Millaisille vasikoille on teidän emotilalla tarvetta?

Mahdollisesti tavallisin ryhmittely emoissa on:

1. Emot, jotka tuottavat uudistuseläimiä.
2. Emot, joiden vasikat menevät eläimiksi lopputuotantoon.
3. Emot, jotka siemennetään.

Ryhmittely emolehmien käyttötarkoituksen mukaan saadaan tuotantoa enemmän tavoitteelliseksi ja myös tehokkaammaksi kun jo lähtökohtaisesti on tiedossa emon omat vahvat ja heikommat puolet. Tästä tiedät jo lähtökohtaisesti mihin kategoriaan tuleva vasikka menee.

Voit suunnitella hyvissä ajoin mitkä vasikat genomitestataan ja mitkä emojen jälkeläiset voidaan esimerkiksi myydä eloon, jotta tilalle saadaan mahdollista lisätuloja.

1. Emot, jotka ovat uudistuseläinten tuotannon ryhmässä ovat eläimiä, joilla on hyvät ominaisuudet mm:

-Maltilliset syntymäpainot vasikoilla.
-Periyttävät hyvää jalkarakennetta ja toimivia sorkkia.
-Emot, joilla on ollut hyvät emo-ominaisuudet kuten riittävä tai hyvä maidontuotanto, hyvä hoivavietti emona, hyvä yleinen terveys ja hyvä hedelmällisyys.
-Hyvä rakenne utareessa ja hyvä luonne.

Aikuiskokoakin voi katsoa, valitse sellaisia emoja uudiseläinten tuottajiksi, joilla on teille toimiva aikuiskoko. Joillakin tiloilla toimii pienempi aikuiskoko ja joillakin isommat. Tähän vaikuttaa navetan rakennetyyppi, laiduntyypit ja kuinka lehmä pärjää kulkiessaan laitumilla. Onko metsälaitumia vai viljeltyjä peltolaitumia ja miten ne kestää eläinten painetta. 

2. Emot, joiden vasikat menevät lopputuotannon eläimiksi

Näihin emoihin voidaan luokitella ne emot, joilla on esimerkiksi keskimääräistä isompia syntymäpainoja vasikoilla, koska ne antavat hyvän kokoisia vasikoita teuraskasvatukseen. Kasvuominaisuus on näiden emojen vasikoilla keskimääräistä paremmat.

Tähän ryhmään voidaan suosia risteytysemot, joilla on hyviä kasvuja vasikoissaan ja myös emot, joilla ei ole niin hyvät jalka- tai sorkkarakenteet. Emoilla voi myös olla hieman muitakin pieniä rakenneominaisuuksia, mitkä eivät ole niin optimaalisia uudiseläintuotannon ominaisuuksina kuten esimerkiksi lievää hajavarpaisuutta, lyhkäistä runkoa tai ei niin optimaalinen lantio.
Näin ollen nämä vähemmän optimaaliset ominaisuudet eivät periydy, kun vasikka menee vieroituksen jälkeen loppukasvattamoon. Silti terve emo saa jatkaa tuotantoaan emona, kunnes luonnollinen mahdollinen poistosyy ilmenee.
 

3. Emot, jotka siemennetään

Siemennettävien emoihin valitaan usein hyvin kasvaneet ja kehittyneet hiehot, jotka voivat myös olla oman tilan jalostussonnin tyttäriä. Näin mahdollistetaan jalostussonnin pidempi käyttöaika tilalla.

Tähän voidaan myös valita emot, joilla on hyviä vahvoja ominaisuuksia, kuten hyvät jalkarakenteet, hyvät sorkat ja utareet sekä toimiva luonne. Hyvät tai kesimääräiset kasvut vasikoillaan ja ne emot, joilla on muuten karjasta poikkeava sukulinja.

Poikkeavalla sukulinjalla voidaan onnistua saamaan siemennyksen avulla mielenkiintoisia jälkeläisiä uudiseläimiksi. Jälkeläisen sukupuolella ei näin ollen ole niin suurta merkitystä, koska erilaisille suvulle on tarvetta. Siemennys on hyvin tutkittua ja suhteellisen riskitön tapa saada uutta verta emokarjaansa.

Siemennystä on myös käytetty risteyttämiseen, kun halutaan saada emoihin kahden eri rodun hyviä tuotannon ominaisuuksia. Risteyseläimet ovat usein vahvoja tuotantoeläimiä.

Siemennys voi myös vähentää poikimavaikeuksia, kun valitaan tutkittuja keinosiemennyssonneja, joilla on pienet syntymäpainoindeksit ja helpot poikimiset, riski on näin ollen pienempi saada liian isoja vasikoita.

Voidaan valita esimerkiksi keinosiemennyssonneja, jotka ovat pienempää rotua kuin mitä hieho itse edustaa. Tätä on joskus käytetty tietoisesti hiehoilla missä on haluttu taata, että hiehoille syntyy elävä vasikka. Tällaisessa tapauksessa on vasta toisen kerran tiineytettäville, käytetty emon omaa rotua edustava isäehdokasta.

Emojen läpikäynti kannattaa. Saat enemmän tietoa mitkä ovat karjasi mahdolliset heikkoudet ja vahvat puolet. Pystyt viemään emoaineksen jalostusta eteenpäin valitsemalla jalostussonnin, joka korjaa omilla vahvuuksilla emojen puutteita. Käyttöön vaikuttavat ominaisuudet ja myös mahdollistamalla oikeaa rakennetta saat rankaan enemmän massaa ja poikimahelppoudet pysyvät hyvinä.

Onnea uuteen poikimakauteen ja hedelmällistä kesää!

Toivottaa, 

Anna-Greta Hjerpe, Kotieläintuotannon asiantuntija, ProAgria Lantbrukssällskapet
p. 050 412 2168 
anna-greta.hjerpe@proagria.fi