Havainnot Västankvarnin peltokierrokselta 11.7.2025

Alkusanojen jälkeen lähelle lipuvat ukkospilvet vauhdittivat yleisön nopeasti linja-autoihin, joilla päästiin kauempana Siuntiossa ja Inkoossa sijaitseville koekentille. Osallistujat (112 kpl) jakaantuivat kolmelle eri kohteelle, joten ryhmäkoot jäivät maltillisiksi ja kaikki pääsivät hyviltä paikoilta seuraamaan asiantuntijoiden esittelyä käynnissä olevista viljelykokeista.

Kasvinsuojelukokeet Västankvarnissa

Kasvinsuojeluasioista oli kertomassa Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta. Esillä oli mm. neuvonnallinen fungisidikoe, jossa RGT Planet -ohraa oli käsitelty eri kasvitautiaineilla ja erilaisissa kasvuvaiheissa. Ainakin itsellä odotukset kostean kevään ja alkukesän johdosta oli, että ohran verkkolaikkua olisi selkeästi havaittavissa kasvustossa. Mutta näin ei ollutkaan. Marja Jalli selosti, että Västankvarnissa tasaisesti tulleet sateet olivat pitäneet kasvustot koko kevään ja alkukesän ajan kosteina, jolloin verkkolaikku ei ollut pystynyt leviämään kasvustossa. Jotta verkkolaikku voisi levitä saastuneesta yksilöstä ja infektoida uuden kasvin tehokkaasti niin kasvuston tulee olla tuolloin kuiva. Muutoin ohran verkkolaikku pitää kosteista olosuhteista mutta sen leviämisen kannalta siis tasaisen kostea kasvusto hidasti sitä merkittävästi. Ohran rengaslaikun osalta olisi toisin mutta rengaslaikkua ei yleensä ole Västankvarnin koekentillä ollut.

Koeruutujen äärellä pohdittiin myös sitä, minkälaiseksi toksiiniriski muodostuu tämän vuoden rehevissä kasvuistoissa. Toki lähes heti peltokierroksen jälkeen alkaneiden yhtäjaksoisten helteiden vaikutusta ei tietenkään tuossa vaiheessa kukaan osannut arvioida.

Syysvehnän lannoitusstrategiat Siuntiossa

Bussikuljetuksen jälkeen päästiin Siuntion koekentälle, jossa tutustuttiin syysvehnän lannoituskokeisiin. Kokeilla haluttiin selvitellä syysvehnän kevätlannoitusstrategioita ja selvitellä lannoitusoptimia. Lannoituskokeita olivat esittelemässä Anna-Kaisa Salovaara Yaralta sekä Mikael Fröberg NLS koetoiminnasta. Tasainen ja hyvässä kasvussa ollut syysvehnä oli käyttänyt kaiken tarjotun lannoituksen hyväksi. Eli keväällä havaitut pienet erot eri lannoitusstrategioiden välillä olivat tasoittuneet ja lähinnä annetun kokonaistypen määrä ratkaisi kasvuston rehevyyden ja satopotentiaalin. Lähes normaaleiksi muodostuneina kuivina keväinä olisi ehkä tullut paljon suurempia eroja eri lannoitusstrategioiden välille. Toivottavasti kyseiselle kokeelle tulee jatkoa tulevina vuosina niin lannoitusstrategioiden vaikutusta pystytään tutkimaan paremmin. Silti tämänkin vuotisia kokeiden tuloksia on mielenkiintoista jäädä odottamaan. Tuleeko kuinka suuria satoja ja minkälainen on sadon laatu?

Syysviljojen lajikekokeet ja talvehtiminen

Pienen siirtymän jälkeen päästiin tutustumaan Mikael Fröbergin johdolla syysviljojen lajikekokeisiin. Koekentältä löytyi syysohran, ruisvehnän, rukiin ja syysvehnän koeruutuja. Viime syksynä todella reheviksi kasvaneet kasvustot olivat säilyneet talvesta mielestäni melkoisen hyvin. Ainoastaan syysohran ruudut olivat kärsineet pahoin talvituhoista. Jopa syyskuun lopulla osin laossa olleet syysrukiin koeruudut olivat selvinneet talvesta – tosin populaatiolajikkeiden osalta ei varmaankaan mihinkään huippusatoihin kuitenkaan päästä. Syysvehnästä ja syysruisvehnästä on odotettavissa todella hyviä satoja, joten tuloksia on mielenkiintoista jäädä odottamaan. Ainakaan oma silmä ei osannut arvioida tuleeko ruudulta 6 vai 8 tonnin hehtaarisatoja.

Syysrapsin lajikekokeet hyvässä kasvussa

Viimeisenä pääsimme syysrapsin lajikekokeisiin tutustumaan NLS koetoiminnan Patrin Erlundin opastuksella. Nyt koeruuduilla kasvoi todella vahva syysrapsi kasvusto, joka oli paikoin hieman painunut kallelleen. Syksyllä kasvustot eivät näyttäneet näin hyviltä haasteellisten kylvöolosuhteiden ja kasvinsuojelusta aiheutuneiden vioitusten takia. Mutta suosiollisen talven ja kevään jälkeen kasvustot olivat kasvaneet todella hyvin. Eri lajikkeiden välillä oli havaittavissa selkeitä eroavaisuuksia ominaisuuksien välillä. Sadon määrän arviointi kasvuston perusteella ei ainakaan itseltä onnistunut, joten mielenkiinnolla odotan puintien tuloksia. Olisi ollut myös todella mielenkiintoista, jos koekentällä olisi ollut mukana syysrypsejä verrokkina. Tänä vuonna niitä ei kuitenkaan koekentällä ollut mukana.

Peltokierroksen järjestelyistä vastasi NLS koetoiminta yhdessä Viljelyvarmuuden parantaminen Uudellamaalla, Kestävästi toimiva maatila -MaKe Uusimaa sekä VARPSI-hankkeen kanssa.