Maanparannusaineiden kertauskurssi, osa 2/3: Kipsi ja maanparannuskuidut

Kipsi

Kipsi (CaSO₄·2H₂O) on kalsiumsulfaattia, jota levitetään erityisesti Saaristomeren ja muiden merien valuma-alueilla. Kipsi on maanparannusaine, jolla vähennetään pintamaan eroosiota ja fosforin huuhtoutumista pelloilta vesien mukana pois. 

Toisin kuin kalkki, kipsi ei nosta pH:ta eikä sitä voi käyttää peltojen kalkitukseen. Sen sijaan kipsissä on paljon muita ravinteita, joista pelto hyötyy. Erityisesti rikkiä kipsissä on paljon, jopa 180 kg tonnissa. Kipsi sopiikin erityisen hyvin öljy- ja kaalikasveille, mutta myös viljat ja heinäkasvit hyötyvät siitä valkuaisen muodostuksen parantuessa. Rikin lisäksi kipsissä on merkittävä määrä kalsiumia, jopa 230 kg tonnia kohden kohti. 

Erityisesti perunanviljelyssä kipsi on saavuttanut suurta suosiota, sillä se on ravinnepitoista, kloorivapaata sekä ei nosta pH:ta ja kalsium vahvistaa perunan kuorta. Kipsissä on myös hieman fosforia 2 kiloa tonnissa yksikköä kohti, mutta sen rapautuminen on hyvin hidasta, joten sitä ei tarvitse huomioida viljelykirjanpidossa. 

Kipsin käyttö

Kipsin käyttöä ja vaikutuksia on tutkittua vuosikymmeniä. Tutkimuksissa on päädytty sopivan levitysmäärän olevan 4 tn/ha 5 vuoden välein. Tällöin on todettu huuhtoumien olevan pienimmillään sekä ravinteiden tulevan parhaiten hyödynnettyä. Kipsiä lähtökohtaisesti suositellaan levitettäväksi puhtaille savipelloille tai muille kivennäismaille, joiden saves pitoisuus on korkea. 

Voit tarkistaa peltosi soveltuvuuden tähän luodun karttapalvelun avulla. Savipitoisilla mailla kipsi nostaa maan ionivahvuutta tehden maasta murustuvamman ja vähentäen maa-aineksen kulkeutumista. Kipsin erikoisuus onkin, että pellolla seisova vesi on kirkasta, eikä sameaa. Kipsi suositellaan muokattavan maaperään pian levityksen jälkeen kevennetyllä muokkauksella. Kyntökin käy, mutta liian syvään kynnettäessä kipsin hyödyt laskevat. 

Erityisen toimivaksi on todettu kipsin ja karjanlannan yhteislevitys. Kipsi ja lanta levitetään peräkkäin ja mullataan samalla kertaa. Kipsin levityksessä on käynnissä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vetämä Kipsi-hanke, jossa viljelijällä on mahdollista hakea ilmaista kipsineuvontaa ja levitystään pelloilleen. Suomessa tuotettu kipsi ei ole luomu hyväksyttyä, sen ollessa kemiallisten lannoitteiden sivutuote. 

Maanparannuskuidut

Maanparannuskuidut ovat yhteisnimitys erilaisille metsäteollisuuden sivuvirtoina tuleville jalosteille. Maanparannuskuidut jaetaan niiden ravinneominaisuuksien mukaan kahteen alalajiin: nollakuituihin sekä ravinnekuituihin.

Maanparannuskuidut ovat paperin, kartongin ja sellun valmistuksessa syntyvää ”lietettä”. Liete ei kuitenkaan ole löysää vaan kohtalaisen kiinteää sen kuiva-ainepitoisuuden ollessa noin 35 %. Ravinnekuitu sisältää typpeä, fosforia, kaliumia, rikkiä, kalsiumia, magnesiumia ja mangaania. Eli kaikkia kasvin tarvitsemia tärkeimpiä ravinteita. 

Nollakuitu on nimensä mukaisesti lähes ravinteetonta metsäteollisuuden sivuvirtoina tulevaa kuitua. Esimerkiksi ravinnekuitu sisältää 0,78 kiloa fosforia tonnia kohden, kun taas nollakuitu sisältää sitä vain 6 grammaa tonnia kohden.

Maanparannuskuitujen käyttö

Maanparannuskuituja käytetään pellossa ensisijaisesti orgaanisen aineksen eli hiilen lisäämiseen. Ravinnekuidun suositeltu levitysmäärä on 20–40 tonnia hehtaarille, riippuen pellon viljavuusarvoista. Nollakuitua voi levittää jopa 50 tonnia hehtaarille, sillä sen levitystä eivät rajoita kuin tekniset seikat. 

Maanparannuskuitu sopii kaikille maalajeille, mutta eniten niistä hyötyvät vähämultaiset kivennäismaat ja lohkot, joilla on selkeä ravinteiden tarve. Raivioiden ns. peruslannoitukseen maanparannuskuidut ovat oiva valinta.

Maanparannuskuidun ravinteet ja hiili ovat maaperässä käytettävissä jopa 10 vuoden ajan, joten se on oiva ratkaisu pidempiaikaiseen lannoitukseen. Maanparannuskuidun vaikutus perustuu maamikrobien ruokkimiseen ja niiden lisäämiseen. Maamikrobit lisäävät pellossa nk. sidosaineita, jotka ehkäisevät maaperän eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. 

Kuitujen etuna on myös sen pH:ta nostava vaikutus. Kuitu kannattaakin levittää ja muokata maahan pari viikko ennen kylvötoimia, jotta maaperämikrobien toiminta aktivoituu. Maanparannuskuituja on saatavana myös luomuhyväksyttyinä.