Kehitä tilasi kriisinkestävyyttä – vahvista omavaraisuutta ja harkitse luomua

Kun panoshinnat pysyvät koholla – omavaraisuuden merkitys kasvaa

Maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat tasoittuneet viime vuosien hintapiikkien jälkeen, mutta yleinen hintataso on yhä aiempaa korkeampi. Lisäksi lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat reagoivat nopeasti maailmanpoliittisiin kriiseihin ja muutosten ennustaminen on haasteellista.
 
Tuotantopanosten markkinoita heiluttavat geopoliittiset riskit muistuttavatkin riippuvuuden vähentämisen tärkeydestä. Mitä sinun tilallasi tapahtuisi, jos lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden, kasvinsuojeluaineiden ja jopa polttoaineen tuonti loppuisi?

Tilakohtainen omavaraisuuden vahvistaminen tarjoaa konkreettisen tavan pienentää riskejä ja hallita kustannuksia.

1. Vahvista omaa rehuntuotantoa

Tavoite: vähentää ostorehujen tarvetta ja tasata rehukustannusten vaihtelua.

Keinot:

•    Lisää nurmialaa ja valitse kasvivalikoimaan mukaan apilaa tai muita typensitojakasveja → vähentää lannoite- ja valkuaisrehutarvetta.

•    Panosta säilörehun laatuun: oikea korjuuaika, hyvä tiivistys ja varastointi.

•    Tehosta laidunten hyödyntämistä monipuolisilla siemenseoksilla.

•    Viljele monipuolisesti rehukasveja (esim. vilja-palkovilja -seokset), jotta satovaihtelut tasoittuvat.

2. Paranna maan kasvukuntoa – se on omavaraisuuden perusta

Hyvä kasvukunto vähentää ulkoisten panosten tarvetta ja lisää satojen tasaisuutta vuosittain.

Keinot:

•    Tarkastele säännöllisesti viljavuusanalyysin tuloksia.

•    Kalkitse oikea-aikaisesti, hyödynnä kivijauheita.

•    Lisää orgaanista ainesta: nurmet, viherlannoitus, lanta, komposti.

•    Ylläpidä vihreitä viikkoja eli pidä maanpinta kasvuston peitossa mahdollisimman pitkään.

•    Vältä pellon tiivistämistä ja tee muokkaukset harkiten.
 

3. Hyödynnä oman tilan ravinnekierto täysimääräisesti

Keinot:

•    Toteuta lannoitus niin, että ravinteet menevät oikeille lohkoille oikeaan aikaan.

•    Kompostoi tarvittaessa tilan sivuvirtoja (kuivikejätteet, kasvinjäänteet).

•    Tee lohkokohtaiset ravinnetaselaskelmat → tunnistat, missä ravinnetappiot syntyvät.

•    Tunne lohkosi, missä on paras kasvupotentiaali
 

4. Monipuolista viljelykiertoa

Monipuolisempi kierto vähentää kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden tarvetta.

Keinot:

•    Lisää palkokasveja → typensidonta tuo "ilmaista lannoitetta".

•    Hyödynnä kerääjäkasveja ja aluskasveja.

•    Käytä seoskasvustoja aina, kun se on mahdollista
 

5. Vähennä riippuvuutta ulkoisista energialähteistä

Keinot:

•    Tarkista energiankulutus tilalla.

•    Investoi uusiutuvaan energiaan, jos mahdollista: aurinkopaneelit, hakekattila, biokaasu.

•    Hyödynnä energiatehokkuustoimia (LED-valaistus, lämpötilasäädöt, kuivaustekniikan optimointi).
 

6. Kehitä varmuusvarastoja

•    Säilytä vilja- ja rehupuskuria vähintään yhden kauden verran, mikäli mahdollista.

•    Tämä tasaa markkinahintojen vaihtelua ja parantaa kriisinkestävyyttä.
 

7. Harkitse luomutuotantoon siirtymistä

Luomu vähentää lähtökohtaisesti riippuvuutta ulkoisista panoksista, koska:

•    kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei käytetä,

•    viljelykierron ja nurmipainotuksen ansiosta ravinnekierto tehostuu,

•    tukitasot ovat nyt entistä kilpailukykyisemmät.

Luomussa omavaraisuus on sisäänrakennettu toimintamalli.

Vuoden 2026 alussa luomukorvauksen tukitasoja korotettiin noin 15 %, mikä parantaa luomutuotannon houkuttelevuutta. Uudet tukitasot ovat:

•    Peltokasvit 184 €/ha

•    Kotieläintuotanto 150 €/ha

•    Avomaan vihannekset 679 €/ha

Tukikorotukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelman muutosta ja tähtäävät luomutuotannon lisäämiseen sekä kannattavuuden parantamiseen. Luomun roolia nähdään myös merkittävänä maaperän hyvinvoinnin ja ilmastokestävyyden vahvistajana, koska luomutuotanto perustuu monipuolisiin viljelykiertoihin, viherlannoitukseen ja maan rakenteen ylläpitoon. 

Suomi on asettanut Luomu 2.0 -ohjelmassa tavoitteeksi nousta merkittäväksi luomutuotteiden viejämaaksi ja jo nyt suomalaisia luomutuotteita viedään yli 40 maahan. Suosituimpia kohdemaita ovat mm. Saksa, Ruotsi, Alankomaat, USA ja Etelä-Korea. Maailmalla luomun kysyntä on kääntynyt uudelleen kasvuun, mikä tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. 

Jos omavarainen maatalous ja luomutuotanto kiinnostavat, suuntaa heinäkuun lopulla Iisalmeen!

LuomuVirtaa2026-tapahtuma kokoaa nimittäin luomun ja omavaraisen maatalouden toimijat yhteen 30.–31.7.2026 Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampukselle Iisalmeen. Tapahtuma-alueella on nähtävillä kasvustoja, työnäytöksiä, koneita ja uutta teknologiaa, jotka tukevat kestävää ja omavaraista tuotantoa. Lisäksi päivien aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja mm. mekaanisesta kasvinsuojelusta ja palkokasvien tarjoamista mahdollisuuksista kasvintuotantoon. Kansainvälisenä vieraana paikalle saapuu Ruotsista Niels Andresen (HIR Skåne), jolla on vuosikymmenten kokemus tutkijana ja neuvojana luomukotieläintuotannon ja palkokasvien viljelyn sektorilta

LuomuVirtaa2026

•    Aika:

o    Torstai 30.7.2026 klo 11–17  
o    Perjantai 31.7.2026 klo 9–15

•    Paikka:

o    Ylä-Savon ammattiopisto, Peltoniemi  
o    Kotikyläntie 254, Iisalmi

•    Mikä: 

o    Kaksipäiväinen luomu- ja omavaraisen maatalouden ammattilaistapahtuma

•    Kenelle:

o    Luomuviljelijöille, maatalousyrittäjille, asiantuntijoille ja kaikille omavaraisesta ja kestävästä ruoantuotannosta kiinnostuneille

•    Teemat:

o    Omavaraisuus, huoltovarmuus, kriisinkestävyys, luomutuotannon käytännöt, viljelijäkokemukset

•    Sisältö:

o    Asiantuntijapuheenvuoroja, viljelijätarinoita, paneelikeskusteluja, työnäytöksiä, koneita ja kasvustoja

•    Järjestää:

o    Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun, Kasvitaito 2.0, KasviTieto ja OSKARI -hankkeet