Syysviljojen talvenkestävyys punnittiin Västankvarnin ankarassa talvessa – Havaintoja NSL:n koekentiltä

Viljelyvarmuuden parantaminen Uudellamaalla -hanke jalkautui pellonpiennarpäivään 9. heinäkuuta 2026, kun suuntana olivat NSL-koetoiminnan Västankvarnin kenttäkokeet. Mikael Fröberg esitteli tilaisuudessa syysviljojen lajikekokeita. 

Syysruisvehnä: Korrenlujuus korostuu tähkäidännän hallinnassa 

Syysruisvehnä on parhaimmillaan erittäin satoisa rehukasvi, josta voidaan puida joko jyväsato tai korjata kokoviljasäilörehu. Koska laji on herkkä tähkäidännälle, korrenlujuus on yksi sen tärkeimmistä valintakriteereistä. Ruosteet ovat toinen ruisvehnälle tyypillisistä haasteista, mutta tänä vuonna siitä ei koekentillä ollut harmia.

Neuvonnallisen lajikekokeen havainnot:

• SU Toppus: Suomen tällä hetkellä viljellyin ruisvehnä. Vahvakortinen.
• Temuco: Suomen toiseksi viljellyin lajike. Viime vuoden satoisin, mutta kärsi tänä vuonna talvesta ja oli päässyt harventumaan.
• Orinoko: Stelvion ohella tuuheimmat ja vahvimmat kasvustot heti talven jälkeen.
• Stelvio: Tämän vuoden hienoimman näköiset kasvustot. Tuuhea heti talven jälkeen ja vaatii korrensääteen. Menestyi hyvin myös viime vuonna, on talvenkestävä ja toimii erinomaisesti käytännön viljelyssä.
• Tadeus: Erottuu edukseen aikaisuudellaan.
• Lanetto: Kokeen heikoin talvenkestävyys – kärsi talvituhoista myös virallisessa lajikekokeessa.
  
  Virallisen lajikekokeen nostot:
• Tributo: Uusi, erittäin lupaava lajike. Sillä on todella kova satopotentiaali, pitkät tähkät ja luja korsi.

Syysruis: Kylvöajankohta ratkaisi hybridien onnistumisen

Syysrukiin virallisessa kokeessa oli mukana kymmenen lajiketta, joista puolet oli hybridejä ja puolet populaatiorukiita. Kokeissa huomattiin, että myöhäinen kylvöajankohta verotti hybridien pensomista. Erityisesti hybridirukiilla aikainen kylvö tuottaa tutkitusti parhaan tuloksen – myöhään kylvettäessä siemenmäärää olisi pitänyt kasvattaa.

• KWS Jethro: Pitkään viljelyssä ollut varma hybridimittarilajike. 
• KWS Cursor: Muistuttaa Jethroa, mutta on sitä satoisampi ja osoitti hyvää talvenkestävyyttä.
• KWS Emphor: Toista vuotta mukana kokeissa. Satoisa hybridi, jolla on hyvä torajyvän kestävyys.
• Dankowskie Agat: Populaatiorukiiden tuttu mittarilajike ja Suomen viljellyimpiä rukiita. Häviää sadossa uutuuksille ja on lumihomearka. 
• Reetta on puolestaan ollut mukana talvenkestävänä mittarina jo vuodesta 2006.
• SU Perspectiv & KWS Fidalgor: Lantmännenin edustamat lajikkeet, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin aiemmat tutut lajikkeet.
• Alvaro: Lajike, jota mainostetaan erittäin hyvin pensovana. Teoreettisesti kylvömäärää voisi alentaa, mutta tulevaisuus näyttää, miten ominaisuus toimii Suomen olosuhteissa.
• SU Karlsson: Lyhytkortinen SU Karlsson ei erottunut kokeessa kumpaankaan suuntaan. 
• KWS Rixor on vielä testauksen alkuvaiheessa, joten siitä on vaikea tehdä päätelmiä.

Syysohra: Kevätkuivuus kuritti, syyskuun kylvöt selvisivät parhaiten

Syysohrakokeissa näkyi kevätkuivuuden aiheuttama kova stressi. Syysohran suurin riski on talvenkestävyys, johon liian aikainen kylvö vaikuttaa heikentävästi: jos kasvi kasvattaa syksyllä liikaa sivujuuria, sen kasvupiste nousee ja altistuu talvituhoille. Tänä vuonna parhaiten selvisivät syyskuun puolivälin jälkeen kylvetyt kasvustot.

• KWS Kosmos & Dexter: Kokeen kirkkaimmat tähdet, jotka erottuivat edukseen. KWS Kosmos on viljelyvarma mittarilajike ja onnistuessaan erittäin satoisa. Dexter puolestaan vaikuttaa todella lupaavalta ja kesti talven erinomaisesti. 
• Melia: Tasainen talvehtija ja aikainen lajike.
• Jakubus & SU Skoop (hybridi): Molemmat kärsivät tänä vuonna harmillisen paljon talvituhoista.
• SU Ellen: Aikainen lajike. Harveni talvella ja juroi keväällä – lajike onkin poistumassa.

Syysvehnä: Älä hätiköi keväällä rikkomispäätöksen kanssa!

Vaikka syysvehnät näyttivät keväällä huonoilta, ne petrasivat kasvukauden edetessä huomattavasti. Heinäkuun tilanne koekentällä osoittaa, että syysvehnäkasvuston rikkomista kannattaa harkita keväällä erittäin tarkkaan. Kevätvehnällä on nimittäin vaikea päästä edes syysvehnän heikompiin satotasoihin.

• Ceylon: Tuttu mittarilajike oli hyvännäköinen koko kevään ja on edelleen varma valinta. Kasvinsuojeluun on kuitenkin kiinnitettävä huomiota, sillä lehtilaikkua alkaa tulla vuosi vuodelta enemmän (taudinkestävyys murtumassa). Lisäksi lajike on poudanarka, joten kevätkuivuus on sille uhka.
• Turanus: Pitkäkortinen ja vihneellinen mittarilajike, joka talvehtii erittäin varmasti, mutta on herkkä taudeille.
• Maikken & Kask: Lantmännenin lajikkeista Maikken talvehti hyvin. Kask kärsi jonkin verran talvituhoista, mutta petrasi kesää kohti. Kask on Ruotsissa suosittu, satoisa syysvehnä.
• Pontiform: Uusi, aikainen ja lupaavan oloinen uutuus. Laadukkaaksi leipävehnäksi mainostettu.
• RGT Marstrand: Tavallisesti satoisimmasta päästä oleva, Ruotsissa suosittu lajike kärsi tänä vuonna poikkeuksellisesti talvituhoista. Lajikkeella on vahva korsi ja hyvä harmaalaikun kestävyys.
• Kokeista poistuvat: SU Henner (korkea talvituhoprosentti) sekä aiemmin todella satoisa SU Willem, joka tuhoutui talvella niin pahasti, ettei se jatka siemenlisäykseen.