Ilmastotyö opetti enemmän kuin osasin odottaa
Keskustelimme ilmastoasiantuntijana ja -valmentajana toimineen asiantuntijamme kanssa hänen kokemuksistaan hanketyön parissa. Haastattelussa nousivat esiin käytännön ratkaisut, kannattavuuden merkitys ja maatilojen vahva kehittämishalu.

Ilmastokeskustelu maataloudessa on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Siinä missä ilmastotoimia saatettiin aiemmin pitää tuotannosta erillisenä teemana, nähdään ne nyt yhä useammin osana tilan kehittämistä, kannattavuutta ja riskienhallintaa.
Ilmastoasiantuntijana ja -valmentajana työskennellyt Henna Latvala on seurannut muutosta läheltä sekä demotiloilla että neuvonnan kehittämiseen keskittyneissä kansainvälisissä hankkeissa ClimateFarmDemo ja ClimateSmartAdvisors. Hänen mukaansa yksi tärkeimmistä havainnoista on ollut se, että suomalaisilla maatiloilla tehdään paljon ilmastotyötä jo valmiiksi, vaikka sitä ei aina tunnisteta sellaiseksi.
"Halusin alusta asti edistää ajattelutavan muutosta, jossa ilmastotyö ei ole tuotannosta erillistä tekemistä. Parhaimmillaan kyse on tuotannon kehittämisestä tavalla, joka samalla parantaa kannattavuutta ja vahvistaa tilan kestävyyttä tulevaisuudessa."
Erityisesti ClimateFarmDemo -hankkeen pilottitiloilla kävi ilmi, kuinka pitkälle monet viljelijät ovat jo kehittäneet toimintaansa. Tiloilla oli käytössä useita ilmaston kannalta hyödyllisiä käytäntöjä, jotka ovat syntyneet ennen kaikkea tuotannon tarpeista.
Hennan mukaan jopa uusien kehityskohteiden löytäminen saattoi toisinaan olla haastavaa.
"Pilottitiloilta löytyi jo paljon ilmastotoimenpiteitä. Monessa tapauksessa kyse oli enemmän niiden tunnistamisesta kuin kokonaan uusien ratkaisujen etsimisestä."
Käytännön työssä viljelijöitä kiinnostavat erityisesti ratkaisut, joiden vaikutukset näkyvät sekä pellolla että taloudessa. Maaperän kasvukunnon parantaminen on noussut yhdeksi keskeisimmistä teemoista muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi. Myös täsmäviljely, GPS-teknologian hyödyntäminen, lajikevalinnat, nurmituotannon kehittäminen ja laidunnusratkaisut kiinnostavat yhä useampia tiloja.
Yhteistä näille teemoille on se, että niiden hyödyt voidaan usein perustella myös kannattavuuden näkökulmasta. Juuri tämä on ollut yksi tärkeimmistä havainnoista ilmastovalmentajana.
"Monet ilmastotoimenpiteet ovat samalla hyviä tuotannollisia ja taloudellisia ratkaisuja. Siksi niistä on helpompi keskustella myös käytännön maatilayrityksen näkökulmasta."
Vaikka kiinnostusta löytyy, uusien toimintatapojen käyttöönotto ei kuitenkaan ole aina helppoa. Investointien tarve, kiireinen kasvukausi ja rajalliset aikaresurssit hidastavat usein muutoksia. Esimerkiksi biokaasutuotanto kiinnostaa monia tiloja, mutta investointien mittakaava voi muodostua merkittäväksi esteeksi. Samoin täsmäviljelyn mahdollisuuksia rajoittaa toisinaan vanha konekanta tai tarve tehdä uusia laitehankintoja.
Myös neuvonnan rooli on muuttunut. ClimateSmartAdvisors -hankkeen aikana esiin nousi tarve vahvistaa asiantuntijoiden ilmasto-osaamista ja erityisesti kykyä yhdistää ilmastoteemat käytännön päätöksentekoon.
Ilmastokysymyksiä ei enää voi pitää erillisenä asiantuntija-aiheena, sillä ne liittyvät kasvavassa määrin vastuullisuusvaatimuksiin, tuotantosopimuksiin ja erilaisiin laskentamalleihin. Siksi myös neuvontapalveluissa on osattava perustella ilmastotoimien vaikutuksia sekä tuotannon että talouden näkökulmasta.
Kansainväliset hankkeet ovat samalla tarjonneet mahdollisuuden tarkastella suomalaista maataloutta eurooppalaisesta näkökulmasta. Vaikka lähtökohdat vaihtelevat maittain, monet haasteet ovat yhteisiä.
"On ollut arvokasta huomata, että samoja kysymyksiä pohditaan kaikkialla Euroopassa. Toisaalta olemme huomanneet myös sen, että Suomessa ollaan monissa käytännön ratkaisuissa hyvin pitkällä."
Tulevaisuutta Henna tarkastelee varovaisen toiveikkaasti. Ilmastotyöstä tulee vähitellen osa maatalouden normaalia toimintaa. Tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, ettei muutos tapahdu viljelijöiden kustannuksella vaan muutoksen onnistuminen edellyttää, että ratkaisut ovat myös taloudellisesti kestäviä.
”Meillä on paljon osaamista, kokemusta ja käytännön ratkaisuja, joiden varaan rakentaa tulevaa. Siksi haluaisin kannustaa kaikkia alan toimijoita hyödyntämään tilojen omaa osaamista, oppimaan käytännön kokemuksista ja nostamaan onnistumisia näkyvästi esille. Juuri niiden kautta syntyy luottamusta, motivaatiota ja halua kehittää toimintaa edelleen. Käytännön esimerkit ovat aina vaikuttavampia kuin mitkään esitykset tai raportit ”, Henna toteaa.
Henna Latvala toimi ilmastovalmentajana ja -asiantuntijana vuosien 2022-2026 välillä, nyt työtä ProAgrialla jatkaa maidontuotannon erityisasiantuntija Anna-Riitta Leinonen
Lisätietoa hankkeista:
ClimateSmartAdvisors: https://www.proagria.fi/hankkeet/climatesmartadvisors
ClimateFarmDemo: https://www.proagria.fi/hankkeet/climate-farm-demo
Molemmat hankkeet ovat saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta








