Monimuotoisuus, feromonit ja tekoäly kasvinsuojelussa

Monimuotoisuus avuksi kemiallisen torjunnan vähentämisessä

Käytöstä poistetut kasvinsuojeluaineet ja ilmastonmuutoksen vaikutus kasvinsuojeluun olivat keskeisiä keskustelunaiheita Jordbruksverketin järjestämissä neuvojien koulutuspäivillä Göteborgissa helmikuussa. Päivien aikana keskusteltiin muun muassa hyönteisten manipuloinnista värillisten liima-ansojen ja hajusteiden avulla sekä tuholaisten seurannan ja torjunnan automatisointimahdollisuuksista. Ajankohtainen aihe oli myös, miten monimuotoisuuden lisääminen, esimerkiksi peltojen kukkakaistaleiden avulla voi vähentää kemiallisen torjunnan tarvetta.  Monimuotoisuuden lisääminen voi lisätä hyötyeliöiden määrää, mutta hyvän torjuntatuloksen saavuttamiseksi on tärkeää tietää, mitkä kasvit lisäävät tietyssä viljelykasvissa tarvittavien hyötyeliöiden määrää.

Niittyluteet Lygus spp. ovat monimuotoinen hyönteisryhmä, jotka on viime vuosina vioittaneet monia viljelykasveja, kuten kaali- ja mansikkakasvustoja. Luteiden aiheuttama vioitus johtaa mansikoiden epämuodostumiseen ja kaalikasveilla kasvupisteen tuhoutuminen. Kaalikasvien vauriot syntyvät, kun täysikasvuiset hyönteiset (talvehtimisvaihe) lentävät kaalipellolle alkukesällä. Kaalikasveja suojataan tehokkaasti peittämällä ne harsolla tai hyönteisverkoilla heti istutuksen jälkeen.

Michelle Fountain NIAB:stä Isosta-Britanniasta kertoi erilaisista feromoneista, joita he ovat kehittäneet houkuttelemaan peltoludetta Lygus rugulipennus.  Valitettavasti jotkut hyötyeläimet, kuten kimalaiset, ovat myös kiinnostuneita samoista feromoneista, ja siksi ansat tulisi suunnitella siten, että ne pyydystävät vain luteita. On testattu Pull – and Push-menetelmää, jossa luteet houkutellaan ensin pois mansikkapellolta ja pyydystetään sitten massapyydyksellä. Tällä menetelmällä pystyttiin vähentämään vahingoittuneiden mansikoiden määrää 16 prosentista 8 prosenttiin. Käytetyt massapyydykset on kehittänyt Russel IPM, ja niitä myydään nimellä Lybolty. Hän selitti myös, että mansikat eivät ole luteiden suosikkiruokaa, vaan ne pitävät niittykukista. Siksi hän katsoi, että torjuntaa varten olisi ensisijaisesti viljeltävä kasveja, jotka suosivat peltoluteiden luonnollisia vihollisia, kuten kamomillasauniota.

Innovatiivisia ratkaisuja tuholaisten seurantaan ja torjuntaan

Tuhohyönteisten torjunta kasvihuoneissa on jo pitkään tehty menestyneesti. Mutta jos hyötyeläimet vapautetaan osittain avoimiin tunneleihin, miten ne toimivat? Paul Becher ja hänen SLU:n tutkimusryhmänsä ovat tutkineet, voidaanko kukkakärpäsiä käyttää tunneleissa kirvojen torjuntaan: jäävätkö ne sinne ja suojelevat vadelmia ja karhunvatukoita vai lentävätkö ne pois? Aikuiset kärpäset eivät ole kirvojen saalistajia vaan niiden jälkeläiset, joten biologinen torjuntateho riippuu kärpästen muninnasta ja lisääntymisestä. Paul kertoi, että he havaitsivat kukkakärpäsen toukkien määrän lisääntyneen kirvoja kontrolloivien kukkakärpästen vapauttamisen jälkeen avoimissa tunneleissa, mutta hän ei vielä voinut sanoa varmasti, olivatko toukat peräisin luonnosta vai vapautetuista kukkakärpäsistä.

Uusia innovatiivisia menetelmiä kasvintuhoojien torjumiseksi kehitetään jatkuvasti.  Tuholaisten tarkkailu vie paljon aikaa, ja monet tutkimushankkeet pyrkivät automatisoimaan tuholaisten seurantaa. Tohtori Christine Dieckhoff Augustenbergin Landwirtschaftliches Technologiezentrum (LTZ) kertoi käynnissä olevasta hankkeesta, jossa kehitetään liikkuvaa LED-laserloukkua tuholaisia varten. He käyttävät optisia ja mekaanisia ärsykkeitä houkutellakseen siivekkäitä hyönteisiä kasveista LED-loukkuun ja tappaakseen tuholaiset lasersäteellä. Valon väri ja voimakkuus yhdistettynä hajuihin, jotka stimuloivat hyönteisten lentokäyttäytymistä ja niiden suuntautumista, käytetään hyönteisten keräämiseen loukkuun. Loukussa hyönteiset tunnistetaan tekoälyn avulla, ja kaikki hyönteistuholaiset luokitellaan laserkäsittelyn kohteiksi. Muiden kuin kasvituholaiset annetaan poistua loukusta vahingoittumattomina. LED-laserloukku voidaan asentaa ajoneuvoon, joka voi liikkua automaattisesti kasvihuoneessa, mikä takaa kasvipopulaation joustavan ja tarkan valvonnan.

Kilpailukykyinen viljely mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin tulevaisuudessa edellyttää, että kasvinsuojeluongelmia voidaan hallita tehokkaasti, vaikka kemiallisten torjunta-aineiden valikoima vähenee. On siis tärkeää, että tulevaisuudessa siirrytään uusiin entistä ympäristöystävällisempiin menetelmiin tuholaisten torjumiseksi.