Toimintavarmuus syntyy tavallisina päivinä
Maitotilalla lypsy, ruokinta ja eläinten hoito eivät siirry huomiseen. Varautumisessa on kyse kyvystä pitää arki käynnissä myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti.

Arjen häiriöihin kannattaa varautua
Varautuminen ajatellaan monesti riskien ja uhkien kautta, kuten pitkät sähkö- tai vesikatkot tai eläintaudit. Käytännössä tuotantoa haastavat paljon arkisemmat tilanteet. Lypsyrobotti antaa vikailmoituksen viikonloppuna, varaosan toimitus viivästyy tai huolto saadaan paikalle vasta seuraavana päivänä. Tällaiset tilanteet eivät yleensä ole katastrofeja, mutta niiden vaikutukset näkyvät nopeasti työn kuormittavuudessa, eläinten hoidossa ja tuotannon sujuvuudessa.
Maitotilalla valtava määrä käytännön osaamista ja tietoa on yrittäjän omassa päässä. Yksinkertaiset ohjeet, yhteystiedot ja kirjatut toimintamallit voivat olla tuotannon jatkuvuuden kannalta yhtä arvokkaita kuin tekniset varajärjestelmät. Kuinka varavoima kytketään ja onko siitä tehty ohjetta? Kuinka vesihuolto toimii poikkeustilanteissa?
Resilienssi ratkaisee
Varautuminen näkyy siinä, että häiriö jää muutaman tunnin mittaiseksi eikä kasva usean päivän ongelmaksi. Varautuminen näkyy myös niin, että kiireestä huolimatta päätökset tehdään rauhallisesti, koska vaihtoehtoja on mietitty etukäteen. Varautuminen näkyy myös siinä, että yrittäjä voi luottaa tilan toiminnan jatkuvuuteen silloinkin, kun olosuhteet muuttuvat.
Jokaisella tilalla häiriöitä ja poikkeustilanteita tulee vastaan. Toimintakykyä, muodikkaammin resilienssiä, punnitaan siinä, kuinka nopeasti toiminta palautuu. Varautuminen ei ole erillinen projekti, vaan osa hyvää arjen hallintaa ja jokapäiväistä johtamista. Tunnista omat ja tilan kriittiset pisteet, eli mikä pysäyttäisi toimintaa ensimmäisenä, ja valmistaudu niihin. Asiantuntijamme ovat apunasi etsimässä ratkaisuja.
Blogiteksti on tuotettu osana Varaudu viisaasti -hanketta, jota toteuttaa ProAgria Etelä-Savo.












