Viljelyvarmuuden parantaminen – mitä kysely paljasti viljelykierroista?

Kyselyssä selkeästi eniten viljeltävät kasvit olivat perinteisesti kevätviljat ja nurmet. Erikoisemmat viljelykasvit, kuten öljykasvit sekä maanparannus- ja saneerauskasvit, eivät kuitenkaan olleet vieraita: yli 30 % vastanneista käyttää niitä viljelykierrossaan.

Suunnittelu painottuu usein kevääseen

Viljelykiertoa toteutetaan, mutta monella tilalla suunnitelma kasvien vaihdosta tehdään saman vuoden keväällä. Tähän tapaan päätyy 34 % kyselyyn vastanneista. Tarkkaa ja pidempiaikaista viljelykiertosuunnitelmaa tekee ja noudattaa 28 % vastaajista. Karjatiloilla viljelykierto on usein pidempiaikainen, sillä nurmet ovat kierrossa useita vuosia. Kymmenellä prosentilla vastanneista oli olemassa jopa kymmenen vuoden viljelykiertosuunnitelma. Suosituimmaksi kierron pituudeksi muodostui viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma. Toiseksi yleisin oli kahden vuoden suunnitelma.

Tavoitteena kasvukunto, sato ja kate

Viljelykierron suunnittelulla ja toteutuksella viljelijät tavoittelevat:

• maan kasvukunnon paranemista
• satotason kasvua
• sadon laatua
• parasta mahdollista katetta viljeltävälle kasville

Vastaajat kertoivat, että monipuolinen viljelykierto on vähentänyt kasvinsuojelun ja lannoituksen tarvetta. Tärkeimmäksi huomioksi monipuolisesta viljelykierrosta nousi maan kasvukunto. Vain 4 % vastaajista ei koe saavansa hyötyä monipuolisesta viljelykierrosta.

Viljelykierron noudattamiseen vaikuttavat useat tekijät. Suurimmaksi haasteeksi nousi sää. Toiseksi merkittävimmäksi syyksi mainittiin peltojen vesitalous ja ojien korjausvelka.

Lisäksi haasteiksi nimettiin:

• kasvilajien vaihdosta johtuva lisätyö
• pienet lohkot kauempana tilakeskuksesta
• hintamarkkinat
• byrokratia