Luomumarjoja viljellään kaikissa Suomen maakunnissa

Tilastojen mukaan kaikkien luomupuutarhamarjojen, mansikka, vadelma, herukat ja muut marjat kuten pensasmustikka ja tyrni, sato kasvoi vuonna 2025 uuteen ennätykseen, ollen yhteensä 943 000 kiloa. Määrällisesti eniten tuotetaan luomuherukoita, yli 400 000 kiloa, kertoo ProLuomun tiedote.

Herukoiden viljelyn ykkösmaakunta on Pohjois-Karjala, siellä kasvaa lähes 150 hehtaaria mustaherukkaa.  Luomuvadelman tuotantoala on kasvamaan päin ja vuonna 2025 eniten luomuvadelma-alaa oli Etelä-Savossa, lähes 10 hehtaaria.

Tiesitkö, että …

Olet varmasti kuullut puhuttavan, tai puhut itsekin, viinimarjoista. Tarina kertoo, että se on alkuperäinen suomalainen nimi näille marjoille, mutta 1900 -luvun alun aikoina voimakas raittiusliike ideoi uuden, paremman nimen ja näin syntyi herukka.

Viljelykierto on tarpeen marjojenkin viljelyssä

Luomumarjojen viljelyn perustana on maukkaita marjoja tuottavat, hyvät taudinkestävät lajikkeet ja ihan alkuun marjamaan huolellinen perustaminen suotuisalle kasvupaikalle.

Jatkuvaa satoa saadakseen viljelijöillä on oltava useita eri ikäisiä kasvustoja. Mansikkakasvusto tuottaa satoa korkeintaan 4–5 vuotta, sen jälkeen se pitää muokata maahan ja viljelyssä täytyy pitää useita välivuosia, joiden aikana kasvualusta saadaan puhdistettua taudinaiheuttajista ja kasvintuhoojista. Luomuvadelmakasvusto tuottaa hyvin satoa enintään 10 vuotta. Herukkapensaat, pensasmustikka, tyrni ja saskatoon tuottavat leikkaamisesta ja lisälannoituksesta huolehtimalla satoa jopa kymmeniä vuosia.
 

Rikkakasvien, tuholaisten ja kasvitautien hallinta vaatii hyvää ammattitietoa – ja taitoa

Marjojen viljely vaatii paljon käsityötä, rikkakasvien leikkuuta ja kitkentää, lisälannoitusta ja kastelua. Sadonkorjuukin on useimmilla marjakasveilla käsityötä. Suurten herukka-alojen sadonkorjuuta varten on käytettävissä herukkapuimuri.

Kun satoa on saatu, tehdään kauppakunnostusta, pakkaamista myyntiin ja kuljettamista suoramyyntiasiakkaille, myymälöihin tai jatkojalostajille.

Luomuviljelyssä työmäärä on tavanomaista suurempi, koska kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien hallinnassa.
 

Luomuviljelyn keinot
 

Rikkakasvien hallinta

• maanpinnan peittäminen katemateriaalilla
   
• riviväliin kylvetyt tiheäkasvuiset, peittävät hyötykasvustot
   
• välikäytävät, joihin mahtuu ruohonleikkurilla

Tuhohyönteisten hallinta

• kasvintuhoojia syöville hyötyhyönteisille hyviä ja houkuttelevia elinympäristöjä. Näitä ovat mettä ja siitepölyä tuottavien kukkivien kasvien ja lehtipuiden kasvustot piennaralueilla ja kasvustojen väleissä.
   
• hyönteisiä saalistaville linnuille pesäpaikkoja
   
• suojaus hyönteisverkoilla
   
• suorat torjuntatoimet, kuten liima-ansat ja traktorikäyttöinen ötökkäimuri
   
• biologisten hyötyeliöiden levittäminen, toimii parhaiten tunneliviljelyssä
   

Kasvitautien hallinta

• kasvitautien varhainen tunnistaminen ja tautisten kasvien poistaminen kasvitaudin leviämisen estämiseksi
   
• ilmavat, tuulettuvat kasvustot ja puhdas kasteluvesi
   
• biologiset torjunta-aineet, esimerkiksi mehiläisten levittäminä mansikka- ja vadelmakasvustoihin
   

Tiesitkö, että…

Leppäpirkko yhdistetään kirvojen torjuntaan, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa on todettu, että sille maistuu yli 60 erilaista saalislajia.

Linkkivinkkejä marjanviljelystä

Luomulisäysaineistorekisterin sivulta 22 alkaa luomumarjojen taimi-aineston tuottajien yhteystietolista, näitä voi tilata ja ostaa myös muut kuin ammattiviljelijät. Tilaus kannattaa tehdä jo talven aikana, että saa haluamansa. 

Lue lisää: ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/luomulisaysaineistorekisteri/

Paljon tietoa erilaisista marjoista ja kuvauksia eri lajikkeiden ominaisuuksista: hmlry.fi/laji-info/

Tietoa pohjoissavolaisesta ötökkäimurista: maatilanpellervo.fi/jutut/karsakkaat-ja-luteet-imuroimalla-pois-marjapenkeista/

Mehiläiset biologisten torjunta-ainevalmisteen levittäjinä: keskikarjalaan.fi/uutiset/ympaeristoe/item/1019-mehilainen-avuksi-harmaahomeen-torjuntaan

Täältä näkyy miten montaa erilaista homeentorjunta-ainetta tavanomaisesti viljellyillä mansikkamailla on mahdollista käyttää, luomumansikantuottaja ei käytä niistä yhtään: biotus.fi/wp-content/uploads/Harmaahomeen-biologinentorjunta.pdf

Torjunta-aineet vaurioittavat kimalaisten kykyä muistaa ja oppia: luke.fi/fi/uutiset/torjuntaaineet-heikentavat-kimalaisten-kykya-oppia-ja-muistaa-kukkien-vareja

Marjakasvien nimiä eri murteissa, katso mikä on tikkerperi ja siestar: yle.fi/aihe

Marjakasvien parhaita ystäviä ovat pölyttäjähyönteiset

Kesymehiläisten hoito ja hunajan hyödyntäminen on osattu jo tuhansia vuosia sitten faaraoiden ajan Egyptissä.  

Luomumehiläistarhauksen luomuvalvonta alkoi Suomessa vuonna 1993. Ruokaviraston Avoin tieto - tilaston mukaan vuonna 2026 on 46 luomumehiläistarhaajaa. Vuoden 2025  yhdyskuntien määrät sisältävästä tilastosta ilmenee, että luomuhunajaa tuotettiin eniten Keski-Suomessa, seuraavaksi eniten Pohjois-Karjalassa.  

Mikä tekee hunajasta luomua

Pesien sijoituspaikkojen ympäristössä olevan mesikasvillisuuden pitää koostua valtaosaltaan luonnonkasvillisuudesta, luomuviljelykasveista tai alueista, joilla käytetään vähän tai ei ollenkaan torjunta-aineita. Tarkastelusäde on kolme kilometriä. Näin siksi, että mehiläiset hakevat ravintoa 2–3 kilometrin säteeltä pesästään. Tämä tarkoittaa käytännössä, että luomumehiläisten pesät sijoitetaan luomuviljelyalueiden ja luonnonympäristöjen ääreen.

Mehiläisten lentoalueella ei saa olla myöskään ympäristösaastelähteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi teollisuuslaitokset, kaatopaikat, ampumaradat, paloharjoittelualueet ja jätteenpolttolaitokset.  

Pesien ja muiden hoitovälineiden sekä hunajan käsittelyssä käytettävien laitteiden ja astioiden puhdistuksessa käytetään vain EU:n luomuasetuksessa hyväksyttyjä pesu- ja desinfiointivalmisteita.

Jos luomumehiläisyhdyskunta joudutaan vakavan taudin leviämisen estämisen vuoksi lääkitsemään eläinlääkärin määräämillä lääkevalmisteilla, pesissä olevaa hunajaa ei voi myydä luomutuotteena. Lisäksi vahakennostot on vaihdettava uusiin ennen seuraavan medenkeruukauden alkua.

Luomuehdot vaativat myös, että pesäkaluston painosta on oltava vähintään puolet luonnollista materiaalia, puuta, vaneria, korkkia, savea tai olkea eli materiaaleja, joista ei irtoa vierasaineita mehiläispesän tuotteisiin.

Sen jälkeen kun pääosa hunajasadosta on kerätty, mehiläisille annetaan talvea varten lisäruuaksi sokeria. Luomumehiläisille annettavan sokerin on oltava luonnonmukaisesti tuotettua. Luomusokerin käyttäminen vaikuttaa myös sokerin tuottajamaiden luontoon, koska luomu on luontokadon estämisessä yksi tärkeimmistä tekijöistä.

Pölytystyö on erittäin arvokasta ravintokasvien viljelyssä

Suomen Mehiläishoitajain Liiton sivustolla kerrotaan miten paljon hyönteispölytys vaikuttaa eri viljelykasvien satoon.  

Koejärjestelyissä on havaittu, että täysin mehiläisiltä suljetussa tilassa kasvaneista mansikoista yli 70 prosenttia oli hieman tai erittäin paljon epämuodostuneita. Kun mehiläisillä ja muilla pölyttäjillä oli vapaa pääsy mansikankukkiin, marjat kehittyivät täydellisen muotoisiksi.

Peltokasvina viljeltävälle härkäpavulle pölytyksellä on yllättävän suuri merkitys, palkojen määrä lisääntyi yli 50 prosenttia silloin kun härkäpapumaalle pääsi mehiläisiä. Rypsinviljelijät ovat hyödyntäneet pölytyspalveluita jo pitkään, koska mehiläispölytyksen on todettu lisäävän rypsisatoa 15–30 prosenttia.
 

Suomen mehiläistarhoilla pörrää monia eri mehiläisrotuja

Krainilainen ja italialainen rotu ovat pitkään jalostettuja keskieurooppalaista alkuperää olevia rotuja. Pohjolan tumma mehiläinen on alkuperäisrotu. Eri rotujen ja kantojen välillä on eroa siinä miten paljon ne tuottavat hunajaa, ovatko rauhallisia vai äkäisiä, miten hyvä sairauksien vastustuskyky niillä on ja kuinka ne selviävät talvesta. Mehiläistarhaaja valitsee hoitoonsa rodun, joka sopii parhaiten hänen tarpeisiinsa ja hoitoympäristöön.

Linkkivinkit mehiläisten hoidosta ja hunajan käytöstä terveyden edistämiseksi

Suomen Mehiläishoitajain Liiton sivuilta hunajaista historiaa, tietoa ja ruokaohjeita ja paljon muuta: hunaja.net/hunajatietoa/hunaja/hunajan-historiaa/

Tutkittua tietoa hunajan käytöstä terveydenhoidossa: slideshare.net/slideshow/suomalaisten-hunajien-antimikrobinen-aktiivisuus-carina-tikkanenkaukanen/30614854
 

Kirjoittaja: Brita Suokas, Luomuliitto