Viljelyvarmuuden parantaminen – mitä kysely paljasti syyskasveista?

Syysviljoja ja muita syyskylvöisiä kasveja ilmoitti viljelevänsä 63 % (45 kpl) kaikista vastaajista. Näistä 45 syyskylvöisten kasvien viljelijästä syysruista viljelee 47 %, syysvehnää 89 %, syysohraa 2 % ja syysöljykasveja 29 %. 

Rukiin viljely koettiin näistä kasviryhmistä vähiten riskialttiiksi (ka 4,7/10) asteikolla 1-10, jossa 1 on vähiten riskialtis ja 10 riskialttein. Suurimpina riskeinä nähtiin kasvitaudit, esim. torajyvä, lumihome ja vesitalouteen liittyvät haasteet.   Syysvehnän viljelyn riskialttius oli melko samaa luokkaa kuin rukiin, ka 5/10. Suurimmiksi riskeiksi koettiin vesitalouden haasteet, jääpolte ja rouste.  Syysohraa ilmoitti viljelevänsä vain yksi vastaajista. Hän koki riskit 8/10 arvoisiksi ja koki suurimmiksi riskeiksi vesitalouden ongelmat, lumihomeen ja jääpoltteen.  Syysöljykasvien riskit olivat 13 vastaajan keskiarvona 7,3/10. Riskeistä suurimmat olivat vesitalouden ongelmat, tuholaiset (esim. etanat ja kuoriaiset), tuhoeläimet (esim. peurat ja hanhet) ja jääpolte. 

Kyselyyn vastanneilla kotieläintiloilla viljeltiin syyskylvöisistä kasveista vain vehnää ja ruista.  Kyselyyn vastanneista luomutiloista (13 kpl) muutamat viljelivät syysvehnää ja ruista, yksi viljeli myös syysöljykasveja.

Edellisten vuosien vähälumiset ja lämpimät talvet näkyvät vastauksissa huolena lohkojen vesitaloudesta, jääpoltteesta ja rousteesta. Jatkuva maan sulaminen ja uudelleen jäätyminen koettelevat kaikkia talvehtivia kasveja lajista riippumatta, ja lohkon pinnanmuodoilla on suuri vaikutus talvehtimisen onnistumiseen. Vehnä oli odotetusti syyskylvöisistä kasveista suosituin.