Vuosikertomus 2024

Meistä lyhyesti

ProAgria Keski-Suomi on rekisteröity yhdistys. Jäseninä ovat yhdistykset, yritykset ja henkilöt, jotka haluavat edistää ProAgria Keski-Suomi ry:n toimintaa. Maatalouden neuvontajärjestö, silloinen maanviljelysseura, perustettiin Keski-Suomeen 15.11.1893.

ProAgria Keski-Suomella oli vuonna 2024 38 jäsenyhdistystä, joissa noin 1200 jäsentä. Maa- ja kotitalousnaisten jäseniä ovat näiden yhdistysten naispuoliset jäsenet sekä naispuoliset henkilö- ja yritysjäsenet. ProAgria Keski-Suomen sekä Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten varsinainen kokous pidettiin Kuikassa Ränssin Kievarissa 26.10.2024.

Johtajan katsaus

ProAgria edistää maaseudun aineellista ja henkistä hyvinvointia

ProAgria Keski-Suomen tehtävänä on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen. ProAgria Keski-Suomi on maakunnallinen jäsentensä hallitsema maaseudun asiantuntijaorganisaatio, joka toimii osana valtakunnallista ProAgria verkostoa. ProAgria Keski-Suomi on jo 132 vuotta vanha yhdistys. ProAgria on toiminut maaseudun yrittäjien kumppanina monenlaisissa poikkeusoloissa mukautuen ja uudistuen ajan vaatimusten mukaan. Maatalous ja maaseutu on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana, samoin yhdistyksen nimi. Läpi vuosikymmenten on järjestön ydintehtävä kuitenkin säilynyt samana: maaseudun aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Tämä on mitä ajankohtaisin tehtävä myös nykypäivänä.

Maaseudun rakennemuutos etenee ja myös maaseutuneuvontaan suunnatun valtionavun määrän aleneva suuntaus jatkunee tulevina vuosina.  Toimintaympäristön muuttuessa on tarpeen tarkastella kriittisesti myös tapoja tuottaa asiantuntijapalveluja maaseudun yrittäjille. ProAgria Keski-Suomen talous on säilynyt vakaana.  Silti on aiheellista kysyä, että antaisiko toisenlainen organisaatiorakenne mahdollisuudet tuottaa entistä enemmän asiakashyötyjä. ProAgria Keski-Suomi on mukana keskusteluissa ProAgria Itä-Suomen ja ProAgria Etelä-Savon kanssa yhteistyön mahdollisesta tiivistämisestä ja uudelleen organisoitumisesta.  Keskustelun edetessä tullaan kuulemaan jäsenten mielipiteitä, joten nyt jäsenillä hyvä tilaisuus vaikuttaa tuleviin kehityssuuntiin. 

Omavarainen ruokahuolto on huoltovarmuuden perusta

Toimiva ruokahuolto on jokaisen kansakunnan toiminnan elinehto. Sen turvaamiseksi tarvitaan maataloutta ja maatalousyrittäjiä. Ilman omavaraista ruoantuotantoa olisimme pelkästään ulkomaisen elintarviketuotannon varassa ja samalla myös entistä haavoittuvaisempia kansainvälisten kriisien ja uhkien suhteen. Kotimainen maatalous luo työtä ja toimeentuloa maaseudulle, joka puolestaan omalta osaltaan vahvistaa niin kansallista kuin taloudellista vakautta.

Kaikkien muutosten ja haasteiden keskellä kannattaa uskoa keskisuomalaiseen maaseutuun ja sen ihmisiin. Maatalouden ja elintarviketuotannon kehittäminen on yhteistyötä.   ProAgrian asiantuntijat haluavat olla tässä työssä mukana viljelijöiden tukena. 

Asiakaslupauksemme

Asiakaslupauksemme, luotettavaa kumppanuutta, edelläkävijyyttä ja ratkaisuja ohjaa tekemistämme ja se pitää lunastaa päivittäin asiakkaidemme kanssa. Asiakaskokemus on ProAgrian toiminnan ytimessä ja uudistaessamme ProAgrian brändiä totesimme, että brändi lupaa ja asiakaskokemus lunastaa. Näin ykkösrintamamme on asiantuntijamme, jotka kohtaavat asiakkaitamme monta kertaa päivässä.

Asetamme strategiamme mukaisesti asiakkaan keskiöön ja haluamme tuottaa menestyksen eväitä kaikille asiakkaillemme. ProAgria haluaa kuunnella asiakasta aidosti, muuttua ja kehittyä ajassa palvelemaan yhä paremmin ja tuottamaan asiakkaille selkeää lisäarvoa. 

Toiminta kehittyy ajan haasteiden mukaan

Keski-Suomen Maataloussäätiöllä on merkittävä rooli ProAgria Keski-Suomen neuvonnan uudistumisessa ja toiminnan kehittämisessä. Osaamisen kehittämiseen saatu tuki onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä osaamistarve kasvaa koko ajan. ProAgrian asiantuntijoiden on tarpeen olla edelläkävijöiden joukossa.

ProAgria Keski-Suomi toimii osana ProMaatalous –ryhmää. Ryhmä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet olla osaltaan neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tarjoaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkaille. 

Haluan esittää lämpimät kiitokset jäsenille, asiakkaille, henkilöstölle sekä kaikille yhteistyökumppaneille rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstä.

Vesa Laitinen, johtaja

ProAgria Keski-Suomi ry.

Strategia ja toiminta-ajatus

Asiakaskokemus ja asiakkaidemme saama lisäarvo ovat toimintamme ytimessä. Hyödynnämme eri alojen huippuosaamista ja rakennamme sen ympärille ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaidemme tarpeita. Olemme asiakkaidemme tukena niin kasvokkain tapaamisissa kuin etäpalveluidenkin kautta. Tavoitteenamme on tarjota yhdenmukainen ja laadukas palvelukokemus kaikissa kanavissa.

Tarjoamme palveluja, jotka kattavat koko yrityksen toiminnan. Yhdistämme johtamisen, talouden ja tuotannon toimivaksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Näin tuemme asiakkaidemme kilpailukyvyn kasvua ja edistämme samalla maaseudun elinvoimaa.

Strategiamme edellyttää jatkuvaa kehittymistä, uuden oppimista ja kykyä reagoida muutokseen. Panostamme henkilöstömme osaamiseen ja vuorovaikutukseen kehittämällä sisäistä viestintää sekä järjestämällä koulutuksia, jotka tukevat strategiamme toteutumista.

Hallinnon mietteitä

Vuosi 2024 oli tilojen talouden osalta parempi kuin pari edellistä. Tuotantopanosten hinnat lähtivät laskuun huipuistaan alkuvuodesta ja tilityshinnat pysyivät kohtuullisina. Korkokulut kurittivat investoineita tiloja, joiden puskurit oli syöty edellisvuoden korkeisiin tuotantopanoksiin. Syksyn mittaan eurooppalainen tuottajahintataso alkoi karata ja sama tilanne jatkuu edelleen. Loppuvuodesta korkojen laskiessa eriasteisia investointeja on viriämässä myös Keski-Suomessa, mutta rahoittajien vaatimukset kannattavalle toiminnalle on kiristyneet. Se hidastaa myös taloudeltaan kestävien investointien käynnistymistä. 

Keski-Suomen ProAgrian osaamista kannattaa käyttää hyväksi erilaisissa talouslaskelmissa, joita investointeihin tarvitaan, olipa kyse aurinkopaneeleista tai tuotannon laajentamisesta.

Suomen Maaseutukeskuksilla on pitkä ja kunniakas historia, jonka katsotaan alkaneen v.1797, kun Suomen Talousseura perustettiin kuninkaan käskystä. Agenda oli silloin, ja on nyt, maaseutukulttuurin, maanviljelyksen ja karjanhoidon nykyaikaistamisessa ja neuvonnassa. Maaseutukeskukset ovat olemassaolollaan osoittaneet tarpeellisuutensa toimimalla sotien yli ja osallistumalla huoltovarmuuden turvaamiseen.

Keski-Suomen maaseutukeskuksenkin historia ulottuu 1800-luvun loppuvuosiin. Tämä osoittaa, että keskisen Suomenkin viljelijät ovat olleet valveutuneita ja hakeneet uusia innovaatioita, johon tarpeeseen neuvontajärjestö on perustettu. Maaseudun nykyisessäkin murroksessa maaseutukeskuksella, nykyisin nimeltään ProAgria, on tärkeä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa valtakunnallisestikin. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä elintarvikeomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta yleisestikin on tullut entistä tärkeämpää. 

Maaseudun yritysrakenteen muuttuessa Keski-Suomessakin olemme ProAgrian hallinnossa pitäneet tärkeänä turvata järjestön jatkuvuus. Tunnustelut yhteistoimintaan ja toimialueen muutokseen käytiin jo ennen koronaa 2019-2020, mutta nyt 2023-2024 Etelä-Savon, Itä- Suomen ja Keski-Suomen ProAgrioiden mahdollinen yhdistyminen on vihdoin saatu liikkeelle. Näiden kolmen ProAgrian yhdistyminen toisi 150-170 työntekijän ja 11,5 milj. euron liikevaihdon omaavan maatalouden asiantuntijaorganisaation. Muutos toisi leveämmät hartiat turvata asiakaskunnalle laadukkaita ja samantasoisia palveluja koko uuden keskuksen alueella. 

Toivomme ponnistelujen yhteisen tulevaisuuden eteen onnistuvan ja välitän hallituksen kiitokset jäsenille, asiakkaille ja työntekijöille, joita ilman järjestö ei voisi osaltaan turvata maamme huoltovarmuutta haastavina aikoina.

Hannu Jokinen, hallituksen puheenjohtaja

Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme

Kunniajäsenet

Maanviljelysneuvos Marja Kallio, Laukaa

Maanviljelijä Jukka Pöyhönen, Hankasalmi

Hallinto

ProAgria Keski-Suomen yleinen kokous on ylin päättävä elin ja se valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi on maitotilavaliokunta. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla on oma johtokunta.

ProAgria Keski-Suomen hallitus 2024

Hannu Jokinen puheenjohtaja 2023-2025

ProAgria Keski-Suomen maitovaliokunta 2024

• Sanna Ahonen, pj, Uurainen
• Mona-Riitta Kynsilehto-Sipinen, varapuh., Hankasalmi
• Heidi Hakkarainen, Toivakka
• Sirkku Kuukkanen, Petäjävesi
• Samuli Murtoperä, Pihtipudas
• Jussi Palo, Viitasaari
• Hannu Peltola, Muurame
• Sari Turvanen, Saarijärvi
• Lauri Vasalampi, Kinnula

Henkilöstö

ProAgria Keski-Suomen ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten palveluksessa oli 23 henkilöä vuonna 2024. Henkilöstön osaamiseen panostettiin monipuolisesti. ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat osallistuivat ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen työajankäyttöraporttien mukaan yli 1300 tuntia toimintakertomusvuoden aikana. Asiantuntijoiden kouluttautumiseen ja strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen saatiin tukea Keski-Suomen Maataloussäätiöltä.

Toimihenkilöpäiviä pidettiin kaksi: 3.5.2024 Lemettilän tilalla Petäjävedellä ja 29.11.2024 Ravintola Harmoonissa Jyväskylässä.

Kasvinviljely Keski-Suomessa

Viljeltyä peltoa Keski-Suomessa oli vuonna 2024 noin 78 000 ha. Kesantoja, viherlannoitusnurmia tai erilaisia luonnonhoitopeltoja oli tämän lisäksi noin 12 100 ha. Tyypillisin viljelykasvi oli nurmi, jota oli noin 48 900 ha. Viljoista eniten viljeltiin kauraa (noin 10 700 ha) ja ohraa (noin 10 200 ha). Vehnää oli viljelyssä noin 2000 ha ja ruista noin 200 ha. Viljojen viljelyala yhteensä oli noin 25 100 ha. Rypsiä tai rapsia oli viljelyssä noin 800 ha ja kuminaa myös noin 1100 ha sekä hernettä n. 800 ha. Yksi- tai monivuotisia puutarhakasveja oli noin 300 hehtaarin alalla.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät viljelysuunnittelua yli 200 kasvinviljelytilalle mukaan luettuna marjojen ja muiden erikoiskasvien viljelijät. Kokonaisuudessaan kasvinviljelyn suunnittelua tehtiin maakunnassa noin 450 tilalle. Kasvinsuojeluruiskut testattiin yhteensä n. 170 asiakkaalta, joista vajaa 80 oli kasvinviljelytiloja.

Tukineuvontaa tehtiin noin 400 kasvinviljelytilalle. Yhteensä tukineuvontaa käytti n. 800 eri tuotantosuuntia edustavaa asiakasta.

Siemenviljelytarkastukset ja siemennäytteenotto

Kesällä 2024 ProAgria Keski-Suomen valtuutetut viljelystarkastajat tekivät 54 siemenviljelytarkastusta. Valtuutetut näytteenottajat ottivat 86 siemennäytettä maakunnan pakkaamoilta. Lisäksi viljelystarkastaja teki Etelä-Savossa siemenperunapakkaamon tarvitsemat viljelys- ja varastotarkastukset sekä ankerois- ja rengasmätänäytteenotot.

Erikoisviljelyneuvonta

Tilakohtaiseen erikoisviljelyneuvontaan kuuluivat viljely- ja kasvinsuojelusuunnittelu, neuvonta tuotannon aloitus/muutostilanteissa sekä kasvustokäynnit Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueella, sekä satunnaisesti myös muualla. Laatutarha-auditoinnit sekä tuotantoon liittyvät katelaskelmat kuuluivat myös työnkuvaan.

Erikoisviljelyasiantuntija oli Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton Keski-Suomen piirin ja Mikkelin marjanviljelypiirin sihteeri. Vuonna 2024 käynnistyi Marjava-hanke, jonka Keski-Suomen neuvonnallisesta osuudesta erikoisviljelyasiantuntija vastasi. 

Tilitoimistopalvelut ja muu talousneuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä, palkanmaksupalveluja, omistajanvaihdosneuvontaa ja muuta talousneuvontaa tai taloushallinnon palveluja toteutettiin noin 190 kasvinviljelytilalle.

NEUVO palvelut kasvi- ja puutarhatiloille

Neuvo palveluita käytti yhteensä noin 250 kasvinviljelytilaa. Selvästi eniten tehtiin Neuvopalveluna viljelysuunnittelua, yli 200 tilalle. Kaikkiaan ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät Neuvopalveluita yhteensä 629 asiakastilalle.

Hankkeet

Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä

ProAgria Keski-Suomi ry/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset toteutti keskisuomalaisille viljelijöille suunnattua Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanketta, joka saatettiin päätökseen 30.11.2024. Hankkeen rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Osatoteuttajana tuensiirrolla toimi MTK Keski-Suomi. Hankkeessa nostettiin esille keskisuomalaisten viljelijöiden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja mm. webinaarien, podcastien ja case-esimerkkien avulla. Hankkeessa myös ohjattiin hiilitase- ja hiilivirtalaskurien käyttöä maatiloilla. Viljelijä saivat laskurien avulla tietoa siitä, mikä vaikuttaa hiilijalanjälkeen tilalla ja millaisilla toimilla tuloksia voi muuttaa parempaan suuntaan. Hanke tuotti kattavan sähköisen loppujulkaisun, joka on luettavissa verkossa: Ilmastotyötä keskisuomalaisilla maatiloilla. 

KeKeMa - Kestävä keskisuomalainen maatila

Keski-Suomen alueella käynnistyi 1.5.2024 KeKeMa - Kestävä keskisuomalainen maatila, jota toteuttavat ProAgria Keski-Suomi ry sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti. Hankkeen tavoitteena on kehittää keskisuomalaisten maatilayrittäjien tietämystä ja osaamista laaja-alaisesti ruuantuotannon kestävyyteen ja vastuullisuuteen vaikuttavissa kokonaisuuksissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa keskisuomalaisen maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä kehittää sen uudistumiskykyisyyttä. 

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät erityisesti kotieläintuotannon älyosaamiseen, uudistuvaan viljelyyn ja pellon käytön monipuolistamiseen sekä maatilojen johtamis-, talous- sekä hankintaosaamisen lisäämiseen. Tärkeä osa on myös maatilojen yhteistyön kehittäminen ja maatilayrittäjien työhyvinvoinnin huomioiminen.

Hankkeessa toteutetaan tiedonvälitystä monipuolisesti infotilaisuuksien, webinaarien, pellonpiennar- ja navettapäivien, yritysvierailujen sekä sähköisten materiaalien ja julkaisujen avulla.

Marjava – kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin -hanke

ProAgria Keski-Suomi on alueellinen toteuttaja huhtikuussa 2024 käynnistyneessä ylimaakunnallisessa Marjava-hankkeessa, jonka toiminta-alue on Keski- Suomi ja Pohjois-Karjala. Hanketta toteutetaan yhteistyössä ProAgria Itä-Suomen ja Luken kanssa. ProAgrian toimihenkilöt olivat mukana aloittamassa kesällä 2024 Luken vastuulla olevia tilakokeita (herukan kate, mansikkalajikkeet) sekä osaltaan tekemässä havaintoja (herukan kasvurytmi, mansikkalajikkeet). ProAgrian vastuulla oli pääosa viestinnästä. Joulukuussa aloitettiin webinaarien sarja. 

Marjava-hanketta toteutetaan osana Euroopan Manner-Suomen maaseudun kehittämisen ohjelmaa 2023 - 2027. Rahoitus: Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö sekä Pohjois-Karjalan Maataloussäätiö.

Maidontuotanto Keski-Suomessa

Maidontuotanto väheni Keski-Suomessa 3,5 % ja koko maassa noin 1,4 % verrattuna vuoteen 2023. Maakunnan maitotilat tuottivat meijereille 83,6 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2024. Se oli 4,0 % koko maan maidontuotannosta. Maitotilojen määrä Keski-Suomessa väheni 11,5 % kun koko maassa vähenemä oli 8,2 % edellisestä vuodesta. Yhteensä maitoa tuotti Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 207 tilaa ja koko maassa 4144 tilaa. Suomen maitotiloista 5,0 % ja lypsylehmistä 4,1 % on Keski-Suomessa, mikä kertoo keskimääräistä pienemmästä karjakoosta Keski-Suomessa. Maakunnan tyypillisin karjakoko on 20-29 lehmää mutta lukumääräisesti lehmistä eniten lypsää 50-74 lehmän karjoissa.

Tuotosseuranta kertoo maidontuotannon onnistumisesta

Tuotosseurantakarjoja ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2024 lopussa 134 kpl. Näissä karjoissa oli yhteensä 6253 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä, keskilehmäluku keskimäärin 46,8 lehmää. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 62,9 lehmää.

Vuonna 2024 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10371 kg, 209 kg edellisvuotta enemmän. ProAgria Keski-Suomen alueen lehmien keskituotos oli 10427 kg, mikä on 381 kg enemmän kuin vuonna 2023. Keskisuomalaisten lehmien maidon rasvapitoisuus oli 4,44 % ja valkuaispitoisuus 3,64 %. Tuotosseurannan tulokset on julkistettu Maidontuotannon tulosseminaarissa 2025, jonka esitykset, parhaiden karjojen tuloslistaukset ja tuotosseurannan tulosjulkaisun löydät kotisivuiltamme: Maidontuotannon tulosseminaari.

Tuotannon ohjaus nostaa esiin kehitettäviä asioita

Maitotilan tuotannon ohjauksessa keskitytään tuotosseurannasta ja tuotannon ohjausjärjestelmistä sekä navettakäyntien havainnoista saatujen tietojen analysointiin ja tulkintaan. Kustannuspuntarit ja maidon yksikkökustannuslaskelmat tehdään pääosin NEUVO palveluna. ProAgrian verkkopalveluiden kautta saatavat raportit antavat vertailutietoa tilan tuotannosta ja muiden maitotilojen tuotannosta.

Maidontuotannon tuottoennusteita tehtiin 66 karjalle ja maidon yksikkökustannuslaskelma 18 karjalle.

Maitotilan verkkopalveluiden raportit, kirjautuminen MinunMaatilani -ohjelman tunnuksilla.

Säilörehu on maitotilan tärkein rehu

Keski-Suomen maitotiloilta Valion laboratorioon analysoitavaksi lähetettyjen 2024 säilörehunäytteiden ensimmäisen sadon D arvo oli keskimäärin 679, toisen sadon 660 ja kolmannen sadon 686. Ensimmäisen sadon raakavalkuainen oli keskimäärin 147, toisen sadon 152 ja kolmannen sadon 160. D arvot olivat joka sadossa hieman koko maan keskiarvon yläpuolella ja valkuaiset puolestaan hiukan alapuolella. 

Ruokinnan ohjaus optimoi tulosta

Ruokinnan optimoinnissa ja suunnittelussa tavoitellaan mahdollisimman suurta maitotuoton ja rehukustannuksen erotusta. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinnontarpeet täyttyneet ja miten lehmät lypsävät, ja mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus.

Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua tehtiin 112 maitotilalle. Ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lypsyssä olevien lehmien keskimääräinen maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli 35,6 snt/litra. Maidon hinnan muutos alkuvuodesta 2024 heikensi katetta samanaikaisesti, kun rehujen hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Tästä syystä erotus laski 1,7 snt/litra edelliseen vuoteen verrattuna. Ostorehukustannus laski vuodesta 2023 1,5 snt/l ja oli keskimäärin 9,5 snt/l vuonna 2024. Väkirehujen osuus nousi prosenttiyksikön verran ja oli keskimäärin 46 % rehujen kuiva-aineesta.

Muut palvelut maitotiloille

Erilaisia Neuvopalveluja toteutettiin kaikkiaan 155 maitotilalle. Ne koskivat muun muassa maidontuotannon kilpailukykyä, maitotilojen muutoskestävyyttä kuin eläinten hyvinvointia tai maan rakennetta sekä hiilensidontaa. Viljelysuunnittelua tehtiin neuvopalveluna vuonna 2024 noin 115 maitotilalle. Tukihakuneuvontaa toteutettiin 151 maitotilalle. Verotilinpäätös tai muita tilitoimistopalveluita tehtiin 67 maitotilalle.

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2024 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 4,0 miljoonaa kiloa, mikä oli 4,6 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Naudanlihan tuotantomäärä väheni maakunnassa 5,21 % prosenttia edellisvuodesta. Emolehmiä oli 169 tilalla.

Sianlihan tuotanto maakunnassa oli 0,50 miljoonaa kiloa, mikä oli noin 0,3 % koko maan sianlihan tuotannosta (160,9 milj.kg). Sianlihan tuotantomäärä kasvoi 1,3 % koko maassa, kun se Keski-Suomessa väheni 18% . Sikoja oli 9 tilalla Keski-Suomessa.

Lampaanlihaa tuotettiin maakunnassa vuonna 2024 noin 0,07 miljoonaa kiloa, mikä on noin 6,6 % koko maan lampaanlihan tuotannosta. Koko maan tuotanto oli yhteensä noin 1,05 miljoonaa kiloa. Lampaita oli 69 keskisuomalaisella tilalla.

Palvelut lihatiloille vuonna 2024

Pääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille on ollut tukineuvonta 77 tilalle. NEUVO palveluita tehtiin yhteensä 75 lihatilalle. Viljelysuunnittelua neuvopalveluna tehtiin näistä 53 tilalle. Verotilinpäätöksiä ja muita tilitoimistopalveluita toteutettiin 36 lihatilalle. Ruokinnan suunnittelua tehtiin 19 lihatilalle. 

Lammasneuvonnan Keski-Suomeen hoitaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 2023 lampaiden tuotosseurannassa oli 25 keskisuomalaista lammastilaa. Näillä oli keskimäärin 68 tuotosuuhta ja kaikki uuhet mukaan lukien 98,6 uuhta tilaa kohden. 

Talous- ja Tilipalvelut Keski-Suomessa

Maatalouden rakennekehityksen seuraukset ovat selkeästi nähtävissä Keski-Suomessa maatilojen määrän jatkaessa vähenemistään tasaiseen tahtiin. Maatalous- ja puutarhayritysten määrä on vähentynyt noin 13,7 % viimeisen kuluneen kymmenen vuoden aikana. Luonnonvarakeskuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuonna 2024 yhteensä 2301 maatalous- ja puutarhayritystä.

Keski-Suomen maataloudelle tärkeiden lypsykarjatilojen määrä on samaan aikaan vuosina 2014–2024 vähentynyt 58,9 %. Muun kasvinviljelyn päätuotantosuunnakseen ilmoittamien tilojen määrä oli vuonna 2024 61 % koko tilamäärästä. Merkittävä osa keskisuomalaisista pelloista onkin aktiivisen ruoantuotannon ulkopuolella.

ProAgria Keski-Suomen talouspalvelut 2024

Keski-Suomessa maatila- ja maaseutuyrityksille tehtiin erilaisia talouden neuvontapalveluja noin kahden henkilötyövuoden verran. Palvelut pitivät sisällään Neuvo-rahoituksella tehtävää talousneuvontaa yhteensä 214 asiakkaalle liittyen muun muassa maatilan kilpailukykyyn, omistajanvaihdoksiin, liiketoimintasuunnitelmiin sekä markkinaosaamiseen ja maatilojen muutoskestävyyden parantamiseen. Lisäksi 129 asiakkaalle tarjottiin neuvontaa investointitukien haussa, tulosanalyyseissä, muissa taloussuunnitelmissa ja -laskelmissa sekä toimintaa turvaavien asiakirjojen osalta.

Julkisen investointirahoituksen ja sukupolvenvaihdosten rahoituksen rooli on rakenteen kehittämisen kannalta ratkaisevaa. Taloudellinen tilanne on tiukka varsin monella keskisuomalaisella tilalla. Pankkien tiukentuneiden rahoitusehtojen myötä yksityistä rahoitusta investointeihin ja muuhun toimintaan maatiloille on entistä vaikeampaa saada. Lisäksi maatalouden tukijärjestelmän muutokset ja tukien maksatusaikataulut heiluttavat keskisuomalaisten maatilojen maksuvalmiutta sekä taloudellista tulosta.

EU-tukineuvonnan merkitys on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Jatkuvasti muuttuvat EU-tukien ehdot haastavat maatilayrittäjiä.

Suhdanteista huolimatta maaseutuyrittämisen rooli on Keski-Suomessa merkittävä. Vähintään kolmasosalla keskisuomalaisista maatiloista harjoitetaan jo nyt muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden rinnalla. Yleisimpiä ovat koneurakointi, hevostalous, erikoiskasvien viljely, matkailu ja polttopuiden teko. 

Omistajanvaihdossuunnittelua tehtiin noin 35 tilalla tai maaseutuyrityksessä. Yhteistyökumppaneiden merkitys on erityisen suuri maatilojen sukupolvenvaihdosten onnistumisessa.

Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa oli vuonna 2024 mukana noin 30 keskisuomalaista maatilaa.

ProAgria Keski-Suomen tilipalvelut

Tilipalvelut on ProAgria-keskusten yhteinen palvelu, joka yhdistää talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. Maatilayritysten taloushallintoa ja tilitoimiston palveluita tehdään yhä enemmän sähköisenä. ProAgria Tilipalvelujen erikoisosaamista on maa- ja metsätalousyrittäjille tarjottavat kokonaispalvelut. Palveluina ovat maa- ja metsätalouden kirjanpito, välitilinpäätös, tilipäätös, veromäärän laskenta, veroehdotuksen tarkastaminen sekä sen täydennys, verotuspäätöksen tarkastaminen ja palkanlaskenta sekä budjetointi.

Asiakkaita ProAgria Keski-Suomen tilipalveluilla oli vuonna 2024 reilut 400.

Kaikille ProAgria Keski-Suomen asiakkaille on tarjolla vahva osaaminen maataloussektorilla ja moniammatillisen tiimin tuki. Neuvontatyötä tehdään yhä useammin eri palvelusektorien asiantuntijoiden yhteistyönä, jolloin asiakas saa koko asiakastiimin avun ja tuen toimintaansa. Yhdistämällä esimerkiksi talousasiantuntijan ja viljelyn suunnittelijan osaamisen, löydetään varmemmin parhaat ratkaisut tilan menestymiseksi ja tuloksen parantamiseksi. Jokainen tiimin asiantuntija antaa asiakkaan parhaaksi oman näkemyksensä ja panoksensa.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Johtokunta 2024

• puheenjohtaja maa- ja metsätalousyrittäjä Luotola Pirjo, Saarijärvi
• varapuheenjohtaja maatilayrittäjä Hautamäki Hanna, Petäjävesi
• jäsen ammatinopettaja, eläkeläinen Pitkäjärvi Marja-Leena, Jyväskylä
• jäsen emäntä Merisalo Tuula, Jämsä
• jäsen kokki Kautto Marja, Äänekoski
• jäsen maanviljelijä Lahtinen Tiina, Viitasaari
• jäsen emäntä Nukarinen Riitta, Laukaa

Toimihenkilöt 2024

• toiminnanjohtaja Kivimäki Eeva-Liisa
• elintarvike- ja yritysasiantuntija Pummila Mirja
• maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Hassani Marjaana
• hankevetäjä, luonnontuoteasiantuntija Rintoo Anni
• hankevetäjä, puutarha-asiantuntija Peräinen Riitta

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenet ja yhdistykset

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa oli mukana noin 600 jäsentä ja 38 yhdistystä. Vuosi 2024 oli järjestön 90. toimintavuosi, jota juhlistettiin teatteri-illalla ja juhlaseminaarilla "Naisissa on maaseudun voima”. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset toimivat rekisteröimättömänä yhdistyksenä osana ProAgria Keski-Suomea. 

Osallistujat ja vapaaehtoiset

Toimintaan osallistui vuoden aikana noin 13 500 henkilöä, joista n. 9500 messuissa ja tapahtumissa. Vapaaehtoisia oli mukana noin 290. Johtokunta kokoontui kahdesti.

Toiminta ja vaikuttavuus

Toimintavuosi oli monipuolinen ja aktiivinen. Piirikeskuksen tapahtumat ja tilaisuudet keräsivät runsaasti osallistujia, ja vapaaehtoiset olivat vahvasti mukana järjestelyissä. Tapahtumia järjestettiin niin paikan päällä kuin etäyhteyksin, ja palaute oli pääosin myönteistä. Vuonna 2024 valmisteltiin järjestön kestävän kehityksen linjaukset. 

Järjestön hallinto koostuu kohderyhmän edustajista, jotka osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhdistyksiä ja jäseniä kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen järjestön yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tärkeitä yhteistyötahoja olivat mm. JAMK, ELY-keskus, Kalatalouskeskus, MTK, Suomen Metsäkeskus, kaupungit ja kunnat sekä alueelliset yhdistykset ja Leader-ryhmät.

Toimintaa ohjasivat strategiateemat: 

1. Suomalaisen ruoan sankaritarinat
2. Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta
3. Monimuotoinen luonto
4. Suomi kutsuu kylään

Suomalaisen ruoan sankaritarinat

• Kursseilla käsiteltiin mm. kasvisruokia ja ruokaturvaa
• Hygieniatestejä (227 hlö) ja Hyvää Suomesta -yritysauditointeja 19
• Neuvo-palveluna selvityksiä kahdelle maatilalle
• KALAKS-hankkeessa edistettiin nuorten kalankäyttöä
• Maistuva maaseutu -tunnustus myönnettiin Jämsään Maalaishotelli Morvalle ja kunniamaininta Keuruulle Vaissi Oy:lle

Ilmastomyönteisyys ja kestävyys

• Villiyrtti- ja sienikursseja, hävikkiruokatyöpajoja ja ilmastoaiheisia luentoja
• Luonnontuotehankkeissa perustettiin vastaanottopisteitä ja järjestettiin koulutuksia.
• KASVUUN-hankkeessa tuettiin maaseutuyrittäjyyttä
• Kotitarveviljelyä edistettiin useilla paikkakunnilla
• Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeessa tuotettiin mm. podcasteja ja videoita

Monimuotoinen luonto

• LUMO-tiedotustilaisuuksia ja vieraslajitalkoita.
• Hankkeissa selvitettiin ja edistettiin luonnon monimuotoisuutta yhdessä sidosryhmien kanssa
• NEUVO-ympäristökohteiden kartoituksia maatiloille tehtiin 27 kpl ja ympäristösopimussuunnitelmia tiloille 31 kpl. 

Suomi kutsuu kylään

• Suomalaisen leivän tarina, Keski-Suomesta Kaurapyörö
• Lähiruokapäivien tiedotusta
• Asiantuntijamme mukana Farmari-näyttelyssä Seinäjoella Maa- ja kotitalousnaisten osastolla esittelemässä järjestön toimintaa
• Keski-Suomen tuoremehuasemalistaus
• Lisää tehoa suoramyyntiin -webinaari yrittäjille
• Opintomatka Tarttoon. Matkaohjelmassa oli mm. tutustuminen lammastilalle, saunamaailmaan, meijeriin, hampputilalle sekä Maamess-maatalousnäyttelyyn
• Kansainvälisenä maisemapäivänä maisemakävely Saarijärven arvokkaalla maisema-alueella yhteistyössä Saarijärven museonystävien kanssa

Wemmi-syysmarkkinoilla Jyväskylässä piirikeskuksella oli perinteinen puuro- ja kahvilateltta. Tapahtuman toteutuksessa oli mukana järjestön talkoolaisia ei yhdistyksistä. Puuro- ja lettuannoksia tarjoiltiin noin 2400. 

Hankkeet

Piirikeskuksemme on ollut vastuullisena toteuttajana seuraavissa hankkeissa:

Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon -hanke 1.3.2022 – 31.7.2024. Hanketta rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Luonnontuotteiden hankintaketjut kuntoon -hankkeen tavoitteena oli viedä luonnontuotealaa eteenpäin Keski-Suomessa, edistää alan kasvua ja kehitystä sekä tuoda uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia alan toimintaan maakunnassa. Hankkeen avulla koottiin ja kehitettiin luonnontuotealan hankintaketjuja maakunnassa. Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Suomen Metsäkeskus. Päätavoitteena oli yhden vastaanotto- ja välityspisteen saaminen maakuntaan. Tavoite ylittyi reilusti. Laukaassa toimi kuusenkerkän vastaanottopiste keväällä 2023 ja sienten vastaanottopiste syksyllä 2023. Keväällä 2024 kuusenkerkän vastaanottopiste toimi Saarijärvellä.

KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle -hanke 1.1.2024 – 31.12.2025. Hankkeen päätoteuttaja on Työtehoseura ja osatoteuttajina ProAgria Keski-Suomi / Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Etelä-Suomi / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Hankkeen rahoittajina EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan Ely-keskukset. Hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kil-pailukykyä ja kasvua. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät. 

Luonnon monimuotoisuudella satoa -hanke 1.3.2024 – 31.12.2025. Hanke on saanut maaseutu-rahaston tukea Leader JyväsRiiheltä. Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten ja lapsiperheiden tietoisuutta luonnonmonimuotoisuudesta ja sen vaikutuksista sekä lisätä villiyrttien ja luonnonmarjojen tuntemusta ja käyttöä. Hankkeessa järjestetään marja- ja villiyrttiretkiä sekä työpajoja hyönteishotellien rakentamisesta ja niittyjen perustamisesta. 

Luonnontuotealan yritysryhmähankkeen valmisteluraha 1.2.2024 – 18.3.2025. Yhteistyötahona Saarijärven maa- ja kotitalousnaiset. Rahoittaja Keski-Suomen Ely-keskus maaseuturahastosta. Valmistelurahalla valmistellaan luonnontuotealan tuotekehitykseen liittyvää yritysryhmähanketta. Vuonna 2024 järjestettiin yksi infotilaisuus yritysryhmähankkeen mahdollisuuksista sekä yksi yrittäjien yhteinen keskustelutilaisuus yritysryhmähankkeesta. 

Kotitarveviljelyn kehittäminen Viitasaaren, Äänekosken ja Saarijärven alueilla – hanke 1.1.2024 – 31.8.2025. Hanke on saanut maaseuturahaston tukea Leader Viisarilta. Hankkeen tavoitteena on kotitarveviljelyn edistäminen ja kasvisten käytön lisääminen. Hankkeessa järjestetään luentoja, infoja ja työpajoja. Vuonna 2024 järjestettiin kaksi lasten lavaviljelytyöpajaa, kolme kasvisruokatyöpajaa, kesäretki Pietarsaareen sekä kaksi etäluentoa aiheina Kasvilavan hoito kesällä ja Säilö puutarhan tuotteita.

Eloa ja iloa kylille -hanke 1.3.2024-31.12.2025. Hanke on saanut maaseuturahaston tukea Leader Vesurilta. Hankkeen avulla toteutetaan kylillä erilaisia yhteisen tekemisen paikkoja, esim. maisemanhoito- ja perinnetalkoita, maisemakävelyitä, kunnostetaan luonto- ja retkeilykohteita, torjutaan vieraslajeja sekä järjestetään yhteisiä tapahtumia.  

Talousluvut 2024

Yhteystiedot

ProAgria Keski-Suomi

Kauppakatu 19 A 1

40100 Jyväskylä