Miten ruokinnan toteutusta kannattaa tarkastella?

Oletan että vastaus oli kaikkiin kyllä. Kun kilpailukykyisen maitotilan arjessa halutaan tehdä tulosta, yksi asia nousee ylitse muiden: tavoitteellinen, reaaliaikainen tuotannon seuranta datan perusteella. KarjaKompassin seurantalaskelma on oivatyökalu, joka muuttaa ruokinta-tiedon ravintoaineiksi sekä euroiksi ja auttaa reagoimaan oikeisiin asioihin oikeaan aikaan. Numerot eivät valehtele, kun lähtötiedot ovat oikein.

ProAgrian asiantuntijoilla on kattavaa vertailutietoa kaikista Suomen tuotosseurantatilojen tuloksista. Asiantuntijat tietävät, mitä parhaat tekevät ja miten. Kaikki tiedot pohjautuvat toteutuneisiin syönteihin sekä rehuarvoihin. Faktat pohjautuvat kotimaisiin ruokinnan tutki-mustuloksiin sekä tuotosvasteaineistoihin. Täten emme esimerkiksi arvaile paljonko lehmät pystyvät tai paljon niiden pitäisi syödä kuiva-ainekiloja juuri sille EKM-tuotokselle mitä karja tuottaa sen hetkisillä rehuyhdistelmillä

Rehut tuottaviksi – kustannukset hallintaan

Seurantalaskelma kokoaa yhteen kaikki keskeiset tuotosta ja kustannuksia kuvaavat mittarit: maitotuoton, ostorehu- ja rehukustannukset, sekä tukien vaikutuksen ruokinnan talouteen. Seurantalaskelman tuloksista on helppo seurata miten tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet, miten tavoitteet ovat edistyneet, sekä missä ollaan suhteessa muihin vastaavan alueen maitotiloihin.

Nämä ruokinnan talouden tunnusluvut ovat suosikkeja

• Ostorehukustannukset e/ryhmä, e/lehmä, snt/maitolitra. Nämä voivat vaihdella jopa yli 100 €/ryhmä/pv riippuen millainen säilörehu on syötössä. Säilörehun merkitys on ehdottomasti maitotilan ykköstekijä, niin tuottavuuden kuin taloudellisuudenkin tarkastelussa.
• Maitotuotto miinus ostorehukustannus. Missä ovat parhaat tulokset juuri sillä hetkellä ja miten voidaan parantaa oman tilan ruokinnan taloutta?
• Maitotuotto-rehukustannukset e/lä/pv, snt/maitolitra.
• Paras neljännes. Millaiset tulokset ovat oman alueen parhailla tiloilla. Tulos on tuore viimeisimmän kahden kuukauden ajalta.

Huipputekijöiden tulokset eivät ole sattumaa. Karjan rehukustannukset ovat selvästi mata-lammat hyvän säilörehun sekä optimoidun ruokinnan ansiosta. Myös tuotokset ovat tasai-sempia. Korkea karjan keskituotos ei aina anna parasta taloudellista tulosta, työmäärä ja ruokinnan talous voidaan optimoida varsin korkealle jo 10 000 kilon tuotostasolla.

Ruokinnan tuloksista tulee johtamisen näkökulmasta ajatellen reaaliaikaista faktaa, ei arvai-lua. Pelkkä tuotoksen seuraaminen ei kerro kilpailukykyisyydestä ja menestymisestä. Maidon tilitys- ja ostorehujen hinnat vaihtelevat tilakohtaisesti. Maksimaalisen katteen optimoimi-nen tilan omille resursseille on muutakin kuin ravintoaineiden täyttymistä.

Kaikki näkyvät numeroissa

Toteutuneiden ravintoarvojen perusteella voidaan arvioida, onko ruokinnan energian saanti kohdallaan, riittääkö karkearehun kuitu, voiko tärkkelyksen tai solunsisällyshiilihydraattien kokonaissaanti rajoittaa tuotosta tai eläinten aktiivisuutta. Voidaan myös arvioida, sujuuko siirtymäkausi hyvin, miten ruokinnan muutostilanteet sujuivat, löytyykö selittäviä tekijöitä tuotoksen tai terveyden notkahduksille.  Näin saadaan tärkeitä havaintoja kohti parempaa tuotosta.

Useimmiten saamme näihin vastauksia mm. energian ja valkuaisen tasapainosta, kuidun riittävyydestä ja kivennäisten saannin toteutumisesta. Kivennäisten sekä vitamiinien saannin tasapaino on merkittävää tuotoksen ja talouden kannalta. Niukkuus rajoittaa ja liikasaanti voi vaikuttaa samalla tavalla, lisäten toki rahanmenoa.

Usein jo muutama korjaus, esimerkiksi valkuaisrehujen optimointi tai karkearehun kuidun määrä, näkyy karjan terveydessä. Tuloksia tulee erityisesti pitkällä aikavälillä.

Johtamiselle dataa ja mitä tehdä toisin 

Tavoitteellinen työ alkaa oikeasta tiedosta. Seurantalaskelma varmistaa, että tieto on käy-tössä silloin, kun sitä tarvitaan. Tieto on käytössä esimerkiksi ruokinnan häiriötilanteissa tai kun on saavutettu ne parhaat tulokset. Tällöin nähdään, millaiset ruokinnan tekijät olivat näi-den taustalla. Opitaan virheistä ja erityisesti onnistumisista.

Seurantalaskelmasta saadaan erityisen paljon hyötyä, kun niiden laskenta ja seuranta on säännöllistä kuukausittaista toimintaa.

Otetaan yhdessä seuraavia asioita pohdintaan:

• Tämän hetken EKMkg ja tavoitellut EKMkg. Millaiset rehut tarvitaan? Mitä se edellyttää tulevalle satokaudelle?
• Paljonko on väkirehu kustannus % maidon hinnasta? Mitä se on muilla?
• Mikä on ostorehun osuus nyt? Otetaan tavoitteeksi maksimaalinen kotoisten rehujen hyödyntäminen.
• Mitä on ruokinnan taloudellisuus eli maitotuotto – ostorehukustannus snt/litra ja e/lehmä?

Kun tavoitteet ovat selkeät, seurantalaskelma toimii hyvänä johtamisen työvälineenä, joka näyttää suunnan ja poikkeamiin reagoidaan heti eikä ensi kesänä. Huippuyrittäjien ero muihin ei muodostu yhden suuren päätöksen kautta, vaan kymmenistä pienistä, systemaattisis-ta valinnoista, jotka perustuvat dataan.

Artikkeli on julkaistu Nauta-lehdessä 2/2026.