Teknologia – vaaraton apuväline vai vaaranpaikka?

3 min lukuaika

Hankkeet

Marraskuun puolessa välissä testattiin valtakunnallista FI-Alert vaaratiedotusjärjestelmää. Järjestelmän tarkoituksena on saada nopeasti vaaratiedotteet levitettyä kaikkien puhelimiin.

Viljelijä pellolla kuva Essi Jokela ProAgria
Uutuutena ProAgrialla on tulossa maatilojen varautumissuunnitelman teossa auttava alusta, joka ohjaa pohtimaan erilaisten skenaarioiden kautta oman tilan varautumista ja kuinka sitä voisi parantaa. Palvelu on tulossa Neuvon piiriin viimeistään alkuvuodesta 2027. Kuva: Essi Jokela, ProAgria

No, testihän ei mennyt ihan putkeen. Suurelle osalle tiedotetta ei tullut ollenkaan, osalle tuli, mutta saameksi. Suuri mediakohuhan tästä saatiin aikaan, mutta tässä kohtaa on hyvä muistaa, että kyseessä oli testi. Testien tarkoitushan on nimenomaan löytää mahdolliset viat ja korjata ne, jotta homma toimii sitten tositilanteessä. Eli loppujen lopuksi testi oli itseasiassa ihan onnistunut.

Teknologian varjopuoli

Marraskuussa teknologia-aiheet ovat muutenkin olleet otsikoissa, eikä mitenkään hyvällä tavalla. Alku kuusta ympäri Eurooppaa jouduttiin heittämään valtava määrä ruokaa hukkaan, kun joku ulkopuolinen taho pääsi käsiksi kauppojen kylmälaitteiden etähallintaan ja sääti lämpötilat jopa +50 asteeseen. Tästä noin viikko eteenpäin Microsoftin palveluissa oli maailman laajuinen häiriö. Vaikka tässä tapauksessa kyse oli ilmeisesti teknisestä häiriöstä, joka ei liittynyt kyberturvallisuuteen, herätti se pohtimaan, miten helposti porukka on mahdollista saada polvilleen ja työntekijät pyörittelemään peukaloitaan. Ei tarvitse muuta kuin pistää sähköpostit ja teamsit pimeäksi.

Viime vuosina myös tekoäly on puhuttanut enemmän ja vähemmän. Syyskuun puolessa välissä Helsingin Sanomat uutisoi otsikolla ”Viesti Piilaaksosta kuuluu: Hei, me olemme kehittämässä tappajatekoälyä, estäkää meitä tekemästä sitä!” Pitäisikö tällaiset viestit kehittäjien suusta ottaa vakavasti ja painaa vähän jarrua tekoälyn kehityksessä? Tekoälystä tulee varmasti olemaan paljon hyötyä, mutta onko se oikeasti niin tarpeellinen keksintö, että se täytyy kehittää äärimmilleen? Voisiko ihmiset jatkossakin selvitä ilman tekoälyllä tehtyä hassunhauskaa profiilikuvaa somessa? Väkisinkin tulee mieleen, että tekoälyä voi varmasti käyttää väärissä käsissä myös pahaan. Puhumattakaan valtavien datakeskusten aiheuttamasta järkyttävän suuresta sähköntarpeesta ja muista ympäristöhaitoista, mikä onkin sitten ihan oma tarinansa.

Teknologia arjen apurina

Tekniikan kehitys on tuonut mukanaan tietysti myös paljon hyvää. Tuskin yksikään lypsyrobotin hankkinut haikailee takaisin parteen kyykkimään, tai ruokinta-automatiikkaan sijoittanut miettii, että kylläpä tämäkin olisi mukavampi tehdä talikolla vanhaan malliin. Eikä esimerkit lopu maatilan pihaan, sama koskee kaupan maksujärjestelmiä, viestintää ja jopa niitä kylmäkaappeja. Kaiken automatisoinnilla ja riippuvaisuudella netistä on kuitenkin se ikävä kääntöpuoli, että niihin liittyy kyberturvallisuusriski. Aina löytyy joku, joka haluaa käyttää teknologiaa pahaan, oli hänen motiivinsa mitkä hyvänsä. Olipa kyseessä sitten kaapattu lypsyrobotti tai se lämpökaapiksi muutettu kylmäkaappi, niin voidaan saada nopeastikin isoa vahinkoa aikaan. Puhumattakaan siitä, että joku voi kaapata tärkeää dataa, jolla voi ruveta kiristämään.

Kyberturvallisuus – aliarvioitu uhka

Mietipä hetki mitä tapahtuu, jos maailmanlaajuisesti menee netti nurin pitemmäksi aikaa. Yhteiskunnan keskeiset perustoiminnot, kuten maksuliikenne, logistiikka ja tietoliikenne, lamautuvat nopeasti. Et voi ostaa polttoainetta huoltoasemalta tai ruokaa kaupasta. Etkä tehdä paljon muutakaan.

Kyberturvallisuudesta on tullut uusi uhka, jota ei osattu vielä 20–30 vuotta sitten kuvitellakaan. Tekoälyn kehittäminen ei varmasti ainakaan vähennä erilaisten kyberhyökkäysten riskiä. Jokaisen olisi tärkeää huolehtia tietoturva-asiat kuntoon omalta ja mahdollisen oman yrityksensä osalta. Riittävä varmuuskopiointi, laitteiden säännöllinen päivittäminen ja vahvat salasanat auttavat jo pitkälle. Mikäli omat tiedot ja taidot eivät riitä, löytyy tähänkin asiaan ammattilaisia apuun.

Kaikesta huolimatta, teknologiaa ei kannata pelätä, mutta sen kanssa on muistettava olla varovainen. Yleisesti ottaen on siitä enemmän hyötyä kuin haittaa, kuten myös siitä FI-Alertista, jahka se saadaan toimimaan. Uutuutena ProAgrialla on tulossa maatilojen varautumissuunnitelman teossa auttava alusta, joka ohjaa pohtimaan erilaisten skenaarioiden kautta oman tilan varautumista ja kuinka sitä voisi parantaa. Palvelu on tulossa Neuvon piiriin viimeistään alkuvuodesta 2027.