Maanparannusaineiden kertauskurssi, osa 3/3: peltotuhka, kuonat ja biohiili

Peltotuhka

Peltotuhka on havupuun kuoren poltosta jäljelle jäänyttä palamistuotetta. Peltotuhka on hyvin ravinteikasta, sillä siinä on huomattava määrä hiiltä, runsaasti fosforia ja kaliumia sekä sivuravinteista magnesiumia ja kalsiumia. Peltotuhkassa on myös maan happamia vetyioneja neutraloiva vaikutus. Fosforia peltotuhka saattaa sisältää jopa 4,5 kiloa tonnia kohden.
Peltotuhkan suositeltu käyttömäärä on 3–5 tonnia hehtaarille. Käytössä on kuitenkin huomioitava tuhkan sisältämän fosforin asettamat rajoitteet. 

Peltotuhka sisältää pienissä määrin myös raskasmetalleja, joten viljelyssä on huomioitava, ettei tuhkaa levitetä suuria määriä kasveille, jotka ovat herkkiä raskasmetalleille. Peltotuhka levitetään tavallisella kalkinlevitysvaunulla, mieluusti kosteaan maahan, jotta tuhka aktivoituu mahdollisimman tehokkaasti. Tuhkan levitys suositellaankin tekemään talvella. Peltotuhkia on saatavana myös luomuhyväksyttyinä.

Kuonat

Kuonat ovat metalliteollisuuden sivuvirtoja. Yleisimmät maanparannukseen käytettävät kuonat ovat masuuni- ja teräskuona. Epämääräisestä nimityksestään huolimatta kuona ei ole jätettä vaan tehokas peltolannoite.  Kuona sisältää paljon kalsiumia, magnesiumia sekä mangaania. Kuonat toimivat myös hyviä kalkitusaineina, sillä ne ovat lähes yhtä tehokkaita kuin tavalliset kalkit, mutta hinnaltaan edullisempia. Vaikka kuonat ovatkin metallinvalmistuksen sivuvirtoja, ne eivät sisällä haitallisia raskasmetalleja sillä raskasmetallit jäävät valmistuksen aikana syntyvään lopputuotteeseen. 

Kuona levitetään tavallisella kalkinlevitysvaunulla kalkin tapaan joko suoraan sängelle, nurmikasvustoon tai talvella lumen päälle. Levitysmäärä on noin 5 tonnia hehtaari viiden vuoden välein, riippuen kuonan kokonaisneutralointikyvystä. Masuunikuona sopii erityisen hyvin perunalle, sokerijuurikkaalle sekä nurmelle korkean mangaanipitoisuutensa takia. Kuonat sopivat myös luomutuotantoon sillä ne ovat luomuhyväksyttyjä.

Biohiili

Biohiili on hiilipitoinen, erittäin huokoinen materiaali, joka valmistetaan erilaisista orgaanisista materiaaleista pyrolyysin avulla eli kuumentamalla hapettomissa olosuhteissa. Se sitoo itseensä vettä ja ravinteita, parantaa maan mururakennetta ja tarjoaa elinympäristön maaperän mikrobeille. Se voi myös tasapainottaa maan pH:ta. 

Biohiili hyödyttää erityisesti kevyitä ja kuivuudelle alttiita maita, sillä se parantaa vesitaloutta ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Kokonaisuutena se on pitkävaikutteinen keino parantaa maan kasvukuntoa ja tehostaa lannoituksen hyötyjä. 

Viljelyssä biohiiltä käytetään joko suoraan peltoon sekoitettuna tai yhdessä lannan, lietteen tai kompostin kanssa. Peltoon voidaan laittaa 2–10 tonnia/ha, kun tavoitteena on parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta. Hiekkamailla tai kuivuudesta kärsivillä lohkoilla voidaan käyttää 10–20 tonnia/ha. Jos biohiili sekoitetaan lantaan, voi käyttömäärä olla 1–5 % biohiiltä lannan tilavuudesta. Biohiilen hyöty paranee, jos se ns. esiladataan ravinteilla näin lantaan sekoittamalla.