauden ostoksista oli kotimaisista raaka-aineista ostettuja, tuli tähän jotain vastauksia kategoriaan ”kaikki”. Tämä on hieman ristiriitaista, mutta ehkä vastaaja mietti tässä esimerkiksi vain jalosteita, eikä kaikkia ostoksia. Pääsääntöisesti vastaukset osuivat ”suurin osa” ja ”puolet” -kategorian välille. Voi olla, että tämän kysymyksen arviointi oli haasteellisempaa. On huomioitava, että esimerkiksi S-Mobiilissa kotimaisista raaka-aineista valmistetuksi lasketaan vai Hyvää Suomesta -merkillä varustetut tuotteet, vaikka muutkin voivat olla täysin suomalaisia.

Seuraavaksi kysyttiin luomutuotteiden ostoja. Yllättävänkin moni ostaa luomuelintarvikkeita viikoittain, mikä on toki ilahduttavaa näin luomuhankkeen näkökulmasta. Kukaan ei myöskään välttele luomutuotteita, siten etteikö ostaisi niitä koskaan.

Kun tarjolla on samaa tuotetta sekä luomuna että tavanomaisena, valitaan luomu / biodynaaminen tuote useimmiten. Vaihtoehto ”joskus” oli kuitenkin hieman yleisempi kuin ”aina”. Ja saatiin myös joku vastaus, että valinta päätyy tällaisessa tapauksessa aina tavanomaiseen vaihtoehtoon.

Edellisen kuukauden ostoksista luomua oli keskimäärin ”jonkin verran”. Voi olla, että luomuostosten osuuden arviointi on hankalaa erityisesti luomua satunnaisesti ostavilla. Aktiivikuluttajilla, jotka ostavat luomua viikoittain useamman kerran, on tieto todennäköisesti selkeämmin mielessä.
 

Mitä luomuna sitten ostetaan: 

🥕 Kasvikset, juurekset ja vihannekset
•    Porkkana, Kaali, Nauris, Lanttu, Punajuuri, Juurespersilja, Sipuli (keltainen ja punainen)
•    Peruna (ajoittain), Muut kotimaiset vihannekset ja juurekset (saatavuuden mukaan)
•    Lehtikaali, Silmusalaatti, Tomaatti
•    Hapankaali, Vihanneksia / kasviksia yleisesti (myös tarjouksista)
________________________________________
🍓 Marjat
•    Mansikka, Mustikka / muut marjat (yhteisnimeä käyttäen)
•    Marjoja yleisesti
________________________________________
🍎 Hedelmät
•    Banaani, Omena, Muut tuontihedelmät (esim. sitruuna / sitruunamehu)
________________________________________
🥛 Maito ja muut maitotuotteet
•    Maito (myös alennusmaito, luomumaito), Kerma
•    Jogurtti / turkkilainen jogurtti
•    Juusto (maininta: valikoima kehno)
•    Voi
________________________________________
🍳 Kananmunat
•    Kananmunat (useissa kohdissa)
________________________________________
🍞 Viljatuotteet ja kuivatuotteet
•    Kaurahiutale
•    Pasta
•    Viljatuotteet yleisesti, (Gluteenittomia jauhoja ei ole)
•    Perunajauho
________________________________________
🍖 Liha ja kala
•    Jauheliha, Naudanliha
•    Kana
•    Tammisen palvikinkku, (Harmitus mainittu: pekonia ei enää saa)
________________________________________
🍯 Muut elintarvikkeet
•    Hunaja
•    Tomaattimurska
•    Mausteet
•    Naudan tali
•    Pellavansiemenrouhe
•    Levitteet
•    Kuivatuotteet yleisesti
________________________________________
☕ Juomat
•    Kahvi (vain luomuna)
•    Tee (yrtit)
________________________________________
🥖 Leivät
•    Luomuleipä
Luomuostosten valikoima on siis varsin laaja ja toki vaihtelee eri kauppojen valikoiman sekä vuodenaikojen mukaan.

Oman paikkakunnan tai lähialueen suoramyyntipisteet ja -tilat olivat tiedossa vaihdellen – muutama tiesi kaikki, suurin osa joitain ja joissain tapauksissa paikat eivät olleet tiedossa.
Yleisimmin tuotteita hankittiin suoramyynnistä muutaman kerran vuodessa, mutta myös kuukausittain ostoksia tekeviä oli joukossa. Yllättävän moni ei ole koskaan käynyt ostamassa tuotteita suoramyyntipisteestä tai suoraan tilalta. Tähän oli usein syynä se, ettei tiedetty, missä sellaisia paikkoja lähialueella olisi.

Suoramyynnistä ostetaan yleisimmin lihaa, mutta myös muita tuotteita:

Kysyttäessä, ostaisiko todennäköisemmin lähialueella tuotetun tavanomaisen tuotteen vaiko muualla Suomessa tuotetun luomutuotteen, kääntyi vaaka maltillisesti luomutuotteen eduksi. Tosin kysymys oli selkeästi haasteellinen, koska aika moni ei osannut tehdä valintaa kummankaan suuntaan.

Lopuksi kysyttiin, mikä merkitys eri tekijöillä on ostopäätöstä tehtäessä. Selkeästi eniten kiinnitettiin huomiota tuotteen kotimaisuuteen – se sai useimmin arvosanaksi 5 eli erittäin paljon merkitystä. Vähiten vaikutusta ostopäätökseen oli erilaisilla ravitsemusmerkinnöillä, olkoonkin, että ne toki ovat tärkeämmästä päästä silloin kun henkilöllä on ruoka-ainerajoitteita.
Toiseksi eniten – ehkä hieman yllättäen – oli vaikutusta sillä, että kyseessä on tuttu tuote. Lähestulkoon yhtä paljon vaikutusta oli tuotteesta löytyvällä eläinten hyvinvointimerkillä, jota tosin vielä löytyy varsin harvoista tuotteista. Ehkä enemmän koetaan tärkeäksi se, että tuote vaikuttaa jotenkin sellaiselle, että eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota (esim. luomu). 
Lisää eläinten hyvinvointimerkistä voit kuunnella täältä ”Eläinten hyvinvointimerkit vertailussa – Luomutuottajan aamuporina”.

Tuotteen hinta ja ulkonäkö olivat merkitykseltään tasaveroisia ja asettuivat keskikastiin heti ”vähän lisäaineita” ominaisuuden jälkeen ja ennen vastuullisuusmerkkejä.

Kommenttina tuli myös, että kun ostaa joka tapauksessa luomua, niin ei tarvitse kiinnittää huomiota muihin ravitsemus- tai vastuullisuusmerkkeihin.