Takatalvi koettelee syysviljakokeita

Talvi oli läntisellä Uudellamaalla pitkä. Syyskasvustot paljastuivat pääsiäisen jälkeen ensimmäisen kerran lumi- ja jääkerroksen alta. 

- Silloin kasvustot näyttivät yllättävän hyvältä, toteaa Fröberg. 

Ainoastaan syysohrat näyttivät kärsineen talvituhoista. 

Syyrukiit olivat syksyn jäljiltä jo valmiiksi heikkokuntoisia. 

- Syksyn runsaat vesisateet haittasivat kasvuston muodostumista, Fröberg selittää. 

Talvi ei tietenkään niitä parantanut. Syysvehnäruudut puolestaan näyttivät toisena pääsiäispäivänä melko tasaisilta eikä lumihometta vielä tässä vaiheessa näkynyt. Myös syysrapsit näyttivät silloin olleen valmiina lähtemään kasvuun. Vain muutamia taimia siellä täällä näytti kuolleen talven aikana. 

Pääsiäisen jälkeinen takatalvi lisäsi syysvehnän ja syysrapsin talvituhoja

Pian pääsiäisen jälkeen koittikin ensimmäinen takatalvi. Kului viikko ja talvituhoja alkoi selvästi jo näkyä myös syysvehnissä ja -rapseissa. Lumihometta paljastui yleisemmin syysviljoilla ja syysrapsin talvituhot vaikuttivat toteutuvan odotettua suurempina. 

- Tulosten kannalta on valitettavaa, että rapsin talvituhot ja syysviljojen lumihomeet näyttävät esiintyvän satunnaisesti eivätkä luultavasti riipu lajikkeesta tai taimitiheydestä, Fröberg pohtii. 

Vaikka koekenttä on tasainen, on tuuli silti kasannut lunta eri paksuisiin kinoksiin lohkon eri osissa, Fröberg selventää. 

Syysruisvehnä selvisi talvesta parhaiten

Parhaiten talvesta näyttävät selvinneen syysruisvehnät. Syysvehnätkin ovat tämän ensimmäisen takatalven jälkeen edelleen yleisesti hyviä, vaikka pieniä aukkoja lumihomeen ja jääpoltteen vuoksi onkin. Syysrapsien lopullisten talvituhojen määrää ei voida arvioida vielä, ennen kuin sää lämpenee ja kasvu lähtee käyntiin. 

- Talvituhoja joka tapauksessa on, se on selvää, Fröberg kiteyttää. 

Heikoimpia kasvustoista ovat joka tapauksessa syksyn märkyyden verottamat rukiit sekä etenkin paljosta lumihomeesta kärsineet syysohrat. 

Huhtikuun lopussa jälleen 20 cm uutta lunta

Huhtikuun lopussa iskikin sitten toinen takatalvi ja varsin rajuna iskikin. Siuntion koekentillä on jälleen 20 cm:n hanki oraiden päällä. Kevättä joudutaan jälleen odottamaan, eikä pelloille vielä ole asiaa. Jää nähtäväksi, kuinka paljon tämä kevät jää tavanomaista myöhäisemmäksi ja millaiseksi talvituhot lopulta muodostuvat. Kevät voi kuitenkin edetä nopeastikin sitten, kun säät lämpenevät. Routaa ei näet tänä talvena juuri muodostunut. Jäädään siis jännityksellä odottamaan. Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeen tulevissa tilaisuuksissa kuulet, miten syysviljakokeiden lopulta kävi. 

Koeruudut ovat osa Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeen toimintaa