7.5.2026 2 min lukuaika

Työkaluja puutarhatuotannon kilpailukyvyn kehittämiseen

Name: Agency Leroy
Price range: $

7.5.2026 2 min lukuaika

HortiHubi hankkeen tavoitteena oli kehittää puutarhayritysten kilpailukykyä välittämällä tietoa muun muassa avomaaviljelykasvien sato- ja hintariskeistä, yksikkökustannuksista ja kannattavuudesta sekä kehittämällä erilaisia työkaluja suunnittelun ja taloustietoisuuden tueksi.

Mansikkaa Pohjois-Savossa. Kuva Jenni Hämynen

Hankkeessa tehtiin muun muassa haastatteluja mansikan-, perunan- ja vihannesviljelijöiden kanssa, jossa analysoitiin satovaihtelua, työvoiman käyttöä ja tilojen taloudellista tilannetta. Haastatteluissa ilmeni, että viljelyn satovaihteluiden merkittävimpiä syitä ovat kuivuus, tuholaiset, helleaallot, rankkasateet, maan huono kasvukunto sekä rikkakasvit. Myös tekijät kuten lajikevalinta, taimien laatu ja lannoitusmenetelmät nousivat esiin.

Haastatteluissa korostui, että satovaihteluiden hallinta on keskeistä yritysten talouden kannalta. Tärkeinä satovaihteluiden hallintamenetelminä mainittiin kasvinsuojelun ja kastelun hallinta sekä maaperän kunnostaminen. Muina tärkeinä menetelminä nostettiin esiin viljelykierron parantaminen ja kasvuston seuranta pitkin kasvukautta. Viljelytoimenpiteiden ajallinen suunnittelu ja ylipäätään huolellinen suunnittelutyö koettiin entistä tärkeämmiksi. Ajanhallintaa pidettiin myös riskienhallinnan muotona.
Viljelijöiden yhteinen näkemys oli, että suunnittelu tulisi tehdä kasvukauden ulkopuolella, jotta muut työt ehditään kasvukaudella toteuttaa. HortiHubi hankkeen painopisteenä oli myös erilaisten työkalujen kehittäminen muun muassa viljelijöiden työnkulun hallinnan tueksi ja tilojen toiminnan tehostamiseksi.

Haastattelujen pohjalta työvaiheet ja työajanhallinta koottiin prosessikuvauksiksi. Tiedot muokattiin helppolukuisiksi vuosikelloiksi, jotka koottiin tietokorteille ja liitettiin puutarhayrittäjille suunnattuun oppaaseen. Vuosikellot laadittiin mansikan- (tunneli- ja avomaa), porkkanan-, valkokaalin- ja sipulinviljelyyn ja ideana on, että vuosikellot toimivat apuvälineenä tilan toiminnan suunnittelussa.

Vuosikellot toimivat työkaluna ja voivat tiloilla tukea suunnittelua ja työajanhallintaa. Lähde: HortiHubi-hanke.

Tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmat taloushallinnan tueksi

Viljelijöiden taloudellisen osaamisen edistämiseksi hankkeessa kehitettiin puutarhatuotannon tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmapohjaa. Laskelmat ovat alun perin laadittu keväällä 2022 osana Puutarhatuotantoa kannattavasti -hanketta, jota rahoitti Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö. Nyt laskelmia kehitettiin toimivimmaksi, niihin lisättiin uusia puutarhakasveja ja laskelmat käännettiin myös ruotsiksi. Laskelmien käyttöä varten on saatavilla opastusvideo verkkosivustolla puutarhaekonomia.fi., jossa laskelmapohja on myös ladattavissa.

Tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmat auttavat viljelijää suunnittelutyössä ja talouden hallinnassa. Laskelmat ovat ladattavissa puutarhaekonomia.fi sekä HortiHubi-hankkeen sivulta.

Opas aloitteleville puutarhayrittäjille

Alan uusien toimijoiden tukemiseksi hankkeessa tuotettiin myös digitaalinen "Opas puutarha-alan yrityksen perustajalle”. Opas sisältää hyödyllistä tietoa ja käytännön vinkkejä siitä, mitä tulisi ottaa huomioon harkittaessa puutarhayrityksen perustamista. Opas kannustaa lukijaa pohtimaan kysymyksiä itse, mikä auttaa muodostamaan kokonaiskuvan omasta tilanteesta, mahdollisuuksista ja mahdollisista haasteista. Opasta täydentävät useat linkit eri verkkosivuille, joista saa lisää hyödyllistä tietoa.

Puutarhaoppaan päivitetty julkaisu julkaistiin 2026 alussa. Opas sisältää arvokasta tietoa ja vinkkejä puutarhayritysten perustamista harkitseville. Opas on ladattavissa sekä suomeksi että ruotsiksi slf.fi verkkosivuilta sekä AgriHubin tietopankista.

Huolellisella suunnittelulla ja oikeilla työkaluilla puutarhayritykset pystyvät vähentämään satovaihteluita sekä parantamaan taloudellista tietoisuutta ja kilpailukykyä.

HortiHubi-hankkeessa tuotettuun materiaaliin voit tutustua hankesivulla: HortiHubi-hanke (slf.fi)

HortiHubi hanke toteutettiin vuosina 2022–2025 Luonnonvarakeskuksen (Luke), Svenska lantbrukssällskapens förbundetin (SLF), Ålands Hushållningssällskapetin (ÅHHS) ja Petlan toimesta yhteistyössä alan muiden asiantuntijoiden kanssa. Hanketta rahoitti Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera.

Verktyg för bättre konkurrenskraft inom trädgårdsproduktionen

HortiHub projektets syfte var att utveckla trädgårdsföretagens konkurrenskraft genom förmedling av information bland annat om frilandsgrödornas skörde- och prisrisker, enhetskostnader och lönsamhet samt genom att ta fram olika verktyg åt trädgårdsföretagare för planering och ekonomihantering.

: Hantering av skördevariationer och arbetstid på gården
I projektet gjordes intervjuer med jordgubbs-, potatis- och grönsaksodlare där man analyserade bland annat frågor kring skördevariationer, arbetskraftsanvändning och den ekonomiska situationen. Resultaten visade att de viktigaste orsakerna till skördevariationer i odlingen är torka, skadedjur, värmeböljor, kraftiga regn, dålig markhälsa och problem med ogräs. Även faktorer som sortval, plantkvalitet och gödsling lyftes fram som centrala faktorer.
En viktig slutsats var att det är centralt för företagets ekonomi hur skördevariationerna hanteras. Som metoder för hanteringen av skördevariationer nämns växtskydd, bevattning och markförbättrande åtgärder. Andra viktiga metoder som lyftes fram var en bättre växtföljd och noggrann uppföljning under växtsäsongen. Tidsplanering av åtgärder och noggrann planering lyftes fram som väsentliga för helheten. Tidsplaneringen sågs också som en form av riskhantering.
Odlarna var även eniga om att planeringen bör ske utanför växtsäsongen för att tiden under högsäsong ska räcka till. Inom HortiHub projektet utvecklad man därmed även verktyg som stöd för odlarnas arbetsflödeshantering och för att förbättra effektiviteten på gården. I dessa sammanställdes gårdarnas arbetsskeden och arbetstidshanteringen till processbeskrivningar i form av årsklockor.
Informationen bearbetades till läsbara årsklockor som lades på infokort samt lagdes till guiden för trädgårdsföretagare. Årsklockorna lagades för jordgubbs-, morots-, vitkål- och lökodling. Årsklockor kan fungera som verktyg för planering av verksamheten på årsbasis. Processbeskrivningarna gjordes som ett möjligt verktyg och kan användas som de är, som vägledning eller som inspiration.
Produktions- och lönsamhetskalkyler som verktyg för ekonomihantering
Inom projektet utvecklades även produktions- och lönsamhetskalkyler för trädgårdsproduktionen som stöd för odlarnas ekonomiska kunnande och ekonomihantering. Kalkylerna framställdes ursprungligen våren 2022 inom projektet Puutarhatuotantoa kannattavasti, som finansierades av Maiju och Yrjö Rikalas trädgårdsstiftelse, men inom HortiHub gjordes en grundlig genomgång där kalkylerna förbättrades, utvecklades och en del nya trädgårdsgrödor lades till. Kalkylerna översattes även till svenska och finns nu fritt tillgängliga på SLF:s hemsida samt på webbsidan puutarhaekonomia.fi tillsammans med en instruktionsvideo.
Guide för nya trädgårdsföretagare
Inom projektet arbetade man även fram ny guide ”Att starta ett trädgårdsföretag” för nya företagare inom branschen. Guiden innehåller information och tips om vad man ska tänka på då man överväger att starta ett företag med trädgårdsproduktion som huvudinriktning. Guiden är interaktiv och uppmanar läsaren att reflektera över olika frågor för att klargöra det egna utgångsläget, möjligheterna och eventuella utmaningar. Guiden samlar även ett flertal användbara länkar till webbsidor med ytterligare information. Guiden har publicerats både på svenska och finska och finns tillgänglig på slf.fi.

Sammanfattningsvis kan man konstatera att noggrann planering och uppföljning samt tillgång till de rätta verktygen är avgörande för att minska skördevariationer och förbättra lönsamheten och konkurrenskraften inom trädgårdsproduktionen.
HortiHub projektet förverkligades 2022–2025 av Naturresursinstitutet (Luke), Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF), Ålands Hushållningssällskap (ÅHHS) och Petla i samarbete med andra sakkunniga inom branschens. Forskningen finansierades av Gårdsbrukets utvecklingsfond Makera.