Varautuminen osana nautatilan johtamista

Varautuminen asenteena ja rutiinina

Maatilan arjessa riskit eivät ole poikkeuksia vaan osa todellisuutta – ja juuri siksi varautuminen ei ole vain suunnitelma, vaan käytännön tekoja. Ennaltaehkäisevän ajattelutavan jatkuva harjoittaminen ja turvallisten työkäytäntöjen priorisointi niin pienissä kuin suurissakin asioissa muodostavat perustan maatilan riskien vähentämiselle. On edullisempaa ja tehokkaampaa käyttää aikaa ja panoksia ennakointiin ja varautumiseen kuin korjata toteutuneita riskejä.
 

Minkälainen varautumisen työkalupakki löytyy tilaltasi?

Miten menikään? Henkilöriskien hallinta. Ehkä asia on unohtunut koronan jälkeen? Tilan varahenkilöt on nimetty ja perehdytetty, mistä nyt toimintaohjeet löytyvät hänen tueksensa? Ja mistä hän löytää tärkeiden yhteistyötahojen puhelinnumerot? Toivoa voi, että varahenkilöä ei tarvita, kun maatilan työturvallisuudesta on pidetty huolta ja viljelijäperheen jaksaminen ja palautuminen maatilan töistä on huomioitu. Kaiken varalta, oliko valtakirja sijaisavun hakemiseksi annettu läheiselle?

Ehdottomasti etukäteen laadittavat keskeiset juridiset asiakirjat ja arkiset valtuudet ei ole syytä vähätellä. Kenen vastuulla on eläinten rekisteröinti ja kuka pääsee Vipu-palveluun tukia hakemaan ajallaan?

Nautatilalla tuotannon riskeihin varautuminen on osa arkea, se on suojavarusteet ja tautisulku, se on siisteys ja tautiriskin huomioiminen eläinten siirroissa. Kaikissa toimissa tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisy on huomioitu. Tuotannon riskeihin luetaan myös tuotantotarvikkeiden saatavuus ja turvallisuus, kuljetusketjujen ja digijärjestelmien häiriöt.

Varautumisen tarkistuslistaa voi jatkaa vedenjakelulla. Onko tilalla mahdollisuus varastoida vettä? Onko varavesijärjestelyt mietitty? Onko tila ilmoitettu vesilaitokselle kriittiseksi vedenkäyttäjäksi? Toimiiko eläinten vedensaanti ilman sähköä?

Miten tilan varavirta tuotetaan? Onko varavirtalaitteen sijainti ja käyttöohje useamman henkilön tiedossa? Onko varavoimalaitteen toimivuus varmistettu säännöllisellä huollolla ja koekäytöllä – myös talviolosuhteissa.

Miten polttoaineen ja muiden vaarallisten aineiden varastointi on järjestetty? Entä paloturvallisuus? Varautumisen tarkistuslista voi tilalla jatkua, eri skenaarioiden läpikäynti ja myös varasuunnitelmien työstäminen.
 

Miten tilan riskienhallintaa voidaan parantaa?

Maatilan riskienhallinta on laaja käsite ja tässä mainittu vain murto-osa. Asiaa on hyvä pohtia yhdessä muiden tilalla työskentelevien kanssa. Maatilan riskien hallintaa voi parantaa hankkimalla lisää tietoa varautumisen hankkeista lukemalla, kuuntelemalla podcasteja tai osallistumalla webinaareihin. Koulutustilaisuuksissa saa lisää tietoa ja voi keskustella toisten isäntien/emäntien kanssa. Voit myös käyttää Maatilan riskienhallinnan arviointityökalua yhdessä ProAgria asiantuntijan kanssa.
 

• Varautumisella halutaan taata tuotannon jatkuvuutta.

• Varautuminen on johtajuutta ja varasuunnitelmia.

• Varautuminen on vastuullisuutta.

• Varautuminen on investointi tilan tulevaisuuteen ja koko yhteiskunnan ruokaturvaan.

Kirjoittaja: Margareta Slotte, ProAgria Lantbrukssällskapet