Hyvän maitotuotoksen avaimet

Vasikka tarvitsee riittävästi hyvälaatuista ternimaitoa kahden tunnin sisällä syntymästä, jotta se ehtii saada mahdollisimman optimaalisen vasta-ainemäärän ennen kriittisen aikaikkunan sulkeutumista. Valvottu poikiminen on tähän oiva apu. Puhdas, kuiva, lämmin ja turvallinen paikka levätä antaa hyvät lähtökohdat riittävälle unelle, joka on vasikan kehitykselle tärkeää. Näin vasikka pysyy terveenä ja hyvinvoivana oman vastustuskyvyn vasta kehittyessä.

Juottovasikka

Juottoikäiselle vasikalle on tarjolla riittävästi hyvälaatuista vasikoille tarkoitettua täysrehua, säilörehua, heinää, vettä ja maitojuomaa. Vierihoidossa olevalla vasikalla rehut ovat tarjolla vasikkapiilossa, jonne sillä on vapaa pääsy. Tilava juottoikäisten ryhmäkarsina tai vierihoitokarsina mahdollistaa yhtäaikaisen leikin ja syönnin. Maidolta vieroituksen yhteydessä tarkkaillaan, että vasikka syö vähintään 1,5 kg täysrehua päivässä ennen maitojuoton loppumista. Näin sen pötsi ehtii kehittyä tarpeeksi ja se pystyy saamaan riittävästi energiaa ja valkuaista täysrehusta myös hyväenergisen maitojuoman loppuessa. Tasainen kasvu ja kehitys antavat hyvät lähtökohdat kehittyä tulevaisuuden hyvin tuottavaksi lypsylehmäksi.

Hieho

Eri ikäisillä hiehoilla on erilaiset ruokinnalliset tarpeet. Pienempi hieho tarvitsee kasvuunsa paljon energiaa, isompi hieho pärjää matalaenergisemmällä rehustuksella. Riittävä valkuaisen, kivennäisten, hivenaineiden ja vitamiinien saanti on myös hieholle tärkeää kasvun tukemiseksi ja terveenä pysymiseksi. Isomman hiehon kuntoluokan tasaisena pysyminen, pääsääntöisesti rasvoittumisen välttäminen, on olennaista erityisesti tiinehtymisen ja tulevan tuotoskauden kannalta. Hiehon utarekudoksen rasvoittumisella on suora yhteys maidontuotantoon. Myös liian matala kuntoluokka heikentää hedelmällisyyttä sekä vaikuttaa ternimaidon määrään ja laatuun.

Umpilehmä

Lehmä siirtyy ummessaolokaudelle oikeassa kuntoluokassa oikeaan aikaan. Mahdollinen kuntoluokan madaltaminen on siis tapahtunut hyvissä ajoin viimeistään loppulypsykaudella. Kuntoluokka pysyy tasaisena koko ummessaolokauden ajan. Riittävä ummessaolokausi kestää 60 päivää, jonka aikana utarekudos ehtii uudistua ja ternimaito muodostua. Tällöin lehmällä on riittävästi aikaa myös syöntikyvyn maksimoimiseen, mikä mahdollistuu kuitupitoisella matalaenergisellä hyvälaatuisella säilörehulla, jota on kaiken aikaa tarjolla. Mikäli kausi venyy tästä paljon pidemmäksi, kasvavat rasvoittumisen ja aineenvaihduntasairauksien riskit, mitkä vaikuttavat suoraan tulevaan maitotuotoskauteen maitotuotosta pienentämällä. Myös ummessaolokaudella on tärkeää huolehtia kivennäisten riittävästä saannista välttäen kuitenkin kaliumin, natriumin ja kalsiumin liiallista saantia muun muassa poikimahalvauksen riskin vuoksi.

Tunnutus

Tunnutusruokinta totuttaa poikimista odottavaa lehmää tai hiehoa tulevaan energiapitoisempaan rehustukseen. Pötsimikrobit tarvitsevat vähintään kolme viikkoa sopeutuakseen uuteen dieettiin, minkä vuoksi tunnutusruokinta on hyvä aloittaa hyvissä ajoin ennen poikimista. Poikimisen jälkeen lehmä tarvitsee paljon kalsiumia ja hyvälaatuista, riittävän sulavaa säilörehua. Poikimisen jälkeisellä herutusruokinnalla saavutetaan lehmän herutushuippu ja mahdollisuus maksimaaliseen
maidontuotantoon. VIC-lehmiä (very important cows) tarkkaillaan erityisen huolella. Mikäli mahdollista, VIC-lehmät kannattaa pitää robottipihatossa omassa ryhmässään, jotta ne pääsevät paremmin syömään ja lypsylle sekä aloittamaan maidontuotannon kunnolla heti alkuun. Stressi kannattaa minimoida, koska sillä on vaikutusta syönnin määrään.

Avaimet hyvään maitotuotokseen löytyvät siis ennen kaikkea hyvästä managementista! Ruokinnan hiominen kullekin eläinryhmälle sopivaksi ja tarkistaminen säännöllisesti tuoreiden rehuanalyysien ja tunnuslukujen avulla vie jo pitkälle. Management on kuitenkin monien asioiden summa, jota ei tarvitse yksin tehdä, vaan sitä kannattaa hioa timantiksi yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa.