Vuosikertomus 2020

Kotimaisen ruoantuotannon merkitys tuli näkyväksi viime vuonna, kun maailmanlaajuinen pandemia saavutti suomalaiset. Koronan leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset vaikuttivat asiakasyritystemme toimintaan eri tavoin. Haasteiden selättäminen kiritti maatiloja sekä maataloustoimialan ja ruokaketjun muita toimijoita uudistamaan toimintatapojaan, suunnittelemaan varautumista riskeihin ja lisäämään yhteistyötä. Yllättävä tilanne johdatti muun muassa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten maatalousalan kausityöpaikat ja suomalaiset työntekijät saataisiin paremmin kohtaamaan.

 

Kohdistimme keväällä nopeasti omaa toimintaamme pandemiasta kärsivien yritysten auttamiseen. Osallistuimme Taitava johtaja -pätevä liideri -hankkeen myötävaikutuksella laajempaan organisaatioiden väliseen keskusteluun kausityövoimatilanteesta yhdessä Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF:n, MTK:n, Puutarhaliiton ja Työ- ja elinkeinotoimistojen sekä ProAgria Keskusten Liiton kanssa ja kokosimme kokemuksia kausityövoiman haasteista ja yhteistyöstä. Olimme aktiivisesti suunnittelemassa ja toteuttamassa omalla alueellamme erikoiskasvitiloille suunnattua ProAgrian valtakunnallista kampanjaa, jolla tiedotettiin erilaisista kanavista hakea kausityövoimaa ja kartoitettiin yrittäjien tarpeita rekrytoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa sekä vastattiin niihin käytännön toimenpiteillä hyödyntäen rahoituskanavia monipuolisesti. Tavoitimme alueellamme 30 erikoiskasvitilaa. Osallistuimme puutarhatiloille suunnattujen työohjepohjien laadintaan, jotta tiloilla olisi apuvälineitä perehdyttää uusia työntekijöitä. Kehotimme ja autoimme asiakkaitamme tekemään suunnitelmia yrittäjän tai työntekijöiden sairastumisen varalle.

 

Yritysasiantuntijamme osallistui yrittäjille organisoidun koronapuhelimen päivystystoimintaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkelin ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon kanssa. Avustimme noin 50 yritystä ja maatilaa koronatukien hakemisessa.

 

 

Ilmastotyössä painopisteitämme ovat toisaalta maataloustuotannon hiilijalanjäljen selvittäminen tilatasolla ja siihen vaikuttaminen neuvonnallisin keinoin, toisaalta uusiutuvan energian, erityisesti biokaasun liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja tuottajaryhmien luotsaaminen kohti investointeja ja liiketoiminnan käynnistämistä. Uudet avaukset etenevät parhaiten kumppanuuksien ja verkostojen avulla, usein ulkopuolisella yritys- ja yksityisrahoituksella sekä ennen kaikkea Euroopan unionin ja kansallisella kehittämishankerahoituksella sekä alueen kuntien panostuksella. Ilmastomuutoksen hidastamiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen tähtääviä hankkeitamme viime vuosilta ovat Järvi-Suomen biokaasu, Joroisten biokaasu ja Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT). 

 

Maidontuotannossa on tavoitteena tilatasolla olla osana hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Olemme mukana tämän tavoitteen toteuttamisessa muun muassa auttamalla maitotilayrittäjiä laskemaan tuotetun maidon hiilijalanjälkeä ja tekemään tilakohtaisia hiiliviljelysuunnitelmia. 

 

Maaseudun kunnissa ja maakuntakaupungeissakin on Etelä-Savossa vahva suuntaus ja tahto uusiutuvan energian suosimiseen ja siihen siirtymiseen. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) auttaa kuntia ilmastotyössä ohjeilla ja valmiilla malleilla ja tärkeimpien kehityskohteiden tunnistamisessa. KETSiin liittymällä kunnat saavat myös korotettua investointitukea energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuvan energian tuotantoon. Myös yritykset voivat liittyä energiatehokkuussopimukseen tai teettää energiakatselmuksen potentiaalisten säästö- tai kehityskohteiden tunnistamiseksi. Etelä-Savon alueellinen energianeuvonta välittää tietoa paitsi energiatehokkuussopimuksista myös ympäristöjohtamiseen, liikenteeseen ja investointeihin saatavista yhteiskunnallisista kannustimista. 

 

Asumisen hiilijalanjäljestä ¾ muodostuu energiasta. Siihen puolestaan vaikuttaa kulutetun energian määrä ja alkuperä. Rakennuskanta uudistuu erittäin hitaasti. Suomen tavoite on vähentää rakennusten päästöjä 90 % vuoden 2020 tasosta vuoteen 2050 mennessä energiatehokkuuden parantamisella, vähähiilisellä lämmityksellä ja tilatehokkuuden parantamisella. Energianeuvontamme auttaa vähentämään asumisen energiankulutusta ja vähentämään energiasta johtuvia päästöjä arjen tilanteissa ja esimerkiksi lämmitysmuotojen valinnassa ja uusimistilanteissa.

 

Kumppanuus Energiaviraston ja Motivan kanssa alueellisen energianeuvonnan toteuttamisessa Etelä-Savon maakunnan alueella antaa meille resursseja ja mahdollisuuden kohdistaa neuvontaa perinteistä asiakaskuntaamme laajemmalle, kuntiin, pk-yrityksiin, taloyhtiöihin ja kotitalouksiin.

 

Koronapandemia muutti ProAgrian sekä asiakkaidemme toimintaympäristön nopeasti keväällä 2020. Etäpalvelujen lisääminen turvasi palvelujen saatavuuden koronakriisin keskellä myös niille asiakkaille, jotka olivat ennen koronaa asioineet kanssamme pääosin kasvotusten. Yhteys asiakkaaseen voitiin ottaa viestintä- ja yhteistyöalusta Teamsilla, pikaviestipalvelu WhatsAppilla tai puhelimitse. Viestimme ajankohtaisista asioista sähköisillä uutiskirjeillä, sosiaalisessa mediassa ja tekstiviesteinkin. Ne asiakastyöt, joita ei pystynyt toteuttamaan etänä, hoidimme koronaturvallisesti molemminpuolista varovaisuutta, hygieniaa ja suojausta noudattaen.  Tapahtumia ja koulutuksia tuotimme livelähetyksinä someen, webinaareina sekä jälkikäteen kuunneltavina tallenteina. 

 

Panostimme henkilöstön koulutukseen yhteensä noin 2540 tuntia. 

 

Asiantuntijoitamme oli mukana kehittämässä ProAgrian digitaalisia palveluja, esimerkkinä ProAika-mobiilisovellus työajanseurantaan. Otimme suuren harppauksen henkilöstöpalvelujen kehityksessä sekä henkilöstöasiantuntijoiden koulutuksessa. Tämän mahdollisti mm. Taitava johtaja - pätevä liideri -hankkeessa tehty pohjatyö. 

 

ProAgria Etelä-Savossa työskenteli vuoden lopussa 43 eri alojen asiantuntijaa joiden keski-ikä oli 50 vuotta. Työsuhteet ovat olleet perinteisesti pitkiä. Henkilöstöstämme 55 prosenttia on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta, 28 prosenttia 5 vuotta tai vähemmän. 

Luomuviljelyn mahdollisuuksia omalla tilalla pohtiville sekä vaihtoehtoisista lannoitus- ja kasvinsuojelumenetelmistä kiinnostuneille tarjosimme vakiintuneeseen tapaan luomuperuskurssin, joka antaa perustiedot luonnonmukaisesta kasvintuotannosta, viljelytekniikasta ja tuotantoehdoista sekä täyttää luomusitoumuksen tekoon liittyvän koulutusehdon. Täydentävää koulutusta sai luonnonmukaisen kotieläintuotannon erityiskysymyksiin. Luomuperuskurssista lähtee useimmiten liikkeelle tiiviimpi yhteistyö asiakkaan kanssa, kun laaditaan luomusuunnitelmia ja valvontaan liittyviä asiakirjoja. Luomuun siirtymisen kartoituksissa ja kasvustokäynneissä hyödynnettiin viimekin vuonna aktiivisesti Neuvo-palveluja. Asiakkaita ohjattiin tukihakemuksen ja luomusitoumuksen sekä tarvittavien liitteiden tekemisessä.

 

Maitotilan johtamisen tärkeä perusta on tuotosseuranta. Sen avulla maitotila pystyy kehittämään ja vertailemaan tuotantoaan. Tuotosseurantanäytteiden merkitys korostuu maidon hinnoittelun ja valiolaisten tilojen sopimustuotantoon 2021 siirtymisen myötä. Lehmäkohtaisista tuotosseurantanäytteistä muodostuu myös arvokasta tietoa eläinaineksen kehittämisen ja ruokinnan onnistumisen seurantaan. 

 

Vuonna 2020 tuotosseurantaan kuului Etelä-Savossa 223 maitotilaa (koko Suomessa 4000), joilla oli yhteensä 9 444 (204792) lehmää. Tuotosseurantaan kuului 84 % lehmistä ja keskikarjakoko oli 40,9 lehmää (50,5). Lehmistä ay-rotua oli 44,6% ja holstein-rotua 53,2%, suomenkarjaa 1,4% ja muita rotuja 0,3%. Lehmiemme keskituotos nousi 315 kiloa keskituotoksen ollessa 10 034 kg ja 10 649  EKM kg (koko Suomessa (10 168 ja 10 771 kg). 

 

Ruokinnan ohjaus -palveluja käytti 182 eteläsavolaista maitotilaa. Asiakkaille tehtiin 438 ruokinnan seurantalaskelmaa ja rehujen hintavertailutietoja kerättiin 415 kertaa. Ruokinnan ohjaus -palveluissa suunnitellaan ja seurataan ruokinnan onnistumista laskelmin sekä karjahavaintojen perusteella, mm. kuntoluokitus, eläinten koko, rehut. Laskelmamme mukaan vuosien 2019-2020 aikana ruokinnan ohjaus -palveluja käyttäneiden maitotilojen maitotuotos on noussut 276,8 kg EKM/lehmä (otos 198 tilaa). Tiloilla, jotka eivät ole lainkaan käyttäneet ruokinnan ohjaus -palveluja, nousu on ollut keskimäärin 45,4 kg EKM/lehmä.

 

Karjatsekki-palvelua tehtiin 120 tilalle tulosten seuraamisen ja tavoitteiden asettamisen näkökulmasta ja lisäksi Neuvon avulla tehtiin niin kilpailukykyyn kuin tuotantoeläimiinkin liittyvää asiantuntijatyötä. 

 

Uusi maitotilan kustannusten vertailutyökalu otettiin käyttöön viime vuonna MinunMaatilani-ohjelmassa. Laskelmalla pystyy vertaamaan oman tilan kustannusta (snt/meijerimaitolitra tai €/lehmä) ja jakaumaa muihin tiloihin. Kustannuspuntari-vertailu tehtiin 119 tilalle. Etelä-Savossa muuhun maahan verrattuna tehtiin eniten Kustannuspuntari-laskelmia suhteessa maitotilojen määrään. Sen perusteella voidaan pohtia mahdollisuuksia kustannusten alentamiseen. 

 

Valiolaisten maitotilojen sopimustuotantoon siirtyminen 2021 lisäsi tarvetta laskelmille ja suunnitelmille tuotannon sopeuttamiseen. Uusi maidontuotannon Tuottoennuste saatiin käyttöön syksyllä 2020 ProAgria verkkopalveluihin. 

 

Opastimme asiakkaillemme Bisnes+ -palvelun käyttöä, muun muassa dokumenttipankin käyttöä ja sopivien mittareiden asettamista. Vuoden lopussa palvelun oli ottanut käyttöön yhteensä 88 tilaa, joista kotieläintiloja 69 kpl. 

 

Koulutimme maitotiloja ruokintaan, automaattilypsyyn ja eläinten käsittelyyn liittyen, keväästä lähtien pääasiassa etäyhteyksin. Näissä Maitoa ja lihaa Etelä-Savosta -hankkeen koulutuksissa oli aiheina muun muassa maidon pitoisuudet, tasainen tuotanto ja syönnin merkitys naudoille.

 

 

Ruokinnan suunnittelu oli käytetyimpiä tuotannon peruspalveluitamme. Ruokinnan ohjaus -palvelua on tehty emolehmätiloille sekä naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloille. 

Emokarjan perustamista suunnitteleville tiloille teimme kartoituskäyntejä laskelmineen.

 

Järjestimme nautatiloille sopivia koulutuksia Maitoa ja lihaa Etelä-Savossa -hankkeessa, esimerkiksi avoimet ovet lihatiloilla, jalostusvalintaa emolehmätilalla, kuulumisia kevään poikimista sekä eläinkuljettajakoulutus. 

 

 

Lammasasiantuntijamme kehittävät itäisen Suomen eläinainesta ohjaamalla lammastiloja tuotosseurantaan sekä tekemällä jalostusarvosteluja ja eläinvälitystä. Palvelujen piirissä ovat oman maakuntamme lisäksi Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Vuonna 2020 alueella oli 48:lla tilalla yhteensä 2248 tuotosseurantauuhta, joista 1063 Etelä-Savossa, 746 Pohjois-Savossa ja 439 Pohjois-Karjalassa.

 

Vaikuttavin palvelukokonaisuus lammastilojen kehittämisessä on  Lampurivalmennus. Itäisen Suomen alueella toimineessa Katras-hankkeessa kehitetyistä ja testatuista toimintamalleista ja työkaluista on kehittynyt valtakunnallisesti käytetty lammastilojen tuotannon suunnitteluun ja –ohjaukseen keskittyvä palvelu. Valmennus käynnistyy lampolahavainnoilla, joiden avulla löydetään lammastuotannon tärkeimmät kehittämiskohteet. Kehittämiskohteet priorisoidaan tärkeysjärjestykseen, ja kirjataan tehtävät, jotka auttavat kohti tavoitetta. Tehtävät ja mittarit aikataulutetaan vuosikelloon. Tavoitteiden saavuttamista varmistaa lammasasiantuntijan kanssa sovittu, ajantasainen yhteydenpito. Autamme tiloja määrittämään pidemmän aikavälin strategiaa käyttäen yhtenä työkaluna lammastilan tuloskorttia, johon määritetään tilan tavoitteet ja toimenpiteet. Lampurivalmennus sopii myös lammastiloille, jotka eivät vielä kuulu tuotosseurantaan. Lammasasiantuntijallamme on Lampurivalmennusasiakkaita myös oman alueemme ulkopuolella. 

 

Ruokintasuunnitelmat teemme  lammas- ja vuohitiloille kustannustehokkaasti etänä, mikä korostui koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Tarvittaessa käymme ottamassa myös rehunäytteet ennen sisäruokintakauden alkamista. 

 

Lammastilojen käytettävissä olivat tuotantopalvelujen lisäksi kaikki talouden, johtamisen ja yrityspalvelut ja niihin keskittyvä laaja asiantuntijajoukkomme. Lammasasiantuntijat tarjosivat maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen, tuotantoeläimiin sekä luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon liittyviä Neuvo-palveluja. Muut asiantuntijamme lisäksi maatilan muihin erityiskysymyksiin kuten ympäristöön, energiaan ja luonnonmukaiseen tuotantoon liittyviä Neuvo-palveluja.

 

Uuden Strategia+ -palvelun avulla yrittäjät analysoivat asiantuntijoiden kanssa yrityksen nykytilannetta ja muodostavat yhdessä tulevaisuuden strategian tavoitteineen, sekä toimenpideohjelman miten tavoitteet saavutetaan. Asiantuntijat sparraavat toteutuksessa ja seurannassa. 

 

Omistajanvaihdos-, yhtiöittämis-, strategia-, investointi- ja HR-palvelut tehdään usein moniammatillisen tiimin kanssa, jolloin yrittäjä saa tuekseen asiantuntijoiden näkemykset johtamisesta, taloudesta ja tuotannosta. Laskelmiin tuotetaan tilakohtaista tietoa tämänhetkisestä tuotannosta ja näin pystytään tarkemmin ennustamaan tulevaa esim. investointilaskelmien pohjaksi. 

 

Talouden- ja omistajanvaihdosten asiantuntijat tekivät maatilojen omistajanvaihdosten ja investointien yhteydessä laskelmia 80 asiakkaalle, luonnoskauppakirjoja ja kaupan vahvistuksia 97 asiakkaalle. 

 

 

Tilipalveluissa jatkui maltillinen kehitys liikevaihdon kasvaessa edellisvuodesta noin 6 prosenttia.  Myös tilipalvelujen tehokkuus kasvoi ja tilipalvelujen kokonaistulos oli edellisvuotta parempi. Tulos on saatu edellisvuotta hieman pienemmällä asiakasmäärällä. Asiakkaistamme määrällisesti eniten on maatiloja, mutta yritysasiakkaiden ja yhtiömuotoisten maatilojen määrä on lisääntynyt koko ajan. Asiakkaat ovat ottaneet käyttöön entistä enemmän sähköisiä palveluja. Esimerkiksi palkanlaskenta-asiakkaiden määrä kasvoi runsaat 30 prosenttia edellisestä vuodesta.

 

Uuden taloushallinto-ohjelmiston käyttöönotto aloitettiin loppuvuodesta. Procountor-ohjelmiston avulla pystymme palvelemaan asiakkaita entistä monipuolisemmin ja vastaamaan asiakkaiden sähköisen taloushallinnon tarpeisiin entistä paremmin. Myös tuttua maatilan kirjanpito-ohjelmaa WebWakkaa jatkokehitettiin vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita. 

 

Koronapandemian takia siirsimme suuren osan palveluista etäyhteyksillä toteutettavaksi. Etäyhteydet mahdollistivat tehokkaat palvelut niin asiantuntijan kuin asiakkaan näkökulmasta. 

 

Selkeä vahvuutemme on laaja-alainen asiantuntijaverkostomme ja kykymme huomioida asiakkaan yrityskokonaisuus. Tili-, tuotanto- ja johtamispalvelujen toimintamallin jatkuva kehittäminen on sekä asiakkaan että asiantuntijoiden etu. 

 

Keräämme ja tallennamme vuosittain aineistot Etelä-Savon alueen 25:ltä kannattavuuskirjanpitoon kuuluvalta maatilalta. Toiminnassa mukana olevat yrittäjät saavat tilalleen laaditun tuotto- ja kustannuserittelyn sekä tuloslaskelman ja taseen. Kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat tilat saavat myös vertailuraportin, josta käy monipuolisesti ilmi tilan kehitys pitkällä aikavälillä sekä suhteessa muihin vastaaviin tiloihin. Nämä ovat arvokas apu tilan johtamisessa, talouden seurannassa ja suunnittelussa sekä myös rahoittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kannattavuuskirjanpidon hyödyt näkyvät välillisesti myös tukineuvottelujen kautta. Uusia tiloja otetaan mukaan jatkuvasti. 

Toteutimme vuoden 2019 toukokuussa alkanutta alueellista energianeuvontaa Etelä-Savon alueella Energiaviraston valitsemana kumppanina.  Energiavirasto rahoittaa kuntien, pk-yritysten ja kotitalouksien energiatehokkuuden kehittämistä kaikissa Suomen maakunnissa.

Vuodesta 2020 piti tulla Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisille vuosi, jossa sekä toimihenkilöiden että järjestön jäsenten työpanos olisi keskittynyt monelta osin Farmari 2020 Maatalousnäyttelyn järjestelyyn. Korona pysäytti kuitenkin suurtapahtumien järjestelyn maaliskuussa ja muutti totuttuja työskentelytapoja myös muutoin ennen kokemattomilla tavoilla. Farmarin peruuntuminen oli piirikeskuksen toiminnalle ja taloudelle iso isku, jolle oli nopeasti etsittävä korvaavia ratkaisuja. Säästöjen sijaan niitä löytyi mm. yritysten kasvaneesta tarpeesta saada toiminnallista ja taloudellista neuvontaa koronatilanteessa. Asiantuntijamme pystyivät jatkamaan työtään täysipainoisesti läpi vuoden ja otimme nopeasti käyttöömme uusia sähköisiä työskentelytapoja entistä vahvemmin myös asiakastyössä. 

 

Vaikka ruokakursseja peruuntui vuoden aikana useampia, saatiin alkusyksystä toteutettua muutamia kursseja myös kasvokkain. Aiheina olivat lähiruoka, satokausi, kekri-juhlat ja ikisuosittu voileipäkakut. Kaikilla kursseilla tuotiin esille myös kestävän kehityksen mukaista ruoanvalmistusta raaka-aineiden ja valmistustapojen muodossa. Syksyn myötä lähdettiin myös kokeilemaan ruokakoulutusten järjestämistä verkossa. Ruoka-asiantuntija kokosi Gluteenittoman leivonnan -kurssimateriaalin ja toteutti aiheesta ensimmäisen verkkokurssin. Yhteistyössä MTLH:n sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa pilotoitiin myös virtuaaliloman ruokakurssit.

 

Järjestimme Etelä-Savon vuoden maisemateko-kilpailun kuudetta kertaa teemalla ”Niityn lumo”. Tunnustus myönnettiin Sulkavalle, Koskelan luomumaitotilan laitumille. Voittajan lisäksi kilpailussa myönnettiin kaksi kunniamainintaa: Yrjö Utti, B&B Majoitus Hepokatti Savonlinnan Punkaharjulta niittytietouden ansiokkaasta edistämisestä; Rantasalmen kunta yhteisöllisen maisemakokemuksen edistämisestä. Osallistuimme toista kertaa eurooppalaisen maisemapäivän 20.10. viettoon, tällä kertaa tuottamalla virtuaalisen maisemakävelyn Mikkelissä Kaihunharjulla. ”Kävelyllä Hilman kanssa” -video julkaistiin Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten youtube-kanavalla https://www.youtube.com/watch?v=jt92pw9E0dM. Teimme alueen maatalousyrittäjille maisema-, luonnonmonimuotoisuus- ja kosteikkokartoituksia sekä laadimme hoitosuunnitelmia maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon ympäristösopimusta varten. Valio CARBO -yhteistyön merkeissä teimme kuusi maitotilan luonnon monimuotoisuuskartoitusta Mikkelissä, Kangasniemellä ja Savonlinnassa. Osallistuimme myös hankkeeseen liittyvän biodiversiteettityökalun kehittämiseen. 

 

Yritysneuvonnassa kokosimme hevos- ja greencare -yrittäjien ryhmän viiden kokoontumiskerran Portaat yrittäjäksi -valmennukseen. Yhdeksälle asiakkaalle toteutettiin myös eri laajuisia Neuvo 2020 -palveluja ja Analyysi -yritysten kehittämispalvelu tehtiin 16 yritykselle yhteensä 25 päivää. Palvelujen tuloksena yrityksille mm. myönnettiin Maaseuturahaston tukea lähes 800 000 euron aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija toimi kahden käynnissä olevan yritysryhmähankkeen hankevastaavana. Hankkeiden toiminnassa kehitettiin yhteistä reitistötuotetta sekä maaseutualueella toimivien matkailuyritysten yhteismarkkinointia. Lisäksi MKN yritysasiantuntijat ovat tehneet yritysryhmissä mukana olleille yrityksille yrityskohtaista kehittämisprojekteja mm. palvelujen tuotekehitykseen, yrityksen tulevaisuuden strategian kirkastamiseen ja ruokalistasuunnitteluun liittyen. 

 

Vuoden 2020 maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin marraskuussa Arja-Riitta Repo Sulkavalta.

 

Kehittämishankkeiden avulla tavoitamme satoja eteläsavolaisia maatila- ja maaseutuyrittäjiä sekä yritysten palkattua henkilöstöä. Yritysten osaamispääoman kasvattamisen lisäksi kehittämishankkeet synnyttävät uusia toimialaa ja yrityksiä tukevia työkaluja, ratkaisuja ja verkostoja. Myös hankkeiden toteuttajille kehittämishankkeet tarjoavat muutoksen mahdollisuuksia. ProAgrialle vuosi 2020 merkitsi erityisesti digitaalisten toimintatapojen laajamittaista käyttöönottoa asiakaspalvelussa sekä henkilöstöjohtamisen palvelujen kehittymistä. 

 

Alueellemme kohdistui 14 kehittämishanketta, joista puolet toteutimme yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa maakuntatasolla, maakuntien välisenä tai osin valtakunnallisena yhteistyönä. Vahvoja teemoja olivat yrityksen johtaminen ja henkilöstö, digitalisaatio, biokaasu ja hiiliviljely. Lisäksi paneuduimme hankkeissa asiakkaidemme kanssa omistajanvaihdoksiin, arjen haasteisiin ja muutostilanteisiin sekä maito- ja naudanlihatilojen kehittämiseen. Uusimpana käynnistyi Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta -hanke, joka kokoaa elintarvikeketjun toimijat miettimään vastuullisuutta ja sen tekemistä näkyväksi kuluttajille suunnattavassa viestinnässä.

 

Maaseudun pk-yritysten yritysryhmiä toimi kolme kappaletta, joista kaksi matkailu- ja yksi verkkoliiketoiminnan kehittämisen alalla.

 

Hankkeemme vuonna 2020