Yhteisöllisyys - yrittäjän voimavara

3 min lukuaika

Puutarhayrittäjän saappaissa

Maatilan pyörittäminen on vaativaa työtä ja tämä korostuu etenkin silloin, jos pienessä henkilöstössä tapahtuu muutoksia tai ongelmatilanteita. Maa- ja puutarhataloudessa pitäisi puhua enemmän yksinäisyydestä ja tämän vaikutuksesta jaksamiseen sekä työhyvinvointiin. Maanviljelijät kohtaavat suuren määrän stressiä arjessaan ja ovat siten alttiimpia masennuksen ja ahdistuksen oireille verrattuna muihin ammattiryhmiin.

Humalakasvusto
Humalakasvustoa hoitamassa. Kuva Matilda Mattsson

Henkisen hyvinvoinnin riskitekijät

Yrittäjän henkisen hyvinvoinnin riskitekijät ovat muun muassa suuri työtaakka, rahatilanne, ilmastonmuutokset, rikollisuus, globalisaatio, lait ja säännökset, itselleen asetetut odotukset, eristys ja tuen puute. Yrittäjän jaksamista voi heikentää perheen rajallinen tuki, puolison työssäkäynti tai naapurimaatilojen puute. Nykypäivänä on yhä yleisempää, että sukupolvet eivät enää asu yhdessä tilalla ja eläminen maalla on yhä eristetympää. Näiden riskitekijöiden lisäksi mahdolliset psyykkistä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat korkea ikä, ero, fyysiset vammat ja puutteellinen tukiverkosto.

Henkinen hyvinvointi 

Henkistä hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi on tunnistettu yrittäjän oma motivaatio ja ympäristövastuu. Yksi erittäin tärkeä hyvinvoinnin lähde on viljelijän yhteys viljeltyyn maahan. Ulkona tehtävä työ fyysisesti hyvässä työympäristössä ja kohtuullisella työmäärällä tukee yrittäjän terveyttä. Myös terveellinen ruokavalio, työskentely eläinten kanssa sekä viihtyisä asuinympäristö ovat yrittäjän hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyyden kokeminen ovat tutkitusti hyvinvointia edistäviä.

Yhteisöllisyys maatilalla

Maatilan yhteisöllisyys voi olla yrittäjän turva yksinäisyyttä ja puutteellista tukea vastaan. Maatiloilla on valmiiksi hyvät puitteet yhteisöllisyydelle verrattuna muihin toimialoihin. Tilat ovat myös aiemmin olleet paikallisyhteisöjen paikkoja. Jos tarkoituksena on lisätä henkilömäärää ja yhteisöllisyyden tunnetta tilalla, voi matkailupalveluiden lisäksi harkita jo valmiiksi olevaa yhteisöä. Ihmiset, yritykset ja muut toimijat, joiden kanssa tila tekee yhteistyötä, kuuluvat luontaiseen yhteisöön ja ovat helpoin lähtökohta yhteisöllisyyden lisäämiselle. Kannattaa harkita, voisiko yhteistyötä syventää tai laajentaa, tai harkita jotain aivan uuden kehittämistä. Myös tilan asiakkaat voidaan nähdä osana maatilan yhteisöä. Kuluttajien lisäksi heistä voi myös löytyä innokkaita tekijöitä.

Maatilayhteisö

Maatilayhteisö kiteytettynä tarkoittaa sitä, että tilan resurssit jaetaan yhteisön kesken. Se, miten yhteisöllisyys kannattaisi jakaa, on hyvin tilakohtaista. Jos toimintaa halutaan aloittaa pienimuotoisesti, tila voidaan jakaa erillisiin, rajattuihin alueisiin. Vaihtoehtoisesti yhteisön toiminnan omistajuus voidaan erottaa kiinteistön ja maan omistuksesta.  Tilan voi myös omistaa yhteisesti osakeyhtiön tai osuuskunnan muodossa.

Yhteisöllisyyden rakentamisessa on tärkeä muistaa, että työnjaon lähtökohtana on se, mitä kukin tykkää tehdä ja mistä hän haluaa ottaa vastuuta. Tilan työt voivat olla sekä palkallisia että vapaaehtoistyötä. Jos harkitsee uuden henkilön ottamista yhteisöön, on tärkeä varmistaa hänen sitoutumisvalmiutensa. Tämän voi hoitaa esimerkiksi arvositoumuksella, jolloin henkilön tavoitteet ja arvot tulevat esille.

Kumppanuusmaatalous yhteisöllisyyden työkaluna

Kumppanuusmaatalous, tunnetaan myös CSA maataloutena (Community supported agriculture), on yksi tapa lyhentää ruokaketjua sekä lisätä yhteisöllisyyttä toiminnassaan. Tuottajavetoisessa kumppanuusmaatalouden mallissa sinä viljelijänä jaat riskit ja palkitsevuuden kuluttajien kanssa. Mallissa kuluttajat maksavat etukäteen sato-osuuksiasi, tai osallistuvat muilla tavoin, esimerkiksi vapaaehtoistyöllä. Kumppanuusmaataloudessa on monta vaihtoehtoa sato-osuuksien jakamiselle. Kuluttajat voivat noutaa sadon tilaltasi, palvelupisteeltä tai vaikka korjata sadon itse.

Kumppanuusmaatalous sopii hyvin vähentämään investointiriskejä, jos haluaa laajentaa tuotetarjontaa tai harjoittaa sekaviljelyä. Kumppanuusmaatalouden ansiosta voit saada arvojasi jakavan yhteisön maatilallesi ja sen läheisyyteen, arkea helpottavia apulaisia ja pääset näkemään suoraan, miten työsi vaikuttaa yhteisöösi ja mihin tuotteesi päätyvät. Kumppanuusmaatalous lisää myös alkutuotannon kestävyyttä ja lisää varmuutta siitä, että satosi kulutetaan silloin, kun sen laatu on parhaimmillaan. Myymällä suoraan, ilman välikäsiä, kuluttajalle voit myös parantaa tilan kannattavuutta.

Tilojen yhteistyö

Yksi tärkeistä henkisen hyvinvoinnin tekijöistä on tiivis verkostoituminen muihin viljelijöihin. Jos lähistölläsi on muita maatiloja ja yhteistyölle halukkaita viljelijöitä, voi myös tilojen välinen yhteistyö olla hyvä työkalu helpottamaan henkistä sekä fyysistä taakkaa. Maatilayhteistyössä voidaan esimerkiksi jakaa valmiiksi olevia koneita tai tehdä yhteisiä investointeja. Viljelijöiden kesken voi tehdä viljelykiertoyhteistyötä tai palkata yhteisiä työntekijöitä. Maatilojen välinen yhteistyö jakaa tuotannon riskejä, parantaa kilpailukykyä ja keskittää työnteon. Yhteistyö lisää myös tuotannon määrää, omaa osaamista ja tehokkuutta.

Gemenskap – en styrka för företagaren

Att driva en gård är ett krävande arbete som ställer höga krav på tid, resurser och ork. Utmaningarna blir särskilt tydliga när personalstyrkan är liten och förändringar eller problemsituationer sker. Inom jord- och trädgårdsbruk borde man tala mer om ensamhetens påverkan på arbetsvälmående, trots att den kan vara avgörande för hur företagaren mår. Jordbrukare lever ofta med hög stressnivå och löper större risk för depression och ångest än många andra yrkesgrupper.