Nurmen kasvua mittaamassa

Olen aloittanut Älyrehu-hankkeen (Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä) hanketyöntekijänä toukokuussa. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa toimiva Mittaustekniikan yksikkö (MITY) ja ProAgria Kainuu. 

Hankkeessa olen seurannut nurmirehun kasvua mukana olevilla tiloilla Sotkamossa. Koelohkoja hankkeessa on kuusi kappaletta, eri puolella Sotkamoa, joten autolla ajoa on ollut riittävästi. Pellolle mentäessä havainnoidaan muun muassa kasvuston tiheyttä ja rikkakasveja. Seurantaan valitulta koealalta rajataan kehikolla ¼ neliön näyteala, josta nurminäyte otetaan. Kehikon sisäpuolelle jäävä kasvusto leikataan ja laitetaan sankoon. Näytealoja otetaan jokaiselta koelohkolta neljä kappaletta eli näytettä on yhteensä neliön alalta. Lopuksi sanko punnitaan ja sankon paino vähentämällä saadaan neliön tuorepaino, joka voidaan muuttaa lohkon tuoresadon arvioksi. 

Jokaisella mittauskerralla mitataan käsikäyttöisellä X-NIR-laitteella kasvavasta nurmesta muun muassa kosteutta, proteiinia, kuitua sekä tuhka- ja rasva-arvoja. X-NIR-laitteen dataa kerätään, jotta saadaan selvitettyä laitteen toimivuutta Suomessa, jossa sitä ei ole vielä juurikaan käytetty. Satotasoa mitataan jokaisella mittauskerralla myös nurmen satotason viivaimella sekä aika ajoin satolautasella. Jokaisella mittauskerralla rehusta otetaan näyte Valiolle toimitettavaa Artturi-analyysiä varten sekä toinen näyte omia laboratoriomittauksia varten. Tuorenäytteestä tehdään kasvilajianalyysi ja kuiva-aineen osuus määritetään uunikuivauksen avulla.

 

Ensimmäistä satoa korjataan parhaillaan eri puolilla Kainuuta. Alkukesän lämpimät säät ja aikainen kevät on jouduttanut nurmen kasvua, mutta poikkeuksellisen vähäinen sademäärä on samaan aikaan myös hankaloittanut sitä. Lämpösummaa Sotkamossa on kertynyt 19.6.2018 mennessä 357 astetta, kun esimerkiksi samaan aikaan vuonna 2017 se on ollut vain 167 astetta (Karpe, D-arvoennuste).

Työskentely hankkeessa on ollut mukavaa ja mielenkiintoista. On ollut mukava päästä opettelemaan mittauksissa käytettävien uusien laitteiden ja välineiden käyttöä, sekä perehtyä niiden avulla saataviin tietoihin. Samojen lohkojen seuraaminen on ollut opettavaista, sillä niiden kasvun kehitystä on pystynyt seuraamaan tarkasti mittausten avulla. Rehun korjuuaikanäyte-analyysien tuloksia on myös ollut mielenkiintoista seurata, niissä on ollut paljon vaihtelua jo pelkästään Sotkamon alueella. Vaikka lohkojen välimatka ei olisikaan suuri ja kasvilajit samoja, arvot saattavat silti poiketa toisistaan paljon.

Viivi Turunen 

Älyrehu-hanke 

ProAgria Kainuu

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.