Ruokaa ja kauneutta luonnonmukaisesti viljellen kotipuutarhasta

Uuden viljelymaan perustaminen

Jos viljely ei ole ennestään tuttua, aloita pienestä. Marttaliiton mukaan 25 neliömetrin suuruiselta alalta saa syötävää nelihenkiselle perheelle koko kesäksi. Valitse valoisa kasvupaikka, paras on paikka mihin aurinko paistaa aamusta.

Uuden hyötykasvitarhan tai laajan kukkamaan perustamisvaiheessa kannattaa aloittaa maan peruskunnostuksesta ja viherlannoituksesta. Karun ja vähämultaisen maan muokkauksen jälkeen sille kannattaa levittää omatekoista kompostia tai puhdasta ostoruokamultaa sekä kalkitusaineita.

Viherlannoituskasvusto kylvetään maan laadun mukaan vähintään yhdeksi kesäksi tai kahdeksi, jos maa on kovin tiivistä ja vähämultaista.

Jos alue on ollut aiemmin viljelyssä, kaikki monivuotisten rikkakasvien juuret, juolavehnä, ohdake ja valvatti sekä vuohenputki kannattaa etsiä ja poimia huolellisesti pois ja hävittää (ei kompostiin) ennen viherlannoitussiementen kylvöä. 

Viherlannoituskasvustoon valitaan typpeä sitovat ja maata laajalla juuristollaan muokkaavia kasvilajeja, jotka valmistavat kasvupaikalle ruokamultaa ja ravinnepankkia. Kasvijätteet ja varsinkin juuristo kuohkeuttavat maata, joka auttaa jatkossa juurten kasvua. Maan multavuuden lisäys ja parantaa sade- ja kasteluveden imeytymistä maahan ja ennaltaehkäisee kuivuuden haittoja.

Hyvin tehdyt pohjatyöt helpottavat viljelyä jatkossa. Odotusaikana jo pääsee seuraamaan viherlannoituskasvuston kehittymistä ja ajan voi käyttää opiskelelemalla työmenetelmiä, joita tulee jatkossa tarvitsemaan.  

Kasvimaan viljelykierto 

Viljelykierto, vuoroviljely, kasvinvuorotus ovat sanoja, joita käytetään kertomaan, että samaa satokasvia ei kasvateta jatkuvasti samalla paikalla vuodesta toiseen. 

Viljelykierron etukäteen suunnittelu ja siementen tilaaminen ovat innostavia kevättöitä. 

Kotikasvimaan ja kukkaviljelmän viljelykierto on kätevintä suunnitella kartalle. Piirrä kasvimaasta kaavakuva  niin suurelle paperille, että saat kirjoitettua viljellyt kasvit muistiin viljelyalueille useamman vuoden ajalta. 

Jaa alue esimerkiksi neljään osaan, jolla erilaiset viljelykasvit vuorottelevat, silloin sinulla on joka vuosi valmiina paikka monipuolisen hyötykasvivalikoiman kasvattamiseen.

Kasvien vuorottelussa otetaan huomioon kasvien ravinnetarve ja mullan kautta leviävien kasvitautien ja tuholaisten esiintymisen estäminen sekä rikkakasvien hallinta.

Neliosaisen kasvimaa-alueen kasvinvuorottelussa joka vuosi yksi kasvimaan neljännes lannoitetaan hyvin itse valmistetulla kompostilla tai ostetuilla komposti- ja tai multatuotteilla. Tälle alueelle istutetaan tai kylvetään paljon ravinteita vaativia kasveja. Näitä ovat kaalit, kurpitsa, kurkku, purjo, mukalaselleri, lanttu ja valkosipuli.

Seuraavana vuonna tällä neljänneksellä on sopivasti ravinteita jäljellä vähemmän ravinteita vaativille kasveille, joita ovat esimerkiksi porkkana, punajuuri, nauris, sipuli ja salaatit. 

Kolmanteja vuonna tälle neljännekselle istutetaan perunaa, joka kasvaa maukkaaksi, kun ravinteita ei ole sille liikaa. Rikkakasvit ovat saattaneet runsastua edellisinä vuosina ja nyt, koska peruna tarvitsee multausta, maata muokataan useamman kerran kesässä syvemmältä kuin tavallisesti, jolloin rikkakasvien hallinta on tavallista voimakkaampaa.

Neljäs viljelykierron vuosi sopii hyvin typensitojakasveille, jotka saavat kasvuunsa tarvittavan typen ilmakehän typestä. Satokasvit ovat silloin herne, pavut ja härkäpapu. Niille voi kylvää tukikasviksi kauraa, jonka juurieritteillä on maata huoltava vaikutus. Syksyllä kaurat voi leikata ja niputtaa linnuille talviruoaksi.

Kasvijätteet muokataan kaikkina vuosina maahan, tai jos niitä on kovin runsaasti, kuten kaalinlehtiä ja niiden paksuja varsia, ne silputaan kompostiin.

Jos puutarhassa on vuoroviljelyalueen lisäksi monivuotisten kasvien yrttimaa, yrttikasvien juuristot kannattaa aika ajoin kaivaa ylös ja vaihtaa uuteen paikkaan. Liian suuret juurakot voi jakaa ja lahjoittaa ystäville.

Kaikilla oman luomupuutarhan lohkoilla voi käyttää maatuvia katteita rikkakasvien hallintaan tai kasvimaata hoitaa kateviljelymenetelmällä. Tällöin maata ei muokata ollenkaan, vaan kateainesta lisätään paksulti vuodesta toiseen. Kylvön ja istutuksen aikaan katteeseen avataan aukko, joka suljetaan sitten kun kasvit ovat kasvaneet niin korkeiksi, että ne pärjäävät katteen keskellä.

Ruth Stout kehitti kateviljelyä USA:n Connecticutissa vuosikymmentan ajan ja hänen seuraajansa tekevät Youtubeen videoita, joista idea selviää hyvin (Ruth Stout Gardening method). 

Perusteellisemman kuvan kateviljelystä saa kirjasta Vaivatonta puutarhanhoitoa. Se on hyvä kirja, joka kannattaa lukea, jos kateviljely kiinnostaa, varsinkin sen vuoksi, että kirjan lopussa on ruotsalaisen Ingrid Olaussonin kirjoittamia tärkeitä soveltamisohjeita pohjoisen oloihin.

Happamuus ja kalkitseminen 

Jos maa on multavaa ruokamultaa, ja kasvit ovat saaneet lisälannoitustakin, mutta kasvit kasvavat heikosti, syynä voi olla maan liiallinen happamuus. 

Se selviää testaamalla ja sen jälkeen pH:n nosto tehdään kalkitusaineilla tai puuntuhkalla. Kotipuutarhuri voi tehdä maan pH testin itse hankkimalla pH:n mittaamiseen tarkoitettuja testiliuskoja, niitä saa puutarhamyymälöistä. 

Paikasta, jonka pH kiinnostaa, otetaan multaa, kaivaen näytteeseen osasia koko ruokamultakerroksesta. Multanäyte sekoitetaan löysäksi velliksi puhtaan veden kanssa ja mittausliuska kastetaan velliin, liuskan muuttuva väri kertoo pH-arvon.
Useimmat kasvit viihtyvät maassa, jossa on neutraali pH, välillä 6 – 8.

Jotkin kasvit, kuten alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja pensasmustikka viihtyvät selvästi neutraalia happamammassa, pH:n pitää olla alle 5,5. Jos on tarve laskea pH:ta se onnistuu muokkaamalla maahan tai lisäämällä katteeksi lannoittamatonta puhdasta turvetta.
Kalkitsevat aineet lisätään ennen kasvien kasvuunlähtöä, aina kosteaan maahan, hyvä aika on syksyllä talven alle, keväällä hupenevalle hangelle. Hangelle levittäminen, on perinteinen hyvä konsti, hieno tuhka tarttuu lumen pintaan eikä leviä pölynä ilmaan. Tänä keväänä on kovin kuivaa, joten multa kaipaa kostutusta ennen kalkitsemista ja sen jälkeen.

Jos kalkittava alue on katettu esimerkiksi kuorike- tai lampaanvillakatteella tai muulla peittävällä, kate kannattaa siirtää kalkitsemisen ajaksi sivuun.

Suositeltava levitysmäärä vaihtelee tuotteittain. Kalkkivalmistepakkauksissa on ohjeita. Perussääntö on 2 kiloa /10 neliötä,  2 – 4 vuoden välein maan happamuudesta riippuen.
Kotipuutarhureille myytävät kaupalliset multatuotteet sisältävät usein kalkitusaineita ja niitä säännöllisesti käyttäessä maan pH pysyy neutraalilla tasolla eikä erillistä ylläpitokalkitusta tarvita. 
Kalkitsemiseen on kätevintä käyttää rakeistettuja kalkkivalmisteita. Maan pH:n noston saa aikaan myös puuntuhkalla. Tällöin tuhkan tulee olla peräisin uunista, jossa poltetaan vain puuta ,ja sytykkeinä on ollut vain sanomalehteä tai munakennoja, joissa ei ole runsaasti värikkäitä raskasmetalleja sisältäviä painomusteita.

Tuholaistorjunnan luomukeinot

Viljelykierto on kasvinsuojelukeino, mutta suoriakin toimia tarvitaan. Kaalikasvien taimet ja naurin, lantun, porkkanan, punajuuren kylvökset on parasta suojata harsolla tai verkolla etteivät ne mene joudu heti maanpintaan tultutaan tuholaisten vioittamaksi. Aluksi on paras raottaa suojia vain sen ajaksi kun on saanut rivivälit kitkettyä ja harvennuksen tehtyä. Myöhemmin kun kasvit ovat kasvaneet vahvoiksi peitteet voi poistaa.

Katteiden käyttäminen on rikkakasvien torjunnan ja maan multavuuden, kosteuden säilyttämisen kannalta oikein  hyvä menetelmä, mutta etanoiden esiintyminen voi muodostua ongelmaksi, ne viihtyvät kasvikatteiden suojissa erittäin hyvin. Lampaanvillakatetta käytettäessä villan haju toimiii luonnollisena karkotteena etanoille ja kotiloille.

Kotipuutarhurit ja ammattiviljelijät voivat valmistaa tuholaiskarkotusaineita itse nk. perusaineista. Raaka-aineet löytyvät ruokakaupasta ja luonnosta.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) nettisivuilta löytyy valmistusohjeita, jotka on koottu  tutkimustiedoista. 

Pari esimerkkiä

Etana-ansa oluesta
Laimentamaton olut laitetaan kierrettävällä korkilla varustettuun, nesteelle sopivaan kartonkipakkaukseen. Olutta kaadetaan pakkaukseen sen verran, että sisälle kulkeutuvat etanat hukkuvat. Kulkuaukon on syytä olla muutamia senttejä maanpinnan yläpuolella, jotta voidaan välttää muiden eläinten hukkuminen ansaan. 

Kun ansa alkaa olla täynnä tai sen teho on laskenut, jäljellä oleva neste voidaan varovasti kaataa pois ja hävittää jäteveden mukana tai kompostoida.

Pakkaus loppuine sisältöineen hävitetään kotitalousjätteen mukana.
Nokkosvesi sienitautien ja tuhohyönteisten torjuntaan
15 g kuivattua tai 75 – 125 g tuoretta nokkosta liotetaan 1 litraan vettä. 
Annetaan uuttua 3 – 4 päivää 20 °C lämpötilassa. Sekoitetaan päivittäin. Tämän jälkeen seos siivilöidään ja laimennetaan suhteessa 1:5. Liuoksen pH 6 – 6,5. Säilytetään suljetussa astiassa sisätiloissa. Laimennetaan käyttöliuokseksi eri tarkoituksiinTukesin nettisivuilta löytyvien ohjeiden mukaisesti.

Oikein hyvää viljelykesää hyötykasvien tai kukkien parissa.
 

Kirjavinkki

Vaivatonta puutarhanhoitoa, Ruth Stout, Ingrid Olausson, suomentanut Hannele Vainio, julkaisija Otava. Löytyy kirjastoista ja oman kappaleen saa hankittua käytettyjä kirjoja myyvistä verkkokaupoista.
 

Linkkivinkkejä

Opastusta erilaisiin viljelymenetelmiin ja yksityiskohtaisia viljelyohjeita hyöty- ja koristekasvien kasvatukseen

Myös No dig- menetelmässä käytetään katteita, erityisesti kasvimaan perustamisvaiheessa käyttämällä pahvikatetta, joka asetetaan muokkaaamattomaan maa-alueen päälle. Maaseudun sivistysliiton opasvideo No dig -penkin valmistus.

Luonnonmukaisten puutarhanhoidon edistämistä tekeviä yhdistyksiä, joilla on verkkokauppa, josta saa luomusiemeniä, ravintokasveja ja koristekasveja

Ravintokasveja ja koristekasveja sekä valmiita maanparannuskasvien seoksia puutarhamittakaavan viljelyä varten myös puutarhanhoitokirjoja ja työvälineitä.
Viljelyvinkit osiossa runsaasti webinaaritallenteita ja myös nopealukuisia nettiartikkeleita, joista esimerkkeinä Maan kuntotesti, Hiilen varastointi maahan, Puuntuhkan käyttöönotto ja Toivoton kasvimaa kuntoon.

Maatiainen ry:n laajasta valikoimasta

Yhdistys järjestää ylläpitoviljelyä, johon voit osallistua. Ylläpitoviljelyyn osallistuva siemenannoksen tilaaja lähettää kasvin siemeniä takaisin Maatiaiselle. Tavoitteena on turvata näiden kasvikantojen säilyminen ja siementen saatavuus jatkossa.

Arvokkaiden suomalaisten puutarhakasvikantojen esittely
 

Luonnonsuojeluliiton opas kotipihan pölyttäjäystävällisistä kasveista
 

Tukesin perusaineet valmistusohjeita

Kirjoittaja: Brita Suokas, Luomuliitto