Kotieläintalous

Maidontuotanto Keski-Suomessa

Keskisuomalaiset maitotilat tuottivat meijereille 92,4 litraa maitoa vuonna 2021, mikä oli 9,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikuttivat tilojen väheneminen, valiolaisten osuuskuntien sopimustuotantoon sopeutuminen sekä tavanomaista helteisempi kesä 2021. Maakunnassa tuotetaan 4,2 % koko maan maidosta ja osuus koko maan maidontuotannosta on laskussa. Suomen maitotiloista 5,4 % ja lypsylehmistä 4,3% on Keski-Suomessa, mikä kertoo keskimääräistä pienemmästä karjakoosta. Maakunnan tyypillisin karjakoko on 20-29 lehmää mutta lukumääräisesti lehmistä eniten lypsää 50-74 lehmän karjoissa.

Tuotosseuranta tuotannon johtamisen tukena

Keski-Suomen lypsylehmistä oli vuonna 2021 tuotosseurannassa 84,2 %. Tuotosseurantakarjoja ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2021 lopussa 187 kpl. Näissä karjoissa oli yhteensä 7 577 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä, viralliset tuotokset saaneissa karjoissa on keskimäärin 40,1 lehmää. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 52,5 lehmää.

Vuonna 2021 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 10 073 kg, 95 kg edellisvuotta vähemmän. Keski-Suomessa vuoden 2021 keskituotos oli 9 932 kg, mikä on 154 kg alempi kuin vuonna 2020. Keskisuomalaisten lehmien maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet sekä elinikäistuotokset koko elinaikana olivat lievästi keskimääräistä korkeammat. Alueen karjoissa elossa olevien lehmien keskipoikimakerta on 2,66 ja karjoista poistettujen lehmien keskimäärin 3,38, nämä ovat noususuunnassa aiempaan. Koko maan vuoden 2021 tuotosseurannan tulosjulkaisu osoitteessa https://www.proagria.fi/www/nettilehdet/tuotosseurannan_tulokset_2021/#/article/1/page/1

Maitotilojen tuotannon ohjaus

Maitotilan tuotannon ohjausta on toteutettu vuoden 2021 aikana pääosin Karjatsekki ja Eurotsekki palveluna. ProAgrian verkkopalveluista löytyvä Tuottoennuste sekä MinunMaatilani ohjelmasta löytyvä Kustannuspuntari osio, ovat olleet lisämahdollisuutena ohjata tilojen tuotantoa huomioiden tilakohtaiset rajoitteet ja tavoitteet. Tuotannon ohjauspalveluissa analysoidaan karjan tilannetta navettahavaintojen, tuotosseurannan, kustannuspuntarin, tuottoennusteen ja lypsy- sekä tuotannonohjausjärjestelmien tuottamien tietojen perusteella. Tavoitteena on jalostaa analysoitu tieto karjakohtaisiksi kehittämistoimenpiteiksi.

Maidontuotannon tuottoennusteita tulostettiin 143 karjalle, kustannuspuntaria tehtiin 22 karjaan eli hiukan tavoiteltua vähemmän. Karjatsekkiä ja/tai eurotsekkiä sekä muita tuotannon ohjauksen palveluita tehtiin vuonna 2021 yhteensä 56 maitotilalle. Karjatsekkien lukumäärä aleni mm. koronapandemien seurauksena.

Säilörehu on maitotilan tärkein rehu

Kesän 2021 ensimmäinen säilörehusato oli runsas. Toukokuun lopun runsaiden sateiden kosteus ja lämpö kiihdyttivät nurmen hyvään kasvuun. Toinen säilörehusato oli niukka kuivuuden ja helteiden takia. Osa tiloista korjasi kolmatta satoa niukan kakkossadon jatkeeksi. Rehuarvot olivat keskimääräiset mutta tilakohtaista vaihtelua aiheuttivat mm. sateiden kohdistuminen ja kuivuus sekä korjuun ajoittamisen onnistuminen. Kaikkien maakunnasta lähetettyjen säilörehunäytteiden D arvo oli keskimääärin 670, raakavalkuainen 141 g/kgka ja syönti-indeksi 106. Palkokasvipitoisten rehujen D arvo oli keskimäärin 662, raakavalkuainen 144 ja syönti-indeksi 110. Toisen sadon säilörehut olivat selvästi kuivempia kuin normaalisti.

Keskisuomalaiset tuotosseurantatilat ottivat keskimäärin 6,9 säilörehunäytettä tilaa kohden. Koko maassa näytteitä otettiin keskimäärin 7,3 kappaletta tilaa kohden. Korkeimpien keskituotosten karjat seuraavat säilörehun rehuarvoa aktiivisimmin. Yli 10 000 kg:n keskituotoksen keskisuomalaiset karjat ottivat keskimäärin 11,7 rehunäytettä ja alle 8000 kg:n keskituotoksen karjat keskimäärin 1,5 näytettä vuoden aikana.

Ruokinnan ohjauksella lisää euroja

KarjaKompassin ruokinnan suunnittelulla tähdätään mahdollisimman suureen maitotuoton ja rehukustannuksen erotukseen. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinnontarpeet täyttyneet ja miten lehmät lypsävät ja mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus. Tuotosseurantatilat pääsevät myös itse tekemään ruokinnan seurantalaskelman tuotosseurantamaksuun sisältyvänä lisäetuna.

Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua mm. tilakäyntien yhteydessä tehtiin 129 tilalle. Ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lypsyssä olevien lehmien keskimääräinen maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli 9,3 €/lehmä/pv. Siinä oli laskua edelliseen vuoteen 0,2 euroa. Ostorehukustannus nousi vuodesta 2020 0,7 snt/l ollen 8,5 snt/l. Väkirehujen osuus oli keskimäärin 47 % rehujen kuiva-aineesta.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta maitotiloille

Viljelysuunnitelma laadittiin 146 maitotilalle vuonna 2021 ja kasvinsuojeluruisku testattiin 17 maitotilalliselta. Tukineuvontaa ja tukihakemusten täyttöä tehtiin 168 maitotilalle. Näistä 24 asiakkaalla on tukiturvapalvelu, jolla voi varmistaa kesän kaikkina ajankohtina asiantuntijan kiinni saannin valvontatilanteen yhteydessä ja virhetilanteissa vakuutusturvan nolla omavastuulla.

Tilitoimisto- ja muut talousneuvontapalvelut maitotiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 68 maitotilalle. Liiketoiminnan johtamisen palveluita 26:lle ja muita talouspalveluita 17 maitotilalle.

NEUVO palvelut maitotiloille

NEUVO palveluja tehtiin yhteensä 125 maitotilalle. Eniten toteutettiin tuotantoeläimet osion palveluita, 71 maitotilalle, osin johtuen eläinten hyvinvointisuunnitelmien laadinnasta. Toiseksi suosituin oli ”maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyky” -toimenpiteen palvelut (59 tilalle). Ympäristöön tai kasvinsuojeluun kohdistuvia NEUVO palveluja tehtiin 44 tilalle.

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2021 Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaisella alueella 4,27 miljoonaa kiloa mikä on noin 5 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Naudanlihantuotantomäärä väheni noin 7 % edellisvuodesta. Emolehmiä oli 170 tilalla. Yhteensä emolehmiä oli joulukuussa 2021 4035 kpl.

Sianlihan tuotanto maakunnassa on 0,87 miljoonaa kiloa, mikä on noin 0,5% koko maan sianlihan tuotannosta (176,09 milj.kg). Keski-Suomessa tuotanto lievästi nousi kuten koko maassakin. Sikoja oli yhteensä 15 tilalla Keski-Suomessa.

Lampaanlihaa tuotetaan maakunnassa noin 0,09 miljoonaa kiloa. Koko maan tuotanto on yhteensä noin 1,23 miljoonaa kiloa. Lampaita oli 65 keskisuomalaisella tilalla.

Palvelut lihatiloille vuonna 2021

Pääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille on ollut tukineuvonta 112 tilalle, näistä 77 tilalla oli lihanautoja. Viljelysuunnittelua tai lohkokirjanpitoa tehtiin 63 lihatilalle, NEUVO palveluita 58 lihatilalle ja tilitoimistopalveluita 48 lihatilalle.

Lammasneuvonnan Keski-Suomeen hoitaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 2021 lampaiden tuotosseurannassa oli 26 keskisuomalaista lammastilaa. Näillä oli keskimäärin 76,9 tuotosuuhta tilaa kohden.