Tunneliviljely – mahdollisuus myös aloittelevalle marjantuottajalle

–  On omat etunsa, jos aloittaa tunneliviljelyn ilman avomaalla kertynyttä kokemusta, toteaa Sirkku Hottinen Peltosirkulta tunneliviljelyn pellonpiennarpäivässä.
–  Ei ole pinttyneitä tapoja, ja oppii suoraan nykyaikaisen teknologian ja viljelytavan mukaan.
ProAgria Etelä-Suomen puutarha-asiantuntija Marja Kallela muistuttaa, että tunneliviljely ei kuitenkaan ole täysin automaattista ja työvoimaa vaaditaan silti moniin vaiheisiin.  Onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua, jatkuvaa seurantaa ja osaavaa työvoimaa.

Tunnelin rakentaminen kannattaa ajoittaa syksyn kuivalle säälle – keväällä voi muuten tulla kiire, muistuttaa Niitty-Seppälän isäntä Jukka Kittilä (kuvassa edessä)

Tunneliviljely vastaa muuttuvien markkinoiden ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin

Markkinat ovat muuttuneet. Suurkeittiöt ja elintarviketeollisuus vaativat yhä tasalaatuisempia tuotteita ja parempaa toimitusvarmuutta. Tunnelit auttavat täyttämään nämä vaatimukset.

– Jos viljelee keskusliikkeille, on tunnelituotanto usein edellytys, sanoo Niitty-Seppälän tilan isäntä Jukka Kittilä, joka on siirtymässä osittain avomaaviljelystä myös tunneliviljelyn pariin.

Tunnelit pidentävät kasvukautta, minkä ansiosta suomalaiset marjat kilpailevat paremmin tuontituotteiden kanssa. Lisäksi sääoloja voidaan hallita paremmin – yleistyvät sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, hellejaksot ja tuulet, ovat tuoneet haasteita avomaalle.

Myös pitkään avomaanviljelyä harjoittaneet törmäävät maaperän tautipaineeseen, joka saa viljelijät harkitsemaan tunneliratkaisuja, joissa taimet kasvatetaan ruukuissa.

Turvetta korvaavia materiaaleja testataan jatkuvasti ja sopivia vaihtoehtoja on jo löydetty kuten sammal, ruokohelpi ja puukuitu. Kuvassa vaihtoehtoja esittelee Kekkilä-BVB:n Marja Hiltunen.

Asiantuntijoilta käytännön vinkkejä aloitukseen

Pellonpiennarpäivässä jaettiin runsaasti käytännön neuvoja aloitteleville viljelijöille. Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Eija Lankinen painotti erityisesti vedenlaadun ja kasteluteknologian toimivuuden merkitystä.

- Kastelujärjestelmät on syytä mitoittaa tulevaisuuden tarpeisiin, ei vain nykyhetkeen, hän muistuttaa.

Biologisen torjunnan asiantuntija Wilhelmiina Kallio Biotukselta puolestaan muistutti, että taudin tai tuholaisen aikainen havaitseminen voi pelastaa koko sadon.

- Työntekijöiden havainnointikyky on tärkeä osa torjuntatyötä – esimerkiksi tuholaisten tai tautien havaitsemisesta palkitseminen voisi olla hyvä keino motivoida työntekijöitä tarkkaavaisuuteen, hän toteaa.

On erittäin tärkeää, että taimialustaa ei tiivistetä istutuksen yhteydessä. Kuvassa Eija Lankinen mittaamassa johtokykyä.

Taimet Hollannista

Suomi on pieni markkina, ja parhaiden taimien saaminen vaatii ennakointia. Nykyään taimet tuodaan lähes yksinomaan Hollannissa.

- Sanotaan, että 75 % sadosta tehdään Hollannissa, niin iso merkitys taimimateriaalilla on. Tilaukset on tehtävä ajoissa – nyt suunnitellaan jo seuraavan vuoden viljelyä, totesi Sirkku Hottinen.

Peltosirkun tila ei ole luomussa, mutta he käyttävät ainoastaan biologisia torjuntamenetelmiä. Näin tuotteiden hinta asettuu luomun ja tavanomaisen väliin.

– Kuluttajat katsovat useimmiten yksikköhintaa, eivät kilohintaa. Tämä kannattaa huomioida pakkauskokoja suunniteltaessa, Sirkku vinkkaa.

Ala kehittyy – kannattaa pysyä mukana

Tunneliviljely kiinnosti laajasti – pellonpientareelle kokoontui lähes 30 alan kehityksestä kiinnostunutta viljelijää. Joukossa oli myös Antti ja Jaana Tolvanen Mäkelän Mansikka Oy:stä  Kiteeltä. Myös he ovat huomanneet ilmastonmuutoksen vaikutukset pelloilla, kuten tuulieroosion

– Viljelemme avomaalla mansikkaa ja pensasmustikkaa. Haluamme olla ajan hermolla, ja siksi kierrämme mielellämme erilaisissa tilaisuuksissa, he kertoivat. 

Pellonpiennarpäivän järjesti Ravinnehyöty-hanke.