Kestävää säilörehuntuotantoa rohkeilla ratkaisuilla, ammattitaidolla ja rakkaudesta maatalouteen

Suuntasimme syys-lokakuun vaihteessa 2025 Latvian Kuldigan kaupunkiin Sustainable silage -hankkeen opintomatkalla. Kymmenen viljelijää yhdessä ProAgrian ja Luken maatalousasiantuntijoiden kanssa pääsivät tutustumaan kahden lihakarja- ja yhden lypsykarjatilan toimintaan. Yhteistä kaikille tiloille oli niiden kehityskaari lähes nollasta nykyiseen toimintamuotoon sekä halu käyttää ympäristön kannalta kestäviä viljelykeinoja ja huomioida eläinten hyvinvointi. Maanviljely ei ollut heille pelkästään tulostavoitetta vaan koko perhettä työllistävä elämäntapa. Heidän toimintafilosofiansa karjankasvatuksessa oli Latvian mittakaavassa poikkeavaa: teurastettavia eläimiä ei myyty elävinä ulkomaille loppukasvatukseen kotimaan vähäisen lihankulutuksen ja alhaisen hinnan takia, vaan kasvatus tehtiin rauhalliseen tahtiin omalla tilalla.

Vaikka Suomen ja Latvian välillä on etäisyyttä yhden tunnin lentomatkan verran, yhdistäviä tekijöitä ovat sää ja EU:n maatalouspolitiikka. Kuluvana kesänä sää oli Suomessa paikoitellen hyvinkin sateinen ja satotasot vaihtelivat sen mukaisesti. Myös Latviassa sää oli ennätyssateinen. Sateiden lisäksi viljelijöiden mielialaa molemmissa maissa on vetänyt alaspäin maatalouden huono kannattavuus ja tyytymättömyys viljelijöiden saamiin tukimääriin. Näistä tekijöistä huolimatta vierailutiloilla oli halu jatkaa tilansa toimintaa ja elämäntyötään. He olivat ylpeitä kehittämistään tilakokonaisuuksista ja mahdollisuudesta tuottaa kuluttajille laadukkaita maataloustuotteita.

Suomessa maatilojen määrä vähenee vuosittain joko heikentyneen kannattavuuden takia tai ettei jatkajaa ole. Latviassa Kotimaisen viljanviljelyn ja kotieläintuotannon säilymisen kannalta tarvitaan nuorelta sukupolvelta rohkeutta ja paloa jatkaa kotitilansa tai vieraan lopettaneen tilan toimintaa maanviljelyn heikoista tulevaisuuden näkymistä huolimatta. Vierailtujen tilojen viljelijöiltä näitä ominaisuuksia ei ole puuttunut. Toivottavasti heidän esimerkkinsä voisi olla rohkaisuna nuorille suomalaisille viljelijänaluille. Onneksi tilanjatkajien ei tarvitse jäädä asiassa yksin vaan verkostoja ja asiantuntija-apua on saatavilla. Marraskuun lopulla Loimaalla ja Kokemäellä onkin tähän oiva mahdollisuus ProAgrian järjestämillä minimessuilla.

”Kolumbi” lihakarjatila

Tilan historia ulottuu 13 vuoden taakse. 10 lehmän harrastetilasta on kehittynyt vuosien mittaan kahden erillisen yksikön maatila, jossa peltoalaa on yhteensä 800 ha ja 300 eri rotuista lihaemoa. Tilan emäntä muistelee tuotannon alun olleen vaikeaa, koska kukaan ei uskonut hänen onnistumiseensa. Toimintaa on lisätty vähän kerrallaan eikä takapakeilta ole vältytty. Välillä toiminta on pienentynyt huonojen satovuosien takia. Kuitenkin päämäärätietoinen työ unelman ja tavoitteiden eteen on kantanut tulosta. Hyvien tuotantotasojen takia pankkilainan saaminen ja investointien tekeminen ovat olleet mahdollisia. Lisäksi tila valittiin tänä vuonna Latvian parhaaksi luomutilaksi. Motivaationa hänellä on toiminnan jatkuva kehittäminen. Tulevaisuuden tavoitteina on peltoalan lisääminen sekä Wagy-rodun laatulihan markkinointi Japanin ravintoloihin.

Hyvän tuotoksen lisäksi emäntä oli ylpeä hyvästä työntekijätiimistään, ja että tila saa toimia opetusnavettana maatalousopiskelijoille. Hänellä on ympärillään myös tukea antava perhe. Vaikka työ on tärkeä osa elämää, vielä tärkeämpää on perhe ja heidän terveytensä.

Emäntä korosti myös koulutuksen ja tiedonhaun merkitystä. Maanviljelyssä pitää tuntea taloutta sekä tietää eläinten ruokinnasta ja jalostuksesta sekä nurmi- ja viljakasvien tuotannosta. 

"Kalnamikas” lypsykarjatila 

Tilan toiminta aloitetiin vuonna 1992 kahdella lypsylehmällä ja 10 hehtaarin peltoalalla. Neljä vuotta myöhemmin isäntä osti oman tilan, jossa peltoa oli 50 ha ja lehmiä 10. Nykyään hän pitää tilaa yhdessä poikansa kanssa ja sukupolvenvaihdos on tavoitteena toteuttaa. Lehmiä on lypsyssä 180 kpl ja peltoalaa on 550 ha. Työntekijöitä on kymmenen. Isännällä oli selkeät visiot maissin ja sinimailasen viljely- ja korjuustrategioista, jotka olivat muotoutuneet erilaisten kokeilujen kautta. Esimerkiksi sinimailasnurmi pidetään nurmikierrossa 5-7 vuotta, sinimailasen hyväksi todettu osuus seoksessa on 60 prosenttia ja uusi lannoitussuunnitelma tehdään vuosittain. Sinimailaselle ei myöskään tehdä täydennyskylvöä.

”Ruksi” Hereford-tila

Toisena matkapäivänä vierailimme luomutuotannossa olevalla Hereford-tilalla, jossa emolehmiä ja nuorkarjaa on kumpiakin 300 päätä. Maatalousmaan ala on 1100 ha. Myös tämän tilan kohdalla nykytilanteeseen on päädytty yrittäjähengellä ja mutkien kautta. Tilan isäntä teki 25 vuotta sitten rohkean ratkaisun ja lähti etsimään työtä kotimaansa Tanskan ulkopuolelta. Latviassa tarjoutui mahdollisuus oman tilan ostamiseen ja ekstensiiviseen viljelyyn. Latviaan verrattuna Tanskassa viljelijältä odotetaan tehokkuutta ja koulutusjärjestelmä on olemassa. Vuosien aikana isäntä on oppinut latvian kielen ja perustanut perheen. Alkuperäinen tuotantosuuntaidea vaihtui sioista emolehmiin. 20 vuoden aikana lehmien lukumäärä on lisääntynyt yhdestä sataan ja nykyiseen 300. Ekstensiivisyys näkyy pienessä eläinmäärässä suhteessa peltopinta-alaan, työntekijöiden vähyydessä sekä tasapainoisessa liikevaihdossa. 

Tila panostaa kestävyyteen jokaisella säilörehun korjuuketjun osa-alueella sekä eläinten kasvatuksessa teurastukseen asti. Latviassa muovinkierrätys on Suomeen verrattuna askelen edellä, sillä muovinkeruu on ilmaista ja niiden puhdistus, pesu sekä paaleiksi puristaminen tehdään kierrätyslaitoksen toimesta.