Helppo ja välillä konstikas nurmi
Nurmi on usein helppo, mutta vaihtelevissa oloissa myös haastava viljeltävä. Sää ratkaisee sadon rytmin ja laadun, ja jo pienillä panostuksilla päästään hyviin tuloksiin – kun taas tavoitteellisessa tuotannossa korostuvat oikea-aikainen korjuu ja rehualan optimointi.

Nurmi on välillä helppo ja sitten toisinaan konstikas viljeltävä. Helpoksi viljelyn tekee se, että nurmi harvemmin kärsii totaalista satovahinkoa tai talvituhoja. Sääolot vaikuttavat eniten siihen, miten nurmen kasvurytmi osuu korjuuseen ja mikä on rehun laatu. Pienilläkin panostuksilla tulee kelpo sato. Etenkin, jos korjattavaa pinta-alaa on riittävästi. Kun viljelyä tehdään tavoitteellisesti, kuvioon astuvat rehualan optimointi ja korjuun tarkka ajoitus.
Fosfori ratkaisee
Maan fosforivarat ovat yleensä alhaiset ja nurmi kulutti varoja viime kesänä paljon. Sen vuoksi on tärkeää lisätä lannoitteissa fosforia. Karjanlannassakin fosforia saadaan kätevästi peltoon, mutta fosfori ei pääse kasvin käyttöön ennen kuin juuristo löytää sen. Juuri tarvitsee lämpöä kasvaakseen. Fosfori pitäisi saada napattua, mutta jos juuri ei siihen yletä, niin ei onnistu. Tämä näkyy usein keväällä punertavina lehtinä.
Sitten kun maa lämpenee ja juuret kasvavat, ravinteitakin alkaa siirtyä paremmin juurista versoihin. Fosfori liikkuu sitten helposti kunhan vain juuri sen saavuttaa ja kosteissa keleissä sitä voi maasta poistua runsaastikin, joten tämäkin kannattaa huomioida kevään lannoituksia suunniteltaessa.
Typen ja rikin yhteispeli
Typpi ja rikki tykkäävät hengailla yhdessä ja muodostavat kasvin kasvun eli sadon lisäksi rehuun eläinten tarvitseman valkuaisen. Kun kevään nurmissa kasvu on kiihkeää ja massaa kertyy nopeaan tahtiin, typpeä tarvitaan runsaasti. Koska ensimmäisen sadon laatu on helpoimmin ennustettavissa, siihen kannattaa panostaakin eniten. Korjuuaikanäytteiden avulla niittokin osuu todennäköisesti tavoitteen mukaiseen korjuuikkunaan.
Kasvien rikin saannistakin tulee huolehtia, sillä se on tärkeä osa valkuaisaineiden muodostuksessa eli siinä energiassa, mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Lisäksi rikin on todettu parantavan fosforin hyväksikäyttöä.
Rikin käytössä malttia
Vaikka rikki liikkuu heikosti typpeen verrattuna, sitä ei kannata peltoon syytää ylenpalttisesti. Rikillä on nimittäin taipumus happamoittaa maata ja liika rikki rehuissa voi heikentää hivenaineiden hyväksikäyttöä. Väkilannoitteiden rikkipitoisuus on turvallisella tasolla, joten niitä voi käyttää normaalisti.
Jos käytetään vahvasti rikkipitoisia liuoksia lietettä boostaamassa, suosittelen vain yhtä levityskertaa kasvukaudella. Rehuissa ja maassa rikkipitoisuudet voivat muutoin lähteä salakavalasti nousemaan vuosien mittaan, ja varsinkin lypsylehmien kivennäistasapaino voi järkkyä ilmaantuen mm. happamina pötseinä.
Kaliumin kulutus
Kaliumia nurmi hörppää 240 kg vuodessa. Sananmukaisesti siis hörppää, sillä kalium siirtyy nestevirtauksissa kasviin. Jos kuivan hellejakson jälkeen tulee rankat sateet, kali voi syrjäyttää muut ravinteet. Varsinkin magnesium voi jäädä silloin rehuissa alhaiseksi.
Karjanlanta ja täydennyslannoitus
Yleinen suositus on ajaa karjanlanta kakkossadolle heti ensimmäisen niiton jälkeen. Sijoitettuna tulee harvemmin polttovaurioita ja nurmi kantaa parhaiten levityskoneita. Karjanlanta tarvitsee kaverikseen lisälannoitusta – maan viljavuuden mukaan pelkkä typpilannoitekin voi riittää, mutta kalilannoitus on yleensä tarpeen. Eikä ole pahitteeksi, vaikka laittaisi vähän fosforiakin.
Kolmossadon lannoitus
Kolmossadon lannoituksen tarkentaminen eli – tarvitaanko lisätyppeä vai jäikö sitä kesän lannoituksista mahdollisesti varastoon? Viime syksyn kovat rehusadot olivat seurausta maahan aiemmin tankatuista ravinteista, jotka vasta sateiden jälkeen pääsivät hyötykäyttöön. Sato oli mahtava, mutta kannattaa siis muistaa nyt keväällä, että lannoitus on enemmän kuin tarpeellista suunnitella kunnolla.
Artikkeli on osa Maitotila 2030-hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.








