Ruokinnan automaatio yleistyy nautakarjatiloilla ja tuo mukanaan säästöjä

Automaatio tehostaa tuotantoa

Lypsyautomaatio on jo pitkään ollut osa suomalaista maidontuotantoa. Ensimmäiset lypsyrobotit saapuivat Suomeen 2000-luvun alussa, ja nykyään suuri osa maidosta lypsetään automaattisesti. Myös lannanpoisto on monilla tiloilla automatisoitu. Aiemmin appeen jako on voitu hoitaa automaattisesti mattoruokkijoilla, mutta nykyään myös appeen valmistus voidaan hoitaa automaattisesti. 

Yksi vaihtoehto ruokinnan automatisointiin on Lely Vector – järjestelmä, joista ensimmäiset saapuivat Suomeen vuonna 2013. Nykyään niitä on käytössä noin 40 tilalla ja määrä on kasvussa. Joukossa on sekä maito-, että lihatiloja. Vector -järjestelmä huolehtii appeen valmistuksesta ja jaosta eläimille. Järjestelmään kuuluu rehukeittiö, kahmari ja jakoyksikkö. Rehukeittiössä automatiikka hoitaa eri komponenttien annostelun jakoyksikköön, jossa ne sekoitetaan appeeksi. Karkearehut täytetään keittiöön esimerkiksi kerran päivässä ja kahmari ottaa rehuja reseptin mukaisesti. Väkirehut ja kivennäiset voidaan annostella erilaisten ruuvien ja spiraaleiden avulla. Jakoyksikkö sekoittaa seoksen ohjelmassa määritetyllä tavalla ja kuljettaa sen oikealle eläinryhmälle. Se myös seuraa itsenäisesti rehun kulutusta skannaamalla ruokintapöydällä olevan rehun määrää ja tekee tarvittaessa lisää apetta. Skannatessaan se toimii samalla myös rehuntyöntelijänä. 

Katso täältä youtube-video jakoyksikön täytöstä ja kulusta: Jakoyksikön kulku rehukeittiöstä ruokintapöydälle

MäkMilk Oy ja automaatio käytännössä 

MäkMilk Oy on kahden robotin lypsykarjatila Kokkolassa. Tilan nykyinen isäntä Jarkko Mäkelä tuli toimintaan mukaan vuonna 2012, kun hän perusti maatalousyhtymän yhdessä vanhempiensa kanssa. Vuonna 2018 tila siirtyi kokonaan Jarkolle ja se yhtiöitettiin vuonna 2024. Tilan kehitys on ollut määrätietoista ja suunnitelmallista koko ajan. 1995 rakennettiin asemapihatto, jota laajennettiin vuonna 2002. 2013 rakennettiin uusi robottinavetta vanhan navetan yhteyteen ja vanha navetta saneerattiin nuorkarjan käyttöön. 2018 uutta navettaa laajennettiin ja tilalle hankittiin toinen lypsyrobotti. Kesällä 2024 otettiin käyttöön Lely Vector – automaattinen ruokintajärjestelmä. Tällä hetkellä tilalla on noin 140 lypsylehmää ja energiakorjattu maitotuotos on yli 13500kg. 

Aiemmin tilalla oli käytössä mattoruokkija ja kiinteä apesekoitin. Ruokintapöydän leveyden ollessa vain 2,35m, isäntä oli ajatellut, että Vectorin kaltaista automaattista järjestelmää ei saada mahtumaan heille. Käänne tapahtui, kun hän pääsi tutustumaan järjestelmään Italiassa ja kuuli, että järjestelmä on käytössä jopa kapeammilla ruokintapöydillä varustetuissa navetoissa. Euroopan kapein ruokintapöytä, jonne Vector on asennettu, on vain 2,2 metriä leveä. Reissun jälkeen alkoi suunnittelutyö. Kapeissa tiloissa toimiakseen järjestelmä vaatii kääntöpaikan, kooltaan noin 3x3m. Mäkmilkillä tämä pystyttiin toteuttamaan ja investointi päätettiin tehdä. 

Tilalle rakennettiin erillinen rehukeittiö. Alun perin rehukeittiön oli tarkoitus olla kylmä tila, mutta rakentamista edeltävänä talvena oli pitkä ja kova pakkasjakso, jonka aikana isäntä alkoi pohtia, pitäisikö rehukeittiön kuitenkin olla lämmin. Hän kyseli muiden kokemuksia ja päätyi muuttamaan suunnitelmaa. Lämmin rehukeittiö on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja muutoksen lisäkustannukset pysyivät maltillisina. Automaattisten ovien kanssa oli aluksi haasteita, mutta nyt järjestelmä toimii hyvin. Hälytyssoittoja järjestelmältä isäntä arveli tulevan tällä hetkellä noin kerran kahdessa viikossa. 

Tilalla valmistetaan kuutta erilaista apetta; lypsylehmille, umpilehmille, tunnutettaville, kasvaville hiehoille, tiineille hiehoille ja vasikoille. Päivittäinen appeen kulutus on noin 10 000kg. Saman kokoisilla tiloilla, joilla on käytössä apevaunu, valmistetaan yleensä 1-4 erilaista apetta. Automaatio mahdollistaa useampien appeiden teon, perinteisellä apevaunulla pieniä eriä on vaikea tehdä riittävällä tarkkuudella, eikä se ole järkevää myöskään työnkäytön ja energian kulutuksen kannalta. Useampi erilainen ape kuitenkin mahdollistaa eri eläinryhmien optimaalisen ruokinnan ja tulos näkyy tilalla erityisesti nuorkarjassa, ensikkotuotos on parantunut ja hiehot kasvavat paremmin. Muita konkreettisia hyötyjä ovat eläinten syönnin entistä tarkempi seuranta, sillä järjestelmän avulla voidaan laskea eri eläinryhmien vuorokausittaiset kuiva-aineen syönnit. Kun nämä tiedot vielä yhdistetään lypsyrobotin tietoihin maidosta ja aktiivisuuspantojen tietoon mm. märehtimisestä, on ruokinnan onnistumisen seurantaan todella paljon työkaluja ja mahdollisiin poikkeamiin päästään puuttumaan entistä nopeammin. Laite varmistaa, että rehua on koko ajan saatavilla, ja jo pelkästään tämän vaikutus tuotokseen on yleensä noin +1-2kg. Seos on myös ihmisen tekemää tasalaatuisempaa, sillä sekoitus ajat ovat vakioidut ja määrät mitataan tarkkaan. Karkearehut annostellaan 90-99% tarkkuudella, tähän vaikuttaa rehukeittiön täyttö. Väkirehut annostellaan 100g tarkkuudella ja kivennäiset yms. 10g tarkkuudella. Valmistajan mukaan tähän tarkkuuteen päästään, kun valmistettava kokonaismäärä on vähintään 120kg. 

Työajan ja kustannusten säästö 

Vector-järjestelmän käyttöönotto on vähentänyt merkittävästi ruokintaan kuluvaa työaikaa, rehukeittiön täyttö tehdään päivittäin ja siihen kuluu aikaa noin 30-45 minuuttia. Talviaikaan keittiötä voisi täyttää halutessaan myös harvemmin, esim. joka toinen päivä. Yksi kahmari ja rehukeittiö pystyvät tarvittaessa palvelemaan kahta jakoyksikköä. Yksi jakoyksikkö riittää hoitamaan 1-4 robotin karjan ruokinnan, riippuen mm. etäisyyksistä ja tehtävien seosten määrästä. MäkMilkin tilalla, jossa on 2 lypsyrobottia ja järjestelmä hoitaa kaikkien eläinryhmien ruokinnan, on se noin 90 % työllistetty. 

Vector-järjestelmä on myös energiatehokas, sähkönkulutus on keskimäärin noin 40–50 kwh päivässä. Tilalla, jossa päivittäin apetta valmistetaan ja jaetaan noin 25 tonnia, kulutus on noin 55 kWh. 

Investoinnin takaisinmaksuaika vaihtelee tilakohtaisesti, mutta parhaimmillaan sen on laskettu olevan 2 vuotta, normaalisti takaisinmaksuaika laskelmissa vaihtelee 3–4 vuotta välillä, kertoo NHK-keskuksen Vector vastaava Lauri Sohlo. Investointina Vector-järjestelmä on suunnilleen samaa luokkaa kuin lypsyrobotti. Kustannusten suuruus toki riippuu tilalla mahdollisesti jo olemassa olevista laitteista ja rakennuksista ja niiden hyödynnettävyydestä. 

MäkMilkin tilalla ruokinnan automaatiosta on tullut osa maitotilan arkea, se on vähentänyt työtaakkaa ja rehuhävikkiä, parantanut tuotosta ja mahdollistanut entistä tarkemman eläinten hyvinvoinnin seurannan. Automaation ansiosta työaikaa kuluu vähemmän rutiinitöihin ja hyvin toimiva huolto mahdollistaa myös lomailun rauhallisin mielin. 

Blogi on tuotettu osana Kestävä keskisuomalainen hankkeen toimenpiteitä. KeKeMa-hanke toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa. Hankkeen rahoituksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus ja Euroopan maaseuturahasto 2023-2027.