Viljelyn kannattavuus selviää kasvitalouslaskelmalla

Viljelyn kannattavuus ratkaistaan muualla kuin satotasossa

Moni viljelijä tekee päätöksiä satotason, markkinahintojen ja tukien perusteella. Ne ovat tärkeitä mittareita, mutta eivät yksinään kerro viljelyn kannattavuudesta. Tiedätkö varmasti, mikä kasvi tuo tilallesi parhaan taloudellisen tuloksen?  Vastaus löytyy tuotantokustannuksista, ja siksi kasvitalouslaskelma on yksi viljelyn talouden kehittämisen tärkeimmistä työkaluista.

Mikä on kasvitalouslaskelma?

Kasvitalouslaskelma selvittää, mitä yhden kasvin viljely todellisuudessa maksaa ja kuinka paljon siitä jää viivan alle. Laskelmassa huomioidaan sadosta ja tuista saatavat tuotot sekä kaikki viljelyn kustannukset:

• siemenet
• lannoitteet  
• kasvinsuojelu
• konekustannukset
• pellon kustannukset
• työn kustannukset
• yleiskustannukset

Laskelmassa kannattavuutta tarkastellaan katetuottojen ja nettotuloksen avulla, jolloin nähdään, miten tuotot ja kustannukset muodostuvat eri kasveilla. Oman tilan kasvien sijoittumista tuotantokustannuksissa voi vertailla lohkotietopankin avulla.  

Korkea satotaso ei kerro kannattavuutta

Korkea satotaso ei automaattisesti tarkoita hyvää taloudellista tulosta. Jos sadon tuottaminen vaatii paljon panoksia, voi tuotantokustannus nousta hyvinkin korkeaksi ja tuotto jää sitä kautta alhaiseksi. Toisaalta hieman pienempi sato voi olla taloudellisesti kannattavampi, jos kustannukset pysyvät hallinnassa ja sato on laadukasta.

Kasvitalouslaskelma auttaa tunnistamaan, mistä eurot syntyvät ja mihin ne kuluvat. Samalla voidaan tunnistaa tuotannon vahvuudet ja löytää kohteita, joissa toimintaa voidaan kehittää kannattavammaksi.

Maan kasvukunto näkyy euroissa

Kun tarkastellaan viljelyn kannattavuutta, maan kasvukuntoa ja sen merkitystä ei voi sivuuttaa. Hyvärakenteinen maa toimii tehokkaasti eri olosuhteissa ja mahdollistaa juuriston tehokkaan kasvun. Tällöin kasvi pystyy hyödyntämään ravinteita paremmin ja tuottamaan tasaisempaa ja laadukkaampaa satoa vaihtelevissakin olosuhteissa.

Maan kasvukuntoa voi kehittää esimerkiksi

• viljelykierrolla
• eloperäisen aineksen lisäämisellä
• kerääjäkasveilla
• pellon kalkituksella
• ravinnesuhteiden ylläpidolla
• vesitalouden hallinnalla
• tiivistymisen ehkäisyllä

Hyvä kasvukunto näkyy usein pitkällä aikavälillä myös taloudellisessa tuloksessa satovaihtelun vähenemisenä, ravinteiden käytön parantamisena ja sitä kautta tuotantoriskien pienenemisenä. Toimiva vesitalous auttaa kasveja selviytymään sekä märistä että kuivista jaksoista. Se parantaa pellon kantavuutta ja tehostaa juuriston kasvua.  

Oikea pH sekä tasapainoiset ravinnesuhteet puolestaan auttavat kasvia hyödyntämään maassa olevia ravinteita tehokkaasti, mikä voi vähentää lisälannoituksen tarvetta ja parantaa panosten tuottavuutta. Samalla voidaan hillitä tarpeettomia kustannuksia, ylläpitää maan tuottokykyä ja parantaa tuotannon kestävyyttä sekä kannattavuutta vuodesta toiseen.

Kasvitalouslaskelma tarjoaakin keinon arvioida, miten kasvukuntoon tehdyt panostukset näkyvät euroissa. Vaikka kaikki vaikutukset eivät näy yhden vuoden aikana, pidemmällä aikavälillä voidaan havaita, miten maan kuntoon liittyvät toimenpiteet vaikuttavat satotasoon, kustannuksiin ja kannattavuuteen.

Tuotantokustannuslaskelmasta tukea johtamiseen

Tuotantokustannuslaskelmien avulla voidaan vertailla esimerkiksi:

• eri kasvien kannattavuutta
• eri lohkojen tuloksia
• viljelytoimenpiteiden vaikutuksia talouteen
• kustannusrakenteen muutoksia eri vuosina
• maan kasvukuntoon liittyvien toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia

Kun tiedot perustuvat omiin lohkotietoihin ja toteutuneisiin kustannuksiin, päätöksenteko muuttuu arvailusta tiedolla johtamiseksi.

Kehitä kannattavuutta faktojen avulla

Kasvitalouslaskelmien suurin hyöty on siinä, että ne muuttavat viljelytiedon taloustiedoksi. Laskelmat auttavat tunnistamaan, missä tuotanto on tehokasta ja missä on eniten kehittämispotentiaalia. Samalla ne tarjoavat hyvän pohjan investoinneille, viljelysuunnittelulle ja riskienhallinnalle.

Kannattava viljely ei synny pelkästään suuresta sadosta, vaan kyvystä hallita sekä tuotot että kustannukset. Yhä useammin se tarkoittaa myös maan kasvukunnosta huolehtimista. Hyvä kasvukunto tukee satovarmuutta, ravinteiden tehokasta käyttöä ja viljelyn kannattavuutta vuodesta toiseen.